1129. Sauli Niinistön kannatus laskussa

Presidentti ja ehdokas työnsä ääressä eli pudottamassa avauskiekkoa jäähän ottelussa TPS-Tappara. Miten ällöttävää kansansuosion tavoittelua! Niinistö on lupautunut myös viikon kuluttua Hakunilassa pidettävien SM-hiihtojen suojelijaksi. Tuollaista markkina- ja sirkuspelleäkö tässä pitäisi äänestää? Ei ikinä!


1. Yle julkisti tänään presidenttiehdokkaiden kannatuskyselyn tulokset. Taloustutkimus haastatteli Ylen toimeksiannosta 27.12.2017 - 3.1.2018  kaikkiaan 1363 suomalaista; melko pieni määrä siis. Tutkimuksen virhemarginaali on n. 1-1,9 prosenttiyksikköä. Ehdokastaan ensimmäisellä kierroksella ei osannut (tai halunnut) kertoa 13 prosenttia vastaajista. Edellisen kerran Yle teetti vastaavan kyselyn marraskuussa eli vain kuukautta aikaisemmin.

2. Kyselyn merkittävin tulos on tietenkin istuvan presidentin Sauli Niinistön kannatuksen käntyminen selvään laskuun vain yhden kuukauden aikana. Niinistön kannatus presidentiksi on Ylen mielipidetiedustelun mukaan pudonnut 72 prosenttiin marraskuussa mitatusta 80 prosentista. Todella merkittävä suosion lasku.

3. Kyselyn mukaan toiseksi suosituin ehdokas on edelleen vihreiden Pekka Haavisto 11 prosentin kannatuksella. Kyselyssä kolmanneksi selvisi Laura Huhtasaari 5 prosentin kannatuksella. Sitten tulee  Paavo Väyrynen, joka osallistui nyt vasta ensimmäisen kerran tähän kyselyyn; tältä kannalta siis aika hyvä alku. Tämän jälkeen tulevat Tuula Haatainen 3 %), Matti Vanhanen (2 %), Merja Kyllönen (2 %) ja hännänhuippuna Nils Torvalds (1 %). 

4. Matti Vanhasen surkea tulos ja selvä häviö Paavo Väyryselle on tietenkin merkittävä asia. Keskusta teki todella typerästi nimetessään Vanhasen ehdokkaaksi jo vuoden 2016 kesällä. Matin sydänongelmat ovat myös alentaneet hän kannatuslukujaan.

5. Kyselytuloksen kommentointi on ollut totuttuun tapaan outoa, muttei toki odottamatonta. Sauli Niinistön selvää voittoa ovat ehtineet jo lähes vuoden verran riekkuen toitottaa kaikki poliittiset toimitajat laidasta laitaan. Aika kummallista, miten heppoisilla perusteilla nämä "kaiken maailman"  timohaapalat, pirjoauviset ja markojunkkarit sekä kymmenet muut toimittajat ovat olleet innolla tekemässä vaalityötä yhden ehdokkaan eli Sauli Niinistön puolesta ja samalla ilkkumassa ja suorastaan halveksimassa ja herjaamassa muita ehdokkaita ja aliarvioimassa heidän kannatustaan. 

6. Olen havainnut, että ehdokkaiden kannatusluvut ovat vaihdelleet melko paljon eri kyselyissä. Helsingin Sanomien joulukuussa Kantar TNS:llä teettämän mielipidekyselyn mukaan Niinistön kannatus oli "vain" 70 prosenttia ja Haaviston 11. Muiden ehdokkaiden kannatus jäi kolmeen prosenttiin tai sen alle. Tämän tutkimuksen virhemarginaali oli noin kolme prosenttia suuntaansa.

7. Iltalehden taloustutkimuksella viime elokuussa teettämän mielipidekyselyn mukaan Sauli Niinistöä kannatti ensimmäisellä kierroksella ainoastaan 60 prosenttia. Tässä on siis "heittoa" Ylen marraskuussa teettämän kyselyyn verrattuna peräti 20 prosenttiyksikköä.

8. Kyselyjen erilaiset tulokset saattavat johtua esimerkiksi siitä, mitä ihmisiltä on haastatteluissa tarkkaan ottaen kysytty. Vaalien ensimmäiseen kierrokseen on aikaa kolmisen viikkoa. Ennen sitä julkaistaan ainakin Hesarin uusimman kyselyn tulokset. Itse odottelen mielenkiinnolla Iltalehden uuden kyselyn tulosta. Jos sen mukaan Sauli Niinistön kannatus olisi 55-60 prosentin tasolla, olen varma siitä, että vaalissa tarvitaan toinen kierros.

9. Minun on vaikea uskoa sitä, että Matti Vanhasen kannatus vaalien ensimmäisellä kierroksella jäisi 2 %:iin, Tuula Haataisen 3 prosenttiin,  Paavo Väyrysen 4 prosenttiin tai Laura Huhtasaaren kannatus 5 prosenttiin. Kyllä heidän kannatuksensa tulee olemaan selvästi suurempi.

10. Lopuksi oma ennustukseni ehdokkaiden ääniosuuksien jakautumisesta vaalien ensimmäisellä äänestyskierroksella:

Nils Torvalds 2 %, Merja Kyllönen 4 %, Tuula Haatainen 6 %, Paavo Väyrynen 8 %, Matti Vanhanen 9 %, Laura Huhtasaari 10 %, Pekka Haavisto 13 % ja Sauli Niinistö 49 %.

11. Tarvitaan siten toinen äänestyskierros.  

12. Voi olla, että ennustukseni menee pieleen ja että vaalissa selvitään yhdellä kieroksella.  Tärkeintä on, että kansa pääsee sanoman sanansa ja myös äänestämään muuta kuin yivoimaista ennakkosuosikkia. Itse toimin näin, sillä  en pidä lainkaan Sauli Niinistöstä ja hänen tyylistään poliitikkona, presidenttinä ja ihmisenä. 

13. Sauli Niinistö on ylimielisyyteen taipuva venkoilja, jonka päätavoitteena on koko ensimmäisen kauden ajan ja erityisesti vuonna 2017 ollut kansansuosion tavoittelu. Se on ollut minusta vastenmielistä ja suorastaan ällöttävää. Olen varma, että muista ehdokkaista kuka tahansa kykenisi hoitamaan presidentin tehtävän erinomaisen hyvin ja tekisi sen  tyylillä ja taidolla kansansuosiota tavoittelematta.

1128. Presidenttiehdokkaat väittelevät

1. Tällä viikolla kahdeksan presidenttiehdokasta kohtaavat toisensa kaksi kertaa. Tänään keskiviikkona he olivat MTV:n toimittajien tentattavina ja huomenna torstaina on vuorossa Ylen järjestämä vaalikeskustelu. Maanantaina kutakin ehdokasta haastateltiin erikseen ISTV:ssä.

2. Ehdokkaita on nyt tosiaan kahdeksan, sillä Paavo Väyrynen sai kuin saikin viime tipassa tarvittavan määrän kannatuskortteja kokoon. Väyrysen loppukiri  yllätti, sillä tänään Väyrynen ilmoitti, että kortteja kertyi hieman yli 27 000 kappaletta; ehdokkuuden vaatimuksena on lain mukaan  20 000 kannatuskortin kokoaminen.

3. Maanantaina Paavoa haastatteli Sanoma-talossa pidetyillä presidenttimessuilla IS:n toimittaja Timo Haapala, joka on tullut tunnetuksi varsinaisena rakkikoirana ja rääväsuuna. Haapala latelee ikivanhoja juttuja ja syytöksiä, arvostelee röyhkeästi ehdokkaita - poikkeuksena tietenkin Sauli Niinistö - inttää  hurjasti ja osoittaa kaikin tavoin objektiivisuuden ja asiallisuuden puutetta.

4. Näitä keinoja Timo Haapala yritti maanantaina myös Paavo Väyrystä jututtaessaan, sillä hän veti esille kaikki mahdolliset asiat ja tapahtumat, joista Väyrystä on vuosikymmenten aikana syytetty, moitittu ja kritisoitu. Siinä tuli Vladimirovia, väitöskirjaa, Neuvostoliiton hajoamista, jalasmökkiä ja ties mitä kaikkia oikein solkenaan!  Eikö suuren iltapäivälehden poliittinen toimittaja todellakaan kykene parempaan? Ilta-Sanomilla on useita poliittisia toimittajia, mutta lähes joka kerta lehti valitsee heistä Timo Haapalan poliitikkojen haastattelijaksi. 

5. Väyrynen ei kuitenkaan lannistunut eikä taipunut Haapalan esille vyöryttämien väärien väitteiden ja syytösten edessä, vaan puolustautui vimmalla ja oikaisi toimittajan kaikki virheelliset väiteet selittäen, mistä Haapalan framille ottamissa asioissa todella on ollut kysymys. Kaksi kertaa Värynen moitti Haapalaa tai tämän syytöksiä suorin sanoin typeräksi; tämä erityisesti lämmitti blogistin mieltä. 

6. Kansa on jo kovasti ehtinyt odottanut Paavo Väyrysen paluuta "kehiin" ja ehdokkaaksi, sillä tähän mennessä käydyt vaalikeskustelut ovat olleet varsin latteita ja mitäänsanomattomia. Muut ehdokkaat eivät ole uskaltaneet "haastaa" Niinistöä, vaan ovat tyytyneet vain puhelemaan niitä näitä tuttuja jorinoitaan. Maanantaina juuri Paavo Väyrynen  sai Sanomatalon katsomon innostunutta väkeä täyteen. 

7. Miten tämän iltaista MTV:n tilaisuutta voitaisiin luonnehtia? Ilmassa oli etukäteen enemmän sähköä kuin ehdokkaiden aiemmissa kohtaamisissa. Mutta minusta tämäkin tilaisuus jäi kuitenkin melko vaisuksi. Ennakko-odotukset kohdistuivat lähinnä Väyrysen ja Niinistön kohtaamiseen, ja toki jonkinlaista sananvaihtoa miesten välillä syntyikin, mutta enemmän olisin kuitenkin odottanut. 

8. Kahdeksan hengen porukka näyttää olevan liian suuri, jotta kunnon keskustelua saataisiin aikaan. Toinen kierros olisi sen vuoksi toivottava, sillä silloin Niinistön vastaehdokas pääsisi kunnolla haastamaan istuvan presidentin. Mutta jos toiselle kierrokselle pääsisi Pekka Haavisto, olisi toinen kierros kyllä yhtä tyhjän kanssa, sillä se olisi lähinnä vain kuuden vuoden takaisen vaalin ikävystyttävä uusinta. Toinen kierros saisi tarvittavaa eloa vain siinä tapauksessa, että Niinistön vastaehdokkaaksi selviytyisi Paavo Väyrynen, Matti Vanhanen tai Laura Huhtasaari.

9. Tämän illan keskustelun perustella ehdokkaiden  joukko voitaisiin jakaa kahteen ryhmään, a) vahvat ja b) heiman heikommat ehdokkaat. Edelliseen ryhmään kuuluvat Sauli Niinistön lisäksi Matti Vanhanen, Pekka Haavisto, Paavo Väyrynen ja Laura Huhtasaari. Toiseen ryhmään jäisivät siten Tuula Haatainen, Merja Kyllönen ja Nils Torvalds.

10, Nils Torvalds on kieltämättä "hyvä suustaan", kuten vanha sanonta kuuluu. Miehellä näyttää olevan myös tietoa, järkeä ja arvostelukykyä. Tänään Nils oli vetänyt jalkoihinsa kirjavat sukat, mikä on herättänyt positiivista huomiota. Mutta tosiasia kuitenkin on, että entinen stalinisti ei näissä keimeissä noilla avuilla kuitenkaan pärjää, vaikka onkin hoksannut ryhtyä kannattamaan Natoon liittymistä. Äänestäisin itse mieluummin Torvaldsia kuin esimerkiksi Pekka Haavistoa, mutta näissä arvioinneissa ja ennustuksissa on toki otettava huomioon myös tietyt realiteetit.

11. Pidän paljon myös Merja Kyllösen kursailemattomasta ja rauhallisesta tyylistä, huumorista ja jopa hänen joistakin kannanotoistaankin. Omalla arvosasteikollani Merja Kyllönen päihittää selvästi Pekka Haaviston ja Tuula Haataisen, mutta  vaikka Kyllönen kerännee 28. tammikuuta jonkin verran enemmän ääniä kuin Hatainen, hän ei kuitenkaan selvitä tietään viiden kärkiehdokkaan joukkoon. Haatainen on varmaankin pätevä kansanedustaja, mutta presidentinvaalikeskusteluissa hän jää auttamatta statistiksi; tarvittava karisma puuttuu.

12. Entäpä sitten Pekka Haavisto? Mies toki argumentoi leppoisasti ja osoittaa ainakin näennäisesti suurten linjojen ja detaljien hallintaa, mutta samalla hänen esiitymisestään paistaa läpi tietty pätemisen tarve, joka on saanut hänet asettumaan toisen kerran vihreiden ehdokkaaksi. En pidä Haavistosta ja hänen esiintymisestään - mitäpä sitä kieltämään. Haavisto vihjailee olevansa jonkinlainen rauhanvälittäjä, mutta ainakin viimeisiltä vuosilta hänen näyttönsä tältä saralta puuttuvat kokonaan. Ei ollut siten mikään yllätys, että Martti Ahtisaari ei valinnut Pekka rauhanvälitystoimistonsa johtajaksi ja työnsä jatkajaksi, vaan hänen valintansa osui Alex Stubbiin, mikä oli Maralta täysin oikea päätös. Nytkään eli tänä iltana MTV:n tilaisuudessa Haavisto  ei haastanut Sauli Niinistöä oikeastaan missään kysymyksissä, ei edes yrittänyt haastaa, ja tällainen "nahjustelu" tulisi tietenkin jatkumaan myös toisella vaalikierroksella, jos Haavisto sinne selviäisi. Pekka kerää vaaleissa homojen äänten lisäksi vihreiden ääniä, mutta minusta olisi perin ikävää, jos meidän pitäisi taas todistaa toisella kierroksella "kamppailua" Haavisto vs Niinistö. Se olisi varsin tylsä näytelmä, jota ei voitaisi haukottelematta seurata.

13. Matti Vanhasen asemaa heikentää, vaalirahakohon ja hänen pääministeriaikaisten naisseikkailujensa lisäksi, se, että keskusta teki tyhmästi asettamalla Matin presidenttiehdokkaaksi jo kesällä 2016. Näin kepu teki siksi, ettei Paavo Väyrynen voisi haikailla neljättä kertaa keskustan ehdokkaaksi. Vanhasella riittäisi pätevyyttä ja taitoa vaikka mihin - tänäänkin hän erottui selvästi edukseen, jos vertailukohdaksi otetaan Sauli Niinistö ja tämän ylimielinen, vastahakoinen ja puolivenkoileva esiintymistyyli. Vanhasessa on minusta enemmän valtiomiesainesta kuin Saui Niinistössä, joka on päässyt asemaansa lähinnä kansansuosionsa avulla, jota Niinistö on näissä vaaleissa intoutunut haalimaan aivan ennennäkemättömällä tavalla. Mutta Vanhaselta alkaa kadota karisma, eikä hän uskaltanut tälläkään kertaa MTV:n studiolla haastaa Sauli Niinistöä mistään asiasta. Mies on viilipytty, mutta näissä vaaleissa tarvittaisiin räjähtävyyttä ja aimo annos temperamenttia, jota tapetinharmaasta Vanhasesta ei löydy. Voisin ennustaa, että Vanhanen ei tule selviytymään 28. tammikuuta pidettävällä kierroksella kolmen parhaan ehdokkaan joukkoon; neljäskin tila voi tuottaa Matille vaikeuksia.

14. Maanantain esityksen perusteella odotin Paavo Väyryseltä räväkkäämpää panosta ja esiintymistä mitä ohjelmassa sitten nähtiin. Fyysisesti Paavo ei ollut nyt parhaimmillaan; alkaisiko ikä (71 vuotta) jo painaa Paavoa? Paavo oli melko vaisu, mutta toki hän sai sanotuksi joitakin täärkeitä asioita, vaikka tilaisuutta vetäneet toimittajat yrittivät estellä joissakin kohdissa Paavon puheenvuoroja.  Paavo vetosi Suomen puolueettomuuten, missä suhteessa hän erosi yksinomaan sotilaallista liittoutumattomuutta korostavasta Sauli Niinistöstä ja muista ehdokkaista. Paavo arvosteli Niinistöä myös siitä, että tämä on viemässä Suomea EU:n sotilasliittoon, samoin siitä, että Niinistö oli toimivaltansa ylittäen neuvotellut EU:n korkean edustajan (ulkoministerin) Federica Mogherinin kanssa EU:n sotilasliitosta Kultarannassa viime kesänä. Näistä asioista voidaan toki olla eri mieltä, mutta ilmeistä on, että Suomi kannattaa ja myös ajaa innolla EU:n sotilasliiton syntymistä. Niinistö keskusteli Federica Mogherinin kanssa sotilasliitosta Kultarannassa, joten Niistön vääntely siitä, että kyse olisi ollut vain "ystävällisestä keskustelusta", on saivarelua ja kuivaa juridikkaa, jota Niinistö, vaikka onkin juristina melko aika keskinkertainen, silti mielellään näissä yhteyksissä korostaa. 

15. Väsähdin - korkea ikä nääs! Juttu jäi kesken Huhtasaaren ja Niinistön osalta. Kirjoitan uuden blogijutun, kun tänä iltana Yleltä tuleva vaalikeskustelu on käyty.

1122. Presidenttiehdokkaiden ensimmäinen keskustelu

1. Presidenttiehdokkaiden ensimmäinen vaalikeskustelu pidettiin eilen Finlandia-talon Helsinki-salissa. Näitä keskusteluja on määrä pitää kaikkiaan 11 kappaletta. Eilisen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan rajoitetun tilaisuuden järjesti Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva ja sen juonsi puhenjohtajana toiminut Evan johtaja Matti Apunen, joka onnistui tehtävässään hyvin. Tilaisuus lähetettiin  mm. HSTV:ssä ja ISTV:ssä. Kuriositeettina voidaan mainita, että Matti Apusen solmo eli kravatti olisi voinut olla pidempi. Salin valaistuksessa oli puutteita sikäli, ettei sitä riittänyt kunnolla esiintymislavn reunassa istuvan Laura Huhtasaaren kohdalle. Vasemmiston nimeämä ehdokas Merja Kyllönen oli estynyt osallistumasta eiliseen tilaisuuteen.

2. Keskustelu oli yleisesti ottaen sivistynyttä ja asiallista, sillä kukaan ei intoutunut puhumaan tai huutamaan toisten puheenvuorojen päälle. Muutamia välihuutoja toki kuultiin ja niistä vastasi  - yllätys yllätys - muita enemmän istuva presidentti Sauli Niinistö. Hän kommentoi välihuudoillaan mm. Nils Torvaldsin kriittistä Nato-puhenvuoroa tokaisemalla, että arvostelu on "naurettavaa", sekä kehaisemalla - tietenkin kyyniseen sävyyn - Laura Huhtasaaren mainintaa, jossa tämä ilmoitti kannattavansa Suomen nykyisin harjoittamaa ulko- ja turvallisuspolitiikkaa. 

3. Muutamat nokkeluudet ja "heitot" kuuluivat asiaan, jotta melko iäkäs yleisö saatiin pysymään jotakuinkin vireänä ja hereillä. Itsekorostusta tai -kehua esiintyi lähes kaikilla ehdokkailla, ei kuitenkaan häritsevässä määrin. Tuula Haatainen yritti kertoa, miten hän on toiminut Helsingin apulaiskaupunginjohtajana ja vastannut tällöin yli 40 000  työntekijän työsuhdeasioiden hoitamisesta, ja että se oli itse asiassa hän, joka sai aikaan Suomessa nykyisin voimassa olevat sukupuolikiintiöt. Matti Vanhanen puolestaan muisteli "Rukan hankia", joilla hän ensimmäisen pääministerikautensa aikana ehdotti eläkeiän korottamista; tuo ehdotus on nyt toteutunut selaisenaan, totesi Matti vaatimattomaan tyyliinsä.

4. Sauli Niinistö muistutti mieliin, miten hän hän oli 2014 Krimin valtauksen jälkeen mennyt  itsensä Belzebubin eli Vladimir Putinin pakeille Sotshiin. Niinistö yritti palautella mieliin myös vaikeat ajat, jolloin hän oli toiminut  Paavo Lipposen hallitusten valtiovarainminsterinä, pisimpään kuin kukaan muu tähän mennessä, kuten Sauli vaatimattomasti totesi. Sauli muistutti - ikään kuin kautta rantain - tavanneensa äskettäin Kiinan presidentti Xi:n, Venäjän Vladimir Putinin ja Yhdysvaltojen Donald Trumpin. Hän toi mieliin myös aloitteensa Itäemeren yllä lentelevien sotilaskoneiden transpondereista - aloite, jos se nyt edes oli loppujen lopuksi Sauli Niinistön ikioma -  on kyllä hautautunut syvälle Naton ja Venäjän välisiin neuvotteluihin. Mutta kaikki tyyni, eilen nähtiin, että Sauli kyllä osaa oikein hyvin itsensä korostamisen jalon taidon! Malttoi sentään mielensä ja jätti mainitsematta, että "niin, olen kaiken muun hyvän lisäksi tulossa piakkoin isäksikin". Pekka Haavisto puolestaan yritti palauttaa mieliin rauhansovittelijan uransa, josta rehellisesti on sanottava, että harva suomalainen muistaa siitä yhtikäs mitään. Reiluna tyyppinä Haavisto muistutti olevansa homo ja kertoi tässä yhteydessä, miten hän oli tutustunut lähemmin Teuvo Hakaraiseen ja tämän perheeseen ja käynyt Teuvon Viitasaarella olevalla sahalla.

5. Toki eilistä tilaisuutta voidaan arvostella harmaudesta tai vaisuudesta. Harmi, että värikkäänä keskustelijana ja sanankäyttäjänä tunnettu Merja Kyllönen ei ollut eilen paikalla. Niinistö, Vanhanen ja Haavisto olivat pukeutuneet tummiin pukuihin, Nils Torvaldsin asu oli sentään hieman vaaleampi. Vanhanen, Haavisto ja Torvalds ovat varsin solakassa kunnossa, mutta samaa ei kyllä voida sanoa Sauli Niinistöstä, joka näytti tv-kuvan perusteella olevan tukevalta; liikunta on luultavasti jäänyt Saulilta vauvan odotusaikana liian vähälle huomiolle.  Saulia ei aikaisemmista vuosista poiketen nähty tällä kerralla viikonvihteessa pidetyillä Helsingin Kirjamessuilla, joiss presidenttiperhettä edusti yksin rouva Haukio.

6. Miten ehdokkaat selviytyivät eilisessä keskustelussa? Tästä ovat esimerkiksi iltapäivälehtien toimittajat jo ennättäneet  esittää käsityksiään. 

7. Tuula Haatainen, jonka Sdp on asettanut ehdokkaaksi, on 57-vuotias kokenut kansanedustaja, joka on toiminut myös opetusministerinä (2003-2005) ja sosiaali- ja terveysministerinä (2005-2007). Koulutukseltaan Haatainen on valtiotieteen maisteri ja sairaanhoitaja. Hän on ollut Helsingin sivistys- ja henkilötoimen apulaiskaupunginkohtajana (2007-2012) ja tämän jälkeen myös Kuntaliiton varatoimitusjohtajana (2012-2015).  Haatainen käytti eilen liian puheenvuoroja – niitä hänen pitäisi ilman muuta lyhentää ja terävöittää – mutta mikään ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija hän ei ilmiselvästi ole eikä sellaista hänestä saa tekemälläkään. Hän on jokseenkin väritön, tasapaksu ja liian hillitty esiintyjä ja unettava keskustelija.  Haatainen pärjäisi paremmin sotea ja yleensä sosiaali- ja terveyspolitiikkaa koskevissa väittelyissä, mutta nuo asiat eivät kuulu presidentin toimivaltaan. Haatainen yritti eilen korostaa tasa-arvoa ja nuorten eriarvoistumisen ehkäisemistä, mutta ei saanut muilta ehdokkailta vastakaikua. Haatainen eheyttäisi Suomea panostamalla enemmän nuoriin. Kannatettava tavoite, mutta äänestäisivätkö itse nuoret Haataista, jos tämä ei herätä heissä juuri minkäänlaista kiinnostusta? Yleisesti veikattiin, että demareiden ehdokkaaksi selviytyisi puolueen jäsenäänestyksessä Maarit Feldt-Ranta, mutta niin ei käynyt. Onnistuisiko Haatainen keräämään tammikuussa enemmän ääniä kuin Paavo Lipponen vuoden 2012 presidentinvaaleissa? Lipposen ääniosuus jäi tuolloin 6,8 prosenttiin?  Tämä riippuu siitä, miten hyvin Haatainen kykenee saamaan naiset uurnille ja äänestämään itseään. Veikkaisin, että Haatainen kerää jonkin verran enemmän ääniä kuin Lipponen kuusi vuotta sitten, mutta hänen ääniosuutensa jää kuitenkin selvästi alle 10 prosentin.

8. Perussuomalaisten Laura Huhtasaareen on monella taholla asetettu presidentinvaalissa suuria toiveita. On jopa veikattu, että Huhtasaari voisi olla Sauli Niinistön vastaehdokkaana vaalien toisella kierroksella, jos sellainen tulisi järjestettäväksi. Vielä eilen Huhtasaari ei lunastanut näitä toiveita. Huhtasaari puhuu selkeästi  eikä tyydy muminaan, vaan esittää asiansa kuuluvalla ja kirkkaalla äänellä, joskus jopa sitä korottaen. Huhtasaaren eilinen vaisuus, joka lienee aiheutunut osaksi  tenttijännityksestä, ei ole sinänsä ihme, sillä ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei ole Huhtasaarenkaan vahvimpia leipälajeja. Maan puolustuspolitiikan vahvistamiseksi Huhtasaari ei turvautuisi EU:n apuun, kuten kaikki muut ehdokkaat olisivat valmiit tekemään. Joitakin puolueensa ideoita hän sai tuotua esille, mutta muut ehdokkaat eivät niihin tarttuneet eikä Huhtasaari myöskään lähtenyt heitä haastamaan. Tällaisia asioita olivat esimerkiksi presidentin valtaoikeuksien lisääminen antamalla hänelle oikeus hajottaa eduskunta ja Suomen irrottautuminen Ottawan jalkaväkimiinat kieltävästä sopimuksesta. Nils Torvalds väisti Huhtasaaren hänelle miinasopimuksen purkamisesta esittämän kysymyksen tokaisemalla, että Suomen puolustuksen kannalta olisi maamiinoja paljon tärkeämpi asia, että maa liittyisi Natoon ja loisi turvallisuusjärjestelmän, joka pitää. Huhtasaari mainitsi myös EU:n sekä euron haitallisuuden ja ilmaisi myönteisen kantansa joihinkin Donald Trumpin esille ottamiin asioihin. Huhtasaari: ”Suurin osa kansasta on sitä mieltä, että EU-jäsenyys on hyvä asia, mutta minä olen eri mieltä”. Perussuomalaisille tärkeästä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta ei eilen päästy keskustelemaan lainkaan. Pekka Haaviston mollaustarkoituksessa esille ottamasta twiitistä, jossa Huhtasaari on väittänyt, ettei kukaan, ei edes Nato, pystyisi auttamaan Suomea, jos Venäjä hyökkäisi maahamme, Huhtasaari tyytyi sanomaan, että siinä oli ollut kysymys yksinomaan retorisesta kärjistyksestä.

9. Nils Torvalds (70), joka on pitkäaikainen Ylen toimittaja ja kirjeenvaihtaja Moskovassa ja Washingtonissa sekä taistolaisiin kuulunut SKP:n jäsen, on ollut jo ennen eilistä keskustelua vaalien lähestulkoon ainoa väriläiskä ja yllättäjä. Nähtyäni heinäkuussa tv:stä Torvaldsin ja eräiden muiden presidenttiehdokkaiden juttelutuokion Porin Suomi Areenassa, kirjoitin blogissani, että jos joltakulta täysin ulkopuolisilta ihmiseltä olisi kysytty, kuka keskustelijoista mahtaisi olla Suomen presidentti, olisi vastaus voinut hyvin olla, että ”no, ilmeisesti tuo rennonoloinen ja mukana olevista ainoa kansainvälinen tyyppi, jota kutsutaan nimellä Torvalds”. Myös eilen Nils oli se, joka esiintymisellään ja lausunnoillaan lähestulkoon pelasti koko muuten aika vaisun tilaisuuden.  Keskustelijoista Torvalds oli ainoa, joka haastoi kunnolla Sauli Niinistön. Suomen Nato-jäsenyyttä kannattava Torvalds sanoi eilen pitävänsä ”moraalisesti ja poliittisesti kestämättömänä” sitä, että Nato-keskustelussa poliitikot ”menevät kansanäänestyksen taakse piiloon”.  Poliitikoilla Torvalds tarkoitti myös presidentti Niinistöä. Torvaldsin mukaan me emme ole osoittaneet johtajuutta tässä asiassa ja vaati jäsenhakemuksen jättämistä, kun vielä on ”kuta kuinkin kaunis sää”.  Torvaldsin sivallukset saivat Sauli Niinistön lähes pillastumaan ja tokaisemaan, kun mies ei muutakaan voinut, että Nilsin kritiikki on (muka) naurettavaa ja ala-arvoista puhetta. Nils osaa toki suhtautua tosikkoihin huumorilla. Tämä kävi ilmi, kun hän kutsui Donald Trumpia ”lääketieteelliseksi tapaukseksi”. Matti Vanhanen paheksui ko. lausumaa ja  sanoi, että kyllä Suomen presidentiksi pyrkivien pitää kyetä kohtelemaan muiden maiden johtajia kunnioittavasti. Nilsin kommentti oli lyhyt: ”Sitten kun olen”. 

10. Entäpä sitten Pekka Haavisto, joka kuusi vuotta sitten oli Sauli Niinistön vastaehdokkaana vaalien toisella kierroksella? Pekka Haavistolla on sana kyllä hallussaan, sillä hän jaksaa puhua vaikka miten pitkään lähes asiasta kuin asiasta. Hänellä on ulkopoliittista näkemystä ja kokemustakin, ainakin rauhanvälitystehtävistä 10-15 vuoden takaa. Siitä hän yritti taas eilenkin muistuttaa, mutta tämä ei herättänyt muissa keskustelijoissa minkäänlaista kiinnostusta. Haavisto on pysytellyt aika hissukseen ja vältellyt Sauli Niinistö arvostelua. Viime kesänä Haavisto tosin kritisoi Niinistöä parista asiasta, eli muun muassa Niinistön oikeuskanslerin nimitysmenettelyn yhteydessä ottamasta liian vahvasta roolista. Sen sijaan Niinistön olisi Haaviston mielestä tullut arvovallallaan puuttua peliin ns. hallituskriisin yhteydessä ja vaikuttaa siihen, että Juha Sipilä olisi perussuomalaisten hajoamisen yhteydessä jättänyt hallituksensa eronpyynnön. Syksyn kuluessa Haavisto on sen sijaan ollut oudon hiljaa. Voi olla, että vain odottelee mahdollisuutta päästä vaalien toiselle kierrokselle, jolle hänellä on gallupkyselyjen mukaan Sauli Niinistön jälkeen parhaat mahdollisuudet. Mutta riittävätkö vihreiden ja osan vasemmistoliittolaisten äänet siihen? Eilen Haavisto tuntui puhelevan aika epäselvästi Nato-jäsenyyttä koskevasta kansanäänestyksestä. Haaviston tulisi terästäytyä ja haastaa Niinistö toden teolla. Itse olen kyllä vakaasti sillä kannalla, että vaalien mahdollinen toinen kierros olisi vain vuoden 2012 vaalien huono uusinta, joka ei ihmisiä juuri kiinnosta, jos vastakkain olisivat jälleen Niinistö ja Haavisto. Laura Huhtasaaren haastaminen ei riitä, se ei veisi Haavistoa toiselle kierrokselle. Haaviston eilinen esiintyminen oli hänen kannattajilleen pettymys, minkä hänen vastustajansa panivat tyydytyksellä merkille. Ilta-Sanomien Seppo Varjuksen luonnehdinta Pekka Haavistosta ja Sauli Niinistöstä eilisissä tilaisuudessa oli osuva: ”Kuin kaksi vanhaa varista hautausmaan aidalla mukavia mutustelemassa”. Varjus ennakoi Pekalle yllätysfloppia, jollei hän pysty eilistä parempaan esiintymiseen ja Niinistön kunnolliseen haastamiseen.

11. Matti Vanhasen esiintymistä kskustelussa voitaisiin luonnehtia sanoilla tietynlainen valtiomiesmäisyys, rauhallisuus, presidentillinen olemus, Rukan hankien ja pääministeriaikojen muisteleminen, perusharmaus, tapetinvärisyys, asiakysymysten hyvä hallinta, oppimestarimaisuus ja sopimuksista kiinni pitämisen korostaminen. Ei pyrkinyt haastamaan Niinistöä, mutta kysyi kuitenkin, miksi Niinistö ei ole puuttunut presidenttinä puolustusvoimiin kohdistuviin leikkauksiin. Moitti Torvaldsia, joka käytti Donald Trumpista nimitystä ”lääketieteellinen tapaus”; Vanhasen mukaan presidentiksi pyrkivien tulisi käyttää muista valtionpäämiehistä tahdikkaita ilmaisuja. Kertoi presidenttinä kutsuvansa Helsingin pormestarit maakuntamatkalle Lappiin. Vanhasen esiintyminen on myönteisessä mielessä pienoinen yllätys, mutta menneisyydestään (mm. vaalirahasotku, esteellisyys Nuorisosäätiön avustuspäätöksissä ja pääministerin aikaiset naisasiat) johtuen hänellä ei kuitenkaan liene käytännössä mahdollisuuksia päästä vaalin toiselle kierrokselle.

11. Sauli Niinistön me toki kaikki tunnemme. Hänet muistetaan mm. seuraavista asioista ja ilmiöistä:

Kokoomus, Salo, huono koulutodistus, kateisiin jäänyt gradu, Turun hovioikeus, kiharatukkaisuus, puolivallattomuus, hupu-tupu-lupu -ketju, ministeriys,  kokoomus, puheenjohtajuus, puolivallattomuus, leskimiehisyys, Tanja Karpela,  kihlaus, kihlauksen purku,Tsunami, sähkötolppa, kansansuosio, suosion tavoittelu, vaalivoitto, nuukuus, äänihaarava, puhemiehen vaalit, rullaluistelu, tupakanpoltto (salaa), Palloliitto, kryptisyys, Jenni, ikäero, häät Reposaaressa, Lennu, virnistys (á la Lennu), kolmet pressanvaalit, jahkailu, venkoilu, kummius, Mäntyniemi, jouluhauen lahjoitus, kirjamessut, joulukinkun luovutus, maakuntamatkat, valtiovierailut, työvierailut, punainen matto, Linnan juhlat, kättelyt (loputtomat sellaiset), toritapaamiset, kokoomus, tolkun mies, Kultaranta, Kultarannan telttakokous, Itämeri, transponderit, Nato, EU:n yhteinen puolustus, musta hiili, venkoilu, kannattajakortit, mielikuvat, Putin, ulkopolitiikka, Trump, Valkoinen Talo, kissanristiäiset, Karstulan tori, arvojohtajuuden puute, hyväuskoisuus, letkauttelun halu, vauva, odotusaika, miellyttämisen tarve, toinen kausi, ensimmäinen kierros, vaalikeskustelut.

12. Maanantain vaalikeskustelussa Niinistö yrtti olla rento, mutta Nils Torvalds peittosi hänet siinäkin kisassa. Sauli yltyi välihuutoihin, miä on aiemmin ollut istuville presidenteille täysin vierasta. Hän älähti, kun Torvalds syytti maan poliittista johtoa ja siten myös Niinistöä Nato-kysymyksessä omaksumasta vastuunpakoilusta. Niinistö piti Torvaldsin kritiikkiä ”naurettavana puheena”. Presidentiltä voisi odottaa kyllä paljon parempaa itsehillintää. Toinen asia, jonka osalta Niinistö suorastaan hermostui tai raivostui, koski puolustusministeriön turvallisuuskomitean tekeillä olevasta raportista vuodettuihin tietoihin, joissa varoitetaan muiden maiden eli käytännössä siis Venäjän vaikuttamisyrityksistä presidentinvaaleissa ja muissakin valeissa. Sanotuissa arvioissa on nostettu  yhtenä mahdollisena vaikuttamisyrityksenä ääritapauksissa jopa salamurhat tai terrori-iskut. Niinistö korotti ääntään ja tokaisi ilmiselvästi tuohtuneena, että ”asiantuntijaverkosto on huolissaan  trollaamisesta, mutta se trollaakin itse, uhkakuvat salamurhineen päivineen ovat aivan selvää trollausta”. Varsin kummallinen tuohtumus presidentiltä! Hän on ehkä ajatellut, että voi voi, mitä Putin ja Lavrovkin nyt meistä ajattelevat, kun täällä tuodaan esille noin kamalia asioita! Komitean velvollisuutena on kuitenkin nostaa kaikki mahdolliset vaikuttamismahdollisuudet avoimesti esille, myös sellaiset, jotka tuntuvat etukäteen ajatellen jopa mahdottomina. 

13. Niinistö sanoi keskustelussa, että jos (Suomelle) tulee ”suuri hätä”, niin sellaisessa hätätilanteessa ”syntyy liittoutumia ilman jäsenyyksiä”. Tällä epämääräisellä lauseellaan hän yritti ilmeisesti puolustella kantaansa siitä, ettei Suomen tarvitse hakea Naton jäsenyyttä.  Niinistö ei edes kysyttäessä halunnut perustella näkemystään tarkemmin, vaan tyytyi toistamaan pariin otteeseen, että ”niitä vain syntyy, kun tilanne on kriittinen”. Huh, millaista hyvä- tai herkkäuskoisuutta istuvalta presidentiltä! Kansanedustaja Elina Lepomäki (kok) on tänään Ilta-Sanomissa ihmetellyt samaa asiaa. Lepomäki: ”Tätäkö Suomen liittoutumattomuus on? Ei muodollisia sopimuksia rauhan aikana ja sodan eli hädän hetkellä luotetaan spontaaniin järjestykseen. Mielestäni tällainen hyväuskoisuus on vaarallista”.  Niinistö sanoi viime vuonna Ylen haastattelussa, että ”jos tulee vakava metsäpalovaroitus, niin vakuutuksia myydään kyllä vielä”. Voi voi! Johtaako Suomen ulkopolitiikkaan todella näin naiivi presidentti? Vanha kokemussääntö on osoittanut, että on myöhäistä rypistää, jos vahinko (hätä) on jo housuissa.

14. Jokaisella on tietty käsitys presidettiehdokkaiden pätevyydestä ja sopivuudesta tehtävään. Media on jo ajat sitten julistanut Sauli Niinistön vaalien ylivoimaiseksi ja varmaksi voittajaksi, molannut muut ehdokkat maan rakoon ja pohtinut, valitaanko Niinistö virkaan jo ensimmäisellä äänestyskierroksella, joka on 28. tammikuuta, vai tarvitaanko vaaleissa vielä toinen kierros. Iltapäivälehdissä ja lähes kaikissa muissakin lehdissä ja tv-kanavilla on jaksettu jo monta kuukautta muistuttaa ja paasata, miten ylivoimainen ehdokas Niinistö on muihin ehdokkaisiin verrattuna ja tuotu joka kerta esiin gallup-kyselyjen tulokset, joiden mukaan Niinistöä kannattaa vähintään 76 prosenttia vastaajista. Kun näin on, Sauli niinistön ja hänen kampanjaväkensä  ei ole itse tarvinnut aloittaa kampanjaa, sillä media on hoitanut hänen kampanjansa, hehkuttamisensa ja mainostamisensa mielihyvin ja täysin ilmaiseksi. Vaalien ensimmäiselle kierrokselle on aikaa vielä melkein kolme kuukautta, joten iltapäivälehdet ja muu media ehtivät tuona aikana julistaa monta kymmentä tai sataa kertaa Niinistön ylivoimaisuutta ja tässä mielessä koko vaalien merkitystä. 

15. Minusta vaalit ovat kuitenkin demokratian toteutumisen kannalta tärkeät enkä allekirjoita median Niinistöön kohdistamaa kriititöntä hehkutusta ja ylistystä. Maanantain vaalikeskustelussa Sauli Niinistö ei erottautunut edukseen muista ehdokkaista, vaan osoittautui aivan tavalliseksi pulliaiseksi ja poliitikoksi. Minusta hän oli ehdokkaista ainoa, joka sortui hienoiseen ylimielisyyteen sekä suosion saavuttamiseksi tapahtuneeseen eräiden muiden ehdokkaiden käyttämien puheenvuorojen vähättelyyn tai alasampumiseen. Lisäksi Niinistöllä kiehahti pari kertaa oudosti, mikä ilmeni kivahduksina, kyynisyytenä ja ärtymyksen osoituksina.

1112. Kun Soini Washingtonissa tiedottamaan änkesi

1.  Eilen torstaina suomalaiset heräsivät kello kuuden maissa hätkähdyttävään uutiseen: Ulkoministeri Timo Soini (sin) pitäisi Suomen Yhdysvaltain suurlähetystössä Washingtonissa paikallista aikaa yhdeksältä aamulla, eli kello 16 Suomen aikaa kiireellisen tiedotustilaisuuden, jonne oli kutsuttu kaupungissa olevat suomalaiset toimittajat. 

2. Toimittajat olivat matkustaneet Washingtoniin seuraamaan presidentti Sauli Niinistön ja Timo Soinin peräti toista viikkoa kestävää vierailua Yhdysvaltain pääkaupungissa ja myöhemmin New Yorkissa, jossa pidetään YK:n yleiskokous. 

3. Ulkoministeri Soini halusi tietoisesti pitää yllä jännitystä, sillä  tulossa olevan tilaisuuden aihetta tai tarkoitusta ei kerrottu,  vaan sitä jouduttiin arvuuttelemaan pari kolme tuntia. Sen verran salaisuuden verhoa kuitenkin raotettiin, ettei asia, josta ulkoministeri tulisi kertomaan, liittynyt Suomen ja Yhdysvaltojen välisiin suhteisiin. 

4. Kun hieman myöhemmin uutisoitiin, että Afganistanin pääkaupungissa Kabulissa toukokuussa siepattu suomalainen nainen on vapautettu, osattiin päätellä, että Soinin info liittyisi tähän asiaan. Kansalaisilta pääsi helpotuksen huokaus: rakastettu ulkoministerimme on kunnossa, Isänmaata ei uhkaa mikään eikä Timo Soini halua palata perussuomalaisten riveihin. 

5. Kabulissa avustustyöntekijänä toiminut 37-vuotias nainen siepattiin 20. toukokuuta asuinpaikastaan. Nainen oli saapunut kolme kuukautta aikaisemmin Kabuliin työskentelemään kristilliselle Operation Mercy -järjestölle. Hänet siepattiin järjestön tiloista. Sieppaus oli raaka, sillä sen yhteydessä sieppaajat surmasivat ampumalla suomalaisen naisen huonetoverina olleen saksalaisen naisen ja katkaisivat naisten afganistanilainen vartijan kaulan. Suomalaisnainen ehti olla siepattuna 118 päivää.

6. Eilen iltapäivällä selvisi, että Timo Soinin esiintyminen  kuului osana ulkoministeriön (UM) ja KRP:n Helsingissä järjestämään tiedotustilaisuuteen; Soini osallistui tiedotustilaisuuteen videoyhteyden välityksellä Washingtonista. Tiedotustilaisuuden alkamista Helsingissä jouduttiin lykkäämään kello 16 asti, koska joudutiin odottamaan, että Herra ulkoministeri ehtisi Washingtonin päässä herätä ja nauttia kunnon aamiaisen. UM:n konsuliyksikön päällikkö Juha Savolainen ja KRP:n rikosylikomisario Thomas Elfgren johtivat tiedotustilaisuutta Helsingissä. 

7. Timo Soini luki lausuntonsa pääkohdat paperista. Hän kertoi tapauksen yleisistä piirteistä, sieppauksen ja naisen vapauttamisen yksityiskohdista tilaisuudessa ei ymmärrettävistä syistä haluttu kertoa. Siepattu oli vapautettu kansainvälisen yhteistyön tuloksena. Vapautetun naisen nimeä ei ole kerrottu. Soini vakuutti, ettei Suomi maksanut siepatusta lunnaita, eikä Suomi tulisi vastaisuudessakaan niitä maksamaan. Toisaalta on selvää, että jostakin sieppaajat ovat vaatimansa lunnasrahat saaneet, sillä ilman niitä siepattua ei olisi päästetty vapauteen.

8. On hyvä, että sieppaus päättyi onnellisesti ja että siepattu on vapaa ja voi fyysisesti hyvin, kuten tiedotustilaisuudessa kerrottiin. Tiedotustilaisuuden järjestäminen oli ilman muuta paikallaan. Hieman epäselväksi kuitenkin jäi, miksi ulkoministerin piti ikään kuin väen väkisin päästä kertomaan naisen vapautumisesta, vaikka hän oli  juuri saapunut Washingtoniin. Miksi asiaa piti dramatisoida ilmoittamalla ensin, että  ulkoministeri tulee pitämään noin 10 tunnin kuluttua kiireellisen tiedotustilaisuuden  USA:ssa asiasta, jota ei haluttu yksilöidä. On ymmärrettävää, että suomalaiset ihmiset hieman hätkähtivät ja ajattelivat, että mitä ihmettä oikein on sattunut. 

9. UM:n ja kRP:n tiedotustilaisuus Helsingissä olisi hoidettu asianmukaisella tavalla ilman ulkoministerin näkyvää omaa panosta. Timo Soini olisi toki voinut kertoa tapauksen johdosta omista tuntemuksistaan häntä Washingtonissa haastatteleville suomalaisille toimittajille vaikkapa tiedotustilaisuuden jälkeen. 

10. Timo Soini, jonka edustamalla sinisellä eduskuntaryhmällä ei gallup -kyselyjen mukaan mene kovin hyvin, halusi tietenkin ottaa tapauksesta kaiken julkisuuden ja hyödyn irti. Soini kiitteli suomalaisviranomaisten ja erityisesti UM:n toimintaa vapauttamisasiassa, kuten oikein olikin, mutta halusi samalla tuoda esiin esiin, että hän on UM:n pomo. Timo Soini tietää, että kansa, siis äänestysikäiset ihmiset, suhtautuvat sieppauksiin tunteella, ja siksi hän korosti esiintymisessään tunnepuolen asioita.  

11. Blogistille syntyi vahva vaikutelma siitä, että Timo Soini halusi varastaa itselleen koko show´n. Soini kertoi puhuneensa vapautetun naisen kanssa puhelimisessa ja sanoi, että "se oli hyvä puhelu ja hyvä sanoma". Soini kiitteli "monia" ihmisiä Suomessa ja ulkomailla, jotka ovat osallistuneet siepatun vapauttamiseen. "Maailmassa joskus hyville ihmisille tapahtuu pahoja asioita", totesi Soini tunteellisesti. (Vrt. Pasi Kaunisto laulua: "Elämässä, paljon nähdä saa väärää, sydämessä tunne oikea on").Tässä yhteydessä Soini silmät näyttivät hieman kostuvan.; Timo Soini kelpaisi tällä perusteella oikein hyvin Vain elämää -ohjelmaan, jossa Jari "Siltsu" Sillanpää ja muut tunnetut laulajat vetistelevät koko ajan ihan tosissaan! Soini maalaili, miten "Suomen kansalainen on ollut vakavan rikoksen uhrina ja jatkuvassa hengenvaarassa" ja että "voimme vain kuvitella, millaisia tuntemuksia ja pelkoa siinä joutuu kestämään". Edelleen: "Tärkeintä on, että hän on turvassa ja voi palata kotiin". "Läheisille kesä on ollut pitkä ja pimeä, ja nyt valoa on näkyvissä". Jne, jne. Kyllä Soini retoriikan osaa!

12. Ulkoministeri Soini käytti tilaisuutta taitavasti hyväksen ja vetosi voimakkaasti ihmisten tunteisiin mm. tekemällä selvän eron "hyvä ja pahan" välillä.  Miksi ulkoministeri latelee tällaisia itsestään selvyyksiä ja pyrkii itkettämään kansaa? Soini tietenkin toivoo, että hänen "hyvä sanomansa" tavoittaisi mahdollisimmat monet suomalaiset (äänestäjät) ja että hänen kauniit, uljaat ja tunnetta tihkuvat sanansa muistettaisiin, kun tutkimuslaitokset kyselevät vähän väliä ihmisiltä, mitä puoluetta - tai ryhmittymää - nämä äänestäisivät, jos vaalit pidettäisiin juuri nyt. Kuten sanottu, sinisten kannatus ei ole lähtenyt nousuun, vaan matelee 1-2 %:n suuruisen kannatuksen välillä, vaikka sinisillä on hallituksessa viisi ministeriä eli yhtä monta kuin kokoomuksella, jota sentään kannattaa 20 prosenttia suomalaisista. Rivien välissä Timo Soini haluaa tietenkin tuoda esiin myös sen, miten taitava ulkoministeri hän oikein onkaan, koska juuri hänen johtamansa UM sai siepatun vapaaksi pahojen ihmisten ja terroristien kynsistä.

13. Nähtäväksi jää, lähteekö sinisten kannatus kasvuun ja saako ryhmittymä kerätyksi edes 5 000 kannattajakorttia, jotka tarvitaan yhdistyksen puolueeksi rekisteröintiä varten. 

14. Media ja erityisesti Yle näyttää tekevän voitavansa, jotta siniset ministerit olisivat koko ajan framilla erilaisten asioiden ja uutisten yhyeydessä. Ministerit Sampo Terho ja Jussi Niinistö sekä sinisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo esiintyvät yllättävän usein, lähes "alvariinsa",  esimerkiksi TV1:n A-Studiossa ja A-Talk lähetyksissä. Voimme olla miltei varmoja, että jos noihin ohjelmiin on kutsuttu vaikkapa kaksi tai neljä poliitikkoa, yksi niistä on aina joko Sampo Terho, Jussi Niinistö, Simon Elo tai työministeri Jari Lindström. Tällä viikolla olen nähnyt heidät näissä ohjelmissa tai aamu-tv:n lähetyksissä. Pari kolme päivää sitten aamulähetyksessä haastateltiin puolustusministeri Jussi Niinistöä ja tänään perjantaina urheiluministeri Sampo Terhoa, taisipa Sampo Terho olla haastateltavana myös viime maanantaina sanotussa aamulähetyksessä. Kun Hjallis Harkimon johtama työryhmä jätti pari päivää sitten nuorten urheilijoiden rahallista tukemista koskevan mietintönsä, tilaisuus tietenkin televisioitiin, kun se pidettiin ministeri Sampo Terhon työ- tai kokoushuoneessa. 

15. Eilen Helsingin Sanomissa haastateltiin muutamaa suomalaista "vaikuttajaa" EU-parlamentin päätöksestä, joka koskee etenkin suomalaiselle metsäteollisuudelle tärkeää kysymystä metsien hakkuumääristä. Tähän valiojoukkoon oli kelpuutettu myös yksi politiikko, joka sattui olemaan - kukapas muu kuin Simon Elo (sin). Valtiopäivämies Elon kannanotto oli jutussa lyhyt ytimekäs: "Vihreiden metsäteollisuuden tappolinja hävisi EU:ssa". Perusteena toteamukselle oli ilmeisesti se, että Heidi Hautala (vihr)  äänesti EU-parlamentinsa Suomen esitystä vastaan.

16. Mieleen on väkisin hiipinyt ajatus, jonka mukaan media, etunenässä Yle ja Hesari, tekee kaikkensa, jotta sinisten eduskuntaryhmä pääsisi vihdoin siivilleen ja sen gallup-kannatus kääntyisi pohjamudista nousuun. Pidemmän päälle on toki suorastaan häpeällistä, että Juha Sipilän hallituksessa istuu viisi sinistä ministeriä - vieläpä avainpaikoilla - mutta heidän ryhmänsä tai puolueensa kannatus on kahden prosentin luokkaa. 

17. Perussuomalaisia media tuntuu sen sijaan painavan ja lyövän mielellään joskus oikein olan takaa. Persujen kansanedustajista on tällä viikolla ollut uutisotsikoissa oikeastaan vain Juho Eerola, jonka on kerrottu joutuvan syyteharkintaan kiihottamisesta kansanryhmää vastaan mm. sillä perusteella, että hän on kertomansa mukaan sylkäissyt kerran kadulla kerjäämistä harjoittaneen romanin kohdalla. Viime viikolla myrskyn silmään joutui kansanedustaja ja tuleva presidenttiehdokas Laura Huhtasaari, joka huomautti lyhyessä puheenvuorossan eduskunnassa, että tuomittavaa on myös terroristien suomalaisiin kohdistama vihapuhe. Tästä lausumasta nostettiin mediassa hirmuinen kohu ja huuto. Esimerkiksi TV1:n pääuutislähetyksessä (kello 20.30) kyseiseen asiaan eli perussuomalaisten ja Laura Huhtasaaren tuomitsemiseen käytettiin lähes 15 minuuttia.

                                Mä edustan aina Suomea, sinistä Suomea

1105. Iltalehden presidenttigallup 25.8.

Sauli ja Jenni 26.8. viettivät Suomen luonnon päivää Teijon kansallispuistossa. Paikalla oli myös Yle uutiset tehden Saulista ja hänen ensi viikon Yhdysvaltojen matkastaan jutun, joka esitettiin illalla TV1:n pääuutislähetyksessä; siinä luonnosta ei puhuttu mitään. Yle ja muut tiedotusvälineet tukevat innokkasti Saulin vaalikampanjaa. 

1. Iltalehden Taloustutkimuksella teettämän presidenttiehdokkaiden kannatuskyselyn tulokset julkaistiin tänään. Taloustutkimus haastatteli kyselyä varten verkossa 22.–23.8. kaikkiaan1 177 henkilöä. Kyselyn virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.  

2. Kyselyn perusteella presidentti Sauli Niinistöä äänestäisi ensimmäisellä kierroksella  äänestäisi 60 prosenttia vastaajista, jos vaalit pidettäisiin nyt. Kyselyn perusteella ensi tammikuun presidentinvaaleissa ei siis tarvittaisi toista kierrosta, koska Niinistö saisi ensimmäisellä kierroksella yli puolet äänistä.

Iltalehden kannatuskysely

3. Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö, yhteiskuntatieteiden tohtori Juha Rahkonen huomauttaa kuitenkin Iltalehdessä, että toukokuun lopussa tehdyssä vastaavassa kyselyssä Niinistön kannatus oli 72 prosenttia, joten siihen nöhden istuvan presidentin suosio on laskenut. Rahkonen uskoo, että Niinistön kannatus tulee vielä alemmas ja vaaleissa nähdään toinen kierros.

4. Iltalehden politiikan toimittaja  Juha Ristamäki kirjoitttaa tänään Iltalhedessä Näkökulma-palastalla otsikolla "Niinistö hyytyy presidenttipelissä", että Niinistö joutuu aivan ilmeisesti tyytymään kahden kierroksen kamppailuun. Sitä Niinistö ei missään nimessä haluaisi, vaan pitäisi sitä jopa nöyryyttävänä tuloksena. Istuvalla presidentillä on tietenkin aina vahva asema, sillä hän on julkisuudessa koko ajan eli lähes jatkuvasti, Tämä on hyödyttänyt suuresti Sauli Niinistöä, joka on itse tietenkin tietoinen asemastaan ja kampanjoi sen tuella aivan vimmatulla tavalla. 

5. Niinistö tekee maakuntamatkan tänä vuonna Suomen kaikkiin 18 maakuntaan, ja monissa maakunnissa hän vierailee varmuuden vuoksi  kahdella tai kolmellakin eri paikkakunnalla. Sauli Niinistö luottaa kättelyn ja smal talk´in voimaan - voitaisiin jopa heittää, että hän aikoo kätellä itsensä jatkokaudelle. Niinistö kävelee tapaamisissa ihmisten, aikuisten ja lasten, ympäröimänä, rupattelee joidenkin kanssa, hymyilee ja virnistelee levästi á la Lennu, ja hänen vierellän kulkee useimmiten Jenni. Hän käy kaikissa mahdollisissa kissanristiisissä Itä-länsi -ottelusta ja ravikilpailuista lähtien, hän ei tyydy vain olemaan paikalla, vaan pitää useimmiten myös pienen puheen, ei kuitenkaan hevosille!  Hän on kutsunut Suomeen isoja kihoja aina Kiinan presidentistä ja Japanin pääministeristä lähtien, puhumattakaan Venäjän Vladimir Putinista, jonka Niinistö on tavannut tänä vuonna jo kahdesti. Toisen kerran herrat tapasivat Savonlinnan oopperajuhlilla, jossa oli tietenkin paljon kansaa saapuvilla; siksi tapaaminen ilmeisesti järjestettiinkin juuri Savonlinnassa. Pohjoiamaiden kuninkaallisia Niinistö ja Jenni tapaavat vähän väliä, ja ensi viikolla Niinistö lähtee Washingtoniin tapaamaan itseään Donald Trumpia, presidenttiä, jonka kansansuosio on pohjamudissa ja jonka monet uskovat joutuvan väistymään syrjään vielä tämän vuoden kuluessa. Mutta tämä ei haittaa Sauli Niinistöä tippaakaan, sillä hän tietää, että USA:n matkan ja Trumpin tapaamisen myötä hänen kansansuosionsa kasvaa kasvamistaan. Sillä seikalla, mistä Niinistö ja Trump keskustelevat, ei ole merkitystä, pääasia on vierailun saama julkisuus, joka koti-Suomessa nousee aivan kattoon, jos näin brutaali ja kulunut sanontaa tässä juhlavassa yhteydessä sallitaan. 

6. Tutkimuspäällikkö Juha Rahkosen lausunnon ja toimittaja Juha Ristamänen kommentin mukaan tällä hetkellä näyttää siltä, että todennäköisimmin toiselle kierrokselle Niinistöä vastaan pääsisi vihreiden Pekka Haavisto, jonka kannatus oli Iltalehden kyselyssä 12 prosenttia. Muistettakoon, että vuoden 2012 vaaleissa Haavisto sai ensimmäisellä kierroksella 18,7 prosentia äänistä, joten Haavistollakin on vielä kovasti kirimistä selviytyäkseen toiselle kierrokselle. Sauli Niinistä muten sai vuoden 2012 vaaleissa ensimmäisellä kierroksella äänistä 37 prosenttia.

7. Iltalehden kyselyssä kolmanneksi selviytyi perussuomalaisten Laura Huhtasaarta, jota äänestäisi 4 prosenttia vastaajista. Huhtasari ei ole vielä virallisesti perussuomalisten ehdokas, mutta sama koskee myös Sauli Niinistöä. Kaikki kuitenkin ovat nähneet, miten mielellään Niinitö kampanjoi koko ajan "kansan parissa", vaikkei ole suostunut vielä yhteisiin keskusteluihin muiden ehdokkaiden kanssa.

8. On selvää, että Laura Huhtasaaren suosio tulee kasvamaan vielä paljon ja sitä enemmän, mitä lähemmäksi vaalipäivää tullaan. Hän on esiintynyt Turun puukotusten jälkeen julkisuudessa hyvin hillitysti, mutta tulee varmasti puuttumaan vaalikeskusteluissa tiukasti Suomen maanhanmuuttopolitiikan ja turvapaikkaprosessin lepsuuteen. Huhtasaaren menestys ensimmäisellä kierroksella riippuu paljon siitä, miten tehokkaasti perussuomalainen puolue saa maahanmuuttokriittiset ihmiset vaaliuurnille.

9. Keskustan Matti Vanhasta äänestäisi Iltalehden kyselyn mukaan 3 prosenttia ja vasemmistoliiton Merja Kyllöstä 2 prosentia vastaajista. RKP:n Nils Torvalds saisi ainoastaan yhden prosentin äänistä. SDP ei ole vielä valinnut omaa ehdokastaan, mutta näyttäisi siltä, että demarit kallistuisivat Maarit Feldt-Rannan ehdokkuuden kannalle. Feldt-Ranta saisi kyselyn mukaan 2 prosentin kannatuksen. Iltalehden kyselyssä olivat mukana myös presidenttiehdokkuutta tavoittelevat Paavo Väyrynen ja Ilja Janitskin. Heistä Väyrynen saisi 2 prosentin ja Janitskin yhden prosentin kannatuksen.

10. Kyselyn tulos on Matti Vanhaselle ja hänen kannattajilleen varmaankin iso pettymys. Nyt voidaan jo sanoa, että Juha Sipilä ja keskusta tekivät tekivät virheen, kun nimesivät Vanhasen puolueen ehdokkaaksi jo reilu vuosi sitten. Jos Vanhanen häviäisi ensimmäisellä kierroksella sekä Pekka Havistolla että Laura Huhtasaarelle, olisi Vanhasen paluu politiikan huipulle tukossa. Vanhasenkin kannatus tulee toki vaalien lähestyessä nousemaan, mutta se ei taida nostaa häntä kakkossijalle ja toiselle kierrokselle.

11. Lopuksi oma vaaliveikkaukseni tässä vaiheessa; saa nähdä kuinka paljon se menee pieleen. Luulen, että vaalin ensimmäisellä kierroksella ehdokaiden ääniosuus on jotakuinkin seuraavanlainen: Niinistö 36 %, Haavisto 18 %, Huhtasaari 16 %, Vanhanen 10 %, Väyrynen 7 %, Feldt-Ranta 6 %, Kyllönen 4 %, Torvalds 2 % ja Janitskij 1 %.

1098. Laura Huhtasaari presidenttiehdokkaaksi

1. Kansanedustaja Laura Huhtasaari on perussuomalaisten presidenttiehdokas. Puolueen hallitus esitti tänään yksimieliesti hänen nimeämistään puolueen ehdokkaaksi tammikuussa käytävissä vaaleissa. Lopullisen päätöksen asiassa tekee puolueen puoluevaltuusto syyskuussa, mutta Huhtasaaren ehdokkuus on jo nyt satavarma asia.

2. Laura Huhtasaari on 38-vuotias ensimmäisen kauden kansanedustaja Porista, joka valittiin kesäkuun alussa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtajaksi Jyväskylän muistorikkaassa puoluekokouksessa. Huhtasaari on koutukseltaan kasvatustieteen maisteri ja luokanopettaja. Hän on pätevöitynyt uskonnon aineenopettajaksi ja erityisopettajaksi.

3. Huhtasaari on Porissa ja koko Satakunnassa erittäin suosittu poliitikko. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa hän sai yli todellisen äänivyöryn, 9 000 ääntä, ja oli äänimäärällään vaalipiirinsä ylivoimainen ykkönen. Huhtasaari rohmusi  peräti 7,6 prosenttia Satakunnan äänistä. Vertailun vuoksi todettakoon, että Timo Soini keräsi samoissa vaaleissa Uudenmaan vaalipiirin äänistä 5,7 prosenttia ja keskustan Matti Vanhanen samoin Uudeltamaalta ainoastaan 2,3 prosenttia ko. vaalipiirin äänistä. Tämän kevään kuntavaaleissa Huhtasaaresta tuli Porin kaikkien aikojen ääniharava, sillä hän sai vaalissa 2 566 ääntä.

4. Poliitiikan toimittajat ovat jo havainneet Laura Huhtasaaren karisman ja esiintymistaidon. Niinpä Iltalehden toimittaja  MIka Koskinen kirjoitti tänään - ennen puoluehallituksen päätöstä - että Huhtasaari on "poikkeuksellisen vetovoimainen poliitikko". Joku toinen toimittaja innostui jokin aika sitten maalailemaan, että Laura Huhtasaari on niin vakuuttava persoona, että kaikki paikallaolijat huomaavat hänet heti, kun hän astuu huoneeseen. Huhtasaari on useissa tv-keskusteluissa onnistunut puolustamaan erinomaisen hyvin näkemyksiään, vaikka kaikki eivät toki ole aina olleet hänen kanssaan samaa mieltä.

5. Hesarin toimittaja Teija Sutinen kirjoittaa tänään Huhtasaaren valinnan jälkeen, että Laura Huhtasaari on eräänlainen läpileikkaus perussuomalaisesta ajattelutavasta, sillä hän yhdistää konservatiivisuutta ja nationalismia, ja ryydittää sen suoraviivaisella puhetavalla. Arvasin, että Huhtasaareen yritetään valtamediassa lyödä nationalistin leima. Huhtasaari itse korostaa sen sijaan, että hän on isänmaallinen ja kansanvallan kannattaja.  Hänen poliittisena iskulauseenaan on "Suomi ensin" -periaate. Hän vastustaa EU:ta ja sen liittovaltiokehitystä ja pitää Suomen siirtymistä euroon ja oman markan hylkäämistä vääryytenä ja juristien voittona. Hänen mielestään Suomen olisi pitänyt järjestää euroon siirtymisestä kansanäänestys; tämä on täysin oikea kanta. Silloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö päätti kuitenkin toisin, Huhtasaari sanoi tänään valintansa jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

6. Laura Huhtasaari sanoo kannattavansa ainoastaan valikoivaa maahanmuuttopolitiikkaa ja suhtautuvansa torjuvasti turvapaikanhakijoihin. Suomen länsirajaa tulisi hänen mielestään valvoa, jottei maahan pääsisi rikollisia. Hän ei kannnata ruotsin kielen pakollisuutta oppiaineena ja vaatii ankarampia rangaistuksia väkivalta- ja seksuaalirikoksista tuomituille.

9. Laura Huhtasaari on räväkkä ja suorapuheinen ihminen, joka nauttii suurta suosiota omiensa keskuudessa. Hänestä puhutaan ihailevaan sävyyn Suomi-neitona ja Elovena-tyttönä. Huhtasaari ei kannata teeskentelyä eikä huskastelua. Hän arvosteli kesäkuussa eduskunnassa selvin sanoin presidentti Sauli Niinistöä ja moitti tätä hurkastelusta, koska Niinistö oli arvostellut Jyväskylän kokouksen jälkeen perussuomalaisten hallituskelpoisuutta ja moittnuti Jussi Halla-ahoa ja Teuvo Hakkaraista vihapuheiden lietomisesta.

10. Olen itse oikein mielissäni Laura Huhtasaaren ehdokkuudesta! Nyt presidentinvaaleihin saadaan väriä ja todellista kamppailun ja väittelyn makua. Istuva presidentti ei ole mikään pyhimys, jonka tekemisiä tai laiminlyntejä taikka asenteita ei saisi arvostella. Totta kai saa ja pitääkin arvostella! On selvää, ettei Sauli Niinistöllä ole mahdollisuksia tulla valituksi jo ensimmäisellä kierroksella; niin monta hyvää ehdokasta eri puolueet ovat jo tähän mennessä asettaneet ja tulevat vielä asettamaan vaaleissa ehdolle.

11. Iltalehden Mika Koskinen arvioi tänään, että pääsystä vaalien toiselle kierrokselle, jolloin vastassa on Sauli Niinistö, taistelevat tasapäiseti Pekka Haavisto, Paavo Väyrynen ja Laura Huhtasaari. Omasta puolestani sanoisin, että Matti Vanhanen päihittää kyllä Väyrysen ensimmäisellä kierroksella. Laura Huhtasaarella on minusta erittäin hyvät mahdollisuudet selviytyä toiselle kierrokselle ja haastaa Sauli Niinistö todelliseen kaksinkamppailuun.

12. Tähän mennessä olen kallistunut presidentinvaalissa lähinnä Merja Kyllösen kannalle. Mutta kun näin tänään ISTV:stä Laura Huhtasaaren puoluehallituksen kokouksen jälkeen pitämän puheenvuoron, olin myyty mies ja muutin oitis kantani. Harkitsen vakavasti ääneni antamista tammikuun vaaleissa Laura Huhtasaarelle. Hänestä Suomi saisi todella älykkkään, edustavan, karismaattisen, iloisesti hymyilevän, säteilevän, teeskentelemättömän, räväkän, suorapuheisen, isänmaallisen, kielitaitoisen ja oikeita arvoja kunnioittavan presidentin. 

1085. Uutispäivä 21. kesäkuuta

Suomalaisessa politiikassa, urheilussa, viihde-elämässä yms. asioissa tapahtuu nykyisin usein niin paljon kaikenlaisia asioita, ettei blogijutuissa niihin kaikkiin ehdi millään perusteellisesti paneutua. Otetaanpa esille vaikka tämä keskiviikko, kesäkuun 21. päivä, joka sattuu olemaan myös Kesäpäivänseisaus; huomenna päivä on siis jo hieman lyhyempi kuin tänään. Tänään on tapahtunut paljon ja uutisoitu monenlaisista aikaisemmin tapahtuneista asioista.

Simon Elon salasuhde 

1. Aloitetaan kansansuosikiksi nousseesta kansanedustaja Simon Elosta, jota myös Kiivailijaksi kutsutaan. Hän nousi lopullisesti kansakuntamme tietoisuuteen viikko sitten perussuomalaisesta eduskuntaryhmästä tapahtuneen joukkopaon ja Uusi-vaihtoehto -nimisen ryhmän perustamisen myötä. Nyt tuolle hatkaporukalle on keksitty uusi nimi, joka on Sininen tulevaisuus.  Nimeä on yleisesti pidetty epäonnistuneena. Jokainen voi tykönään arvella, onko uuden puolueen tulevaisuus hatkaporukan jäsenten ja heidän kannattajiensa kannalta sinisyyden ohella myös ruusuinen ja kuinka moni näistä "sinisistä" kykenee uusimaan eduskuntapaikkansa vuoden 2019 vaaleissa.

2. Seiska-lehti kertoi tänään, että Simon on kunnostautunut paitsi politiikassa myös sen ulkopuolella. Simonilla, joka on onnellisesti naimisissa Mia-vaimon kanssa ja jolla on nyt 3-vuotias poika,  on nimittäin ollut  salasuhde Kokoomusnuorten järjestöaktiiviin. Salasuhde oli lehden mukaan olemassa vielä pari vuotta sitten, jolloin Mia odotti pariskunnan esikoispoikaa. 

3. Simon Elo myönsi Seiskalle suhteen ja, kuinkas muuten, pahoitteli asiaa syvästi. 

- Olen tehnyt yksityiselämässäni virheitä, eikä niitä tekemättömiksi saa. Pyydän anteeksi. Pitää elää seurausten kanssa, eikä tässä ole selittämistä tai puolustelemista, Elo lausui.  Seiskalle.

4. Tiedämme, että Simon Elon poliittinen oppi-isä on Jussi Halla-aho, jota Simon on aiemmin kannattanut. ja suuresti ihaillut. Kuinka ollakaan, myös Jussi oli noin kuukausi sitten otsikoissa samoissa merkeissä kuin Simon nyt. Jussilla on Hilla -vaimonsa kanssa neljä lasta, mutta nyt on ilmennyt, että Jussilla on myös yksi avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi, jonka hän on asianmukaisessa järjestyksessä tunnustanut. Jussi esitti julkisuudessa lähes sanasta sanaan samanlaisen anteeksipyynnön kuin Simon tänään.

5. Simon myönsi Seiskalle, että hänen salasuhteensa, joka ei enää jatku, oli ollut päällä vielä silloin, kun hänen vaimonsa odotti pariskunnan lasta. Simon on kuulemma keskustellut asian selväksi vaimonsa kanssa ja sanoo, että hän kantaa virheestään vastuun. Hänen ja Mian perheonni kukoistaa ja he katsovat yhdessä elämässä eteenpäin. Samaa lupasi ja vakuutti myös Jussi Halla-aho silloin, kun hänen oma kuprunsa paljastui. 

6. Jussi Halla-ahon  salasuhde ei vaikuttanut sitä eikä tätä hänen poliittiseen menestykseensä, vaan hänet valittiin ylivoimaisen suurella enemmistöllä perussuomalaisten uudeksi puheenjohtajaksi. Mikä vaikutus Simonin salasuhteella sitten voisi olla hänen poliittisen uransa kannalta? Tämä jää nähtäväksi, jo vajaan kahden vuoden kuluttua olemme asiassa viisaampia. Oma käsitykseni on, ettei Simon Elo tule uusimaan eduskuntapaikkaansa. Hänen esiitymisensä ei nimittäin ole kuluneen viikon aikana ollut minusta lainkaan uskottavaa ja luottamusta herättävää.

7. Seiskan uutisessa tai muissakaan tapauksesta kirjoittaneissa lehdissä ei ole mainittu tarkempia tietoja Simon Elon salarakkaasta. Kerrotaan vain, että kyseessä on kokoomuksen" järjestöaktiivi." Edes ko. henkilön sukupuolta ei ole paljastettu ja kerrottu.

Vistbackan tuohtumus

8. Uutissuomalainen, joka on yhdeksän sanomalehden yhteinen uutistoimitus, kertoi tänään, että Perussuomalaisten tukisäätiöllä ei ole kiinnosusta tukea Jussi Halla-ahoa johtamia perussuomalaisia. 

9. Näin kertoi ja uhosi säätiön puheenjohtaja Raimo Vistbacka (71), joka on entinen kansanedustaja ja myös entinen Alajärven piirin nimismies. Säätiön hallituksessa istuu myös muuan Timo Soini, joka viikko sitten otti 19 muun kansanedustajan kanssa perussuomalaisista hatkat ja siirtyi Uusi vaihtoehto -ryhmän riveihin ja tulee pian komistamaan Sinisen tulevaisuus -puoluetta ja eduskuntaryhmää. Soinin kerrotaan junailleen eron ja ja uuden ryhmän perustamisen pääministeri Sipilän ja ministeri Petteri Orpon kanssa ja tämä voi hyvinkin pitää paikkansa.

10. Mistä sitten Raimo Vistbacka on suuttunut noin kovasti perussuomalaisille? Hän sanoo, että  viimeinen pisara hänelle oli kansanedustaja Laura Huhtasaaren (ps) ryhmäpuheenvuoro toissa päivänä eduskunnan tiedonantokeskustelussa. Vistbackan mukaan Huhtasaari piti niin törkeän puheen, että siinä kaikki kompromissit ja muut ajatukset häipyivät hänen mielestään. Vistbackan mukaan hän ei muista 24 vuoden ajalta eduskunnasta yhtään ainoaa tuollaista puhetta.

11. Raimon kannattaisi kyllä rauhoittua. Hänen tulisi juristina toki tietää, ettei tukisäätiön varojen kohtaloa ratkaista yhden ainoan eduskuntapuheen perusteella. Se olisi perin naiivi ajatus. Huhtasaarella oli toki oma ja edustamansa ryhmänsä syy pitää eduskunnassa räväkkä puhe; ei sinne olla hymistelemään ketään äänestetty. Kuulin itsekin tuon puheen eikä se minusta ollut mitenkään törkeä, vaikka Vistbacka niin väittää. Pitää muistaa tilanne, johon puolueessa oltiin hatkaporukan loikkauksen jälkeen jouduttu heti perussuomalaisten puoluekokouksen jälkeen. 

12. Minusta loikkareiden menettelyä ja koko asiaa, eli hallituksen jatkamista entisessä kokoonpanossa ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut, voidaan luonnehtia törkeäksi, eikä tätä luonnehdintaa poista se, että loikkarit olivat saaneet taustatukea ja neuvoja pääministeriltä ja valtiovarainministeriltä. Presidentti Sauli Niinistön nimen mainitseminen Huhtasaaren puheessa ei ollut mikään majestettirikos, kun otetaan huomioon, että juuri Sauli Niinistö, heitti Kultaranta-kokouksen yhteydessä alkulöylyt koko jupakassa ja Halla-ahon savustamisprosessissa sekä esitti Halla-aholle ja koko perussuomalaisten uudelle johdolle presidentilliset madonluvut. Olisiko noin härskin lausunnon edessä pitänyt vain alkaa nyöristellä presidenttiä? Ei toki.

13. Mitä tulee perussuomalaisten tukisäätiön asemaan ja varojen mahdolliseen jakamiseen, niin se ei toki ole mikään mutu- tai mielipidekysymy, kuten Vistbacka antaa ymmärtää.  Asiasta on odotettavissa yksi tai useampiakin oikeusjuttuja eli sopasta syntynee aikanaan "hirmuinen prosessi", jossa kuullaan puolin ja toisin myös alan eli mm. yhdistys- ja säätiöoikeuden parhaita asiantuntijoita. Tässä vaiheesssa on tarpeetonta lähteä ennakoimaan, mitä kaikkea asiassa voi tapahtua tai millaiseen ratkaisuun luultavasti vuosia kestävässä oikeusjutussa aikanaan päädytään. 

Kolme naista tyrkyllä SDP:n presidenttiehdokkaaksi 

14. Pitkin kevättä ja alkukesää on ihmetelty, säälitetty ja jopa naureskeltu sitä, että demarit eivät tahdo millään löytää omaa presidenttiehdokasta. Ensin puheenjohtaja Antti Rinteen tarjoamasta ehdokkuudesta kieltäytyi Eero Heinäluoma, sitten Jutta Urpilainen ja tämän jälkeen Heinäluoma toisen kerran. On ehdotettu, että SDP:n olisi parasta luopua kokonaan omasta ehdokkasta ja siirtyä kannattamaan suoraan Sauli Niinistöä.

15. Tänään ehdokkaita sitten ilmaantui peräti kolme kappaletta. Ensimmäisenä ehdokkuudestaan ehti ilmoittaa kansanedustaja Tuula Haatainen, joka on toiminut kahdesti myös ministerinä ja ollut pitkään Helsingin apulaiskaupunginjohtajana. Tämän jälkeen kansanedustaja  Maarit Feldt-Ranta kertoi omasta ehdokuudestaan. Kolmantena kisaan lähdöstään ilmoitti kansanedustaja Sirpa Paatero, joka toimi ministerinä Alexander Stubbin johtamassa hallituksessa.

16. Kuka näistä kolmesta olisi paras ja sopivin ehdokas? Sdp ratkaisee asian jäsenäänestyksessään. Sirpa Paaterolla lienee puheenjohtaja Antti Rinteen kannatus. Feldt-Ranta vedonnee ruotsinkielisiin jäseniin ja Tuula Haataisella on kannattajia lähinnä Helsingissä. 

17. Vaikea ennustaa, kenet demarit valitsevat, mutta on hyvä, että heillä on oma ehdokas. Tämä osaltaan varmistaa sen, ettei Sauli Niinistöllä ole mahdollisuuksia tulla valituksi tehtävään jo ensimmäisellä äänestyskierroksella, vaan valintaan tarvitaan kaksi äänestystä. Paavo Lipponen sai vuoden 2012 presidentinvaalissa vain 6,7 prosentin ääniosuuden, joten nyt demareilla on tilaisuus panna selvästi paremmaksi. Luulisin, että Tuula Haataisella on parhaat mahdollisuudet tulla valituksi ehdokkaaksi. Toisaalta lienee aika selvää, ettei demareiden ehdokas selviydy finaaliin eli toiselle kierrokselle Sauli Niinistöä vastaan. Tämä asia ratkaistaan Matti Vanhasen ja Pekka Haaviston kesken.

Paavo Väyrynen presidenttikisaan 

18. Paavo Väyrynen, joka on nyt 71-vuotias, jaksaa aina vaan yllättää. Hän ilmoitti aikaisemmin eli muistaakseni jo viime vuoden puolella,  ettei lähde ehdokkaaksi ensi vuoden presidentinvaaleissa, vaan haluaa tukea Sauli Niinistön uudelleenvalintaa.

19. Nyt Väyrysen mieli on muuttunut, silä hän ilmoitti tänään Helsingissä pitämässään tiedotustilaisuudessa lähtevänsä luultavasti sittenkin kisaan mukaan. Päätös asiasta  syntyy kuulemma syntyy kesän aikana. Jos myönteinen kanta voittaa, Väyrynen perustaa ehdokkuuttaan varten samanlaisen valitsijayhdistyksen kuin Sauli Niinistö aiemmin. Väyrynen on nykyisin perustamansa Kansalaispuolueen puheenjohtaja, mutta puolueensa ehdokkaana Väyrynen ei halua vaaleihin lähteä.

20. Mikä muutti Väyrysen mielen? Itse hän kertoi, että hänen kantansa muuttui Kultaranta-keskustelutilaisuuden yhteydessä, jolloin Sauli Niinistö omi itselleen kysymyksen yhteisen EU- puolustuspolitiikan järjestämisestä. Väyrysen mielestä mainittu asia kuuluu kuitenkin EU-politiikkan piiriin, jonka kohdalta tasavallan presidentillä ei ole toimi- ja päätösvaltaa, vaan asiasta päättää maan hallitus.

21. Millaiset voisivat olla Väyrysen menestymisen mahdollisuudet?  Etukäteen arvioiden ne eivät liene kovin hyvät, sillä aika on ajanut Paavon parhaiden päivien ohitse. Mutta Väyrynen lähti keskustan ehdokkaana altavastaajana myös vuoden 2012 presidentinvaaleihin, mutta yllätti kaikki varsin hyvällä menestyksellään. Keskusta oli tuolloin gallaup-kyselyissä täysin alamaissa n. 12 prosentin kannatuksellaan, mutta Väyrysen menestyminen presidentinvaaleissa oli asia ja käänne, josta alkoi keskustan uusi nousu, joka johti sittemmin puolueen vaalivoittoon vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.

Hanna Mäntylä jättää eduskunnan, tilalle Matti Torvinen

22. Tänään on uutisoitu, että kansanedustaja Hanna Mäntylä, joka on entinen sosiaali- ja terveysministeri ja toimii nykyisin Sininen tulevaisuus -nimisen eduskuntaryhmän jäsenä,  on siirtymässä erityisneuvonantajaksi (Special Advisor) Euroopan neuvoston sihteeristöön Strasbourgiin. Asiaa on valmisteltu ulkoministeriön ihmisoikeuspolitiikan yksikössä, joten on perusteltua syytä otaksua, että päätöksen Mäntylän valinnasta on tehnyt ulkoministeri Timo Soini, joka on Hanna Mäntylän puoluetovereita; molemmat ovat nykyisiä eduskunnan "sinisiä". Tehtävän vastaanottamisen edellytyksenä on, että eduskunnan täysistunto myöntää Mäntylälle vapautuksen edustajantoimesta.

23. Mäntylä tulisi toimimaan Europan neuvoston sihteeristössä demokratiapääjohtajan alaisuudessa ja informoisi työstään neuvoston norjalaista pääsihteeriä Thorbjørn Jaglandia. Mäntylän tehtäväalueena tulisi olemaan "radikalisaation estäminen painottuen nuorisokysymyksiin sekä syrjinnän ja syrjäytymisen ehkäiseminen". Suomi tulee toimimaan Euroopan neuvoston ministerikomitean puheenjohtajamaana puoli vuotta marraskuusta 2018 toukokuuhun 2019. UM:n tiedotteen mukaan puheenjohtajuuden lähestyessä Suomi haluaa vahvistaa tukeaan ja yhteistyötä järjestön kanssa.

24. Mäntylä luopui perhesyihin vedoten ministerinsalkustaan elokuussa 2016, jolloin hän oli ollut ministerinä vuoden ja kolme kuukautta. Tämän jälkeen Mäntylä on ollut eduskunnassa niin näkymätön, että tänä keväänä ihmiset alkoivat jo hieman hädissään kysellä, että onko se Mäntylä enää olenkaan eduskunnassa tai edes hengissä. Mäntylä vastasi, että kyllä hän on, mutta hänellä on ollut viime aikoina sen verran vaikeuksia perheasioidensa kanssa, että edustajantyö on jäänyt hieman vähäiseksi.

25. Kesällä 2015, jolloin Hanna Mäntylä siis oli vielä ministerinä, poliisi aloitti esitutkinnan siitä, onko aihetta epäillä Hanna Mäntylää avustuspetoksesta. Epäiltiin, että Mäntylä olisi hakenut 2009-2010 lapsen huoltoa koskevassa riita-asiassa yksinhuoltajan oikeusapua noin 5 000 euroa, vaikka hän eli tuolloin avoliitossa miehen kanssa. Mäntylä, jota avusti asiassa OTT Kari Uoti, kiisti syyllistyneensä rikokseen. Mäntylä pääsi pälkähästä siten, että epäillyn rikoksen syyteoikeus ehti vanhentua ennen kuin kutsu Mäntylälle saapua käräjäoikeuden istuntoon saatiin annettua hänelle tiedoksi. Näin pääsi tapahtumaan, koska poliisi ei muka "ehtinyt" lomiensa takia antaa virka-apua haasteen tiedoksiantoa varten.  Syyttäjä haki Lapin käräjäoikeudelta syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamista, mutta oikeus hylkäsi hakemuksen. Olen kertonut tästä(kin) asiasta blogissani vuonna 2015 juurta jaksaen.

26. Näyttää ilmeiseltä, että päätös valita Hanna Mäntylä Strasbourgiin on poliittinen virkanimitys. Luulisin, ettei kyseinen tehtävä ole ollut julkisesti haettavana, vaan homma on annettu Mäntylälle siksi, että hän on Timo Soinin pitkäaikainen puoluetoveri ja kannattaja, joka ei jättänyt "messiastaan" edes viime viikolla, vaan loikkasi muitta mutkitta yhdessä Soinin kanssa "sinisiin". Jollei hän olisi näin tehnyt, on melko varmaa, että Strasbourgiin olisi nimitetty toinen ja Mäntylää selvästi pätevämpi henkilö. Luultavasti Timo Soini on halunnut suoda hieman heikohkossa eduskuntatyökunnossa olevalle ex-ministerille kevyen luokan suojatyöpaikan Strsabourgissa. On kerrottu, että edellä mainittu pääsihteeri Jagland olisi kutsunut Mäntylän sanottuun tehtävään. Luulen kuitenkin, että Jagland, joka tuskin on edes tuntenut Mäntylää, on aktivoitui asiassa vasta sen jälkeen, kun Timo Soini oli ensin esittänyt asian hänelle.

27. Jos Mäntylä saa eron eduskunnan jäsenyydestä, hänen tilalleen parlamenttiin nousee Lapista varatuomari Matti Torvinen, joka on entinen rajavartija ja pitkäaikainen Yle Lapin toimittaja ja joka toimii nykyisin oman lakiasiaintoimistonsa ohessa Lapin perussuomalaisten hallituksen puheenjohtajana. Muistan professoriajaltani vielä hyvin, että Torvinen on aika isokoinen (n. 190 cm) ja kovaääninen kaveri, nyt jo 60-vuotias, joka suoritti OTK-tutkinnon Lapin yliopistossa vuonna 2001 ja on ehtinyt sen jälkeen myös auskultoida.  Hän menee eduskunnassa, vaikka ilmoittaa itse vielä empivänsä ryhmävalintaa, ilman muuta "Sinisten" ryhmään, joten eduskuntaryhmien voimasuhteissa ei tapahdu Mäntylän poislähdön takia muutoksia. Torvinen toimi perussuomalaisten Jyväskylän kokouksessa puolitoista viikkoa viikkoa sitten eräänlaisena teknisensä puheenjohtajana eli puhetta virallisesti johtaneen Toimi Kankaanniemen apuna. Hän on kertonut julkisuudessa, millaista juopottelua, junttausta ja muuta vastaavaa toilailua puoluekokouksessa esiintyi. Heti Jyväskylän kokouksen jälkeen Torvinen valitti julkisuudessa myös sitä, että häntä ollaan kampeamassa pois puolueen Lapin piirin hallituksesta.

Touko Aallon menneisyys

28. Tiedetään, että aika monilla vihreillä on vasemmistolainen menneisyys; puheet "vihervasemmistolaisista" eivät muutenkaan ole pelkkää puppua.  Nyt on paljastanut, että tällainen tausta on myös vihreiden uudella puheenjohtajalla Touko Aallolla. Jasså, ilmankos minä luulin, kun näin Aallon ensimmäisen kerran tv:n välityksellä eduskunnan istunnossa, että tuon parrakkaan hujopin  täytyy olla "vasuri" eli kuulua vasemmistoliittoon.

29. Aallon vasemmistolainen menneisyys ilmenee hänen 19-vuotiaana ylioppilaana Kommunistisen nuorisoliiton lehteen  vuonna 2002 antamastaan haastattelusta. Siinä Aalto sanoo, että "kommunistien aatteet vastaa omaakin ajatusmaailmaa, eli kansan enemmistö ja luonto ovat tärkeämpiä kuin  markkinat". Aalto kertoi tutustuneensa vasemmistolaisiin aatteisiin mm. musiikin ja Chen (Guevaran) innoittamana. Hän katsoi, että vasemmistoliiton tuli olla hallituksessa millä hinnalla hyvänsä.

30. Nyt 33-vuotiaana Touko Aalto sanoutuu luonnollisesti irti kyseisistä aatteista. Hän selittää kommunismin ihailun johtuneen ymmärtämättömyydestä, oman identiteettinsä hapuilusta ja "nuoren miehen maailmantuskasta". Aalto vakuuttaa olevansa nyt arvoliberaali ja sosiaaliliberaalisen markkinatalouden kannattaja. 

31. Uskoisin Touko Aaltoa, joka on saanut mission levitää vihreää politiikkaa koko Suomeen ja nostaa vihreät pääministeripuolueeksi. Aika monet ns. liberaalit ovat nuoruudessaan kannattaneet vasemmistolaisia ja jopa kommunistisia ajatuksia. Yhtenä hyvänä esimerkkinä tästä voidaan mainita EU-parlamentaarikko  Nils Torvalds (72), jonka RKP valitsi äskettäin puolueen presidenttiehdokkaaksi. Torvalds liittyi jo 17-vuotiaana Suomen Kommunistiseen Puolueeseen (SKP) ja nousi 20 vuotta myöhemmin eli 1982 puolueen keskuskomitean jäseneksi. Hän toimi myös ns. taistolaisen ruotsinkielisen lehden päätoimittajana.

Matti ja Pia välttyivät syytteiltä

32. Sukeltakaamme lopuksi rikosten aina niin kiehtovaan maailmaan. Tänään uutisoitiin, että kihlakunnansyyttäjä Asser Kuosmanen Salpausselän syyttäjävirastosta on päättänyt jättää syyttämättä mäkihyppylegenda Matti Nykästä (53) ja hänen vaimoaan Pia Nykästä (47), vaikka syyttäjän mielestä molempien menettely täytti pahoinpitelyrikoksen tunnusmerkistön. 

33. Nykäsen pariskunta oli ajautunut viime vuoden elo-syyskuussa kotipaikkakunnallaan Lappeenrannassa käsirysyyn keskenään. Esitutkinnan mukaan Matin epäiltiin purreen Piaa sormeen, johon oli tullut verta vuotava haava. Pia oli puolestaan lyönyt nyrkillä ja avokämmenellä Mattia useta kertoja eri puolelle kehoa, heittänyt tätä kaljatölkillä ja töninyt  miestään. Matti oli saanut ihoonsa naarmuja ja punoitusta. 

34. Syyttäjä perusteli syyttämättäjättämistä koskevaa päätöstään lähinnä sillä, että kumpikin osapuoli oli ilmoittanut syyttäjälle, ettei heillä ollut vaatimuksia toisiaan kohtaan. Syyttäjä katsoi, ettei tärkeä yleinen tai yksityinen etukaan edellyttänyt syytteen nostamista. Matti vahvisti Iltalehdelle, jossa tapauksesta ensimmäisenä kerrottiin, että hän on Pian kanssa sopinut koko asian  ja että nyt asiat heillä kotona  ovat taas oikein hyvin.

35. Syyttäjä on tehnyt epäilemättä oikean ratkaisun. Tässä maassa kyllä riittää keskenään riiteleviä, toisiaan töniviä ja tölkeillä heitteleviä puolisoita aivan tarpeeksi, eikä kaikkia tapauksia ole lainkaan tarpeen viedä käräjille. Valtakunnan tunnetuin pariskunta tässä suhteessa on Mervi Tapolan ja Matti Nykäsen yhteenottojen jälkeen ollut Lampela et Kärpänen,sillä he ovat lehtitietojen mukaan olleet vähän väliä tukkanuottasilla keskenään. Viime viikolla Helsingin hovioikeus hylkäsi syyttäjän Lampelaa vastaan ajaman syytteen Kärpäsen uhkaamisesta ja pahoinpitelystä. Toisessa asianosaisten välisessä vastaavanlaisessa tapauksessa hovioikeus on aiemmin sitä vastoin pysyttänyt Lampelan käräjäoikeudessa saaman langettavan tuomion. Nähtäväksi jää, myöntääkö korkein oikeus asiassa valitusluvan. Niin tai näin, mutta kuten iltapäivälehdistä olemme saaneet helpotusta tuntien lukea, Lampelan ja Kärpäsen yhteiselo jatkuu ja kukoistaa kaikesta huolimatta täydellisenä.

Ex-kaupunginjohtajalle vankeutta törkeästä lahjusrikoksesta

36. Nykäsen pariskuntaa huonommin oikeudessa kävi tänään Vantaan entiselle kaupunginjohtajalle Jukka Peltomäki (sd), sillä Helsingin käräjäoikeus langetti hänelle tuomion törkeästä lahjuksen ottamisesta. Myös Forma-Futuran arkkitehtitoimiston omistaja Leila Tuominen ja Vantaan kaupunkisuunnittelupäällikkönä toiminut Tapio Päivinen tuomittiin lahjusrikoksista.

37. Käräjäoikeus tuomitsi Peltomäen 2 vuoden 6 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen sekä menettämään valtiolle vastaanottamiensa lahjojen tai etujen arvona 187 958,05 euroa. Leila Tuomisen käräjäoikeus tuomitsi kahdesta törkeästä lahjuksen antamisesta 2 vuoden ja 10 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Lisäksi hänet tuomittiin viiden vuoden pituiseen liiketoimintakieltoon. Päivinen sai törkeästä lahjuksen ottamisesta 1 vuoden ja 2 kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen. 

38. Käräjäoikeuden ratkaisun mukaan Peltomäki oli toimiessaan Vantaan maankäytön- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtajan virassa vuosien 2006–2011 välissä osallistunut niin kaupunginhallituksessa, kaupunkisuunnittelulautakunnassa kuin ympäristölautakunnassakin sellaisten kaavamuutos- ja rakennuslupa-asioiden käsittelyyn, joissa Tuominen oli Forma-Futuran edustajana toiminut hankkeen suunnittelijana, konsulttina ja asiamiehenä. Samaan aikaan Peltomäki lähipiireineen on saanut Tuomiselta 268 000 euron arvosta rahallista etua. Tuominen on tehnyt Peltomäelle suoria rahasiirtoja sekä maksanut hänen puolestaan laskuja. Peltomäki, hänen vaimonsa ja heidän kaksi lastaan olivat asuneet edullisesti Tuomisen ja Forma-Futuran omistamissa asunnoissa. Sellaisista hankkeista, joissa myös Tuomisen Forma-Futura oli mukana, Peltomäki vaikutti käräjäoikeuden mukaan erityisen merkittävästi kolmessa. Nämä hankkeet koskivat Marja-Vantaan eli Kivistön kauppakeskusta, Kaivokselan kirkkoa ja Louhelan ostoskeskusta.

39. Rangaistusta ankaroittavaksi seikaksi käräjäoikeus luki sen, että Peltomäki oli ollut itse aloitteellinen osiin saamistaan eduista. Toisaalta tuomiota lievensi se, ettei etuuksilla ole käräjäoikeuden käsityksen mukaan ollut välitöntä vaikutusta Peltomäen toimintaan. Peltomäki ei siis ole esimerkiksi asettanut etuuden maksamista jonkun tietyn vastapalveluksen hinnaksi.

40. Peltomäki ja Tuominen kiistivät oikeudenkäynnissä, että Peltomäelle Tuomiselta virranneet taloudelliset edut olisivat liittyneet Peltomäen mahdollisuuksiin vaikuttaa suosiollisesti Tuomisen liiketoimintaan. Heidän mukaansa etuudet annettiin läheisestä ihmissuhteesta johtuen.Tuomisella ja Peltomäellä oli ollut parisuhde 1990-luvun lopulla. Myöhemmin romanttinen suhde on heidän kertomansa mukaan muuttunut ystävyydeksi. Tuominen on määrännyt Peltomäen edunsaajaksi testamentissaan.

41. Peltomäki selitti oikeudenkäynnissä, ettei hän pitänyt itseään esteellisenä osallistumaan päätöksentekoon, josta hänet nyt tuomittiin. Oikeus ei tätä selitystä hyväksynyt. Käräjäoikeus totesi perusteluissaan, että Peltomäki on suorittanut oikeustieteellisen loppututkinnon ja että hänellä on pitkä kokemus kunnallisesta päätöksenteosta. Tämän vuoksi Peltomäen on käräjäoikeuden mukaan täytynyt tuntea esteellisyyssäännökset ja käsittää olleensa esteellinen sellaisten hankkeiden käsittelyssä, joissa hänelle läheinen Tuominen on ollut kaavamuutoksen hakijan suunnittelijana tai konsulttina.

42. Kaikki kolme syytettyä ilmoittivat tänään valittavansa tuomiosta hovioikeuteen. Myös syyttäjä ilmoitti harkitsevansa valittamista niiden tekojen osalta, joita koskevat syytteet käräjäoikeus hylkäsi. Peltomäen avustajna jutussa toiminut asianajaja Riitta Leppiniemi viittasi tv-haastattelussaan mm. siihen, että käräjäoikeus joutui Peltomäen osalta äänestämään. Yksi kolmesta tuomarista olisi lukenut Peltomäen syyksi ainoastaan lahjusrikkomuksen. Käräjäoikeus ei määrännyt  Peltomäkeä tai Tuomista vangittavaksi.

43. Käräjäoikeuden syyksilukemisen perusteella Peltomäen ja Tuomisen teot näyttävät törkeiltä. Siihen, miten tekoja ja tapahtumia on rikosoikeudellisesti arvioitava, ulkopuolisen, joka ei ole perehtynyt asiaan, on kuitenkin vaikea ottaa kantaa. Antaa hovioikeuden selvittää asia. Syytetyt tähtäväät hovioikeudessa luonnollisesti myös vankeusrangaistusten lieventämiseen niin, että ne voitaisiin määrätä ehdollisina.

44. Huh huh, tämä oli jo edellä kerrotuilta osin aikamoinen uutispäivä. Paljokin muutakin tietenkin tapahtui, mutta kaikkea ei voida tässä referoida. Saa nähdä, mitä hauskaa tapahtuu huomenna.