615. Summum jus summa injuria: professoripeliä Finnairin turvaamistoimiasiassa?

1. Kirjoitin 5.6. blogijutun 605 otsikolla "Onko käräjäoikeuden päätös Finnairin teknisten lakon keskeyttämisestä laiton"? Kirjoitus löytyy tästä.

2. Kirjoitus oli kannanotto saman päivän Helsingin Sanomissa julkaistuun toimittaja Petri Sajarin juttuun, jossa väitettiin "kissankokoisin kirjaimin" ja tuolle isolle lehdelle tyypilliseen mahtipontiseen ja kaikkitietävään tyyliin, että käräjäoikeuden Finnairin tekniikalle määrätyt sakot ovat lainvastaisia. Toimittaja Sajarin juttu perustui, kuten hänen juttunsa yleensäkin, parin hieman yksipuolisella tavalla valitun oikeustieteilijän lausumiin, jotka toimittaja oli lähinnä vain kirjannut muistiin. Itse en nähnyt käräjäoikeuden kyseisessä turvaamistoimipäätöksessä lainvastaisuutta.

3. Tiedämme, miten tuossa lakossa sitten kävi. Käräjäoikeus asetti väliaikaisella turvaamistoimella oikeudenkäymiskaaren (OK) 7 luvun 3 §:n nojalla Finnairin teknisiä työntekijöitä edustaville kuudelle  ammattiliitolla sekä Ammattiliitto Prolle, jonka puheenjohtajana on oikeustieteen kandidaatti Antti Rinne (sdp), yhteensä 2,8 milj. euron uhkasakon lakon opettamiseksi. Päätös tepsi, vauhdituslakko jonka työntekijät ja ammattiliitot olivat niille ominaiseen reteeseen tyyliin ilmoittaneet kestävän viikon, loppui heti ja työriidan osapuolet pääsivät muutaman päivän kuluttua sovintoon. Finnairin hakemuksesta käräjäoikeus sittemmin peruutti väliaikaisen turvaamistoimen.

4. Kaikki tiesivät hyvin jo etukäteen, että ammattiliittojen masinoima lakko oli laiton eli työrauhavelvollisuuden vastainen. Tämä todettiin sitten virallisesti parin viikon kuluttua eli 19.6., jolloin työtuomioistuin, jonne Palvelualojen työnantajat PALTA ry oli haastanut Ammattiliitto Pron sekä Finnairin tekniset ry:n ja Suomen Lentovirkailijat ry:n, totesi yksimielisellä päätöksellään lakon laittomaksi ja määräsi vastaajayhdistykset maksamaan hyvityssakkoa "huikeat" 10 500 euroa; hyvityssakon enimmäismäärä on 29 500 euroa. Työtuomioistuimen tuomio TT 2012:74 löytyy tästä.
Toisella samassa asiassa antamallaan tuomiolla (TT 2012:75) työtuomioistuin tuomitsi Ilmailualan Unionin ja Ilmailuteknisten Ammattiyhdistyksen maksamaan hyvityssakkoa, edellisen 5 000 euroa ja jälkimmäisen 4 000 euroa.

5. Työtuomioistuin ei - tietenkään - ottanut tuomioissaan kantaa siihen, oliko käräjäoikeuden aiemmin määräämä turvaamistoimipäätös lakon väliaikaisesta lopettamisesta aiheellinen. Työtuomioistuin jätti ammattiliittojen vaatimukset käräjäoikeuden turvaamistoimen peruuttamisesta tutkimatta. Tämän vuoksi on todella hämmästyttävää, miten Pron puheenjohtaja Antti Rinne kiirehti työtuomioistuimen ratkaisujen antamisen jälkeen julistamaan Yle Uutisille, että työtuomioistuin oli muka katsonut käräjäoikeuden päätöksen perustuslain vastaiseksi! Täytä puppua!

6. Lakon keskeyttäminen käräjäoikeuden turvaamistoimipäätöksellä oli tietenkin kova paikka ammattiliitoille ja erityisesti Pron nokkamiehelle Antti Rinteelle. Tämä Rinnehän tunnetaan tyyppinä, joka tavoittelee harteilleen lakkokenraalin viittaa, jota ovat aiemmin kantaneet sellaiset ay-pomot kuin Niilo Wälläri, Risto Kuisma ja Timo Räty. Kuukausi sitten Antti Rinne päätti tehdä vielä yhden uuden aluevaltauksen ja ilmoittautui demareiden puoluekokouksessa puolueen varapuheenjohtajakisaan, mutta manööveri ei onnistunut.

7. Käräjäoikeuden päätös on jäänyt kaivelemaan myös Suomen suurinta työväenlehteä ja toimittaja Petri Sajaria sekä hänen professoritiimiinsä. Eilisessä Hesarissa Sajari on nimittäin palannut asiaan jutussa, joka on varustettu otsikoilla "Tuomaripeliä työtaistelussa" (C 5). Jutun alaotsikko on myös paljon puhuva ja kertoo, kenen ja millä asialla jutussa liikutaan: "Finnair ja Helsingin käräjäoikeus näyttivät työntekijöille, kuinka lakko lopetetaan lyhyeen. Nyt ammattiliitto vaatii käräjätuomarin toimien tutkintaa". Kyseinen käräjätuomari eli Timo Jääskeläinen, jonka kimppuun toimittaja ja hänen haastateltavansa tuntuvat haluavan iskeä oikein vimmalla, mainitaan Sajarin jutussa nimeltä, mutta - kas kummaa - häneltä ei ole edes pyydetty lausuntoa; tästä ei ainakaan ole jutussa minkäänlaista mainintaa.

8. Toimittaja Sajarin "päälähde" jutussa on Turun yliopiston aiemmin arvostamani prosessioikeuden piakkoin eläköityvä professori Antti Jokela, jota Sajari oli haastatellut jo 5.6. julkaistussa jutussaan. Jokela tuntuu käyvän tapauksen johdosta yllättävän "kuumana" - olisiko helteillä osuutta asiaan? Pro et contra - tyyppinen ajattelu tuntuu unohtuvan Jokelalta tyystin, sillä niin yksipuolisen kiivaasti hän rusikoi, ainakin yrittää rusikoida, käräjäoikeutta ja Finnairia. Toimittaja Sajarin toinen haastateltava eli työoikeuden professori Seppo Koskinen sentään esittää lausunnoissaan hieman viileämpää harkintaa.

9. Olen jo edellä mainitussa kirjoituksessa 605/5.6.2012 käsitellyt ko. turvaamistoimiproblematiikkaa eikä minulla ole siihen tässä yhteydessä lisättävää. Yhteenvetona totean, että  käräjäoikeudella on asiassa toimivalta, sillä työtaistelutoimenpide kuuluu OK 7:3:n soveltamisalaan, eli lakkoa laittomana pitävä yritys, jota vastaan lakko on suunnattu, voi vaatia lakon keskeyttämistä OK 7:3:n mukaisella turvaamistoimella. Kun työtuomioistuin ei voi antaa turvaamistointa, niin silloin tietenkin "lainataan" käytettävissä olevaa yleistä turvaamistoimimenettelyä. Tässä ei ole Suomen oikeuden mukaan mitään uutta eikä ihmeellistä. Viittaan tässä suhteessa ennakkopäätökseen KKO 2000:94, jossa edustamani näkemys on selkeästi hyväksytty nimenomaan juuri työtaistelutoimen yhteydessä.

10. Toinen asia on, että ko. asiassa  turvaamistoimihakemukseen suostuminen ja siis väliaikaisen määräyksen antaminen edellyttää suhteellisen korkeaa näyttökynnystä. Turvaamistointa pyytävän yrityksen tai muun tahon tulee siis esittää vahvanpuolinen näyttö siitä, että aloitettu työtaistelutoimi on laiton. Finnairin tapauksessa käräjäoikeus/käräjätuomari on katsonut, että nämä molemmat edellytykset ovat täyttyneet. Kuten jo edellä totesin, myös ulkopuolisille oli alusta lähtien Finnairin lakossa selvää, että Pron masinoima lakko oli selkeästi laiton. Työtuomioistuimella oli jälkikäteen helppo tehtävä tämä käsitys vahvistaa.

11. Ennen kuin ko. työriidanosapuolet pääsivät sovintoon, ammattiliitto Pro kanteli käräjätuomarin väliaikaisesta turvaamistoimipäätöksestä hovioikeudelle vaatien väliaikaisen toimen eli siis asetettujen uhkasakkojen poistamista; lain mukaan väliaikaisesta turvaamistoimipäätöksestä ei saa valittaa. Mutta kuten hyvin tiedämme, kantelu on ylimääräinen muutoksenhakukeino, jota lain mukaan (OK 31 luku) voidaan käyttää ainoastaan lainvoimaista tuomiota tai päätöstä vastaan. Koska tässä asiassa ei ollut olemassa minkäänlaista lainvoimaista ratkaisua, on tietenkin selvää, että hovioikeus jätti Pron kantelun tutkimatta. Professori Jokela tuntuu nyt haluavan "motkottaa" tästä hovioikeuden päätöksestä kovasti, mutta  minusta hovioikeus teki vain sen, minkä se lain mukaan saattoi ja myös piti tehdä. OK 31 luvun kantelu, jonka käyttöala rajoittuu yksinomaan menettelyllisiin kysymyksiin, ei  tietenkään ole oikea keino, jolla avulla ylempi oikeus voisi juuri käynnistyneen turvaamistoimiprosessin aikana ottaa aineellisoikeudellisen riitakysymyksen noin vain tutkittavakseen!

12. Professori Jokela kritisoi edelleen tapaa, jolla käräjäoikeus päätti myöntää turvaamistoimen väliaikaisesti vastapuolta kuulematta. Mutta kuten kerroin jo jutussa 605, laki mahdollistaa tämän menettelyn, jonka käyttöä myös reaaliset näkökohdat puoltavat. Finnairin tapauksessa työntelijäpuoli ja sitä tukevat liitot olisivat voineet aiheuttaa Finnairille todella tuntuvia vahinkoa, jos käräjätuomari olisi jäänyt odotteleman liittojen vastauksia, joiden antamisessa olisi hyvinkin voitu"vitkutella" päiväkausia! Erään aiemman laittoman lakon johdosta työntekijät aiheuttivat Finnairille kaikkiaan 6 miljoonan euron suuruiset tappiot. Tämän ne kuittasivat maksetuksi myöhemmin 11 000 eurolla, jonka summan työtuomioistuin tuomitsi liitot maksamaan hyvityssakkoa liattoman lakoan johdosta. Onko tämä oikeudenmukaista? Tästä epäkohdasta toimittaja Sajari ja hänen professorinsa eivät mainitse halaistua sanaa, mikä on minusta käsittämättömältä ja osoittaa vain, miten yksipuolisella asenteella jutun tekijät ovat olleet liikkeellä.

12a. Antti Jokela ja kumppanit unohtavat vanhan tuomarinohjeen summum jus, summa injuria totaalisesti. He tuijottavat "suurimpaan oikeuteen" eli EIT:een ja sen ratkaisuihin sokeasti ja unohtavat tyystin, millaisiin vääryyksiin ja vahinkoihin EIT:n ratkaisujen pikkutarkka noudattaminen voi tietyissä yksittäistapauksissa johtaa.

13. Kaiken huippuna ammattiliitto Prolla on otsaa nostaa viime viikolla Helsingin käräjäoikeudessa Finnairia vastaan vahingonkorvausjuttu, koska Finnairilla ei ollut "lain mukaan" mahdollista saada lakon estävää kieltotuomiota tuomioistuimesta. Kyse ei ollut kuitenkaan kieltotuomiosta, vaan turvaamistoimesta, jonka käräjäoikeus, ei siis suinkaan Finnair, päätti myöntää väliaikaisesti.

14. Jo on aikoihin eletty! Ensin Pro ja sen mahtipontisuutta puhkuva lakkokenraali Antti Rinne päättivät kesken neuvottelujen aloittaa ilmiselvästi laittoman lakon, joka ehti jo saada osan yhtiön koneita jäämään kentälle, ja ilmoittaa tyynesti jatkavansa laitonta lakkoa viikon verran. Kun lakko sitten saatiin keskeytetyksi, Pro ja Rinne alkavat suureen ääneen parkua ja valittaa, että kavala käräjätuomari ja Finnair estivät heitä jatkamasta laitonta lakkoaan ja aiheuttivat näin heille vahinkoa! Professori Jokelan mielestä tämäkin käsittämättömyys on kuitenkin okei eli Pron kanne on "perusteltu." Professori Koskinen sentään ymmärtää ottaa järjen käteensä toteamalla, että Pron kanteen menestyminen on "epätodennäköistä", koska Finnairhan on jo ajat sitten perunut turvaamistoimihakemuksensa. - Selvää on, että Pron kanteen menestyminen ei ole vain epätodennäköistä, vaan täysin mahdotonta.

15. Ammattiliitto Pro ja Antti Rinne jatkavat parkuaan nyt myös eduskunnan oikeusasiamiehelle, jolle on kanneltu käräjätuomari Jääskeläisen menettelystä suostua Finnairin pyyntöön väliaikaisesta turvaamistoimesta. Toimivaltaansa Jääskeläinen ei kuitenkaan ylittänyt, kuten edellä ja jo blogissa 605 on tullut todetuksi. Oikeusasiamies ei voi puuttua rippumattoman tuomioistuimen ratkaisujen asiasisältöön, eikä tuomarin menettely ollut tässä tapauksessa lainvastaista. Oikeusasiamies lausunee päätöksessään ainoastaan "käsityksensä" siitä, että tuomarin päätös väliaikaisen turvaamistoimen myöntämisestä olisi voinut olla hieman tarkemmin perusteltu.

16. Vai että "tuomaripeliä" työtaistelussa! Aika härskin tuntuinen väite, joka kertoo toimittajan ja lehden asenteista. Kirjoitus huokuu yksipuolista tiedonvälitystä, sellaistako siellä Sanoma Säätiön toimittajakoulussa opetetaan? Hesarin em. jutun perusteella olisi osuvampi ilmaisu "professoripeli" tai mediapeli.

606. Keskustelu Finnair-päätöksestä jatkuu kiivaana 

1. Käräjäoikeuden Finnairin teknisten lakkoasiassa tekemä turvaamistoimipäätös näyttää herättävän tunteita ja keskustelun laineet tuntuvat lyövän varsin korkeina - muuallakin kuin tällä palstalla. Olen pohtinut asiaa jo edellisessä kirjoituksessa (605) ja tässä tulee vielä hieman lisää ajatuksia ja kommentteja.

2. Mediassa varsinkin Helsingin Sanomat tuntuu käyvän asian tiimoilta yllättävän kuumana. Kuten arvata saattaa, Hesari ottaa kiivaasti kantaa työntekijöiden ja ammattiliitojen puolesta ja Finnairia sekä työnantajapuolta vastaan. Tähän on jo totuttu, mutta mikäs siinä, onhan Hesari tunnetusti myös suurin työväen lehti ja äänenkannattaja.

3. Tänään HS käsittelee  käräjäoikeuden päätöstä ensimmäisessä pääkirjoituksessaan. Varmaan aika harva käräjäoikeuden päätös saa osakseen tällaisen "kunnian".  Jo pääkirjoituksen otsikko on "haastava": Finnair otti käyttöön poikkeukselliset keinot. Mitähän ne muut keino voisivat olla, sillä pääkirjoituksessa keskitytään kyllä ruotimaan vain käräjäoikeuden päätöstä.

4. HS ja sen terrierimäiset toimittajat tukeutuvat jutuissaan varsin usein ns. oikeusoppineiden lausumiin. Nämä oikeusoppineet valitaan yleensä huolellisesti niin, että  ääneen pääsevät vain ne oppineet, jotka tukevat lehden kulloisessakin asiassa ottamaa omaa kantaa. Niin tässä Finnairin asiassakin. Eilisessä lehdessä viitattiin jo kahden professorin mielipiteisiin (Antti Jokela ja Niklas Bruun) ja tänään tuodaan esiin kahden muun professorin kanta (Tuomas Ojanen ja Kari-Pekka Tiitinen).

5. Pääkirjoituksessa ihmetellään aluksi sitä, että käräjätuomari teki päätöksensä yksin ja toista osapuolta kuulematta. Mutta kuten jo eilisessä blogijutussa kerroin, väliaikainen turvaamistoimipäätös voidaan antaa käräjäoikeuden yksijäsenisessä kokoonpanossa, tämä on selvä pääsääntö ja aivan yleinen käytäntö.

6. Mitään ihmeellistä ja lainvastaista ei ole myöskään siinä, että päätös tehtiin Finnairin vastapuolta tässä vaiheessa kuulematta. Tämäkin on aivan lainmukainen normaalikäytäntö (OK 7:5.2), sillä kysehän on vasta väliaikaisesta turvaamistoimesta, joka on tehtävä asian luonne ja laatu huomioon ottaen kiireellisesti. Pitää ottaa huomioon, että Finnairilla on mainitussa asiassa seitsemän vastapuolta eli ammattiliittoa, joiden kaikkien kuuleminen olisi vienyt niin paljon aikaa, että lakko olisi voitu jatka kaikessa rauhassa päivä- tai kenties jopa viikkokausia.

7. Tapauksen pääkysymykset koskevat käräjäoikeuden asiallista toimivalta ja sitä, voidaanko tällaisessa asiassa ylipäätään hakea ja saada turvaamistoimipäätöstä.

8. HS:n pääkirjoituksen mukaan turvaamistointa käytetään lähinnä kauppaoikeudessa. Turvaamistointa käytetään toki useimmiten kaupallisissa tai yleensä velvoiteoikeudellisissa riidoissa. Mutta turvaamistoimien soveltamisala ei suinkaan rajoitu yksinomaan niihin, vaan sen käyttöala on luonteeltaan yleinen.

9. Kuten jo eilen kerroin, turvaamistoimikelpoisen vaateen ei tarvitse olla luonteeltaan edes yleisen tuomioistuimen eli ensiasteena käräjäoikeuden asialliseen toimivaltaan kuuluva, vaan se saattaa pääasian osalta kuulua myös hallintotuomioistuimeen tai erityistuomioistuimeen, jollainen työtuomioistuinkin on. Näitä instansseja varten ei edes ole järjestetty erillisiä ja omia turvaamistoimimenettelyjä, joten ne joutuvat mainitussa tarkoituksessa ikään kuin lainamaan yleistä tuomioistuinta ja soveltamaan silloin OK 7 luvun säännöksiä.

10. Työtuomioistuin ei siis voi antaa turvaamistoimipäätöstä, vaan se ratkaisee ainoastaan hyvityssakkoasioita. Mutta kuten sanottu, hyvityssakko on kokonaan eri asia kuin turvaamistoimena määrättävä uhkassako, josta Finnairin tapauksessa on kysymys. Työtuomioistuimessa asianosaisina ovat asianomaiset ammatti- ja työnantajaliitot ja hyvityssakko tuomitaan maksettavaksi asianomaiselle työnantajaliitolle. Käräjäoikeudessa sen sijaan turvaamistointa hakee yritys, joka väittää kärsivänsä vahinkoa, jollei työtaistelutoimenpidettä kielletä tai väliaikaisesti keskeytetä.

11. HS:n haastattelema valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen sanoo, että turvaamistoimi on tuntematon keino työriidassa. Käräjäoikeudessa ei kuitenkaan ole kyse työriitalaissa tarkoitetusta työriidasta, vaan ainoastaan turvaamistoimen määräämisestä. Sitä paitsi työriidoissa on jo aiemmin käytetty turvaamistointa ainakin ATK:n ja Merimies-Unionin julistamien saartojen  yhteydessä. Ojanen ei siis näytä oikein tuntevan asiaa.

12. Ojasen mukaan Finnairin tapauksessa voi tulla kysymykseen vain työtuomioistuimen määräämä hyvityssakko. Mutta kuten jo eilen ja edellä olen todennut, tämä väite ei pidä paikkaansa. Työriitalaissa tai muuallakaan ei ole säädetty Ojasen esittämällä tavalla, eikä oikeuskäytännöstäkään saada sanotulle väitteelle tukea. SAK ja jotkut muutkin ovat vedonneet ratkaisuun KKO 1999:43, mutta kun lukee sanotun tapauksen faktat ja korkeimman oikeuden perustelut, havaitsee helposti, että tuossa ratkaisussa selostettu asia on hyvin erilainen kuin nyt esillä oleva Finnairin tapaus. Siitä ei siis saa johtoa Ojasen ja kumppaneiden väitteelle.

13.  Lopuksi Ojanen turvautuu ilmeisesi "järeimpään" perusteluunsa eli siihen, että jos käräjäoikeuden omaksuma "vieras tulkinta" jäisi voimaan, se vesittäisi työtaisteluoikeuden. Tähänhän ne työntekijäpuolen edustajat muutoinkin aina vetoavat ja sillä julkisuudessa mesovat. Mutta jokainen objektiiviseen ja kiihkottomaan ajatteluun kykenevä ihminen kyllä ymmärtää, että tässä asiassa ei ole suinkaan kyse mistään lakko-oikeuden rajoittamispyrkimyksestä. Valtiosääntöoppineena Ojasen pitäisi ymmärtää, ettei perustuslaki suojaa laittomia oikeuksia eikä lakko- tai minkään muunkaan oikeuden väärinkäyttöä, mistä Finnairin lakossa on nimenomaan kysymys.

14. Työoikeuden emeritusprofessori Kari-Pekka Tiitinen on jälleen kerran kaivettu naftaliinista julkisuuteen, jossa hän tuntuu hyvin mielellään viihtyvän, vaikka hänen lausumansa tuppaavatkin jäämään useimmiten aika suppeiksi ja vaille perusteluja. Mikään yllätys ei ole, että Tiitinen veisaa nytkin samaa virttä Tuomas Ojasen kanssa. Ainoa uusi näkökohta on se, että Tiitisen mukaan työriitalain esitöissä, ilmeisesti hallituksen esityksessä, olisi sanottu, että ainoa sanktio laittomasta lakosta on työtuomioistuimen määräämä sakko eikä muita sanktioita olisi siis käytettävissä.

15. Tiitisen pitäisi kuitenkin tietää, ettei lain esitöiden yksittäisillä lausumilla ole lainkäytössä sitovan tai ehdottoman oikeuslähteen asemaa eivätkä ne yksinään myöskään ilmaise lainsäätäjän tahtoa, mikä sekin on hyvin epämääräinen käsite. Jollei Tiitinen tätä tiedä, niin hän voisi kysyä asiaa tarkemmin vaikkapa Tuomas Ojaselta, jonka kyllä pitäisi tämä asia tietää! Turvaamistoimi ei sitä paitsi ole mainituissa esitöissä tarkoitettu tuomioistuimen pääasiassa määräämä sanktio. Kuten sanottu, turvaamistointa on käytetty oikeuskäytännössä jo aiemminkin, eli Finnairin tapaus ei suinkaan ole mikään uniikki keissi.

16. Mutta näyttää niitä olevan myös järkevästi ajattelevia työoikeuden professoreita! Tarkoitan Lapin yliopiston professori Seppo Koskista, joka tunnetaan muutenkin erittäin tuotteliaana ja korkeatasoisena tutkijana. Päin vastoin kuin kollegansa Kari Pekka Tiitinen, Seppo Koskinen sanoo, että turvaamistointa voidaan hyvinkin käyttää Finnairin tapauksen kaltaisissa asioissa eli se ei ole Antti Jokelan, Niklas Bruunin, Tuomas Ojasen ja Kari-Pekka Tiitisen väittämin tavoin poissuljettu oikeussuojakeino.

Koskisen Hufvudstadsbladetille antama lausunto löytyy tästä.

17.  Seppo Koskinen toteaa, että käräjäoikeuden päätös Finnairin tapauksessa ei ole lainvastainen ja että tuomioistuimella on turvaamistoimiasiassa laaja harkintavalta. Koskisen mukaan turvaamistoimien käyttöä ei ole rajattu  työriitojen ulkopuolelle, vaan tapaus tapaukselta eli kussakin tapauksessa erikseen pitää tutkia, onko turvaamistoimelle edellytyksiä. - Järkevästi haasteltu!

18. Non niin, keskustelu jatkukoon! Päätöksen tehnyt käräjätuomari Timo Jääskeläinen sanoo, että lopullisen päätöksen tekeminen voi ottaa aikaa jopa viikkoja, mikä vaikuttaa minusta kyllä yllättävän pitkältä ajalta. Kuvittelisin, että päätös voitaisiin saada ammattiliittojen kuulemisen jälkeen valmiiksi jo ensi viikolla. Mutta kuten tiedämme, oikeusjutun asianosaisten ja yleisön mielestä oikeuden myllyt tuntuvat jauhavan usein hitaasti, vaikka päätös tulisikin yleisesti ottaen varsin pian.

19. Kuten Jääskeläisen lausunnosta ilmenee, seitsemän ammattiliiton kuuleminen ei käy käden käänteessä ja sen jälkeen Finnairille on vielä ilmeisesti varattava tilaisuus vastaselityksen antamiseen. Tämä puoltaa vahvasti sitä, että väliaikainen päätös turvaamistoimesta ja uhkasakon asettamisesta Finnairin vastapuolta kuulematta oli täysin oikea ratkaisu. Jatkuessaan viikon tai kauemmin tämä ilmeisen selvästi laiton lakko olisi aiheuttanut Finnairille tuntuvat vahingot.

PS

20. Juuri tulleen tiedon mukaan korkein oikeus on tuominnut tänään antamallaan tuomiolla Jussi Halla-ahon sakkoon uskonrauhan rikkomisen lisäksi myös kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tuomio tuli vuonna 2008 kirjoitetusta blogikirjoituksesta. Halla-ahon rangaistus on 50 päiväsakkoa. Lisäksi hän joutuu poistamaan osia blogikirjoituksestaan. KKO:n tuomion mukaan blogikirjoituksen kuvaukset kansanryhmästä olivat panettelevia ja solvaavia. Lausunnot olivat omiaan herättämään suvaitsemattomuutta, halveksuntaa ja mahdollisesti jopa vihaa.

21. Tämä oli minusta aivan odotettu ja voisin sanoa jopa kaivattu päätös. Viittaan tässä suhteessa siihen, mitä olen kirjoittanut tässä blogissani Halla-ahon oikeusjutusta silloin, kun asiassa saatiin käräjäoikeuden ja sittemmin hovioikeuden ratkaisu. Ihmettelen ainoastaan sitä, että selvän tapauksen käsittely kesti KKO:ssa niin kauan. No, nyt  ratkaisua ei sentään kehdattu lykätä kunnallisvaalien yli!

605. Onko käräjäoikeuden päätös Finnairin teknisten lakon keskeyttämisestä laiton?

1. Finnairin tekniset toimihenkilöt aloittivat tiistaina viikon kestävän lakon protestiksi Finnairin suunnitelmille vähentää väkeä. Lakon piti jatkua ensi viikon keskiviikkoon saakka. Lakon taustalla on meneillään oleva yt-prosessi, joka tähtää moottori- ja laitehuollon sopeuttamiseen tai jopa lopettamiseen

2. Lakon alettua Finnair jouti keskiviikkona perumaan viisi lentoja, lisäksi useat lennot myöhästyivät aikataulustaan. Finnair haki Helsingin käräjäoikeudesta väliaikaista päätöstä kieltää lakon jatkuminen 2,8 miljoonan euron suuruisen uhkasakon uhalla.

3. Helsingin käräjäoikeuden tuomari Timo Jääskeläinen ratkaisi eilen asian kuulematta työntekijäpuolta. Finnairin vaatimuksen mukaisesti Jääskeläinen kielsi väliaikaisesti lakon jatkumisen ja asetti kiellon tehostamiseksi seitsemälle ammattiliitolle yhtiön vaatimuksen mukaisesti 400 000 euron eli yhteensä 2,8 miljoonan euron suuruisen uhkasakon.

4. Käräjäoikeuden päätös tepsi, sillä työntekijät päättivät eilen keskeyttää lakon ja palata töihin viimeistään torstaina.

5. Tänään Helsingin Sanomat on ottanut käräjäoikeuden päätöksen verkkojulkaisunsa ykkösuutiseksi ja repäissyt siitä Juha Rossin ja Petri Sajarin kirjoittamassa jutussa isot otsikot:

Oikeustieteilijät: Finnairin tekniikalle määrätyt sakot ovat lainvastaisia.

6. Lehti on haastatellut juttua varten kahta professoria. Näistä toinen eli Turun yliopiston prosessioikeuden professori Antti Jokela väittää, ettei käräjäoikeudella ole oikeutta puuttua perusoikeuksiin kuuluvan yleisen lakko-oikeuden käyttöön. Jokelan mukaan tällaiset asiat kuuluvat työtuomioistuimelle. Jokelan mielestä käräjätuomarin olisi myös pitänyt kuulla ammattiliittoja ennen turvaamistoimen määräämistä. Jokela moittii käräjäoikeutta siitä, että tämä ei ole perustellut lainkaan sitä, miksi ammattiliittoja ei tarvinnut kuulla.

7. Samaa mieltä on Helsingin yliopiston yksityisoikeuden professori Niklas Bruun. Myös hän katsoo, että ennen päätöstä ammattiliittoja olisi pitänyt kuulla. Bruun valittelee myös käräjäoikeuden asettaman uhkasakon suuruutta ja viittaa siihen, että  työrauhavelvoitteen rikkomisesta työtuomioistuin voi määrätä enintään 29 500 euron suuruisen hyvityssakon. Bruunin mukaan käräjätuomarin päätös on perustuslaissa turvatun lakko-oikeuden kannalta "erittäin ongelmallinen."

8. Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne kertoi keskiviikkona, että liitto pitää päätöstä oikeusjärjestelmän vastaisena.

Ovatko professorit oikeassa eli onko käräjätuomarin päätös todella lainvastainen?

9. Asiassa on kolme kysymystä: 1) onko käräjäoikeus asiassa toimivaltainen, 2) saiko käräjäoikeus kieltää lakon ja asettaa sen tehosteeksi uhkasakon ja 3) onko asetettu uhkasakko lainvastainen tai ylisuuri?

10. Asiassa on kysymys oikeudenkäymiskaaren 7 luvun säädetystä siviiliprosessuaalisesta turvaamistoimesta. Näiden toimien tarkoituksena on kiireellisen oikeussuojatarpeen tilanteissa järjestää ennakkoturvaava tilapäinen oikeussuoja tuomioistuintietä jo ennen lopullisen päätöksen antamista ja vaikkapa jo ennen kanteen vireillepanoa. Koska tuomion saaminen kestää, kuten hyvin  tiedämme, selvissäkin saati riitaisissa asioissa, niin  aikanaan  syntyvä kanteen hyväksyvä ratkaisu voi olla reaalisesti arvoton, jos tuleva tappio-osapuoli on hukannut omaisuuttaan tai ehtinyt aiheuttaa asian voittavalle osapuolelle kohtuuttoman suurta vahinkoa.

11. Turvaamistoimiprosessin tulee siis olla nopea, joskus jopa tunneissa mitaten, ja asian tutkinta on oltava summaarinen.

12. Turvaamistoimikelpoisista vaadetyypeistä ja turvaamistointen edellytyksistä säädetään OK 7 luvussa. Turvaamistoimi voi tulla kysymyksen ensiksi  saamisoikeuden eli käytännössä rahasaamisten turvaamiseksi (OK 7:1),  toiseksi asiassa, jossa on kyse tiettyä esinettä tai oikeutta koskevasta paremmasta oikeudesta (OK 7:2) ja kolmanneksi muun yksityisoikeustyyppisen oikeuden tai etuuden turvaamiseksi (OK 7:3).

13. Finnairin hakemuksessa on selvästikin kyse OK 7:3:ssä mainitusta  yleisestä turvaamistoimesta, jonka käyttöala on erittäin laaja. Finnairin hakemuksessa mainittu asia eli aloitetun ja laittomaksi väitetyn lakon keskeyttäminen on asia, joka kuuluu OK 7:3:n soveltamisalan piiriin. On selvää, että kyseinen lakko, jonka johdosta yhtiö joutui heti ensimmäisenä päivänä, olisi edelleen jatkuessaan aiheuttanut yhtiölle erittäin suuria taloudellisia tappioita ja vahinkoja.

14. Kuuluisiko mainitunlainen turvaamistoimiasia sitten käräjäoikeuden sijasta työtuomioistuimelle, kuten professori Antti Jokela sanoo?

15. Ei kuulu, sillä käräjäoikeus on kyllä asiassa toimivaltainen. Turvaamistoimikelpoisen vaaten ei nimittäin tarvitse olla yleiseen tuomioistuimen eli käräjäoikeuden asialliseen toimivaltaan kuuluva, vaan se saattaa pääasiaprosessissaan kuulua erityistuomioistuimeen tai hallintotuomioistuimeen. Vaikka siis itse pääasia eli tässä tapauksessa kysymys siitä, onko lakko laiton vai ei, kuuluu työtuomioistuimelle, on käräjäoikeus toimivalta päättää ko. turvaamistoimipäätöksen antamisesta.

15a. Laki työtuomioistumista ei edes tunne omaa turvaamistoimimenettelyä, joten tälläkin perustella näyttää selvältä, että ko. turvaamistoimiasiassa toimivalta kuuluu käräjäoikeudelle, vaikka itse pääasiassa työtuomioistuimella on toimivalta.

16. Olisiko käräjätuomarin sitten pitänyt ehdottomasti kuulla hakemuksen johdosta työntekijäpuolta eli ko. ammattiliittoja, joita edustaa Ammattiliitto Pro?

17. Kuuleminen ei ole ollut tarpeen, sillä on tärkeätä havaita, että käräjäoikeus ei ole antanut vielä asiassa lopullista päätöstään, vaan vasta väliaikaisen turvaamistoimiratkaisun. Lain mukaan hakijan vastapuolta ei ole välttämätöntä tässä vaiheessa kuulla. Kuuleminen tapahtuu vasta väliaikaisen turvaamistoimipäätöksen ja uhkasakon asettamisen jälkeen. Kuuleminen varsinkin tässä asiassa, jossa yhtiöllä on kaikkiaan seitsemän eri vastapuolta, olisi voinut viedä kohtuuttomasti aikaa ja aiheuttaa, jos lakko olisi ehtinyt jatkua vielä muutaman päivän,  Finnairille todella jättitappiot.

18. Pyyntö väliaikaisen turvaamistoimen määräämisestä on ratkaistava pikaisesti ja käytännössä samana päivänä, jolloin hakemus on tehty. Pyyntö on hyväksyttävä, jos on todennäköistä, että hakijalla on suhteessa vastapuoleen hakemuksessa tarkoitettu oikeus eli tässä tapauksessa väite lakon laittomuudesta on todennäköisesti oikea. Hukkaamis- tai vaaraedellytyksen eli tässä tapauksessa vahinkoedellytyksen osalta hakijalta ei käytännössä edellytetä muuta kuin pelkkä väite, eli tässä tapauksessa väite siitä, että lakon jatkumisesta aiheutuu yhtiölle huomattavan suurta vahinkoa.

19. Kolmanneksi vielä kysymys asetetun uhkasakon määrästä, jota professorimme ovat paljoksuneet.

20. Ensinnäkin Niklas Bruunin mainitsema 29 500 euroa - naurettavan pieni summa jo sinänsä -  joka on enimmäissumma, jonka työtuomioistuin voi määrätä laittomasta lakosta, ei koske lainkaan nyt määrättyä turvaamistointa. Uhkasakko on eri asia kuin mainittu hyvityssakko. OK 7 luvussa ei ole määrätty mitään kiinteää summaa tai haarukkaa, jonka sisällä  tuomioistuimen asettaman uhkasakon tulisi pysyä. Yleisesti ottaen voitaneen sanoa, että uhkasakon vastaa sitä vahinkoa, joka hakijalle ilman turvaamistointa voisi vastapuolen toimenpiteistä aiheutua. Tältä kannalta tarkasteltuna käräjäoikeuden kullekin ammattiliitolle asettama 400 000 euron uhkasakkoa ei voida pitää liiallisena.

21. Edellä mainituilla perusteilla päädyn kyllä omasta puolestani siihen johtopäätökseen, että käräjäoikeuden päätös, jota mainitut oikeustieteilijät ovat väittäneet Helsingin Sanomissa eli tavallaan "lehden suulla" vääräksi, on täysin lainmukainen.

22. Lakko-oikeus kuuluu, kuten kollega Antti Jokela sanoo HS:ssa, perustuslaissa turvattuihin perusoikeuksiin. Perustuslaki turvaa kuitenkin ainoastaan lakko-oikeuden laillisen käytön, ei laittomia lakkoja. Laittomuuksia ei sentään perustuslakikaan hyväksy! Perustuslaissa on turvattu myös omaisuuden suoja, jota laittomilla lakoilla voidaan loukata. Tuomioistuimen pitää siis voida kieltää laittoman lakon jatkuminen.