1150. Niinistö tapasi Putinin - so what?

1. Presidentti Sauli Niinistö tapasi tänään keskiviikkona Sotshissa Venäjän presidentin Vladimir Putinin. Tapaaminen käytiin Putinin hulppeassa loma-asunnossa. Sauli niinistö oli lentänyt Sotshoin jo tiistai-iltana. Keskustelu oli aika lyhyt ja presidenttien tiedotustilaisuus kesti 45 minuuttia.

2. Tapaamiselle oli ladattu melko suuria odotuksia ja mediassa esiteltiin laajasti kysymyksiä, joista presidenttien arveltiin keskustelevan. Kuten aina ennenkin, herrojen odotettiin juttelevan sekä kansainvälispoliittista kysymyksistä että Suomen ja Venäjän kahdenkeskisiin suhteisin liittyvistä asioista.

3. Ilta-Sanomissa julkaistussa laajassa jutussa Suomessa parhaillaan vieraileva amerikkalainen asiantuntija Heather A. Conley, joka on CSIS-tutkimuslaitoksen Eurooppa-asioiden johtaja,  kertoi toivovansa, että  Niinistö painottaisi Putinille toisten valtioiden alueiden koskemattomuutta ja sitä, ettei muiden maiden asioihin pidä puututa. Conleyn mukaan Niinistön tuli tehdä Putinille selväksi, että Venäjän ja venäläisten oma käytös on johtanut lännen Venäjälle asettamiin pakotteisiin. Conley sanoi myös toivovansa, että Niinistö toteaisi selvin sanoin Putinille, että Suomi tekee omat turvallisuusratkaisunsa itsenäisesti.

3. Tiedotustilaisuudessa olivat läsnä mm. molempien maiden ulkoministerit, joista Timo Soinin silmät lurpahtelivat uhkaavasti ja painuivat välillä kiinni eikä Timo näyttänyt muutenkaan olevan huippukunnossa. Toista maata oli ulkoministeri Sergei Lavrov, vanha kettu, joka näytti ruskettuneelta ja pirteältä, Putinin joukoissa nähtiin myös Venäjän entinen puolustusministeri Sergei Ivanov, jolla on edellen merkittävä asema Putinin hallinnossa.

4. Putin kertoi, että presidentit olivat keskustelleet mm. Syyrian ja Ukrainan tilanteesta. Tietenkin, mutta sitä ei toki kerrottu, mistä kysymyksiä tämä keskustelu oli koskenut ja olisiko siinä päästy yhtään eteenpäin. Ei tietenkään.

5. Niinistö puolestaan selitti - jälleen kerran - että keskustelua oli käyty myös arktisen alueen ympäristökysymyksistä, mustasta hillestä - kuinkas muuten, sillä musta hiili on Niinistön todeklinen keppihevonen, jonka hän aina mainitsee - LNG -kasun käytöstä, josta keskustelusta Niinistö kiitti Putinia; minkähän vuoksi? Metsäpalojen torjunnastakin oli kuulemma puhuttu. Toivottavasti tämäkään puhe ei jäisi, kuten on pelättävissä, vain puheen tasolle.

6. Tietenkin oli puhuttu myös arktisen alueen ongelmista ja Arktisen neuvoston huippukokouksesta, jota Niinistö kovasti ajaa. Ajaa, koska kokous pidettäisiin, missäpä muualla kuin Suomessa, ja NIinistö saisi tilaisuuden isännöidä kokousta. Tällaisia huippukokouksia Niinistö suorastan rakastaa. Suomi toimii vielä vuoden verran Arktisen neuvoston puheenjohtajanamaana. Niinistö "paljasti"tänään, että että molemmat maat ovat valmiita osallistumaan arktiseen huippukokoukseen; tämä ei ollut tosin ollut mikään yllätys.

7. Iltalehden toimittaja viittasi Venäjän puolustusministerin Sergei Shoigun ilmoitukseen ja kysyi, johtaisiko Suomen ja Naton lisääntynyt yhteistyö Venäjän vastatoimiin, kuten Shoigu oli uhonnut. 

8. Putin ei vastannut kysymykseen, vaan totesi, että me emme siirrä joukkojamme lähemmäksi Naton rajoja mutta Naton sotilasinfrastruktuuri lähestyy meidän rajojamme. Putin jatkoi motkotustaan Natolle ja kertoi, että Nato järjestää koko ajan suuria sotaharjoituksia rajojemme läheisyydessä. Venäjän on reagoitava myös Yhdysvaltain ohjustorjuntajärjestelmään rajojemme lähellä. Järjestelmää voidaan käyttää paitsi ohjusten torjuntaan myös niiden ampumiseen.

9. Putin ilmoitti Venäjän tukevan Sauli Niinistön aloitetta Itämeren alueen turvallisuuden lisäämiseksi, myös sitä, mikä koskee lentoturvallisuutta. Putinin mukaan Venäjä on valmis keskustelemaan Naton kanssa myös transpondereiden käytöstä sotilaskoneissa, mutta valitteli samalla, että "he kieltäytyivät neuvotteluista".

10. Saui Niinistö lausui, että hän oli sanonut jo kuusi vuotta sitten herra Putinille, että jokainen itseään kunnioittava valtio huolehtii omasta turvallisuudestaan, enkä ole kuullut tällä matkalla yhtään kriittistä kommenttia Suomea kohtaan. Niinistö selitti, ettei Suomessa ole yhdysvaltalaisia ohjuksia, ja korjasi hieman myöhemmin, että sellaisia ohjuksia, joita kysyjä oli tarkoittanut ja joista puolustusministeri Shoigun oli valitellut.

11. Tuossa nyt oli edes ripaus siitä asiasta, jota amerikkalainen asiantuntija Heather A. Conley oli toivonut Niinistö painottavan Putinille. Mutta tietenkin olisi toivonut, että Niinistö olisi tuonut asian lähes uneliaassa  tiedotustilaisuudessa esiin hieman pontevammin. Nyt Putin ei ollut kuulevinaan koko Niinistön lausumaa. 

12. Se, ettei Putin ollut puolustusministeri Shoigun tavoin suoraan moittinut Suomea Nato-yhteyksistä, ei merkitse kovinkaan paljon. Putin on kaikesta huolimatta herrasmies, joka tanssahtelee Itävallan ulkoministerin kanssa tämän häätilaisuudessa ja joka ei hevin lähde julkisesti moittimaan Suomea, jota hänen vieraanaan ollut presidentti edustaa. Silti Putin voi olla aivan yhtä epäluuloinen Suomen ja Naton yhä edelleen lähenevästä yhteistyöstä, joista Shoigun oli aiemmin julkisesti kertonut. Niinistön vierellä Putin tyytyi arvostelemaan vain Natoa.

13. Käyn vielä huomennea - yön yli nukuttuani - kenties läpi joitakin muita kohtia, jotka tiedotustilaisuudessa tulivat esille. Kovin ihmeellisiä asioita sieltä ei enää löydy. Voidaan syystä kysyä, miksi näitä ns. työvierailuja presidenttien välillä oikeastaan järjestetään. Onko niihin suurta tarvetta ja mieltä?

14. Mutta jo nyt voin sanoa, että Niinistön vierailu oli minulle pettymys, sillä eihän tilaisuudessa tullut esiin kerrassaan mitään uutta, ei ainakaan sellaista, josta tiedotustilaisuudessa olisi kerrottu. Samojen tuttujen asioiden (Itämeren turvallisuus, arktinen alue, musta hiili, transponderit jne.) ympäripyöreää toistelua ja samaa vanhaa jargonia, jota Niinistön ja Putinin tapaamisten jälkeen on saatu kuulla jatkuvalla syötöllä jo monta vuotta. 

15. Sauli Niinistö ei näköjään rohkene sanallakaan arvostella Venäjää, puhumattakaan Putinista, eikä Putin tunnu antavan kovinkaan suurta arvoa tai merkitystä Niinistön tapaamisille. Kumpikin presidentti tietää, että heidän on silti tavallan pakko vetää tätä näytelmää läpi kerran tai pari vuodessa, vaikka niissä ei tulisi mitään uutta esille.  

16. Putin haluaa Niinistö tapaamisilla osoittaa, että hänellä on vielä länsimaisia keskustelukumppaneita. Niinistö puolestaan yrittää uskotella itselleen ja Suomen kansalle, että hänellä muka olisi jonkinlaisen välittäjän tai sanansaattajan rooli Venäjän ja Länsi-Euroopan valtiojohtajien välillä. Turha toivo, sillä lähimainkaan kaikki suomaiset eivät  tähän usko.Toki he ovat mielissään siitä, jos Venäjä ei  ryhdy kovistelemaan ta painostamaan Suomea, mutta tästä Venäjä pidättäytyy vain, jos vain suomalaiset puolestaan haluavat esiintyä nöyrästi eivätkä lähde kärkevästi kritisoimaan Venäjää. Kaiki muistavat, mitä tapahtui loppuvuodesta 2015, jolloin Venäjä ja Putin päästivät laumoittain turvapaikanhakijoita Suomen rajavyöhykkeele ja edelleen Suomen, vaikka maiden välillä on toisin sovittu.

17. Tiedotustilaisuuden jälkeen presidenttien neuvpttelut vielä jatkuivat, mkä tjuntuu hivenen yllättävältä. Nyt kulemma keskusteltioin  sellaisista asioista kuin  Syyrian sota ja Ukrainan tilanne. Ilmeisesti Putin ei halunnut, että tiedotustilaisuudessa toimittajat oisivat päässeet kysymyksilään repostelemaan näitä asioita. Keskustelujen jälkeen Putin vei Niinistö seilaamaan Tsaika -nimisellä loistojahdillaan, jolla on pituutta 52 metriä. Purjehdusta kesti 1,5 tuntia Sotshin edustalla. Ja sitten Niinistö lensi kiireesti kotiin, jossa Jenni, Aaro ja Lennu häntä jo vamaan kovasti odottivat.

18. Tiedotustiolaisuudessa Putin näytti hyvin vetreäkuntoiselta, vaikka miehell äon ikää jo muistakseni 65 vuotta. Viisi vuotta vanhempi Niinistö näytti tv-kuvassa ainakin 10 vuotta Putinia vanhemmalta. Putin on solakka, kun taas Saulille on kertynyt vatsan seudulle aika lailla massaa; tämä ei toki ole mikään moite, sillä painonnousu on aivan normaalia tuonikäiselle miehelle. Tiedotustilaisuudessa Niinistö tapansa mukaan virnuili ja muikisteli tuon tuostakin suomalaisdelegaatioon päin, mutta se on oikeastaan aina ollut Niinistön tavaramerkkinä, jonka turvin hän on päässyt urallaan pitkälle. Putin sen sijaan piti kasvonsa koko ajan peruslukemlla ja hymyili hieman vasta tilaisuuden loppupuolella, jolloin tuli puhe hänen Itävallan vierailustaan, jossa Vladimir oli muun ohessa tanssittanut maan ulkoministeriä. Putinin tanssitaito ei ole yhtään Niinistön sanottua taitoa kummempi, joten tässä suhteessa voimme olla tyytyväisiä.

875. Ei dramatiikkaa

Dramatiikkaa välikysymyskeskustelussa 10.9. Puhumassa Ismo Soukola (ps) ja takana ikään kuin Hoo Moilasta esittävä pääministeri Alexander Stubb

1. Kun poliitikassa, valtionhallinnossa tai yritysmaailmassa tehdään ikäviä päätöksiä, annetaan potkuja ministereille, korkeille virkamiehille tai yritysten toimitusjohtajille taikka muille korkeille dirikoille, ei ko. tapauksiin vakuuttelujen mukaan liity milloinkaan dramatiikkaa, ei sitten minkäänlaista. Kulunut sanonta "ei dramatiikkaa" alkaa olla kohta yhtä yleinen kuin naiivi vakuuttelu, jonka mukaan tietty asia tai tapaus on "haasteellinen". Myös yleisesti käytetty hokema, jonka mukaan taitelijoiden, urheilijoiden, poliitikkojen tms. julkisuuden henkilöiden avioeroihin "ei liity kolmansia henkilöitä", on jokseenkin typerä ja sitä paitsi usein valheellinen.

2. Useimmiten tällaiset tyhjänpäiväiset vakuuttelut on ymmärrettävä niin, että potkujen, irtisanomisten ja muiden ikävien asioiden taustalla on erilaista dramatiikkaa ja että avioeroihin ja parisuhde-eroihin liittyy usein kolmansia tai ainakin yksi kolmas henkilö. Termi "haasteellinen"tarkoittaa, että puheena oleva asia tai tapahtuma on vaikea, hankala tai ongelmallinen. Juridiikassa termeillä haaste ja haastaminen on aivan erilainen merkitys. Riita-asia pannaan oikeudessa vireille kantajan haastehakemuksella, jonka jälkeen tuomari antaa haasteen, jolla vastaaja kehotetaan vastaamaan kanteeseen joko kirjallisesti tai oikeuden istunnossa. Haasteen antaa tiedoksi vastaajalle haastemies.

3. Yhtenä esimerkkinä edellä lausutusta on ex-uimari Jani Sievisen ja hänen vaimonsa Mari S:n (os. Samuelsen) ero, josta uutisoitiin laajasti viime toukokuussa. Tuolloin Jani vakuutteli tiedotusvälineissä, että ero on ikävä asia, mutta siihen ei liity kolmansia henkilöitä eikä sen taustalla ole mitään dramatiikkaa. Mutta jo parin kolmen viikon kuluttua monissa lehdissä kerrottiin, että Mari S. oli muuttanut jo ennen erohakemuksen jättämistä kahden lapsensa kanssa Norjaan, jossa hän asustelee yhdessä "norjalaisen rakkaansa" kanssa. Jani jäi siis juuri "kolmannen henkilön" takia soittelemaan lehdelle, joten eroasia on ollut hänelle dramaattinen.

4. Mutta samaa vanhaa virttä "ei mitään dramatiikkaa" toistetaan tiedotusvälineissä lähes päivittäin - typerästä sanasta haasteellinen puhumattakaan. Seuraavaksi yksi esimerkki tänään kerrotuista uutisista. Eilen annettiin potkut sekä Fennovoiman että Voimaosakeyhtiö SF:n toimitusjohtajille. Fennovoiman hallituksen puheenjohtaja Juhani Pitkäkoski kiirehti tänään maan tavan mukaisesti vakuuttamaan kaikissa medioissa, että kumpaankaan tapaukseen ei liitty dramatiikkaa.

5. Todellisuudessa nuo potkut ovat aika dramaattisia. Ne johtunevat siitä, että poispotkitut johtajat eivät ole kyenneet huolehtimaan, että uutta ydinvoimalaa Pyhäjoelle suunnittevat Fennovoima ja Voimaosakeyhtiö SF olisivat pääseet tavoitteeseen, jonka mukaan suomalaisten yhtiöiden tulisi omistaa puolet Fennovoimasta. Jos tuohon tavoitteeseen ei päästä, eduskunta ei tulisi hyväksymään Fennovoiman uudelleen vireille panemaa lupahakemusta, jos sellainen jätettäisiin. Lupahakemuksen läpimeno kiikastaa toki myös siitä, että Venäjän valtio omistaa Fennovoiman suurimman osakkaan eli Rosatomin ja sen tytäryhtiön Raos Voiman eikä venäläisten luotettavuus ole Krimin valloituksen ja Itä-Ukrainan tilanteen takia hyvässä kurssissa edes Suomessa.

6. Suomalaiset huippupoliitikot turvautuvat mielellään perusteluun, jonka mukaan ikäviin asioihin tai tapauksiin ei liity dramatiikkaa. Esimerkiksi pääministeri Alexander Stubb kirjoitti 26.8.2014, että edellisenä lauantaina Hankoniemen edustalla tapahtuneessa venäläiskoneen ilmatilaloukkauksessa ei ollut dramatiikkaa, "ei niin mitään dramatiikkaa"; tarkemmin Stubb ei väitettään perustellut. Venäläiskoneet loukkasivat tuolloin yhden viikon aikana kolme kertaa Suomen ilmatilaa eli Hankoniemen lisäksi kaksi kertaa myös Porvoon ja Loviisan edustalla. Kuinka monta kertaa venäläiskoneiden pitäisi loukata maamme ilmatilaa, jotta pääministeri tai puolustusministeri näkisivät niissä edes hieman dramatiikkaa? Ilmeisesti loukkauksia pitäisi tapahtua vähintään kolme, ei kuitenkaan viikon, vaan yhden ja saman päivän aikana. 

7. Pitäisikö maapalloa uhata vedenpaisumus, mannerjäätikköjen nopea sulaminen, kolmas maailmansota tai vastaava katastrofi, jotta suomalaiset huippupoliitikot voisivat nähdä uhkaavissa tilanteissa jotain dramaattista?

8. Jouluaattona 1987 venäläiset laukaisivat joko Kuolan niemimaalta tai Barentsinmerellä olevalta ballistisilla ohjuksilla varustetulta sukellusveneeltä ohjuksen Tokiosta Helsinkiin lentämässä ollutta ja Huippuvuorten edustalle saapunutta Finnairin DC-10-30ER matkustajakonetta kohti. Koneessa oli 201 matkustajaa. Ohjus suunnattiin - ilmeisesti harjoitusmielessä - kohti konetta ja se räjäytettiin vasta siinä vaiheessa, kun ohjus oli ehtinyt noin 20-25 kilometrin päähän koneesta; kone saavutti räjähdyspaikan noin minuutin kuluttua ohjuksen räjäyttämisestä. Tapauksesta Helsingin Sanomille viime sunnuntain numerossa kertoneet kaksi lentäjää kehottivat koneen nyt jo kuollutta ykköskapteenia, joka ei nähnyt tapahtumaa, tekemään asiasta asianmukaisen raportin. Lentäjien mukaan raporttia ei kuitenkaan tehty. Todella dramaattinen tilanne, mutta ehkä ykköskapteeni katsoi, että koska kaikki selvisivät hengissä, kone säilyi ehjänä ja tapahtuma-aikana oli jouluaatto, tapaukseen liittynyt mitään dramatiikkaa. Luultavasti kapteeni teki raportin, mutta  siitä ei haluttu pyytää neuvostolittolaiselta osapuolelta selvitystä, vaan tapauksesta haluttiin vaieta visusti. 

9. Tapahtuma-aikana elettiin suomettumisen kulta-aikaa eikä neukkuja haluttu häiritä ei-dramaattisilla asioilla. Suomessa istui vuonna 1987 Harri Holkerin hallitus ja tasavallan presidenttinä oli Mauno Koivisto. Helsingin Sanomien viime sunnuntain jutussa mainitaan hallituksen ministeristä vain valtiovarainministeri Erkki Liikanen. Oleellisempaa olisi kuitenkin tietää hallituksen ulko- ja puolustusministeriden nimet. Hallituksen ulkoministerinä oli Kalevi Sorsa ja puolustusministerinä Ole Norrback. Luultavasti maan ulkopoliittinen johto päätti haudata tapahtuman kaikessa hiljaisuudessa, sillä se ei halunnut häiritä Turun torilla samana päivänä julistettua joulurauhaa epädramaattisena pidetyllä tapauksella.

10 Suomea on syytetty eilen ja tänään jarrutuksesta, kun EU päätti Venäjälle asettavista uusista talouspakotteista. Suomi halusi lykätä pakotepäätöksen täytäntöönpanoa, mutta joutui lehtitietojen mukaan taipumaan. Ulkoministeri Erkki Tuomioja oli tällä kannalla vielä eilen aamulla, mutta illalla pääministeri Stubb tuntui antaneen periksi. Stubb ei - tietenkään - nähnyt Suomen menettelyssä mitään "dramaattista", mutta myönsi, että uudet pakotteeet ja Venäjän niiden johdosta todennäköisesti määräämät vastapakotteet ovat Suomen kannalta hyvin "haasteellisia". Venäjä voi esimerkiksi kieltää länsimaiden koneita lentämästä Aasiaan Siperian yli, millä saattaisi olla Finnairin kannalta dramaattiset seurakset. 

11. Muiden maiden ja useiden tutkijoiden mukaan ko. EU:n pakoteneuvotteluista tihkuneet tiedot ovat kuitenkin jo ehtineet vahingoittaa Suomen mainetta. Ulkopoliittisen instituutin (Upi) ohjelmajohtajan Arkadi Moshesin mukaan internet on täynnä huhuja "yhdestä maasta", siis Suomesta, joka halusi tai haluaa jarruttaa pakoteprosessin etenemistä. EU:ssa ei ole viisasta jäädä yksin, varoittelee Moshes. Mutta olihan Suomi liikkeellä yksin, siis ilman muiden EU-maiden tukea, myös silloin, kun Sauli Niinistö päätti kuukausi pari sitten lähteä Sotshiin tapaamaan Vladimir Putinia. Ulkoministeri Erkki Tuomioja kertoo jättäneensä eilen vliokunnan kokouspöytäkirjaan merkinnän eli varauksen siitä, että Suomi saattaa päättää olla hyväksymättä EU:n määräämiä uusia Venäjän pakotteita. Myös Etyjin pätkäpresidentti Ilkka Kanerva ilmoitti tänään, että Suomen ensisijaisena tavoitteena on pakotteiden toimeenpanon lykkääminen pari päivällä, jotta nähdään, pitääkö Itä-Ukrainan tulitauko. 

12. Asiat tuntuvat menevän mielenkiintoisiksi ja vaikeiksi, vaikka poliitikomme yrittävät kuinka vakuuttaa, että tapauksiin ei liity mitään dramatiikkaa, asiat ovat vain hieman haasteellisia.

13. Mitä isot edellä, sitä pienemmät päättäjät ja tekijät perässä. Googlesta havaitsee, miten internet on täynnä otsikkoja, joissa vakuutetaan, että tapauksiin ei liity mitään dramatiikkaa, tässä muutama esimerkki 

- Nurmon pelinjohtokaksikko vaihtuu: ei dramatiikkaa;
- Satu Tuomiston ja Pasi Nielikäisen suhdekriisiin ei liity dramatiikkaa tai kolmansia henkilöitä;
- Pekka Laiho: Erossa mutta ilman dramatiikkaa
- Euroopasta tavoitettu Pekka Perä: Ei dramatiikkaa; 
- Timo Ekman: Ei turhaa dramatiikkaa;
- TPS:n hallituksen puheenjohtaja: Ei dramatiikkaa;
- Heidi Hautala; Sailaksen lähdössä ei dramatiikkaa;
- Ilmavoimat: Parikkalan tehtävään ei liittynyt dramatiikkaa;
- Poriin hakeva Tomperi: Ei dramatiikkaa;
- Jalkapallojoukkue talousvaikeuksista: Ei tässä ole dramatiikkaa;
- Asuntomarkkinoilla ei dramatiikkaa;
- Niinistö: Vistbackan ulosajoon ei liity dramatiikkaa;
- Stadigh: Ei tässä ole dramatiikkaa
- Hietakankaan lähtöön RoPSista ei liity dramatiikkaa

14. Jne, jne. Netti tuntuu suorastaan pursuavan samanlaisia lähes koomisilta vakuttavia vakuutteluja ja otsikkoja, joiden mukaan asioihin ei - jumalauta - liity kerrassaan mitään dramatiikaa.  Kyllä ei suomalaisilla tunnu olevan juuri minkäänlaista kunnollista draamantajua. Vaikeita, hankalia tai ongelmallisia asioita tai tapauksia ei rohjeta kutsua oikeilla adjektiiveilla, vaan sanotaan vain, että tilanne on nyt hieman haasteellinen. Parisuhdeongelmien ilmetessä kielletään visusti kolmansien osapuolten vaikutus tai mukanaolo, vaikka jokainen voi tapauksista kertovien lehtijuttujen perusteella päätellä, että siitähän noissa ongelmissa ja eroissa juuri on kysymys.