991. Huikeeta!

1. Kasperi Kapanen oli pelaaja, joka ratkaisi nuorten jääkiekkoilun MM-kullan Suomelle omalla yksilösuorituksellaan. Varsinainen peliaika Venäjää vastaan käydyssä loppuottelussa päättyi 3-3, kun venäläiset onnistuivat tasoittamaan ottelun vain 6,9 sekuntia ennen peliajan umpeutumista. Jatkoaika pelattiin neljällä kenttäpelaajalla neljää vastaan.

2.  Kun jatkoerää oli pelattu hieman toista minuuttia, Kasperi Kapanen sai kiekon Aleksi Saarelalta. Kasperi eteni kohti Venäjän maalia, teki maalin kulmalla nopean pysähdyksen, leikkasi oikealle, sitten räjähtävä potku luistimilla maalin taakse, mikä jäädytti Venäjän molari Aleksander Georgievin, joka ei pysynyt enää tolpillaan. Tämän jälkeen Kapasella oli helppo työ kiertää maali ja tyrkätä vanhanaikaisella kiekko Venäjän tyhjään maaliin. Se oli siinä ja loppu on historiaa.

3. Kasperi Kapanen on kolmannen polven MM-kultaa voittanut suomalaiskiekkoilija. Hänen isänsä Sami sai MM-kultaa Tukholman Globenissa 1995, kun Leijonat kaatoi finaalissa Ruotsin Tre Kronorin. Kasperin isoisä Hannu Kapanen puolestaan valmensi  Nuoret Leijonat mestariksi  vuonna 1998 Helsingissä.

4. Kasperin vanhemmat Sami ja Petra erosivat 2011. Nykyisin Petra (42) on kihloissa ex-jalkapalloilijan ja valmentajan Pele Koljosen (27) kanssa. Pele K:sta ei tullut brasililaisen esikuvansa Pelén veroista futaria, vaikka hänen isänsä on itse Atik Ismail.  

5. Kasperi Kapasen MM-kisat Helsingissä eivät sujuneet ennen finaalia erityisen hyvin, jos ajatellaan tehtyjä maaleja.  Kasperi oli tehnyt ennen Venäjä-ottelua vain yhden maalin ja antanut kolme maaliin johtanutta syöttöä. Kapasen tehopistemäärä 7 oli kuitenkin Suomen joukkueessa hyvää keskitasoa. Joukkueen kapteeni Mikko Rantanen saalisti kisoissa myös "vain" kaksi maalia ja kolme syöttöpinnaa eli yhteensä siis viisi tehopistettä ja Robert Hintz sai kokoon neljä pistettä, samoin Antti Kalapudas.  

6. Kolme suomalaista komeili kisojen jälkeen pistepörssin kärjessä: Jesse Puljujärvi 17, Patrick Laine 14 ja Sebastian Aho 13 pistettä. Puljujärvi ja Laine valititiin MM-kisojen tähdistöön, samoin kuin puolustaja Olli Juolevi, joka ei tehnyt yhtään maalia mutta antoi yhdeksän maalisyöttöä. Parhaaksi maalivahdiksi valittiin Ruotsin L.  Söderholm, toiseksi puolustajaksi USA:n pelaaja ja kolmanneksi hyökkääjäksi USA:n Auston Matthews. Kisojen arvokkaimmaksi pelaajaksi valittiin Jesse Puljujärvi.

7. Pikkuleijonien valmentaja Jukka Jalonen, joka asuu Riihimäellä, saavutti nyt jo toisen MM-tittelin, sillä hän valmensi Leijonat voittoon myös Bratislavan MM-kisoissa 2011. Jalosen parhaana oivalluksena voidaan pitää tapaa, jolla hän vaihtoi Kanadaa vastaan pelatussa puolivälieräottelussa joukkueen maalivahtia. Ykkösmaalivahti Veini Vehviläinen sai väistyä ottelun toisessa erässä ja maaliin luisteli Kaapo Kähkönen, joka pelasi sitten kisat loppuun asti. Kähkösen torjuntaprosentti 90,91 ei ollut korkea - esimerkiksi Ruotsin Söderhomilla ko. luku oli 94,70 - mutta se riitti kultamitaliin asti. Suomen "Pula-aho" -vitja oli kisojen paras hyökkäysketju, mutta joukkueen puolustus saatiin pitäväksi vasta Ruotsi-ottelussa.

8. Hyvällä joukkueella on turnauksissa aina myös hyvää onnea. Suomi pelasi kisoissa yhteensä seitsemän ottelua. Alkusarjassa Suomi voitti ensin Valko-Venäjän puhtaasti 6-0, hävisi sitten Venäjälle 4-6, mutta voitti sitten alkusarjassa Slovakian 8-3 ja Tsekit  5-4- Pudotuspeleissa Suomi voitti ensin Kanadan 6-5 ja sen jälkeen välieräottelussa Ruotsin 2-1. Loppuottelussa kaatui Venäjä niin ikään vain yhden maalin erolla 4-3. Leijonat voitti siis neljä viimeistä otteluaan yhden maalin erolla ja näissä kaikissa otteluissa Suomi oli alussa tappiolla, samoin Slovakiaa vastaan jo numeroin 0-2. Hienoja nousuja, mikä osoittaa joukuueen sitkeyttä ja taitoa.

9. Bratislavan MM-kisoissa 2011 Venäjän joukkueen välieräottelussa ilmaveivillään masentaneesta Mikael Granlundista tehtiin kisojen jälkeen postimerkki. Vanhanaikaisen kolme päivää sitten kiepsauttanut Kasperi Kapanen saattaa myös saada "jääveivistään" oman postimerkkinsä. Granlundin ilmaveivi olikyllä  Kapasen suoritusta komeampi ja hänen postimerkissään näkyy myös vastustajien pelaajia. Kasperin postimerkissä venäläispelaajista näkyisi vain torjunnassa myöhästyneen maalivahti Aleksander Georgievin käsi ja jäähän pudonnut maila.

526. Kun ilmaveivimies rankkarin hassasi

Ilmaveivimies-Granlundin rankkarihassi on ehtinyt internetissä "postimerkiksi" asti...

Presidenttikisa tuntuu polkevan Suomessa jotenkin paikoillaan ja ehdokkaiden haastattelut ja vaalikeskustelut ovat nyt mitä ovat aina ennenkin olleet eli tympeän syvältä.

Mutta ei hätää, viime ja tällä viikolla on voitu seurata telkkarista talviurheilua oikein urakalla. Jouluruokien ahmimisen jälkeen on tuntunut itse asiassa oikein helpottavalta, kun ei ole tarvinnut lähteä itse ulos lumi-, räntä- tai/ja vesisateeseen muka kuntoilemaan (rämpimään), vaan on voinut lojua sohvalla ja uppoutua tv:n välityksellä huippu-urheilun aina niin kiehtovaan maailmaan.

Päivisin on näytetty Tour de Ski -hiihtokisoja Keski-Euroopassa, iltapäivällä ja iltaisin Saksan - Itävallan mäkiviikkoa ja yöaikaan vielä Canal+:lta jääkiekon nuorten MM-kisojen otteluja Kanadasta. Välipaloiksi on tarjoiltu vielä pujottelua, suurpujottelua sekä syöksylaskua, ja Englannin valioliigan otteluja tulee suorana lähetyksenä melkein harva se ilta ja viikonloppuisin useampia. Onneksi pikaluistelijoiden maailmancupin jatkokisat eivät ole vielä käynnistyneet eikä ole tarvinnut jännittää, kestääkö jää Pekka Koskelan alla vai olisiko vuorossa luistimien murtuminen.

Viimeöinen Suomen ja Ruotsin välinen välierämatsi Calgaryssä oli tosi jännittävä. Ruotsi hallitsi peliä varsinkin kahdessa ensimmäisessä lähes suvereenisesti, mutta Suomen pikkuleijonat puolustivat sitkeästi ja onnistuvat vastahyökkäyksillä pääsemään pelissä jo 2-0 -johtoon. Ruotsi kavensi ensin tilanteeksi 2-1 ja sitten aivan kolmannen erän lopulla tapahtui jälleen kerran se, mitä täytyy aina pelätä, kun on kyse Suomen jääkiekkojoukkueen arvo-otteluista: Vastustaja ja etenkin Ruotsi pääsee joko tasoittamaan tai voittamaan ottelun niin sanotulla räkämaalilla.

Murheellisinta tässä oli se, että Ruotsin tasoitus syntyi muuten loisto-ottelun pelanneen maalivahti Sami Aittokallion (ottelussa peräti 55 torjuntaa) supermöhläyksen tuloksena. Aittokallio lähti aivan harmittoman näköisessä tilanteessa seikkailemaan täysin turhaan maalinsa taakse yrittäen lyödä kiekon ränniin. Mutta yritys oli huolimaton ja kiekko tuli suoraan ruotsalaispelaajan mailanlapaan. Tämä syötti kiekon maalin edustalla täysin vapaaksi jääneelle Max Fribergille, jolla oli helppo tehtävä, kun Aittokallio ei ollut ehtinyt vielä takaisin maalinsa suulle, pamauttaa "musta" tyhjään maaliin!

Jatkoajalla ei ratkaisua syntynyt, joten jouduttiin rankkarikilpailuun. Kolmesta ampujasta Ruotsilta onnistui kaksi, mutta Suomen viimeisellä ampujalla, tähtipelaaja Mikael Granlundilla oli vielä tilaisuus tasoittaa peli, minkä jälkeen rankkarikisaa olisi jatkettu. Mutta mitä tapahtuikaan! Granlund, joka on ollut vuorenvarma rankkarin vetäjä, epäonnistui nyt aivan käsittämättömällä tavalla ja tökerösti. Granlund ei päässyt kunnolla edes "vetämään", vaan niin sanotusti hukkasi kiekon sutaisemalla mailallaan kiekon päältä, jolloin kiekko jäi, kuten yllä olevasta kuvasta ilmenee, kauas maalilta. Ruotsin maalivahdin ei tarvinnut edes koskea kiekkoon! Merkillinen "rangaistuslaukaus".

Mistä tämä johtui? Oliko ilmaveivimies-Granlund liian hermostunut vai yrittikö hän jotain liian vaikeaa kikka, joka ei sitten onnistunut alkuunkaan? Luultavasti kyse oli kummastakin asiasta. Ruotsalaiset yrittivät horjuttaa Granlundin itseluottamusta jo ennen ottelua ja matsin jälkeen Granlundin epäonnistumisen irvailu on saanut naapurimaan lehdistössä melkoiset mittasuhteet. Aftonbladetissa Granlundin mokaa on kuvailtu alokasmaiseksi ja noloksi. Lehden mukaan mukaan internetissä leviää Granlundin hassista kertova uusi "postimerkki", katso kuvaa yllä. Granlundin komea ilmaveivimaali viime kevään aikuisten MM-kisoissa päätyi oikeaan postimerkkiin.

Mahtaa nyt koko Suomen joukkuetta niin sanotusti hieman hatuttaa! Ilman Sami Aittokallion mokaa Suomi pelaisi finaalissa ja ilman Granlundin supermokaa Suomi olisi vielä voinut jatkaa taistelua finaalipaikasta. Merkillinen käänne ottelussa tosiaan: Suomen maalivahti "saalistaa" syöttöpisteen Ruotsin tasoitusmaalissa! Tällaista voi sattua vain Suomen maajoukkueelle.

Pelitapahtumiin nähden Ruotsi kuitenkin ansaitsi voittonsa, mutta toisaalta jääkiekossa kuten palloilulajeissa yleensäkin vain maalit ratkaisevat.

Illan toisessa semifinaaliottelussa koettiin jymy-yllätys, kun kisojen ehdoton ennakkosuosikki ja kisojen isäntämaa Kanada hävisi Venäjälle niukasti 4-5. Näin loppuottelussa kohtaavat Ruotsi ja Venäjä ja Suomi pelaa pronssista Kanadaa vastaan. Näyttää pahasti siltä, että Suomi joutuu tyytymään kisoissa neljänteen sijaan, sillä Kanadan joukkue ei varmaankaan halua hävitä kotikisoissaan toistaa kertaa peräkkäin.

Päätän raporttini tähän enkä siis edes yritä pohtia, miksi "meille" (Suomelle) käy aina näin ja miksi sinikeltaiset ovat aina hannuhanhia. Ehkä Suomi saa tilaisuuden kuittaukseen aikamiesten MM-kisoissa tulevana keväänä - kunhan vain joukkueeseen ei erehdytä enää ottamaan niitä vanhuksia eli Teemua ja Sakua.