1. Syyttäjä nosti loppukesästä Suomessa ensimmäistä kertaa syytteet kannabiksen kasvatusvälineitä myyneen yrityksen toiminnasta. Juttu käsiteltiin Pirkanmaan käräjäoikeudessa Tampereella. Syyttäjän mukaan puutarhavälineliikettä pitänyt yritys edisti tahallaan huumausaineiden käyttöä myymällä välineitä kotikasvattamista varten. Syytteitä alettiin käsitellä käräjäoikeudessa marraskuussa.
2. Neljää vastaajaa sai syytteet huumausainerikoksen edistämisestä ja törkeästä huumausainerikoksen edistämisestä. Kaksi heistä oli yrityksen omistajia tai vastuuhenkilöitä. Kaksi oli yrityksen liikkeissä esimiesasemassa. Yrityksen 16:ta työntekijää (myyjiä ja varastotyöntekijöitä) syytettiin huumausainerikoksen edistämisestä. Yhtä pääsyytettyä syytettiin lisäksi siitä, että hän oli pyörittänyt netissä sivustoa, jonka kautta hän oli myynyt maahantuomiaan kannabiksen siemeniä.
3. Huumausainerikoksen edistämisestä voi saada sakkoja tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Törkeästä huumausainerikoksen edistämisestä taas voidaan tuomita vähintään neljän kuukauden ja enintään kuuden vuoden vankeusrangaistus. Syyttäjä vaati jutussa kahdelle liikkeen johtajalle ehdotonta vankeusrangaistusta ja 600 000 euron suuruisen rikoshyödyn menettämistä valtiolle.
4. Poliisi iski aika rajuin ottein vuosi sitten Viherpeukku-nimiseen liikkeeseen. Poliisi otti kiinni, pidätti tai vangitutti (käräjäoikeuden päätöksellä) esitutkinnan aikana nelisenkymmentä ihmistä. Kaksi pääepäiltyä liikkeen omistajaa oli vangittuna lähes kolme kuukautta ja muut lyhyempiä aikoja. Liikkeen myynnissä olleet tuotteet takavarikoitiin. Yritys joutui keskeyttämään toimintansa kokonaan poliisin iskun takia.
5. Kyseinen vesiviljelyyn erikoistunut puutarhayritys aloitti toimintansa vuonna 2002. Yrityksellä oli nettikauppa sekä myymälät Helsingissä, Turussa, Oulussa ja Tampereella. Yleisimpiä kannabiksen kotikasvatusvälineitä voidaan käyttää myös laillisten kasvien, kuten esimerkiksi chilin, kasvattamiseen.
6. Syytteen nostaneen paikallissyyttäjän mukaan syyteharkinnassa lähdettiin siitä, että epäillyt tiesivät, että laitteita päätyy kannabiksen kotikasvatukseen. Suomessa ei ole ollut vakiintunutta oikeuskäytäntöä siitä, voiko kasvien kasvatusvälineiden kauppaamista pitää huumausainerikoksen edistämisenä. Aikaisemmin kaksi ihmistä on tuomittu Kouvolan hovioikeudessa laitteiden myynnistä, mutta aiemmin ei ole "isketty" välineitä myyvään liikkeeseen.
7. Pirkanmaan käräjäoikeus antoi tuomionsa kyseisessä Viherpeukku-jutussa viime viikon perjantaina eli 17.12. Käräjäoikeus hylkäsi kaikki huumausainerikoksen edistämistä koskevat syytteet ja katsoi, ettei kannabiksen kasvattamiseen sopivien tarvikkeiden myynti ei ole rikos.
8. Käräjäoikeus totesi, että Viherpeukku-myymälöissä myydyt tuotteet ja tarvikkeet ovat laillisia ja luvallisia. Oikeus katsoi myös, että ei ole näyttöä siitä, että niitä olisi myyty nimenomaan kannabiksen kasvattamista varten.
9. Oikeus langetti sakkotuomiot vain niille seitsemälle syytetylle, joille syyttäjä oli vaatinut rangaistusta myös kannabiksen kasvattamisesta itse tai huumausaineiden hallussapidosta.
10. Syyttäjän mukaan toiminta täytti järjestäytyneen rikollisryhmän tunnusmerkit. Syyttäjän arvion mukaan noin puolet Viherpeukun liikevaihdosta koostui huumeiden kasvatukseen käytetyistä välineistä.
11. Syytetyt puolustautuivat sillä, etteivät he voineet tietää, käyttivätkö yrityksen asiakkaat tuotteita huumeiden kasvatukseen.
12. Poliisin ja syyttäjän kannalta viherkauppiaiden huumesyytejuttu sai siis varsin nolon lopun; syyttäjä on toki ilmoittanut valittavansa tuomiosta hovioikeuteen. Mitenkäs tässä nyt näin pääsi käymään?
13. Tämä on aiheellinen kysymys etenkin siihen nähden, että jutun esitutkinnan aikana osa syytetyistä oli tunnustanut tienneensä, että myydyt välineistä päätyi kannabiksen kasvattamiseen. Käräjäoikeudessa kaikki syytetyt kuitenkin kiistivät tahallisuuden eli sanotun tietoisuutensa.
14. Tunnustuksensa oikeudenkäynnissä peruuttanut syytetyt selittivät oikeudessa, että poliisit olivat luvanneet heille, että he pääsevät heti vapaaksi, kunhan vastaavat kuulustelijoiden kysymyksiin "oikein", siis tunnustavat tietoisuutensa ja kertovat, että myös jutun pääsyytetyt olivat tietoisia myynnistä kannabiksen kasvattajille.
15. Jos tämä pitää paikkaansa, niin poliisi on käyttänyt kuulusteluissa ikivanhaa kikkaa ja tietynlaista painostusta: kuulustelija kertoo epäillylle, että jotkut muut epäillyt ovat jo tunnustaneet ja sanoo, että myös sinä pääset vapaaksi, jos tunnustat. Poliisit tietenkin kiistävät aina sanotunlaisen taktiikan tai neutraalin painostuksen.
16. Niin tai näin, niin oikeudenkäynnissä ilmeni - ainakin käräjäoikeuden päätöksen mukaan - että syyttäjä ei ollut kyennyt esittämään mitään näyttöä, että yritys olisi vuosina 2002-2009 myynyt tahallaan myymälöissään Helsingissä tai muualla Suomessa kasvien kasvatusvälineitä kannabiksen kotikasvattajille. Käräjäoikeuden mukaan kaikki myydyt tavarat olivat olleet laillisia.
16 a. Otetaanpa tähän katkelma käräjäoikeuden tuomion johtopäätösosasta:
17. Myyjät tai osa myyjistä on esitutkinnassa kertonut, että he tiesivät, että tuotteet menivät kannabiksen kasvattajille. Oikeudessa he ovat kertoneet, että sellaista tietoa ei ollut ja että oli ohjeet kieltäytyä myymästä kannabiksen kasvattajille. Esitutkintakertomuksissa ei ole selostettu yksityiskohtaisesti mistään myyntitapahtumasta, jossa olisi tullut esiin tieto siitä, että käyttötarkoitus on ollut kannabiksen kasvattaminen.
18. Vastaajina oleville Viherpeukun työntekijöille on kuulustelujen alussa esitutkinnassa
esitetty tai viitattu selvitykseen, jonka mukaan Viherpeukun myynti olisi lähes täysin suuntautunut laittomaan viljelyyn ja sen jälkeen vastaajille on esitetty kysymyksiä tai pyydetty kommentteja. Lähtötilanne huomioon ottaen vastaajat eivät ole aluksi kertoneet omista tekemisistään ja havainnoistaan vaan kuulustelijan esittämien lähtökohtien ja
olettamien perusteella. Kuulustelujen aluksi tai loppupuolella viitattua poliisin selvitystä lähes 100 % myynnistä ei ole oikeudelle kuitenkaan esitetty.
19. Kuulustelujen lähtö tai perusolettama on ollut siis virheellinen eikä ole perustunut todelliseen tilanteeseen. Tässä tilanteessa vastaajien esitutkintakertomuksia, jotka he ovat oikeudessa kuultaessa kiistäneet, ei voi sellaisenaan pitää riittävänä näyttönä. Kun esitutkinnassa on ilmoitettu jossain vaiheessa kuulusteltaville, että poliisin saaman selvityksen ja tiedon mukaan lähes kaikki myynti mennyt kannabiksen kasvattajille, niin tällaista selvitystä oikeudelle ei ole esitetty eikä syyttäjäkään ole tällaisen perusteella esittänyt syytettä vaan katsonut puolet myynnistä menneen kannabiksen kasvatukseen.
20. Kun vastaajat ovat kuulustelussa edellä mainitun ilmoituksen jälkeen arvioineet jotain myynnin kohdistumisesta niin edeltävä ilmoitus on vaikuttanut lausuntoihin eikä vastaajille toisaalta ole voinut olla varmaa tietoa ylipäätään koko Viherpeukun myynnistä mukaan lukien nettimyynti ja eri toimipisteet ja toisaalta asiakkaiden käyttötarkoitus, jos siitä ei ole erikseen keskusteltu liikkeessä. Lisäksi samanlaisia ja koko Viherpeukun myyntiä koskevia kysymyksiä on esitetty varastossa työskennelleille tai hyvin Iyhytaikaisille työntekijöille, jotka eivät ole olleet lainkaan myyntityössä tai nähneet ehkä yhden asiakkaan Iyhyen myyntituurauksen aikana. Muutoinkin myyjillä on voinut olla epäilyjä siitä, että laitteet tai aineet menevät kannabiksen kasvatukseen, mutta tällaista epäilyä ei voi vielä pitää tietona tai edes todennäköisenä pidettävänä asiana.
21. Vastaajien esitutkintakertomukset eivät kerro yksityiskohtia tai oikeastaan mitään yksittäisistä myyntitapahtumista, joiden perusteella heille olisi tullut tietoa tarvikkeiden tai laitteiden ostajien käyttötarkoituksesta. Lisäksi lähes kaikki ovat sekä esitutkinnassa että oikeudessa kertoneet, että liikkeessä oli annettu ohjeet olla myymättä sellaisessa tilanteessa, jossa tuli esiin mahdollisuus siitä, että ostaja käyttäisi tuotteita kannabiksen kasvattamisessa. Tässä tilanteessa myyjien tahallisuuden osalta heidän tiedoistaan käyttötarkoituksesta ei ole esitetty sellaista selvitystä, että heidän voitaisiin katsoa tienneen tai edes pitäneen varsin todennäköisenä, että laitteet menevät huumausaineen valmistukseen ja kannabiksen kasvatukseen.
22. Kaikki edellä mainitut seikat huomioon ottaen asiassa ei ole esitetty sellaista näyttöä, jonka perusteella vastaajilla voitaisiin katsoa olleen sellaista tietoa myytyjen laitteiden ja tarvikkeiden tulevasta käytöstä, että heidän voitaisiin katsoa tahallaan edistäneen huumausaineen viljelyä ja huumausainerikosta. Sen vuoksi syytteet huumausainerikoksen edistämisestä on näyttämättöminä hylättävä."
23. Näin siis käräjäoikeus. Vaikuttaa siltä, että langettavaa tutkintaa silmällä pitäen juttu on pilattu jo esitutkintavaiheessa. Kuulusteltaville on annettu poliisin toimesta ennakkoilmoitus seikoista, joita ei kuitenkaan ole esitutkinnassa selvitetty. Ihmisiä on pidetty kuukausikaupalla vangittuna.
24. Viherpeukun juttua voidaan pitää malliesimerkkinä esitutkinnasta, joka olisi pitänyt olla syyttäjävetoinen. Tosin sanoen syyttäjän olisi pitänyt johtaa esitutkintaa. Nyt poliisilla ei näytä olleen oikein riittävää ymmärrystä siitä, mitä seikkoja oikeudessa pitää näyttää toteen. On luultavasti lähdetty siitä, että kun vastaajat saadaan esitutkinnassa lausumaan jotain myöntämisen tapaista, ei muuta näyttöä tarvita.
25. Eikö poliisi eli siis tutkinnanjohtaja tai edes esitutkintaa "seurannut" syyttäjä tiennyt sitä, että edes pienessä ja vähäpätöisessä rikosasiassa näytöksi langettavaan tuomioon ei riitä pelkkä syytetyn esitutkinnassa antama tunnustus, jos syytetty peruu tunnustuksen oikeudenkäynnissä? Tästä on kuitenkin olemassa selkeä korkeimman oikeuden ennakkopäätös eli ratkaisu KKO 2000:35; kyseinen ratkaisu muuten koski juuri huumausainerikosta eli hampun kasvattamista. Mainitun ratkaisun perusteluissa korkein oikeus lausui yleisessä muodossa eli siis rikosasioita yleensä koskien: "On selvää, että tuomiota ei voida perustaa yksin tai pääasiassa syylliseksi epäillyn esitutkinnassa antamaan, sittemmin peruuttamaan lausumaan."
26. Esitutkinnassa olisi siis pitänyt pyrkiä hankkimaan sellaista näyttä, joka olisi tukenut syytettyjen esitutkinnassa antama tunnustusta. Jos sellaista näyttöä ei saatu, olisi syyte tullut jättää nostamatta. Mutta kun asiassa oli lähdetty liikkeelle "korkealla profiililla" eli pidättämällä ja vangitsemalla kaikki liikkeen omistajat ja työntekijät ja ottamalla takavarikkoon liikkeen varasto, ei perääntymistä ilmeisesti pidetty kunniallisena ratkaisuna, vaikka riittävää näyttöä syytettyjen tietoisuudesta ei ollut saatu. Uskottiin, että syyte meni käräjäoikeudessa läpi.
27. Olen kirjoittanut usein, myös tässä blogissani, siitä, että suomalainen systeemi, jossa syyttäjä ei johda esitutkintaa eikä ole tutkinnassa edes asianosaisen asemassa, on monessa suhteessa huono järjestelmä. Liettua on Suomen lisäksi ainoa valtio Euroopassa, jossa esitutkintaa johtaa poliisi eikä syyttäjä. Kysymys esitutkinnan johdon siirtämisestä poliisilta syyttäjälle olisi pitänyt ottaa esille parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä olevassa esitutkinta- ja pakkokeinolain kokonaisuudistuksessa, mutta tätä vaihtoehtoa ei lakipakettia valmisteltaessa edes harkittu.
28. Uskon, että jos tehtäviensä tasalla oleva syyttäjä olisi puheena olevassa tapauksessa johtanut esitutkintaa, olisi tutkinnassa saatu hankituksi tunnustusten ohella muutakin näyttöä syytettyjen tietoisuudesta. Jos taas muuta näyttöä ei olisi saatu, olisi syyttäjän tullut tehdä päätös syyttämättä jättämisestä.
29. Suomalaisessa järjestelmässä syyttäjä kyllä "seuraa" esitutkintaa ja hänen toivotaan myös ohjaavan sitä, mutta käytännössä on usein ennekin nähty, ettei tämä vain toimi. Seuraaminen on laaja käsite ja se voi käytännössä olla melkein millaista tahansa. Syyttäjä ei käytännössä puutu läheskään aina aktiivisesti esitutkinnan kulkuun eikä poliisilla ole yleensä koskaan mitään passiivista syyttäjää vastaan. Poliisi puolestaan ei pidä riittävästi yhteyttä syyttäjään eikä keskustelu hänen kanssaan tutkinnassa ilmenevistä juridisista ongelmista.
30. Valtakunnansyyttäjänvirasto ja pomot korostavat mielellään ja usein syyttäjän itsenäisen päätösvallan merkitystä. Itse asiassa suomalainen järjestelmä on tältä(kin) kannalta ajatellen kysymykseen tulevista vaihtoehdoista kuitenkin huonoin. Kun syyttäjä ei johda esitutkintaa eikä seuraa sitä riittävän tarkasti eikä puutu esitutkinnassa ilmeneviin ongelmiin, on syyttäjä käytännössä täysin riippuvainen poliisin suorittamasta esitutkinnasta. Kun syyttäjä ei tunne esitutkinnan yksityiskohtia, hänellä ei ole useinkaan kanttia tehdä syyttämättä jättämispäätöstä näytön riittämättömyyden perusteella. Syyttäjän on pakko luottaa poliisin arvioon näytön riittävyydestä.
31. Tällöin päädytään helposti sellaisiin kiusallisin tuloksiin kuin nyt puheena olevassa Viherpeukun jutussa tapahtui.
32. Poliisi ja syyttäjä voivat toki yrittää hankkia hovioikeutta varten uutta näyttöä, mutta luulenpa, että se ei tällaisessa jutussa enää käräjäoikeuden vapauttavan tuomion jälkeen noin vain onnistu.
33. Viherpeukun jutun syytteistä vapautetut syytetyt aikovat lehtitietojen mukaan tehdä nyt valituksia tai kanteluja "joka paikkaan", kuten esimerkiksi oikeuskanslerille ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle. Syytettyjen maine on heidän kotipaikkakunnillaan mennyt ja osa heistä menetti poliisin iskun" johdosta talonsa ja jopa perheensä viestimien leimatessa yrityksen työntekijät epäilyttäviksi uutisoidessaan poliisin rikosepäilyistä.
34. Poliisiylijohtaja Mikko Paatero astunee kohta esiin selittelemään, että poliisi toimi (myös) Viherpeukun asiassa "aivan oikein."
