1158. Pekka Haavisto johtaa presidenttipeliä

               Alma Median kyselyn mukaan tässä on Suomen seuraava presidenttipari

1. Se alkaa taas! Tarkoitan presidenttipeliä. Presidenttivaalit järjesttään seuraavan kerran tammikuussa 2024, siis runsaan neljän vuoden kuluttua. 

2. Istuva presidentti Sauli Niinistö ei voi enää asettua ehdolle, sillä hän tulee olleeksi neimmäisajan eli kaksi kautta virassa. Täten suomalaiset pääsevät äänestämään maalle kokonaan uutta presidenttiä. Asia on syytä tervehtiä tyydystystä tuntien.

3. Kenet suomalaiset haluaisivat seuraavaksi presidntikseen? Tästä kysymyksestä tullaan järjestämään ennen vaaleja tietenkin hirmuinen määrä erilaisia selvityksiä ja gallupkyselyjä. Ensimmäinen kysely on nyt suoritettu, sen teki Alma Media. Kyselyn toteutti Tietoykkönen Oy ja siinä haastateltiin 1 500:aa äänestysikäistä suomalaista. Tuloksia esiteltiin Alma Median lehdissä eilen illalla.

4.  Vastaajilta kysyttiin, ketä he äänestäisivät, jos presidentinvaali järjestettäisiin nyt. Heille tarjottiin kyselyssä presidenttivaihtoehdoksi kymmentä eri poliitikkoa, jotka kaikki ovat olleet tavalla tai toisella mukana Sauli Niinistön seuraajaspekulaatioissa. Seuraava presidentti saattaa hyvinkin nousta juuri tästä kymmeniköstä. Vain neljä prosenttia kyselyn vastaajista kertoo kannattavansa presidentiksi jotakuta muuta henkilöä.

5. Kyselyn tulos ei yllättänyt, sillä sen mukaan ulkoministeri Pekka Haavisto on kansalaisten selkeä ja jopa ylivoimainen suosikki uudeksi tasavallan presideksi. Hän sai kyselyssä 33 prosentin kannatuksen.

6. Seuraavan ryhmän Pekka Haaviston jälkeen muodostivat kyselyssä keskustan Olli Rehn (11 %), perussuomalaisten Jussi Halla-aho (10 %) ja kokoomuksen Jan Vapaavuori (10 %)

7. Tämän jälkeen kyselyssä kannatusta saivat vasemmistoliiton Li Andersson (8 %), SDP:n Eero Heinäluoma (7 %), SDP:n Jutta Urpilainen (6 %, kokoomuksen Paula Risikko (5 %) ja perussuomalaisten Laura Huhtasaari (4 %). Hännänhuippuna tulee vihreiden Maria Ohisalo (1 %). Joku muu ehdokas keräsi kyselyssä 4 %:n kannatuksen

8. Itse jäin kaipaamaan potentiaalisten ehdokkaiden joukosta nimeä Alexander Stubb, entistä ulko-ja pääministriä. Hän oli vielä joku vuosi sitten lähes ykkössuosikki seuraavaksi presidentiksi. Alma Media mielestä aika on kuitenkin ilmeisesti jo ajanut Stubbin ohitse.

9. Olisin asiasta kuitenkin eri mieltä. Selvää lienee, ettei kokoomus tule nimeämään presidenttiehdokkaaksen esimerkiksi Petteri Orpoa, tuskin edes Paula Risikkoa. Ehdokuudesta kilpailevat siten Jan Vapaavuori ja Alex Stubb.  Pidän Vapaavuoren  mahdollissuuksia vaalissa aika vähäisinä, hän tuskin selviytyisi toiselle kirerrokselle. Stubbilla olisi käsitykseni mukaan paremmat mahdollisuudet.

10. Olisin hyvin hämmästynyt, jos demarit valitsisivat ehdokkaakseen Eero Heinäluoman; ehdokkaaksi tullee Afrikka-komisssaari Jutta Urpilainen, joka omaisi hyvät mahdollisuudet Pekka Haavistoa vastaan toisella kierroksella.

11. Itse veikkaisin tässä vaiheessa, että toiselle kierrokselle vaalissa selviytyvät Pekka Haavisto ja Jussi Halla-aho.  Haavisto olisi ennakkosuosikki, mutta Halla-aho saattaisi panna hänet vaalissa yllättävän tiukoille.

12. Vastakkain olisivat monessa suhteessa erilaiset henkilöt: ylioppilas/tohtori, liberaali/ konservatiivi, ministeri/kansanedustaja ja ent. meppi, sivari/sivari, homo/hetero, globalisti/nationalisti jne.

1130. Toista kierrosta tuntuu pukkaavan

                                                Kakkoskierroksen taistelupari

1. Presidentinvaalien ennakkoäänestys alkoi toissa päivänä keskiviikkona. Äänestysaktiivisuus on ollut hieman vilkkaampaa kuin kuusi vuotta sitten. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 28. tammikuuta. Jos kukaan ehdokkkaista ei saa tuolloin yli puolta annetuista äänistä, toimitetaan vaalissa toinen äänestys kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä sunnuntaina 11. helmikuuta.

2. Mutta tarvitaanko vaalissa toinen kierros? Kas, siinäpä kysymys!

3. Eilen ja tänään on julkaistu kahden uuden kannatuskyselyn tulokset. Alma Median Tietoykkösellä teettämän kannatusmittauksen tulokset julkistettiin eilen. Kyselyssä haastateltiin 1 500 ihmistä 9.1.-16.1.2018. Kantansa kertoi 1 362 vastaajaa.  Heistä 58 prosenttia sanoi aikovansa äänestävänsä Sauli Niinistöä, Pekka Haavistoa 14, Paavo Väyrystä 7, Laura Huhtasaarta 6, Matti Vanhasta 5, Tuula Haataista 4, Merja Kyllöstä 4 ja Nils Torvaldsia 2 prosenttia.

4. Näin ollen Sauli Niinistön kannatus oli pudonnut marras-joulukuussa 2017 tehdystä kannatusmittauksesta selvästi eli peräti 12 prosenttiyksikköä. Niinistön kannatuksen laskusta voidaan käyttää myös sanoja "roimasti", "jyrkästi", "totaalisesti" tai "valtavasti". Pekka Haaviston kannatus on pysynyt samana, eli Niinistön kannatuksen alamäki ei ole satanut Haaviston laariin. Sen sijaan kaikki muut ehdokkaat ovat lisänneet kannatustaan. Suurin nousu on Paavo Väyrysellä, sillä hän kannatti joulukuussa ainoastaan 2 prosenttia kantansa ilmaisseista vastaajista. Huhtasaarella ja Haataisella on nousua 2 ja muilla  ehdokkailla eli Vanhasella, Kyllösellä ja Torvaldsilla kullakin 1 prosenttiyksikköä.

5. Alma Median kannatusmittauksen perusteella voidaan pitää melko varmana, että vaalissa tarvitaan toinen äänestyskierros. Aika todennäköistä nimittäin on, että ainakin Paavo Väyrysen kannatus tulee edelleen kasvamaan ja samaa voitaneen sanoa myös Huhtasaaren, Vanhasen ja Haataisen kannatusluvuista.

6. Helsingin Sanomien Kantar TNS Oy:llä teettämän kannatusmittauksen tulokset julkistettiin tänään. Ne ovat yhdensuuntaiset  Alma Median kyelyn kanssa sikäli, että Sauli Niinistön kannatus on laskussa eikä Pekka Haaviston kannatus ole tämän johdosta noussut tippaakaan. Sauli Niinistöä kannattaa Hesarin kyselyn mukaan nyt 68 prosenttia kantansa ilmoittaneista vastaajista ja Pekka Haavistoa 11 prosenttia.  

7. HS:n edellisen eli  joulukuussa tehdyn mittauksen mukaan Niinistöä kannatti vielä 75 prosenttia vastaajista ja Haavistoa samat 11 prosenttia kuin nytkin. Niinistön kannatuksesta on siis kuukauden aikana sulanut 7 prosenttiyksikköä, mutta Haavisto ei ole kyennyt hyödyntämään tätä mitenkään.  Hesarin mittauksen mukaan Niinistön kannatuskäyrä näyttää sojottavan koko ajan alaspäin, sillä tammikuun toisella viikolla häntä kannatti vielä 71, mutta kolmannella viikolla enää 66 prosenttia vastaajista. 

8. Paavo Väyrynen porskuttaa myös HS:n kannatuskyselyssä aivan omassa luokassaan. Hän on nostanut kannatustaan kuukauden aikana viisi prosenttiyksikköä, häntä kannattaa nyt 8 prosenttia vastaajista. Laura Huhtasaaren kannatus on pysynyt  samana (4 %) mutta Matti Vanhasen ja Merja Kyllösen kannatusluvut ovat nousseet yhdellä prosenttiyksiköllä ja on nyt kummallakin 3 prosenttia. Haataisen ja Torvaldsin kannatus on puolestaan laskenut yhdellä prosenttiyksiköllä.

9. On selvää, että Paavo Väyrysen uho kasvaa samaa tahtia kannatusmittausten nousun kanssa. Tänään Väyrynen kertoi HS:n haastattelussa, että hänen kannatuksensa on todellisuudessa reilusti korkeampi kuin gallup näyttää. Väyrynen viittaa kuuden vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin hänelle povattiin gallupeissa vain 10 prosentin kannatusta, mutta hän sai ennakkoäänistä 18 prosenttia. Väyrysen mukaan keskustalaiset ovat kyselyissä arkailleet kannattavansa häntä. Väyrysellä on tänään perjantaina kuusi vaalitilaisuutta.

10. Myös Matti Vanhanen uskoo toiseen kierrokseen ja selittelee, ettei gallup-kehitys hänen osaltaan vastaa sitä tuntumaa, jonka hän on saanut vaalikentällä liikkuessaan. Päävastustajanaan Vanhanen pitää Niinistöä, ei Väyrystä. Tänään perjantaina Vanhasella on seitsemän vaalitilaisuutta. Vanhanen katsoo onnistuneensa tv-paneeleissa hyvin.

11. Yksi asia vaikuttaa uusimpien gallupkyselyjen valossa selvältä: Pekka Haaviston eväät on syöyty ajatellen toiselle kierrokselle pääsyä. Hän ei ole pystynyt hyödyntämään Sauli Niinistön kannatuksen laskua mitenkään. Erityisen tukala ja suorastaan kammottavan huono Haaviston tilanne on Helsingissä, jossa hän kävi kuusi vuotta siten täysin tasaväkisen kilvan Niinistön kanssa. Nyt Helsinki on hylännyt Haaviston, sillä HS-gallupin mukaan häntä kannattaa pääkaupungissa vain 12 prosenttia vastaajista; vuonna 2012 Haavisto sai Helsingissä annetuista äänistä peräti  34,5 prosenttia ja Niinistö 37,2 prosenttia. Niin muuttuu maailma, ylioppilas-Pekka!

12. Matti Vanhasen kannatuksen alhaisuus on karmea asia keskustan puheenjohtajan, pääministeri Juha Sipilän kannalta. Hän kertoi hiljan pääministerin haastattelutunnilla kaikelle kansalle, että siihen, jatkaako hän keskustan puheenjohtajana, vaikuttaa osaltaan myös se, miten keskustan ehdokas, siis Matti Vanhanen, jonka Sipilä huudatutti puolueensa presidenttiehdokkaaksi jo kesällä 2016, pärjää vaaleissa. Katkeraa kalkkia Sipilälle juottaa keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen, joka aivan ilmeisesti päihittää Vanhasen selvin numeroin vaalien ensimmäisellä kierroksella ja saattaa hyvinkin edetä toiselle kierrokselle. Se olisi todella paha takaisku pääministeri Juha Sipilälle.

13. MIöltä siis näytää, tulisiko toinen äänestyskierros? Minusta näyttää oikein hyvältä, sillä uskon vankasti, että toinen kierros tarvitaan. Jos pidetään lähtökohtana Alma Median kyselyn tuloksia, niin on helppo nähdä miten vaivattomasti tämä tapahtuu. Väyrynen, Huhtasaari, Vanhanen ja Haatainen tulevat nostamaan kannatustaan reippaasti, Väyrynen  ainakin kolmella tai neljällä ja kolme muuta ehdokasta kukin parilla prosenttiyksiköllä. Tällöin ollaan toisella kierroksella, jossa todennäköisesti ovat vastakkain Sauli Niinistö ja Paavo Väyrynen.

On tuolla Saulilla jo vatsaakin aika lailla, kokovartalokuvista sen huomaa. Torvaldsin Nilssi sitä vastoin on edelleen hoikka kundi.

1128. Presidenttiehdokkaat väittelevät

1. Tällä viikolla kahdeksan presidenttiehdokasta kohtaavat toisensa kaksi kertaa. Tänään keskiviikkona he olivat MTV:n toimittajien tentattavina ja huomenna torstaina on vuorossa Ylen järjestämä vaalikeskustelu. Maanantaina kutakin ehdokasta haastateltiin erikseen ISTV:ssä.

2. Ehdokkaita on nyt tosiaan kahdeksan, sillä Paavo Väyrynen sai kuin saikin viime tipassa tarvittavan määrän kannatuskortteja kokoon. Väyrysen loppukiri  yllätti, sillä tänään Väyrynen ilmoitti, että kortteja kertyi hieman yli 27 000 kappaletta; ehdokkuuden vaatimuksena on lain mukaan  20 000 kannatuskortin kokoaminen.

3. Maanantaina Paavoa haastatteli Sanoma-talossa pidetyillä presidenttimessuilla IS:n toimittaja Timo Haapala, joka on tullut tunnetuksi varsinaisena rakkikoirana ja rääväsuuna. Haapala latelee ikivanhoja juttuja ja syytöksiä, arvostelee röyhkeästi ehdokkaita - poikkeuksena tietenkin Sauli Niinistö - inttää  hurjasti ja osoittaa kaikin tavoin objektiivisuuden ja asiallisuuden puutetta.

4. Näitä keinoja Timo Haapala yritti maanantaina myös Paavo Väyrystä jututtaessaan, sillä hän veti esille kaikki mahdolliset asiat ja tapahtumat, joista Väyrystä on vuosikymmenten aikana syytetty, moitittu ja kritisoitu. Siinä tuli Vladimirovia, väitöskirjaa, Neuvostoliiton hajoamista, jalasmökkiä ja ties mitä kaikkia oikein solkenaan!  Eikö suuren iltapäivälehden poliittinen toimittaja todellakaan kykene parempaan? Ilta-Sanomilla on useita poliittisia toimittajia, mutta lähes joka kerta lehti valitsee heistä Timo Haapalan poliitikkojen haastattelijaksi. 

5. Väyrynen ei kuitenkaan lannistunut eikä taipunut Haapalan esille vyöryttämien väärien väitteiden ja syytösten edessä, vaan puolustautui vimmalla ja oikaisi toimittajan kaikki virheelliset väiteet selittäen, mistä Haapalan framille ottamissa asioissa todella on ollut kysymys. Kaksi kertaa Värynen moitti Haapalaa tai tämän syytöksiä suorin sanoin typeräksi; tämä erityisesti lämmitti blogistin mieltä. 

6. Kansa on jo kovasti ehtinyt odottanut Paavo Väyrysen paluuta "kehiin" ja ehdokkaaksi, sillä tähän mennessä käydyt vaalikeskustelut ovat olleet varsin latteita ja mitäänsanomattomia. Muut ehdokkaat eivät ole uskaltaneet "haastaa" Niinistöä, vaan ovat tyytyneet vain puhelemaan niitä näitä tuttuja jorinoitaan. Maanantaina juuri Paavo Väyrynen  sai Sanomatalon katsomon innostunutta väkeä täyteen. 

7. Miten tämän iltaista MTV:n tilaisuutta voitaisiin luonnehtia? Ilmassa oli etukäteen enemmän sähköä kuin ehdokkaiden aiemmissa kohtaamisissa. Mutta minusta tämäkin tilaisuus jäi kuitenkin melko vaisuksi. Ennakko-odotukset kohdistuivat lähinnä Väyrysen ja Niinistön kohtaamiseen, ja toki jonkinlaista sananvaihtoa miesten välillä syntyikin, mutta enemmän olisin kuitenkin odottanut. 

8. Kahdeksan hengen porukka näyttää olevan liian suuri, jotta kunnon keskustelua saataisiin aikaan. Toinen kierros olisi sen vuoksi toivottava, sillä silloin Niinistön vastaehdokas pääsisi kunnolla haastamaan istuvan presidentin. Mutta jos toiselle kierrokselle pääsisi Pekka Haavisto, olisi toinen kierros kyllä yhtä tyhjän kanssa, sillä se olisi lähinnä vain kuuden vuoden takaisen vaalin ikävystyttävä uusinta. Toinen kierros saisi tarvittavaa eloa vain siinä tapauksessa, että Niinistön vastaehdokkaaksi selviytyisi Paavo Väyrynen, Matti Vanhanen tai Laura Huhtasaari.

9. Tämän illan keskustelun perustella ehdokkaiden  joukko voitaisiin jakaa kahteen ryhmään, a) vahvat ja b) heiman heikommat ehdokkaat. Edelliseen ryhmään kuuluvat Sauli Niinistön lisäksi Matti Vanhanen, Pekka Haavisto, Paavo Väyrynen ja Laura Huhtasaari. Toiseen ryhmään jäisivät siten Tuula Haatainen, Merja Kyllönen ja Nils Torvalds.

10, Nils Torvalds on kieltämättä "hyvä suustaan", kuten vanha sanonta kuuluu. Miehellä näyttää olevan myös tietoa, järkeä ja arvostelukykyä. Tänään Nils oli vetänyt jalkoihinsa kirjavat sukat, mikä on herättänyt positiivista huomiota. Mutta tosiasia kuitenkin on, että entinen stalinisti ei näissä keimeissä noilla avuilla kuitenkaan pärjää, vaikka onkin hoksannut ryhtyä kannattamaan Natoon liittymistä. Äänestäisin itse mieluummin Torvaldsia kuin esimerkiksi Pekka Haavistoa, mutta näissä arvioinneissa ja ennustuksissa on toki otettava huomioon myös tietyt realiteetit.

11. Pidän paljon myös Merja Kyllösen kursailemattomasta ja rauhallisesta tyylistä, huumorista ja jopa hänen joistakin kannanotoistaankin. Omalla arvosasteikollani Merja Kyllönen päihittää selvästi Pekka Haaviston ja Tuula Haataisen, mutta  vaikka Kyllönen kerännee 28. tammikuuta jonkin verran enemmän ääniä kuin Hatainen, hän ei kuitenkaan selvitä tietään viiden kärkiehdokkaan joukkoon. Haatainen on varmaankin pätevä kansanedustaja, mutta presidentinvaalikeskusteluissa hän jää auttamatta statistiksi; tarvittava karisma puuttuu.

12. Entäpä sitten Pekka Haavisto? Mies toki argumentoi leppoisasti ja osoittaa ainakin näennäisesti suurten linjojen ja detaljien hallintaa, mutta samalla hänen esiitymisestään paistaa läpi tietty pätemisen tarve, joka on saanut hänet asettumaan toisen kerran vihreiden ehdokkaaksi. En pidä Haavistosta ja hänen esiintymisestään - mitäpä sitä kieltämään. Haavisto vihjailee olevansa jonkinlainen rauhanvälittäjä, mutta ainakin viimeisiltä vuosilta hänen näyttönsä tältä saralta puuttuvat kokonaan. Ei ollut siten mikään yllätys, että Martti Ahtisaari ei valinnut Pekka rauhanvälitystoimistonsa johtajaksi ja työnsä jatkajaksi, vaan hänen valintansa osui Alex Stubbiin, mikä oli Maralta täysin oikea päätös. Nytkään eli tänä iltana MTV:n tilaisuudessa Haavisto  ei haastanut Sauli Niinistöä oikeastaan missään kysymyksissä, ei edes yrittänyt haastaa, ja tällainen "nahjustelu" tulisi tietenkin jatkumaan myös toisella vaalikierroksella, jos Haavisto sinne selviäisi. Pekka kerää vaaleissa homojen äänten lisäksi vihreiden ääniä, mutta minusta olisi perin ikävää, jos meidän pitäisi taas todistaa toisella kierroksella "kamppailua" Haavisto vs Niinistö. Se olisi varsin tylsä näytelmä, jota ei voitaisi haukottelematta seurata.

13. Matti Vanhasen asemaa heikentää, vaalirahakohon ja hänen pääministeriaikaisten naisseikkailujensa lisäksi, se, että keskusta teki tyhmästi asettamalla Matin presidenttiehdokkaaksi jo kesällä 2016. Näin kepu teki siksi, ettei Paavo Väyrynen voisi haikailla neljättä kertaa keskustan ehdokkaaksi. Vanhasella riittäisi pätevyyttä ja taitoa vaikka mihin - tänäänkin hän erottui selvästi edukseen, jos vertailukohdaksi otetaan Sauli Niinistö ja tämän ylimielinen, vastahakoinen ja puolivenkoileva esiintymistyyli. Vanhasessa on minusta enemmän valtiomiesainesta kuin Saui Niinistössä, joka on päässyt asemaansa lähinnä kansansuosionsa avulla, jota Niinistö on näissä vaaleissa intoutunut haalimaan aivan ennennäkemättömällä tavalla. Mutta Vanhaselta alkaa kadota karisma, eikä hän uskaltanut tälläkään kertaa MTV:n studiolla haastaa Sauli Niinistöä mistään asiasta. Mies on viilipytty, mutta näissä vaaleissa tarvittaisiin räjähtävyyttä ja aimo annos temperamenttia, jota tapetinharmaasta Vanhasesta ei löydy. Voisin ennustaa, että Vanhanen ei tule selviytymään 28. tammikuuta pidettävällä kierroksella kolmen parhaan ehdokkaan joukkoon; neljäskin tila voi tuottaa Matille vaikeuksia.

14. Maanantain esityksen perusteella odotin Paavo Väyryseltä räväkkäämpää panosta ja esiintymistä mitä ohjelmassa sitten nähtiin. Fyysisesti Paavo ei ollut nyt parhaimmillaan; alkaisiko ikä (71 vuotta) jo painaa Paavoa? Paavo oli melko vaisu, mutta toki hän sai sanotuksi joitakin täärkeitä asioita, vaikka tilaisuutta vetäneet toimittajat yrittivät estellä joissakin kohdissa Paavon puheenvuoroja.  Paavo vetosi Suomen puolueettomuuten, missä suhteessa hän erosi yksinomaan sotilaallista liittoutumattomuutta korostavasta Sauli Niinistöstä ja muista ehdokkaista. Paavo arvosteli Niinistöä myös siitä, että tämä on viemässä Suomea EU:n sotilasliittoon, samoin siitä, että Niinistö oli toimivaltansa ylittäen neuvotellut EU:n korkean edustajan (ulkoministerin) Federica Mogherinin kanssa EU:n sotilasliitosta Kultarannassa viime kesänä. Näistä asioista voidaan toki olla eri mieltä, mutta ilmeistä on, että Suomi kannattaa ja myös ajaa innolla EU:n sotilasliiton syntymistä. Niinistö keskusteli Federica Mogherinin kanssa sotilasliitosta Kultarannassa, joten Niistön vääntely siitä, että kyse olisi ollut vain "ystävällisestä keskustelusta", on saivarelua ja kuivaa juridikkaa, jota Niinistö, vaikka onkin juristina melko aika keskinkertainen, silti mielellään näissä yhteyksissä korostaa. 

15. Väsähdin - korkea ikä nääs! Juttu jäi kesken Huhtasaaren ja Niinistön osalta. Kirjoitan uuden blogijutun, kun tänä iltana Yleltä tuleva vaalikeskustelu on käyty.

1122. Presidenttiehdokkaiden ensimmäinen keskustelu

1. Presidenttiehdokkaiden ensimmäinen vaalikeskustelu pidettiin eilen Finlandia-talon Helsinki-salissa. Näitä keskusteluja on määrä pitää kaikkiaan 11 kappaletta. Eilisen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan rajoitetun tilaisuuden järjesti Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva ja sen juonsi puhenjohtajana toiminut Evan johtaja Matti Apunen, joka onnistui tehtävässään hyvin. Tilaisuus lähetettiin  mm. HSTV:ssä ja ISTV:ssä. Kuriositeettina voidaan mainita, että Matti Apusen solmo eli kravatti olisi voinut olla pidempi. Salin valaistuksessa oli puutteita sikäli, ettei sitä riittänyt kunnolla esiintymislavn reunassa istuvan Laura Huhtasaaren kohdalle. Vasemmiston nimeämä ehdokas Merja Kyllönen oli estynyt osallistumasta eiliseen tilaisuuteen.

2. Keskustelu oli yleisesti ottaen sivistynyttä ja asiallista, sillä kukaan ei intoutunut puhumaan tai huutamaan toisten puheenvuorojen päälle. Muutamia välihuutoja toki kuultiin ja niistä vastasi  - yllätys yllätys - muita enemmän istuva presidentti Sauli Niinistö. Hän kommentoi välihuudoillaan mm. Nils Torvaldsin kriittistä Nato-puhenvuoroa tokaisemalla, että arvostelu on "naurettavaa", sekä kehaisemalla - tietenkin kyyniseen sävyyn - Laura Huhtasaaren mainintaa, jossa tämä ilmoitti kannattavansa Suomen nykyisin harjoittamaa ulko- ja turvallisuspolitiikkaa. 

3. Muutamat nokkeluudet ja "heitot" kuuluivat asiaan, jotta melko iäkäs yleisö saatiin pysymään jotakuinkin vireänä ja hereillä. Itsekorostusta tai -kehua esiintyi lähes kaikilla ehdokkailla, ei kuitenkaan häritsevässä määrin. Tuula Haatainen yritti kertoa, miten hän on toiminut Helsingin apulaiskaupunginjohtajana ja vastannut tällöin yli 40 000  työntekijän työsuhdeasioiden hoitamisesta, ja että se oli itse asiassa hän, joka sai aikaan Suomessa nykyisin voimassa olevat sukupuolikiintiöt. Matti Vanhanen puolestaan muisteli "Rukan hankia", joilla hän ensimmäisen pääministerikautensa aikana ehdotti eläkeiän korottamista; tuo ehdotus on nyt toteutunut selaisenaan, totesi Matti vaatimattomaan tyyliinsä.

4. Sauli Niinistö muistutti mieliin, miten hän hän oli 2014 Krimin valtauksen jälkeen mennyt  itsensä Belzebubin eli Vladimir Putinin pakeille Sotshiin. Niinistö yritti palautella mieliin myös vaikeat ajat, jolloin hän oli toiminut  Paavo Lipposen hallitusten valtiovarainminsterinä, pisimpään kuin kukaan muu tähän mennessä, kuten Sauli vaatimattomasti totesi. Sauli muistutti - ikään kuin kautta rantain - tavanneensa äskettäin Kiinan presidentti Xi:n, Venäjän Vladimir Putinin ja Yhdysvaltojen Donald Trumpin. Hän toi mieliin myös aloitteensa Itäemeren yllä lentelevien sotilaskoneiden transpondereista - aloite, jos se nyt edes oli loppujen lopuksi Sauli Niinistön ikioma -  on kyllä hautautunut syvälle Naton ja Venäjän välisiin neuvotteluihin. Mutta kaikki tyyni, eilen nähtiin, että Sauli kyllä osaa oikein hyvin itsensä korostamisen jalon taidon! Malttoi sentään mielensä ja jätti mainitsematta, että "niin, olen kaiken muun hyvän lisäksi tulossa piakkoin isäksikin". Pekka Haavisto puolestaan yritti palauttaa mieliin rauhansovittelijan uransa, josta rehellisesti on sanottava, että harva suomalainen muistaa siitä yhtikäs mitään. Reiluna tyyppinä Haavisto muistutti olevansa homo ja kertoi tässä yhteydessä, miten hän oli tutustunut lähemmin Teuvo Hakaraiseen ja tämän perheeseen ja käynyt Teuvon Viitasaarella olevalla sahalla.

5. Toki eilistä tilaisuutta voidaan arvostella harmaudesta tai vaisuudesta. Harmi, että värikkäänä keskustelijana ja sanankäyttäjänä tunnettu Merja Kyllönen ei ollut eilen paikalla. Niinistö, Vanhanen ja Haavisto olivat pukeutuneet tummiin pukuihin, Nils Torvaldsin asu oli sentään hieman vaaleampi. Vanhanen, Haavisto ja Torvalds ovat varsin solakassa kunnossa, mutta samaa ei kyllä voida sanoa Sauli Niinistöstä, joka näytti tv-kuvan perusteella olevan tukevalta; liikunta on luultavasti jäänyt Saulilta vauvan odotusaikana liian vähälle huomiolle.  Saulia ei aikaisemmista vuosista poiketen nähty tällä kerralla viikonvihteessa pidetyillä Helsingin Kirjamessuilla, joiss presidenttiperhettä edusti yksin rouva Haukio.

6. Miten ehdokkaat selviytyivät eilisessä keskustelussa? Tästä ovat esimerkiksi iltapäivälehtien toimittajat jo ennättäneet  esittää käsityksiään. 

7. Tuula Haatainen, jonka Sdp on asettanut ehdokkaaksi, on 57-vuotias kokenut kansanedustaja, joka on toiminut myös opetusministerinä (2003-2005) ja sosiaali- ja terveysministerinä (2005-2007). Koulutukseltaan Haatainen on valtiotieteen maisteri ja sairaanhoitaja. Hän on ollut Helsingin sivistys- ja henkilötoimen apulaiskaupunginkohtajana (2007-2012) ja tämän jälkeen myös Kuntaliiton varatoimitusjohtajana (2012-2015).  Haatainen käytti eilen liian puheenvuoroja – niitä hänen pitäisi ilman muuta lyhentää ja terävöittää – mutta mikään ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija hän ei ilmiselvästi ole eikä sellaista hänestä saa tekemälläkään. Hän on jokseenkin väritön, tasapaksu ja liian hillitty esiintyjä ja unettava keskustelija.  Haatainen pärjäisi paremmin sotea ja yleensä sosiaali- ja terveyspolitiikkaa koskevissa väittelyissä, mutta nuo asiat eivät kuulu presidentin toimivaltaan. Haatainen yritti eilen korostaa tasa-arvoa ja nuorten eriarvoistumisen ehkäisemistä, mutta ei saanut muilta ehdokkailta vastakaikua. Haatainen eheyttäisi Suomea panostamalla enemmän nuoriin. Kannatettava tavoite, mutta äänestäisivätkö itse nuoret Haataista, jos tämä ei herätä heissä juuri minkäänlaista kiinnostusta? Yleisesti veikattiin, että demareiden ehdokkaaksi selviytyisi puolueen jäsenäänestyksessä Maarit Feldt-Ranta, mutta niin ei käynyt. Onnistuisiko Haatainen keräämään tammikuussa enemmän ääniä kuin Paavo Lipponen vuoden 2012 presidentinvaaleissa? Lipposen ääniosuus jäi tuolloin 6,8 prosenttiin?  Tämä riippuu siitä, miten hyvin Haatainen kykenee saamaan naiset uurnille ja äänestämään itseään. Veikkaisin, että Haatainen kerää jonkin verran enemmän ääniä kuin Lipponen kuusi vuotta sitten, mutta hänen ääniosuutensa jää kuitenkin selvästi alle 10 prosentin.

8. Perussuomalaisten Laura Huhtasaareen on monella taholla asetettu presidentinvaalissa suuria toiveita. On jopa veikattu, että Huhtasaari voisi olla Sauli Niinistön vastaehdokkaana vaalien toisella kierroksella, jos sellainen tulisi järjestettäväksi. Vielä eilen Huhtasaari ei lunastanut näitä toiveita. Huhtasaari puhuu selkeästi  eikä tyydy muminaan, vaan esittää asiansa kuuluvalla ja kirkkaalla äänellä, joskus jopa sitä korottaen. Huhtasaaren eilinen vaisuus, joka lienee aiheutunut osaksi  tenttijännityksestä, ei ole sinänsä ihme, sillä ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei ole Huhtasaarenkaan vahvimpia leipälajeja. Maan puolustuspolitiikan vahvistamiseksi Huhtasaari ei turvautuisi EU:n apuun, kuten kaikki muut ehdokkaat olisivat valmiit tekemään. Joitakin puolueensa ideoita hän sai tuotua esille, mutta muut ehdokkaat eivät niihin tarttuneet eikä Huhtasaari myöskään lähtenyt heitä haastamaan. Tällaisia asioita olivat esimerkiksi presidentin valtaoikeuksien lisääminen antamalla hänelle oikeus hajottaa eduskunta ja Suomen irrottautuminen Ottawan jalkaväkimiinat kieltävästä sopimuksesta. Nils Torvalds väisti Huhtasaaren hänelle miinasopimuksen purkamisesta esittämän kysymyksen tokaisemalla, että Suomen puolustuksen kannalta olisi maamiinoja paljon tärkeämpi asia, että maa liittyisi Natoon ja loisi turvallisuusjärjestelmän, joka pitää. Huhtasaari mainitsi myös EU:n sekä euron haitallisuuden ja ilmaisi myönteisen kantansa joihinkin Donald Trumpin esille ottamiin asioihin. Huhtasaari: ”Suurin osa kansasta on sitä mieltä, että EU-jäsenyys on hyvä asia, mutta minä olen eri mieltä”. Perussuomalaisille tärkeästä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta ei eilen päästy keskustelemaan lainkaan. Pekka Haaviston mollaustarkoituksessa esille ottamasta twiitistä, jossa Huhtasaari on väittänyt, ettei kukaan, ei edes Nato, pystyisi auttamaan Suomea, jos Venäjä hyökkäisi maahamme, Huhtasaari tyytyi sanomaan, että siinä oli ollut kysymys yksinomaan retorisesta kärjistyksestä.

9. Nils Torvalds (70), joka on pitkäaikainen Ylen toimittaja ja kirjeenvaihtaja Moskovassa ja Washingtonissa sekä taistolaisiin kuulunut SKP:n jäsen, on ollut jo ennen eilistä keskustelua vaalien lähestulkoon ainoa väriläiskä ja yllättäjä. Nähtyäni heinäkuussa tv:stä Torvaldsin ja eräiden muiden presidenttiehdokkaiden juttelutuokion Porin Suomi Areenassa, kirjoitin blogissani, että jos joltakulta täysin ulkopuolisilta ihmiseltä olisi kysytty, kuka keskustelijoista mahtaisi olla Suomen presidentti, olisi vastaus voinut hyvin olla, että ”no, ilmeisesti tuo rennonoloinen ja mukana olevista ainoa kansainvälinen tyyppi, jota kutsutaan nimellä Torvalds”. Myös eilen Nils oli se, joka esiintymisellään ja lausunnoillaan lähestulkoon pelasti koko muuten aika vaisun tilaisuuden.  Keskustelijoista Torvalds oli ainoa, joka haastoi kunnolla Sauli Niinistön. Suomen Nato-jäsenyyttä kannattava Torvalds sanoi eilen pitävänsä ”moraalisesti ja poliittisesti kestämättömänä” sitä, että Nato-keskustelussa poliitikot ”menevät kansanäänestyksen taakse piiloon”.  Poliitikoilla Torvalds tarkoitti myös presidentti Niinistöä. Torvaldsin mukaan me emme ole osoittaneet johtajuutta tässä asiassa ja vaati jäsenhakemuksen jättämistä, kun vielä on ”kuta kuinkin kaunis sää”.  Torvaldsin sivallukset saivat Sauli Niinistön lähes pillastumaan ja tokaisemaan, kun mies ei muutakaan voinut, että Nilsin kritiikki on (muka) naurettavaa ja ala-arvoista puhetta. Nils osaa toki suhtautua tosikkoihin huumorilla. Tämä kävi ilmi, kun hän kutsui Donald Trumpia ”lääketieteelliseksi tapaukseksi”. Matti Vanhanen paheksui ko. lausumaa ja  sanoi, että kyllä Suomen presidentiksi pyrkivien pitää kyetä kohtelemaan muiden maiden johtajia kunnioittavasti. Nilsin kommentti oli lyhyt: ”Sitten kun olen”. 

10. Entäpä sitten Pekka Haavisto, joka kuusi vuotta sitten oli Sauli Niinistön vastaehdokkaana vaalien toisella kierroksella? Pekka Haavistolla on sana kyllä hallussaan, sillä hän jaksaa puhua vaikka miten pitkään lähes asiasta kuin asiasta. Hänellä on ulkopoliittista näkemystä ja kokemustakin, ainakin rauhanvälitystehtävistä 10-15 vuoden takaa. Siitä hän yritti taas eilenkin muistuttaa, mutta tämä ei herättänyt muissa keskustelijoissa minkäänlaista kiinnostusta. Haavisto on pysytellyt aika hissukseen ja vältellyt Sauli Niinistö arvostelua. Viime kesänä Haavisto tosin kritisoi Niinistöä parista asiasta, eli muun muassa Niinistön oikeuskanslerin nimitysmenettelyn yhteydessä ottamasta liian vahvasta roolista. Sen sijaan Niinistön olisi Haaviston mielestä tullut arvovallallaan puuttua peliin ns. hallituskriisin yhteydessä ja vaikuttaa siihen, että Juha Sipilä olisi perussuomalaisten hajoamisen yhteydessä jättänyt hallituksensa eronpyynnön. Syksyn kuluessa Haavisto on sen sijaan ollut oudon hiljaa. Voi olla, että vain odottelee mahdollisuutta päästä vaalien toiselle kierrokselle, jolle hänellä on gallupkyselyjen mukaan Sauli Niinistön jälkeen parhaat mahdollisuudet. Mutta riittävätkö vihreiden ja osan vasemmistoliittolaisten äänet siihen? Eilen Haavisto tuntui puhelevan aika epäselvästi Nato-jäsenyyttä koskevasta kansanäänestyksestä. Haaviston tulisi terästäytyä ja haastaa Niinistö toden teolla. Itse olen kyllä vakaasti sillä kannalla, että vaalien mahdollinen toinen kierros olisi vain vuoden 2012 vaalien huono uusinta, joka ei ihmisiä juuri kiinnosta, jos vastakkain olisivat jälleen Niinistö ja Haavisto. Laura Huhtasaaren haastaminen ei riitä, se ei veisi Haavistoa toiselle kierrokselle. Haaviston eilinen esiintyminen oli hänen kannattajilleen pettymys, minkä hänen vastustajansa panivat tyydytyksellä merkille. Ilta-Sanomien Seppo Varjuksen luonnehdinta Pekka Haavistosta ja Sauli Niinistöstä eilisissä tilaisuudessa oli osuva: ”Kuin kaksi vanhaa varista hautausmaan aidalla mukavia mutustelemassa”. Varjus ennakoi Pekalle yllätysfloppia, jollei hän pysty eilistä parempaan esiintymiseen ja Niinistön kunnolliseen haastamiseen.

11. Matti Vanhasen esiintymistä kskustelussa voitaisiin luonnehtia sanoilla tietynlainen valtiomiesmäisyys, rauhallisuus, presidentillinen olemus, Rukan hankien ja pääministeriaikojen muisteleminen, perusharmaus, tapetinvärisyys, asiakysymysten hyvä hallinta, oppimestarimaisuus ja sopimuksista kiinni pitämisen korostaminen. Ei pyrkinyt haastamaan Niinistöä, mutta kysyi kuitenkin, miksi Niinistö ei ole puuttunut presidenttinä puolustusvoimiin kohdistuviin leikkauksiin. Moitti Torvaldsia, joka käytti Donald Trumpista nimitystä ”lääketieteellinen tapaus”; Vanhasen mukaan presidentiksi pyrkivien tulisi käyttää muista valtionpäämiehistä tahdikkaita ilmaisuja. Kertoi presidenttinä kutsuvansa Helsingin pormestarit maakuntamatkalle Lappiin. Vanhasen esiintyminen on myönteisessä mielessä pienoinen yllätys, mutta menneisyydestään (mm. vaalirahasotku, esteellisyys Nuorisosäätiön avustuspäätöksissä ja pääministerin aikaiset naisasiat) johtuen hänellä ei kuitenkaan liene käytännössä mahdollisuuksia päästä vaalin toiselle kierrokselle.

11. Sauli Niinistön me toki kaikki tunnemme. Hänet muistetaan mm. seuraavista asioista ja ilmiöistä:

Kokoomus, Salo, huono koulutodistus, kateisiin jäänyt gradu, Turun hovioikeus, kiharatukkaisuus, puolivallattomuus, hupu-tupu-lupu -ketju, ministeriys,  kokoomus, puheenjohtajuus, puolivallattomuus, leskimiehisyys, Tanja Karpela,  kihlaus, kihlauksen purku,Tsunami, sähkötolppa, kansansuosio, suosion tavoittelu, vaalivoitto, nuukuus, äänihaarava, puhemiehen vaalit, rullaluistelu, tupakanpoltto (salaa), Palloliitto, kryptisyys, Jenni, ikäero, häät Reposaaressa, Lennu, virnistys (á la Lennu), kolmet pressanvaalit, jahkailu, venkoilu, kummius, Mäntyniemi, jouluhauen lahjoitus, kirjamessut, joulukinkun luovutus, maakuntamatkat, valtiovierailut, työvierailut, punainen matto, Linnan juhlat, kättelyt (loputtomat sellaiset), toritapaamiset, kokoomus, tolkun mies, Kultaranta, Kultarannan telttakokous, Itämeri, transponderit, Nato, EU:n yhteinen puolustus, musta hiili, venkoilu, kannattajakortit, mielikuvat, Putin, ulkopolitiikka, Trump, Valkoinen Talo, kissanristiäiset, Karstulan tori, arvojohtajuuden puute, hyväuskoisuus, letkauttelun halu, vauva, odotusaika, miellyttämisen tarve, toinen kausi, ensimmäinen kierros, vaalikeskustelut.

12. Maanantain vaalikeskustelussa Niinistö yrtti olla rento, mutta Nils Torvalds peittosi hänet siinäkin kisassa. Sauli yltyi välihuutoihin, miä on aiemmin ollut istuville presidenteille täysin vierasta. Hän älähti, kun Torvalds syytti maan poliittista johtoa ja siten myös Niinistöä Nato-kysymyksessä omaksumasta vastuunpakoilusta. Niinistö piti Torvaldsin kritiikkiä ”naurettavana puheena”. Presidentiltä voisi odottaa kyllä paljon parempaa itsehillintää. Toinen asia, jonka osalta Niinistö suorastaan hermostui tai raivostui, koski puolustusministeriön turvallisuuskomitean tekeillä olevasta raportista vuodettuihin tietoihin, joissa varoitetaan muiden maiden eli käytännössä siis Venäjän vaikuttamisyrityksistä presidentinvaaleissa ja muissakin valeissa. Sanotuissa arvioissa on nostettu  yhtenä mahdollisena vaikuttamisyrityksenä ääritapauksissa jopa salamurhat tai terrori-iskut. Niinistö korotti ääntään ja tokaisi ilmiselvästi tuohtuneena, että ”asiantuntijaverkosto on huolissaan  trollaamisesta, mutta se trollaakin itse, uhkakuvat salamurhineen päivineen ovat aivan selvää trollausta”. Varsin kummallinen tuohtumus presidentiltä! Hän on ehkä ajatellut, että voi voi, mitä Putin ja Lavrovkin nyt meistä ajattelevat, kun täällä tuodaan esille noin kamalia asioita! Komitean velvollisuutena on kuitenkin nostaa kaikki mahdolliset vaikuttamismahdollisuudet avoimesti esille, myös sellaiset, jotka tuntuvat etukäteen ajatellen jopa mahdottomina. 

13. Niinistö sanoi keskustelussa, että jos (Suomelle) tulee ”suuri hätä”, niin sellaisessa hätätilanteessa ”syntyy liittoutumia ilman jäsenyyksiä”. Tällä epämääräisellä lauseellaan hän yritti ilmeisesti puolustella kantaansa siitä, ettei Suomen tarvitse hakea Naton jäsenyyttä.  Niinistö ei edes kysyttäessä halunnut perustella näkemystään tarkemmin, vaan tyytyi toistamaan pariin otteeseen, että ”niitä vain syntyy, kun tilanne on kriittinen”. Huh, millaista hyvä- tai herkkäuskoisuutta istuvalta presidentiltä! Kansanedustaja Elina Lepomäki (kok) on tänään Ilta-Sanomissa ihmetellyt samaa asiaa. Lepomäki: ”Tätäkö Suomen liittoutumattomuus on? Ei muodollisia sopimuksia rauhan aikana ja sodan eli hädän hetkellä luotetaan spontaaniin järjestykseen. Mielestäni tällainen hyväuskoisuus on vaarallista”.  Niinistö sanoi viime vuonna Ylen haastattelussa, että ”jos tulee vakava metsäpalovaroitus, niin vakuutuksia myydään kyllä vielä”. Voi voi! Johtaako Suomen ulkopolitiikkaan todella näin naiivi presidentti? Vanha kokemussääntö on osoittanut, että on myöhäistä rypistää, jos vahinko (hätä) on jo housuissa.

14. Jokaisella on tietty käsitys presidettiehdokkaiden pätevyydestä ja sopivuudesta tehtävään. Media on jo ajat sitten julistanut Sauli Niinistön vaalien ylivoimaiseksi ja varmaksi voittajaksi, molannut muut ehdokkat maan rakoon ja pohtinut, valitaanko Niinistö virkaan jo ensimmäisellä äänestyskierroksella, joka on 28. tammikuuta, vai tarvitaanko vaaleissa vielä toinen kierros. Iltapäivälehdissä ja lähes kaikissa muissakin lehdissä ja tv-kanavilla on jaksettu jo monta kuukautta muistuttaa ja paasata, miten ylivoimainen ehdokas Niinistö on muihin ehdokkaisiin verrattuna ja tuotu joka kerta esiin gallup-kyselyjen tulokset, joiden mukaan Niinistöä kannattaa vähintään 76 prosenttia vastaajista. Kun näin on, Sauli niinistön ja hänen kampanjaväkensä  ei ole itse tarvinnut aloittaa kampanjaa, sillä media on hoitanut hänen kampanjansa, hehkuttamisensa ja mainostamisensa mielihyvin ja täysin ilmaiseksi. Vaalien ensimmäiselle kierrokselle on aikaa vielä melkein kolme kuukautta, joten iltapäivälehdet ja muu media ehtivät tuona aikana julistaa monta kymmentä tai sataa kertaa Niinistön ylivoimaisuutta ja tässä mielessä koko vaalien merkitystä. 

15. Minusta vaalit ovat kuitenkin demokratian toteutumisen kannalta tärkeät enkä allekirjoita median Niinistöön kohdistamaa kriititöntä hehkutusta ja ylistystä. Maanantain vaalikeskustelussa Sauli Niinistö ei erottautunut edukseen muista ehdokkaista, vaan osoittautui aivan tavalliseksi pulliaiseksi ja poliitikoksi. Minusta hän oli ehdokkaista ainoa, joka sortui hienoiseen ylimielisyyteen sekä suosion saavuttamiseksi tapahtuneeseen eräiden muiden ehdokkaiden käyttämien puheenvuorojen vähättelyyn tai alasampumiseen. Lisäksi Niinistöllä kiehahti pari kertaa oudosti, mikä ilmeni kivahduksina, kyynisyytenä ja ärtymyksen osoituksina.

1105. Iltalehden presidenttigallup 25.8.

Sauli ja Jenni 26.8. viettivät Suomen luonnon päivää Teijon kansallispuistossa. Paikalla oli myös Yle uutiset tehden Saulista ja hänen ensi viikon Yhdysvaltojen matkastaan jutun, joka esitettiin illalla TV1:n pääuutislähetyksessä; siinä luonnosta ei puhuttu mitään. Yle ja muut tiedotusvälineet tukevat innokkasti Saulin vaalikampanjaa. 

1. Iltalehden Taloustutkimuksella teettämän presidenttiehdokkaiden kannatuskyselyn tulokset julkaistiin tänään. Taloustutkimus haastatteli kyselyä varten verkossa 22.–23.8. kaikkiaan1 177 henkilöä. Kyselyn virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.  

2. Kyselyn perusteella presidentti Sauli Niinistöä äänestäisi ensimmäisellä kierroksella  äänestäisi 60 prosenttia vastaajista, jos vaalit pidettäisiin nyt. Kyselyn perusteella ensi tammikuun presidentinvaaleissa ei siis tarvittaisi toista kierrosta, koska Niinistö saisi ensimmäisellä kierroksella yli puolet äänistä.

Iltalehden kannatuskysely

3. Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö, yhteiskuntatieteiden tohtori Juha Rahkonen huomauttaa kuitenkin Iltalehdessä, että toukokuun lopussa tehdyssä vastaavassa kyselyssä Niinistön kannatus oli 72 prosenttia, joten siihen nöhden istuvan presidentin suosio on laskenut. Rahkonen uskoo, että Niinistön kannatus tulee vielä alemmas ja vaaleissa nähdään toinen kierros.

4. Iltalehden politiikan toimittaja  Juha Ristamäki kirjoitttaa tänään Iltalhedessä Näkökulma-palastalla otsikolla "Niinistö hyytyy presidenttipelissä", että Niinistö joutuu aivan ilmeisesti tyytymään kahden kierroksen kamppailuun. Sitä Niinistö ei missään nimessä haluaisi, vaan pitäisi sitä jopa nöyryyttävänä tuloksena. Istuvalla presidentillä on tietenkin aina vahva asema, sillä hän on julkisuudessa koko ajan eli lähes jatkuvasti, Tämä on hyödyttänyt suuresti Sauli Niinistöä, joka on itse tietenkin tietoinen asemastaan ja kampanjoi sen tuella aivan vimmatulla tavalla. 

5. Niinistö tekee maakuntamatkan tänä vuonna Suomen kaikkiin 18 maakuntaan, ja monissa maakunnissa hän vierailee varmuuden vuoksi  kahdella tai kolmellakin eri paikkakunnalla. Sauli Niinistö luottaa kättelyn ja smal talk´in voimaan - voitaisiin jopa heittää, että hän aikoo kätellä itsensä jatkokaudelle. Niinistö kävelee tapaamisissa ihmisten, aikuisten ja lasten, ympäröimänä, rupattelee joidenkin kanssa, hymyilee ja virnistelee levästi á la Lennu, ja hänen vierellän kulkee useimmiten Jenni. Hän käy kaikissa mahdollisissa kissanristiisissä Itä-länsi -ottelusta ja ravikilpailuista lähtien, hän ei tyydy vain olemaan paikalla, vaan pitää useimmiten myös pienen puheen, ei kuitenkaan hevosille!  Hän on kutsunut Suomeen isoja kihoja aina Kiinan presidentistä ja Japanin pääministeristä lähtien, puhumattakaan Venäjän Vladimir Putinista, jonka Niinistö on tavannut tänä vuonna jo kahdesti. Toisen kerran herrat tapasivat Savonlinnan oopperajuhlilla, jossa oli tietenkin paljon kansaa saapuvilla; siksi tapaaminen ilmeisesti järjestettiinkin juuri Savonlinnassa. Pohjoiamaiden kuninkaallisia Niinistö ja Jenni tapaavat vähän väliä, ja ensi viikolla Niinistö lähtee Washingtoniin tapaamaan itseään Donald Trumpia, presidenttiä, jonka kansansuosio on pohjamudissa ja jonka monet uskovat joutuvan väistymään syrjään vielä tämän vuoden kuluessa. Mutta tämä ei haittaa Sauli Niinistöä tippaakaan, sillä hän tietää, että USA:n matkan ja Trumpin tapaamisen myötä hänen kansansuosionsa kasvaa kasvamistaan. Sillä seikalla, mistä Niinistö ja Trump keskustelevat, ei ole merkitystä, pääasia on vierailun saama julkisuus, joka koti-Suomessa nousee aivan kattoon, jos näin brutaali ja kulunut sanontaa tässä juhlavassa yhteydessä sallitaan. 

6. Tutkimuspäällikkö Juha Rahkosen lausunnon ja toimittaja Juha Ristamänen kommentin mukaan tällä hetkellä näyttää siltä, että todennäköisimmin toiselle kierrokselle Niinistöä vastaan pääsisi vihreiden Pekka Haavisto, jonka kannatus oli Iltalehden kyselyssä 12 prosenttia. Muistettakoon, että vuoden 2012 vaaleissa Haavisto sai ensimmäisellä kierroksella 18,7 prosentia äänistä, joten Haavistollakin on vielä kovasti kirimistä selviytyäkseen toiselle kierrokselle. Sauli Niinistä muten sai vuoden 2012 vaaleissa ensimmäisellä kierroksella äänistä 37 prosenttia.

7. Iltalehden kyselyssä kolmanneksi selviytyi perussuomalaisten Laura Huhtasaarta, jota äänestäisi 4 prosenttia vastaajista. Huhtasari ei ole vielä virallisesti perussuomalisten ehdokas, mutta sama koskee myös Sauli Niinistöä. Kaikki kuitenkin ovat nähneet, miten mielellään Niinitö kampanjoi koko ajan "kansan parissa", vaikkei ole suostunut vielä yhteisiin keskusteluihin muiden ehdokkaiden kanssa.

8. On selvää, että Laura Huhtasaaren suosio tulee kasvamaan vielä paljon ja sitä enemmän, mitä lähemmäksi vaalipäivää tullaan. Hän on esiintynyt Turun puukotusten jälkeen julkisuudessa hyvin hillitysti, mutta tulee varmasti puuttumaan vaalikeskusteluissa tiukasti Suomen maanhanmuuttopolitiikan ja turvapaikkaprosessin lepsuuteen. Huhtasaaren menestys ensimmäisellä kierroksella riippuu paljon siitä, miten tehokkaasti perussuomalainen puolue saa maahanmuuttokriittiset ihmiset vaaliuurnille.

9. Keskustan Matti Vanhasta äänestäisi Iltalehden kyselyn mukaan 3 prosenttia ja vasemmistoliiton Merja Kyllöstä 2 prosentia vastaajista. RKP:n Nils Torvalds saisi ainoastaan yhden prosentin äänistä. SDP ei ole vielä valinnut omaa ehdokastaan, mutta näyttäisi siltä, että demarit kallistuisivat Maarit Feldt-Rannan ehdokkuuden kannalle. Feldt-Ranta saisi kyselyn mukaan 2 prosentin kannatuksen. Iltalehden kyselyssä olivat mukana myös presidenttiehdokkuutta tavoittelevat Paavo Väyrynen ja Ilja Janitskin. Heistä Väyrynen saisi 2 prosentin ja Janitskin yhden prosentin kannatuksen.

10. Kyselyn tulos on Matti Vanhaselle ja hänen kannattajilleen varmaankin iso pettymys. Nyt voidaan jo sanoa, että Juha Sipilä ja keskusta tekivät tekivät virheen, kun nimesivät Vanhasen puolueen ehdokkaaksi jo reilu vuosi sitten. Jos Vanhanen häviäisi ensimmäisellä kierroksella sekä Pekka Havistolla että Laura Huhtasaarelle, olisi Vanhasen paluu politiikan huipulle tukossa. Vanhasenkin kannatus tulee toki vaalien lähestyessä nousemaan, mutta se ei taida nostaa häntä kakkossijalle ja toiselle kierrokselle.

11. Lopuksi oma vaaliveikkaukseni tässä vaiheessa; saa nähdä kuinka paljon se menee pieleen. Luulen, että vaalin ensimmäisellä kierroksella ehdokaiden ääniosuus on jotakuinkin seuraavanlainen: Niinistö 36 %, Haavisto 18 %, Huhtasaari 16 %, Vanhanen 10 %, Väyrynen 7 %, Feldt-Ranta 6 %, Kyllönen 4 %, Torvalds 2 % ja Janitskij 1 %.

1092. Presidentinvaalipaneeli Suomi-Areenassa

1. Presidenttiehdokkaiden ensimmäinen vaalikeskustelu pidettiin eilen Porin Suomi-Areena -tapahtuman yhteydessä. Kaikki puolueet eivät ole vielä nimenneet omaa ehdokastaan, mutta paikalla olivat keskustelemassa Pekka Haavisto (vihr.), Merja Kyllönen (vas.), Nils Torvalds (rkp) ja Matti Vanhanen (kesk.) 

2. Ehdokkaaksi on lupautunut myös istuva presidentti Sauli Niinistö. Demarit järjestävät jäsenäänestyksen omasta ehdokkastaan syyskuussa. Jo edellisenä päivänä eli maanantaina SuomiArenassa pääsi ääneen yksi demareiden jäsenäänestykseen osallistuvista kolmesta ehdokaasta nimittäin kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta, jonka kampanjaa vetää kansanedustaja Timo Harakka.

3. Täytyy sanoa, että minulle eilinen keskustelu oli positiivinen yllätys. Huomasi, että kaikki neljä ehdokasta ovat valmistatuneet hyvin vaalikampanjaa varten, ja mikä heidän onkaan valmistautuessa, kaikki ovat sanavalmiita ja osaavat asiansa erinomaisen hyvin. Sanoisin, että Suomi saa hyvän presidentin valitaanpa näistä neljästä ehdokkaasta kuka tahansa tammikuun vaaleissa.

4. Keskustelu oli sivistyneen oloista ja rauhallista, mutta silti koko ajan terävää argumentointia, eikä kukaan neljästä sortunut puhumaan toistensa päälle. Ehkä tämä johtui osaksi siitä, että joukosta puutuu tällä kertaa rivimieheksi heittäytynyt Timo Soini emmekä siis onnekseme kuulleet hänen hohotustaan ja hahatustaan, "soinistisia" letkautuksiaan tai välihuutojaan sekä jatkuvaa mankumista siitä, että "miksen minä saa puhua kun muutkin saavat".

5. Minulle oli yllätys etenkin Nils Torvaldsin rauhallisuus, itsevarmuus ja hyvä asioiden tuntemus. Kyllä Nils on erinomaista presidenttiaineista siinä missä muutkin ehdokkaat. Mies oli pukeutunut hänelle hyvin istuvaan sinertävään pikkutakkiin, valkoiseen paitaaa ja solmioon.  Puhuessaan Torvalds elehti käsillään eri tavoin tyylikkäästi, tummat lasit sopivat hyvin hänelle. Jos Torvaldsin rinnalla olisi ollut Sauli Niinistö, olisin epäilemättä voinut todeta, että kyllä, sehän on juuri Nils, joka näistä kahdesta on "presidentin näköinen mies"! Torvaldsilla oli kautta linjan järkevän tuntuisia ajatuksia ja mielipiteitä, ja mikäpä on ollessa, kun hän on asunut toimittajan työn takia viisi vuotta Moskovassa ja neljä vuotta Yhdysvalloissa ja nyt EU-meppinä viisi vuotta myös Brysselissä.

6. Merja Kyllönen osoitti eilen, että myös häneltä löytyy presidentin virkaan tarvittavaa tietoa, taitoa ja esiintymiskykyä. Entinen räväkkyys, jonka Kyllönen toi esiin kansanedustajana ja ministerinä toimiessaan, oli nyt poissa tai ainakin hieman vähentynyt. Kyllösen kampaus on muuttunut ja siistiytynyt, hän on laihtunut selvästi ja myös hänen kasvonsa on saatu ehostuksella uuteen uskoon ja todella hyvään edustuskuntoon. Merjan puheessa kuuluu edelleen Kainuun murre, ja topakkuus ja terhakkuus on hänellä myös tallella, vaikkakin vähemmässä määrin kuin ministeriaikana. Merja Kyllösellä on hyvät mahdollisuudet voittaa vaalien ensimmäisellä kierroksella demareiden ehdokas olipa tämä sitten Maarit Feldt-Ranta, Tuula Haatainen tai Sirpa Paasio.

7. Pekka Haavisto näyttää päällisin puolin olevan lähes kuuden vuoden takaisessa vedossa. Mies on toki hiukan vanhentuut, mutta ilmeisesti vakiintunut parisuhde Antonion kanssa on tuonut Pekan esiintyiseen lisää varmuutta. Pekka halusi tapansa mukaan briljeerata myös eilen tiedoillaan ja monipuolisuudellaan etenkin ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta. Tällöin on pieni vaara siitä, että  Pekka yrittää ja puhuu hieman liikaa. Jos ennnustaa pitäisi, niin en oikein jaksa uskoa, että Haavisto selviytyisi näissä vaaleissa toiselle kierrokselle Sauli Niinistöä vastaan. Haavisto  alkaa kuitenkin olla jo hieman "kulahtunut" sekä olemukseltaan että mielipiteiltään. 

8. Matti Vanhanen, entinen pitkäaikainen pääministri ja keskustan entinen puheenjohtaja, on nyt 60-vuotias politiikan veteraani, joka teki come backin eli palasi vuoden 2015 vaaleissa eduskuntaan ja toimii nyt ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana. Matti osoiti eilen Porissa, on osoittanut koko ajan paluunsa jälkeen, että hän entisessä ja oikeastaan paremmassa vedossa kuin koskaan. Matti on säilyttänyt hoikkuutensa, ja vaikka pienet ikääntymisen merkit näkyvät jo Matin kasvoissa, hän on silti elämänsä kunnossa. 

9. Avioero ja pääministerikauden aikaiset naisseikkailut milloin Susan Ruususen, ent. Kuronen, Meri-Kukka Forsiuksen ja milloin taas Sinikka Mertalan kanssa ovat Matilta taakse jäänyttä elämään. Matin uusi elämänkumppani on satakuntalaisen sahanomistajasukuun kuuluva Heidi Hautamaa, joka on ollut Matin avecina kaikissa merkittävissä juhlatilaisuuksissa. Media on hehkuttanut jo pari vuotta Heidia Hautamaata sellaisilla sanonnoilla kuin "tyrmäävä kaunotar", "upea ilmestys", "illan kuningatar" jne. jne. Suomi saisi Matista ja Heidistä todella upean ja edustavan presidenttiparin.

10, Matti Vanhanen kokemus ja asioiden täydelinen hallinta näkyisi myös eilen hyvin SuomiAreenan keskustelussa. Hänellä oli pokkaa sanoa, että presidentin ei ole soveliasta lausua etukäteen ehdottoman kielteistä kantaa Suomen Nato-jäsenyydestä, koska turvallisuuspolittinen tilanne maailmassa ja erityisesti Itämeren alueella voi muuttua nopeasti. Matti tuomitsi, samoin kuin Pekka Haavisto ja Merja Kyllönenkin, Sauli Niinistön oudon puuttumisen perussuomalaisten puheenjohtajavaalin lopputulokseen eli Jussi halla-ahon valintaan puolueen uudeksi puheenjohtajaksi ja samoin hallituskysymyksen ratkaisuun; presidentin tulisi pysyä omalla reviirillään eikä puuttua asioihin, jotka eivät hänelle kuulu. Matti Vanhasesta Suomi saisi hyvän presidentin, tästä ei ole epäilystäkään. Toivoa sopii, että Vanhanen selviytyisi jatkoon eli vaalien toiselle kierrokselle Sauli Niinistöä vastaan. Silloin saisimme nähdä kunnon vaaliväittelyn. 

11. On hyvä ja piristävä asia, että kaikki neljä ehdokasta arvostelivat eilen Sauli Niinistöä siitä, ettei tämä osallistunut Suomi-Areenan keskusteluun, samoin kuin siitä, että Niinistö on kertonut aloittavansa vaalikampanjansa vasta Itsenäisyyspäivän jälkeen. Matti Vanhanen arvosteli tässä suhteessa kaikkein kovimmin Niinistöä menettelyä, joka minustakin tuntuu omituiselta. Vanhanen kertoi haluavansa haastaa Niinistön keskusteluun. 

12. Matti Vanhanen: "Ei se käy, että Niinistön kampanhaorganisaatio kerää valitsijayhdistyksen perustamista varten kannattajakortteja, mutta ehdokas itse aikoo osallistua keskusteluihin vain muutaman päivän ajan". Erinomainen mielipide ja lohkaisu Matilta! Kommentilalan Matti Vanhanen keräsi pisteet ja sai minun ja varmaan monen muunkin sympatiat puolelleen. 

13. Vanhanen jatkoi: "Kansanvaltaan kuuluu se, että käydään aito keskustelu. Onhan se omituista, että kaikille meille, mukaan lukien Niinistölle, on tullut kutsu tänne lavalle. Hänelle tilaisuus on kuitenkin järjestetty huomenna, meille tänään". Vanhanen esitti keskustelun vetäneille toimittajille, että nämä kysyisivät Niinistöltä, milloin tämä aikoaa lähteä keskusteluihin mukaan. "Ei ole mitään pelättävää", vakuutti Matti rohkaisevasti. - Näin on, eli pelko pois, Sauli!

14. Vanhanen toivotti Sauli Niinistön tervetulleeksi kolmen viikon kuluttua Saloon - muistaakseni 11. elokuuta - jossa hän järjestää presidentinvaaleja koskevan keskustelun. Epäilen kuitenkin, että Sauli Niinistö loistaa myös Salossa poissaolollaan. Saulilla on nyt niin paljon "tekemistä", kaiken maailman kissanristiäisiä sun muita - esimerkiksi  Kuninkuusraveja Ja Kalevan Kisoja - että hän tulee varmuudella viittaamaan kintaalla Mattin asialliselle kutsulle.

15. Nils Torvalds ihmetteli sitä, että MTV:n toimitus oli pyytänyt muilta ehdokkailta ja siis myös häneltä kysymyksiä, jotka toimittajat sitten esittäisivät tänään keskiviikkona Porissa Sauli Niinistölle. Torvalds: "Koin sen olevan niin kovin pohjoiskorealaista".  Merja Kyllösen mukaan Saul Niinistön saama erityiskohtelu "ei ole ihan tästä maailmasta ja demokratiasta". Kyllönen huomautti, että eivät he muut ole tänne miksikään "lämpäribändiksi" lähteneet.  Peka Haaviston mukaan Sauli Niinistön tulisi näyttää myös ko. suhteessa esimerkkiä arvojohtajuudesta ja siitä, miten otetaan osaa keskusteluun.

16. Näyttää hyvältä! Presidentivaaleista ei olekaan, kuten on pelätty, tulossa mitään "pohjoiskorealaista" näytelmää, jossa päiviteltäisiin ainoastaan yhden ehdokkaan kansansuosiota, vaan kunnon kisa. Vaalikamppanjassa tullaan käymään asianmukaista arvo- ja turvallispoliittista debattia, jossa asiat puhutaan halki ja jossa myös istuvan presidentin arvostelu on sallittua ja jopa toivottua. Täst´ mie tykkään!

1083. Vihreiden valinta

 

                                                Vihreät Aallon harjalla

1. Vihreiden uudeksi puheenjohtajaksi valittiin eilen Tamperella kansanedustaja Touko Aalto. Hän hakkasi äänestyksessä - vihreillä puheenjohtajan valinta perustuu hieman monimutkaiselta vaikuttavaan jäsenäänestykseen - selvästi toisena ennakkosuosikkina olleen kansanedustaja Emma Karin Espoosta. 

2. Emma Kari oli vihreiden puolueliitin ja pääkaupunkiseudun ehdokas, mutta puolueen kenttäväki halusi johtajakseen Touko Aallon. Puolueen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin vihreiden vasemmistosiipeen kuuluva Maria Ohisalo, köyhyystutkija Helsingistä.

3. Touko Aalto on 33-vuotias ensimmäisen kauden kansanedustaja Jyväskylästä. Hän on pitkä (193 cm), kokopartainen ja päälaeltaan kalju hujoppi, joka harrastaa pyöräilyä, mutta kiistää olevansa silti city-vihreä; miehen tukka on harventunut parissa vuodessa vauhdilla, katso kuvaa alla. Nuorena Aalto kertoo tulleensa, mitä muuta kuin koulukiusatuksi pituutensa ja laihuutensa takia. Koulutukseltaan Aalto on - tietenkin - yhteiskuntatieteen kandidaatti vuosimallia 2008. Hänen pääaineensa oli, tottakai, valtio-oppi. 

4. Tämän vuoden kuntavaaleissa Touko Aalto nosti vihreät Jyväskylän suurimmaksi puolueeksi. Puolueen kannatusluvuissa on Aallon mukaan silti vielä paljon petrattavaa. Tänään valintansa jälkeen pitämässään linjapuheessa Aalto suorastaan puhkui ja puhisi innosta. Hän lupasi, että "seuraavaksi tehdään vihreistä pääministeripuolue." Muille puolueille Aalto tarjosi, ei ainoastaan lämmintä kättä, vaan myös yhteistyötä - niinpä tietysti.

5. Vihreät on ollut gallup-kyselyissä hyvässä nousussa jo aika kaun. Ville Niinistön kuusi vuotta kestäneen puheenjohtajakauden päättyessä vihreiden kannatus on 14 prosenttia ja puolue hengittää kohta SDP:n niskaan. Perussuomalaiset ovat jääneet kannatusluvuissa kauaksi vihreistä. Aalto saa siis kaudelleen tavallaan lentävän lähdön, josta on hyvä ponnistaa. Aalto on kuitenkin sikäli polittinen broileri, että hän on toiminut koko ajan ja myös valmistumisensa jälkeen lähinnä vain poliittisissa järjestöissä ja vihreiden elimissä. Vuosina 2011-15 Aalto oli eduskunnassa kansanedustaja Jani Toivolan poliittisena sihteerinä.
   
6. Touko Aallon mielestä tämän vaalikauden tärkein muutos on sote-uudistus, joka pitää hänen mielestään toteuttaa, mutta ei nykyisessä eli Sipilän halituksen esittämässä muodossa. Maakuntien pitää saada verotusoikeus ja niiden määrä on Aallon mukan rajattava kahteentoista. Kokoomuksen vaatima ja ajama valinnanvapaus voidaan toteuttaa, mutta asteittain, Aalto toteaa. Eduskunnan täysistunnoissa Touko Aalto on esiintynyt jämäkästi eli "tolkun miehenä" ja häntä on luonnehdittu sanalla "aito", joten ei kai tässä auta muu kuin ottaa Aallon valinta ja linjapuhe vakavasti. 

7. Aallon aikana vihreistä todennäköisesti tulee yleispuolue myös sikäli, että se saa nykyistä selvästi enemmän kannatusta myös maakunnista ja muista suuremmista kaupungeista pääkaupunkiseudun ulkopuolelta.  Vihreiden ainoana pohjoissuomalaisena kansanedustajana oli aiemmin Erkki Susi-Pullianen, professori ja tutkija Oulusta.

8. Vihreät on valinnut jo aiemmin presidenttiehdokkaaakseen kansanedustaja Pekka Haaviston. Hän kisasi presidentin virasta myös vuonna 2012 selviytyen toiselle valintakierrokselle. Haavisto on ollut viime aikoina jokseenkin näkymätön. Hänelle ei ilmeisesti ole siunaantunut edes kunnon rauhanvälitystehtäviä. Paha takaisku Haavistolle oli varmaankin se, että noin kuukausi sitten Martti Ahtisaari ilmoitti, että CMI:n hallituksen puheenjohtajaksi on valittu, Ahtisaaren aloitteesta tietenkin, Alexander Stubb. Havisto olisi enemmän kuin mielellään halunnut tulla siihen valituksi.

9. Pekka Haavisto puhui Tampereen puoluekokouksessa tietenkin paljon maahanmuuttopolitiikasta  ja selitti, että meillä on siinä suhteessa liikaa polarisaatiota ja ääripäitä. Haavisto otti tiukan linjan äärikansallismielisen ajattelun ja vihapuheen yleistymistä vastaan. Haavisto katsoi, että  vihapuhe "pienentää Suomea" ja haavoittaa sitä. Haavisto arvosteli suomalaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sisäänpäin kääntyneeksi. Totta.

10. Tiedotusvälineiden mukaan Pekka Haavisto haastoi puheessaan kilpaehdokkaansa Sauli Niinistön, vaikkei edes maininnut tämän nimeä. Haavisto yritti painottaa, että Suomessa presidentillä on valtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan lisäksi nimitysasioissa ja mielipidejohtajana. Vm. kysymyksen osalta Haavisto viittasi, tosin varovaisesti, siihen, ettei Suomessa ole tällä hetkellä ylintä laillisuusvalvojaa, oikeuskansleria, koska virkaan nimitetty alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti aloittaa uudessa virassaan vasta ensi vuoden alusta.

11. Haaviston olisi pitänyt tuoda selkeämmin esiin, että presidentti Sauli Niinistö puuttui arveluttavalla tavalla oikeuskanslerin nimitysmenettelyyn antaessaan ymmärtää, ettei hän kannata oikeusministeriön ja ilmeisesti myös koko hallituksen ykkösehdokkaan eli professori Veli-Pekka Viljasen nimittämistä, koska tämä on arvostellut joiltakin osin Niinistön presidenttinä pitämiä puheita. Sopimattomana Sauli Niinistön asiaan puuttumista voidaan pitää mm. siksi, että lain mukaan oikeuskanslerin tulee lain mukaan valvoa myös tasavallan presidentin virkatoimien lainmukaisuutta.

12. Tässä yhtyeydessä voidaan todeta, että oikeuskanslerin sijaiseksi on nimitetty heinäkuun alusta vuoden loppuun apulaisoikeuskansleri Risto Hiekkataipale ja tämän sijaiseksi eli apulaisoikeuskansleriksi samaksi ajaksi OKa-viraston kansliapäällikkö Kimmo Hakonen. Hiekkataipale eläköityy viimeistään ensi vuoden lopussa, jolloin Kimmo Hakosella on luultavasti  hyvät mahdollisuudet tulla nimitetyksi apulaisoikeuskanslerin vakinaiseen virkaan. Oka-virasto toimisi siinä tapauksessa kahden Lapin yliopistosta valmistuneen lakimiehen johtamana.

13. Pekka Haavisto arvosteli pehmeästi myös sitä, että  perussuomalaisten puolueen hajottua vanhat ministerit jatkavat hallituksessa toistaiseksi ilman puoluetta ja puolueohjelmaa, ja ilman uutta hallitusneuvottelukierrosta. Tältäkin osin Haavistolta olisi edellyttänyt jykevämpää kannnaottoa. Nyt Sauli Niinistölle tarjouti tilaisuus vetää matto Haaviston kritiikin toteamalla, että no juu, toki hallituksen eroaminen ja uuden nimittäminen olisi sittenkin ollut parempi ratkaisu hallituskriisin selvittämiseksi. 

14. Tämä on tietenkin selvää ketkuilua ja vastuun pakoilua Niinistöltä, sillä kuten nyt tiedämme, presidentillä oli koko ajan omat sorrmet tiukasti pelissä mukana. Hän löi alkutahdit Kultarannan telttakokouksessa Jussi Halla-ahon hallituskelvottomuuden toteamisasiassa ja uskotteli lausunnoillaan, että Halla-aholta ja Teuvo Hakkaraiselta sekä heidän johtavilta kannattajiltaan puuttuisi jopa johtavilta poliitikoilta vaadittava kansalaisluottamus.

15. Vihreiden puoluesihteerinä jatkaa Lasse Miettinen; katso kuva alla.

16. Pekka Haavisto toi Tampereelle näytille myös puolisonsa Anton Floresin, joka aikoo olla vaalikampanjassa tiviisti mukana. Tämä asettaa miesten mukaan  haasteita myös suhteelle, koska kampanja tulee, niin kuin Haavisto selitti, myös "iholle". Antonin mukaan heille on päivittäin erityisen tärkeä yhteinen capuccino-hetki.  No, entäs sitten illalla, millaisia hetkiä se mahtaakaan tuoda puolisoille tullessaan, voitaisiin kysyä. Toisessa lehdessä Pekka Haavisto lausui, ettei hän 20 vuotta sitten Kolumbian Bogotassa Antonin tavatessaan kertonut tälle aivan kaikkea.

17. Sillä tavalla! Presidentinvaalikamppanjastahan taitaakin tulla värikäs ja todella "paljastava"! Mitähän Sauli Niinistöllä mahtaisi olla heittää "peliin" Antonin vastapainoksi? Toki Sauli on varautunut kaikkeen  edellisen kisan jälkeen. Jos Pekalla on Anton, niin Saulipa on hankkinut - Lennun! Toivokaamme nyt kuitenkin, ettei vaalikampanja tule niin pahasti Pekan iholle, että hän tulisi paljastaneeksi suhteestaan Antoniin aivan kaikkia (ja myös likaisia) yksityiskohtia!

Näin viehkolla tavalla vihreiden tulevat napamiehet Touko Aalto (vas) ja Lasse Miettinen tunnelmoivat jokin aika sitten vailla huolen häivää.

540. Suomi Sauli Väinämö Niinistön presidenttikaudelle - so what?

Pihalla kuin lumiukko

1. Kalevala, Raatteentie ja koko Suomi hytisee paukkupakkasen kourissa, kun "tää kansa, joka tunkee syvyyteen," valmistautuu huomenissa viimeiseen taistoon, teit' isäin astumaan, joukkosi eessä, fanfaarit soiden ja rukkasia sekä henkseleitä lämpimikseen paukutellen.

2. Kaikesta tästä tekojuhlavuudesta huolimatta tunnelma on hieman lässähtänyt, ei sähköinen. Sähkön kulutus on toki näin murhapakkasilla suurimmillaan, mutta ihmisten mielissä vallitsee outo alakulo. Kuten osattiin pelätä, vaalitaistelusta ei tullut sähköistä otatusta eikä kahden hengen jättiläisen välistä kamppailua, vaan kahden harmaan ja mielipiteissään ylivarovaisen ehdokkaan nuhjailua. Jos oltaisiin oltu kehässä tai painimolskilla, erotuomari olisi varmaan ehtinyt antaa kummallekin kilpailijalla kaksi varoitusta passiivisuudesta.

3. Peli on oli selvä jo viime viikolla ensimmäisten galluptulosten tultua julki. Kävi niin kuin ounasteltiin, eli Pekka Haavisto ei pystynyt missään vaiheessa kunnolla haastamaan Niinistöä. Näin Sauli Väinämö Niinistöstä tulee seuraava tasavallan presidentti kuudeksi vuodeksi. Tämä voidaan kuuluttaa kirkossa jo ennen varsinaista vaalipäivää.

4. Mitkä tulevat olemaan arvostelutuomareiden eli äänestäjien pisteet prosenttiosuuksina ilmaistuna? Voisin ennustaa, että Haavisto yltää parhaimmassakin tapauksessa lukemiin 41-59, mutta jos huonosti menee, niin silloin Niinistö voittaa pistein 69-31. Niinistö saa paremmat pisteet sekä substanssiosaamisen että taiteellisen vaikutelman eli esiintymisen perusteella. Kummassakin tapauksessa imago eli ehdokkaista saatu mielikuva ratkaisee, sillä mehän emme tiedä, kumpi näistä kahdesta ehdokkaasta todellisuudessa on toista osaavampi ja taitavampi.

5. Mikä näitä kahta ehdokasta erottaa ja mikä taas yhdistää? Erottavia tekijöistä merkittävin on asia, joka tännekin palstalle tyrkytetyissä Haavistoon kohdistuneissa parjauskommenteissa ilmaistaan vitsillä, jossa toinen ehdokas ottaa kisan jälkeen tiettyä alkoholijuomaa jäillä, toinen taas ihan jotain muuta. Mutta tuollaisia törkyvitsejähän me emme tällä palstalla ole julkaisseet emmekä julkaise jatkossakaan!

6. Onko erottava tekijä ehdokkaiden hieman erilainen suhtautuminen talouskasvuun, Natoon, ihmisoikeuksiin, ympäristöön tai joihinkin muihin vastaaviin asioihin? Kyllä en tätä yhtään usko. Nuo erot, vaikka niitä olisikin olemassa, ovat niin vähäisiä ja ehdokkaiden toimesta kampanjan aikana niin epäselvästi ja kierrelleen ja kaarrellen esitettyjä, ettei tavallinen rahvas ole edes päässyt kunnolla perille, missä sanotut erot käytännössä ilmenevät tai voisivat ilmetä riippuen siitä, kummasta tulee presidentti.

7. Itse asiassa ainoa merkittävä ero tulisi vihon viimeisen tv-tentin vihon viimeisessä lyhyessä kysymyksessä ehdokkaille: Antaisitteko rahaa romaanikerjäläisille? Niinistö vastasi lyhyesti kyllä, Haavisto puolestaan ei, mutta lisäsi, että hän kyllä antaa rahaa romaaneja avustavalle järjestölle. Niinistön vastaus oli hieman yllättävä, mutta tämä kuva hyvin sitä, miten laskelmoiva kaveri tämä Sauli Väinämö oikeastaan on.

8. Jos alkaisi tarkemmin analysoida Niinistön käyttäytymistä viimeisten 7-8 vuoden ajalta, huomaisi helposti, miten laskelmoidusti Niinistön kaikki julkiset esiintymiset ja kannanotot ovat tähdänneet vain ja ainoastaan yhteen päämäärään: pääsyä Mäntyniemen herraksi. Hän on pyrkinyt luomaan mielikuvaa syrjäytyneitä välittävästä ja ahneutta vastustavasta kansakunnan yhdistäjästä, mutta tosiasiallisesti Niinistö pyrkii toteuttamaan lähinnä vain omaa egoaan ja päähänpinttymäänsä. Ajatus, jonka mukaan Niinistö jotenkin uhrautuisi kansankunnan edun nimissä presidentiksi, on naiivi.

9. Sitä paitsi tuo kerjäläisasia ilmaistiin toimittajan kysymyksessä konditionaalissa muodossa "antaisitteko", ei siis muodossa "annatteko". Käytännössä asia ei Saulin tultua valituksi presidentiksi voi aktualisoitua, sillä en oikein jaksa uskoa, että turvamiehet päästäisivät kadulla tai Kauppatorilla Salea tiputtamaan kolikoita kadulla rähmällään rötköttävän Romanian kerjäläisen eteen.

10. Niinistön laskelmallisuutta osoitti myös hänen kielteinen vastauksensa siihen, tapaisiko hän presidenttinä Dalai-laman. Perustehan oli se, että tapaaminen ärsyttäisi Kiinan johtoa. Sauli haluaa siis osoittaa esimerkkiä rähmällään olosta Kiinan ja ilmeisesti myös Venäjän edessä.

11. Itse asiassa Niinistöllä ja Haavistolla on enemmän yhteisiä kuin erottavia piirteitä. Tämä koskee erityisesti heidän luonnettaan ja sitä mielikuvaa, joka kaverukset tunteville henkilöille on heistä muodostunut. Niinistöhän on tunnettu hieman etäisestä luonteestaan. Hänen lähipiiriinsä luettu Jyri Häkämies on ilmaissut asian osuvasti sanomalla, että hänkään ei tiedä, millainen mies tämä Sauli oikein on lisäten, että "kukaan ei tunne Niinistöä." No, ehkä Jenni sentään tuntee, mutta me muut emme tiedä Saulin yksityiselämästä oikeastaan muuta kuin sen, että hän tuskailee mustien sukkiensa mystistä katoamista pesukonepesun jäljiltä.

12. Pekka Haavistoa on kyllä kuvailtu mukavaksi ja mutkattomaksi mieheksi, mutta tunteeko kukaan -- Antoniota ei nyt oteta lukuun - Pekkaa lähemmin? Jos on uskomista Timo Harakan blogikirjoitusta 23.1., niin eipä oikein taida tuntea. Harakka kertoo kyllä 'tunteneensa' Pekan 25 vuoden ajalta, mutta ei silti tunne häntä lainkaan. Harakan mukaan Haavistoon niin aito kuin poliitikko voi olla, mutta hän (siis Harakka) sanoo tuntevansa kymmenittäin avoimempia, spontaanimpia ja laskelmoimattomampia ihmisiä politiikan kentän kaikilta laidoilta. Itse olen kuullut luotettavalta taholta Haaviston ministeriajalta, miten kova ja suorastaan tyly Pekka voi olla alaisilleen esimiehenä ja viraston pomona.

13. Jumankekka (tai taivas varjele), Pekka ja Saulihan ovat hyvin samanlaisia luonteita! He ovat myös loistavia luonnenäyttelijöitä ja kykenevät esittämään sellaista roolia kuin tarve kuloinkin vaatii. Tähän nähden Niinistön usein lausahtama aforismi "ole oma itsesi, sillä kaikki muut ovat varattuja", on paitsi tosi kökkö myös täysin epäaito. Sivumennen sanottuna yhtä kökkö ja falski on Niinistön sääliääniä keräämään tarkoitettu lausahdus "tekevään sattuu."

14. Mikä tulee muuttumaan Niinistön presidenttikaudella? Tavallisten ihmisten elämässä mikään ei muutu, se on saletti. Tuskin myöskään ulkopolitiikassa tai Suomen EU-suhteissa, sisäpolitiikasta nyt puhumattakaan. Suomen poliittinen johtaja on pääministeri Jyrki Katainen ja ulkopolitiikkaa johtaa käytännössä Erkki Tuomioja.

15. Mäntyniemeen ja Linnaan tulee emännän tilalle isäntä, siinä ainoa konkreettinen muutos. Edessä on kuusi vuotta, mikä on pitkä aika, minusta aivan liian pitkä toimikausi presidentin virassa, neljässä vuodessakin meillä alamaisilla olisi kyllä yllin kyllin kestämistä. Vaikka kyseessä on ensikertalainen Linnassa, ei istuja tässä tapauksessa pääse kakustaan puolella lusimisella, vaan kyllä kausi-kakku on istuttava täysimääräisesti päivästä päivää.

16. Mutta olemmehan me kestäneet kaksi kautta Koivistoa ja Halosta ja peräti 25 vuotta - herranjumala - sitä kauheaa kaljupää-Kekkostakin. Joten eiköhän tämä kuuden vuoden kausi joten kuten menettele, tuskinpa Sauli missään nimessä toiselle kaudelle edes haluaa.

17. Alkaako Mäntyniemestä ilmaantua uudenlaista arvojohtamista? Mitähän se mahtaisi käytännössä tarkoittaa, tämä uudenlainen arvojohtaminen? Nähtäväksi jää. Kaikkeen pitää tietenkin varautua periaatteella "Taivas varjele, mitähän sieltä nyt tulee?"

PS 5.2.

Niinistö siis voitti Haaviston lukemin 62,6 -37,4, aika odotetut numerot, jotka mahtuvat hyvin edellä kohdassa 4 ennakoituun haarukkaan. Äänestysprosentti jäi ennätyksellisen alhaiseksi - vain 68,8 % - ja hylättyjä ääniä oli puolestaan ennätysmäisen paljon eli yli 25 000. Kansa protestoi jaloillaan ja mitätöidyillä äänestyslipuilla. Tätähän se sitten tiesi, kun toisella kierroksella oli vastakkain kaksi Etelän ehdokasta, jotka ovat molemmat EU-myönteisiä ja sala-Natottajia ja kuuluvat nykyiseen hallituskoalitioon. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka samoin kuin EU-asiat jäivät 2. kierroksella täysin pimentoon. Monien kommentaattoreiden mielestä lopputuloksen ratkaisikin yksinomaan Haaviston homous. Suurpääoman edustajien tuella vaalikampanjan tehneen Niinistön on hyvin vaikea saada koko kansan presidentin asemaa.