880. Oikeusoppineiden kömmähdys esteellisyysasiassa

1. Suomen valtio ja Venäjän federaatio allekirjoittivat 25.2.2014 sopimuksen yhteistyöstä ydinenergian rauhanomaisen käytön alalla. Suomen puolesta sopimuksen allekirjoitti elinkeinoministeri Jan Vapaavuori ja Venäjän puolesta ydinergiakonserni Rosatomin toimitusjohtaja Sergei Kirijenko. Venäjä oli antanut sopimuksen allekirjoittamisen Rosatomin tehtäväksi. 

2. Rosatom on mukana Fennovoiman Pyhäjoelle tulevassa ydinvoimalahankkeessa. Noin kuukausi yhteistyösopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Rosatomin tytäryhtiö Raos osti 34 prosentin osuuden Fennovoimasta, joka ostaa mahdollisen ydinvoimalansa ydinreaktorin Rosatomilta.

3. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori toi kaksi viikkoa sitten valtioneuvoston istuntoon työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) valmisteleman esityksen, jonka mukaan Fennovoiman pyytämä  periaatepäätös hyväksyttäisiin, mutta Teollisuuden Voiman (TVO) Olkiluotoon suunnittelemaa ydinvoimalaa koskeva hakemus hylätään. Valtiovarainministeri Antti Rinteen pyynnöstä hakemusten käsittelyä siirrettiin viikolla. Rinne-show jatkui, sillä viime torstaina eli 25.9. Antti Rinne toi hallitukseen oman esityksensä, jonka mukaan myös TVO:n hakemus vietäisiin eduskunnan käsiteltäväksi. Hallitus hyväksyi kuitenkin äänin 10-3 Jan Vapaavuoren esityksen. Rinteen vastaesitys, jota kannattivat Rinteen lisäksi vain ministerit Lauri Ihalainen ja Krista Kiuru, siis hylättiin. Hallituksen päätös saatetaan Fennovoiman hakemuksen osalta eduskunnan hyväksyttäväksi. Antti Rinne arvosteli hallituksen päätöstä tyhmäksi, hänen mielestään TVO:ta ja Fennovoimaa kohdeltiin eriarvoisesti. Jan Vapaavuori vastasi samalla mitalla ja sanoi Antti Rinteen oman esityksen olevan osa Rinteen vaalikampanjaa.

4. Helsingin Sanomat väitti torstaina  25.9. kahden toimittajan (toinen heistä on Petri Sajari) kirjoittamassa jutussa, että Jan Vapaavuoren ja TEM:n menettelyssä oli ollut puutteita. Lehti haastatteli asiassa kahta hallinto-oikeuden professoria, eli Heikki Kullaa Turun yliopistosta ja Olli Mäenpäätä Helsingin yliopistosta. Professorit arvostelivat TEM:n esittämiä perusteluja, joilla TVO:n hakemus esitettiin hylättäväksi.  Olli Mäenpää, joka näkee yleensä lähes kaikissa vastaanvalaisissa asioissa "oikeudellisia ongelmia", näki niitä myös tässä asiassa. Valitettavasti Mäenpään omat perustelut eivät tässä tapauksessa lukijalle oikein avautuneet. 

5. Näyttää siltä, että professorit puhuivat seikoista, jotka eivät todellisuudessa vaikuttaneet TVO:n hakemuksen hylkäämiseen. Ministeri Vapaavuori selvitti hallituksen istunnon 25.9. jälkeen, että TVO:n hakemus hylätiin siksi, että TVO oli pyytänyt lisäaikaa Olkiluotoon suunnittelemalleen neljännen ydinreaktorille, mutta ei ollut ministeriön useista pyynnöistä huolimatta selkästi sitoutunut  kyseiseen hankkeeseen oli lisämääräaika sitten mikä tahansa. TVO:n Olkiluodossa sijaitsevan kolmannen ydinvoimalan rakennustyöt ovat myöhästyneet jo nyt vuositolkulla ja voimala saataneen valmiiksi vasta 2017.

6. Asiaa ei jäänyt kuitenkaan tähän. Helsingin Sanomat riensi kahden päivän kuluttua eli lauantaina 27.9. uudelleen kahden toimittajan (toisena Petri Sajari) voimin väittämään, että viime helmikuussa Suomen ja Venäjän ydivoimayhteistyöstä allekirjoittama sopimus tarjoaa Rosatomille erikoisaseman Suomessa. Jutun pääpointtina on vakava epäily ministeri Jan Vapaavuoren esteellisyydestä. Toimittajat olivat myös tätä juttua varten haastatelleet oikeustieilijöitä, nyt kolmea professoria. Yksi heistä on, kuinkas muuten, edellä jo mainittu Olli Mäenpää. Kaksi muuta ovat HTT, julkisoikeuden emeritusprofessori Teuvo Pohjolainen Joensuusta ja valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen Turun yliopistosta.

7. Olli Mäenpää näyttää olevan uusissa väitteissään todella hurjalla päällä. Hän laukoo, että asiassa ei ole  kyse vain ministeri Jan Vapaavuoren esteellisyydestä ydinvoimaloiden periaatepäätöksissä, vaan siitä, että TEM on sitoutunut edistämään Rosatomin liiketoimintaa. Mäenpää mukaan "sopimus on oppikirjaesimerkki epäasiallisesta vaikuttamisesta viranomaiseen, eli tässä tapauksessa työ- ja elinkeinoministeriöön". Hänen mielestään hallintolain mukaan ei ole hyväksyttävää, että TEM sitoutuu käyttämään toimivaltaansa Rosatomin eduksi. Professori sanoo, että Suomen ei olisi edes pitänyt allekirjoittaa tällaista sopimusta, jossa toisena osapuolena on yritys. Mäenpää pitää asiaa "erittäin vakavana", koska se vaarantaa ilmiselvästi TEM:n riippumattomuuden ydinenergiaa koskevassa päätöksenteossa.

8. Jos Olli Mäenpää olisi syytöksissään oikeassa, joutuisi asian esittelevä ministeri eli Jan Vapaavuori ilmeisesti vastaamaan asiassa Valtakunnanoikeudessa. Myös kaksi muuta professoria eli Teuvo Pohjalainen ja Veli-Pekka Viljanen kritisoivat TEM:n roolia sopimuksessa ja pitävät koko sopimusta ongelmallisena. Pohjalainen pitää "mahdollisena", että ministeri Jan Vapaavuori on ollut esteellinen. Professori Viljanen on lausunnossaan kollegojaan varovaisempi, mutta hänenkään mielestä ei ole normaalia, että valtiota edustaa ko. sopimuksessa liiketoimintaa harjoittava yritys eli tässä tapauksessa Rosatom.

9. HS haastatteli juttuaan varten myös Jan Vapaavuorta, mutta hänen lausuntonsa on kuitattu jutussa hyvin lyhyesti. Vapaavuoren mukaan helmikussa tehty yhteistyösopimus on valtiosopimus, kun taas ydinvoimalalupa on eri asia. Hän ei ole ollut esteellinen, vaikka hän sekä allekirjoitti yhteistyösopimuksen että esitteli hallituksessa Fennovoiman lupahakemuksen. Hänen mieleensä ei edes juolahtanut keskustella mahdollisesta jääviydestä oikeuskanslerin kanssa.

10. Hallituksesta eri syistä eroamaan joutuneet vihreiden ministerit Heidi Hautala ja Ville Niinistö, jotka ovat olleet uusien ydinvoimalahankkeiden kärkkäitä arvostelijoita ja vastustajia, ovat iskeneet myös tähän soppaan oman lusikkansa. Hautala laukoo Twitterissä, että minä "en pidä mahdottomana, että ministeri Vapaavuoren toiminta Rosatomin eli Venäjän kanssa on tämän hallituksen loppu, asia liian vakava". Ville Niinistön mukaan  helmikuussa tehty sopimus ei sinänsä ole ongelma, mutta Rosatomin rooli sopimuksen laatimisessa ja allekirjoittamisessa arveluttaaa. Niinistö haastoi Jan Vapaavuoren kommentoimaan asiaa.

11. Jan Vapaavuoren Twittervastaus Heidi Hautalalle on paljon puhuva: "Hautalan track recordilla kannattaisi ottaa hyvin iisisti ja jättää muiden asiaton solvaaminen vähemmälle".

12. Keskustan ryhmänjohtaja Kimmo Tiilikainen, entinen vihreä ja ex-ympäristöministeri,  ja europarlamentaarikko Olli Rehn ovat yhtyneet Ville Niinistön ja muiden vihreiden sekä vasemmistoliittolaisten ylläpitämään mussutukseen ja Rosatom-sopimuksen ihmettelyyn. Suomen ja Venäjän välinen yhteistyösopimus on toki valtiosopimus eikä mikään Rosatom-sopimus, mutta tämän puolen kriitikot ovat kokonaan sivuuttaneet. Olli Rehn vaati eilen blogissaan, että Jan Vapaavuoren tulee antaa perusteellinen selvitys "Suomen valtion ja venäläisen Rosatom-yhtiön välisestä erityissopimuksesta". Hän jatkaa uhoamistaan kirjoittamalla, että Fennovoimasta uhkaa tulla "uusi ja vakava energia- ja teollisuuspolitiikan pohjakosketus", sillä Rosatom on tiukasti Venäjän johdon poliittisessa ohjauksessa oleva taloudellinen toimija.

13. Vaikka keskustan ns. nokkamiehistä osa tuntuu repäisevän suorastaan pelihousunsa asiassa, niin kannattaa muistaa, miten puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä puolusti eduskunnan kesytunnilla viikko sitten selvin sanoin hallituksen päätöstä Fennovoiman lupa-asiassa. Keskustan yksi dinosauruksista eli Mauri Pekkarinen puolestaan lausahti TV1:n A-studio-ohjelmassa 17.9., että Suomen ja Venäjän välinen yhteistyö ydinvoima-asioissa on vain "hyttysen  surinaa" verrattuna siihen, millaista energiayhteistyötä esimerkiksi Saksa rakentaa parhaillaan venäläisten kanssa. Keskustan rivit tuntuvat siis olevan ko. asiassa aika tavalla sekaisin. Myös kokomuksen Pertti Salolainen ja demareiden Jouni Backman pitivät A-studiossa Rosatom-yhteistyötä oikeana ratkaisuna. 

14. Mitä tulee oikeusoppineiden, erinäisten poliitikkojen sekä Helsingin Sanomien väitteisiin ministeri Vapaavuoren esteellisyydestä, niin väitteen esittäjät tai sitä verhotusti tulevat tahot eivät ole ilmeisesti lukeneet TEM:n Yle Uutisille 27.9. ja HS:lle 28.9. antamia lausuntoja, joissa perustellusti kiistetään tulkinnat Vapaavuoren esteellisyydestä. TEM:n mukaan mainituissa väitteissä ja tulkinnoissa Vaapavuoren rooli ydinenergia-alan yhteistyösopimuksen allekirjoittajana ja Fennovoiman pääriaatepäätöksen täydennyksen esitelijänä on sekoitettu ja niputettu pahasti ja perusteettomasti yhteen. Yhteistyösopimus on todellisuudessa valtiosopimus, jota Suomi ei ole tehnyt Rosatomin kanssa. Suomi ei ole voinut vaikuttaa siihen, kuka sopimuksen Venäjän puolesta allekirjoittaa Jan Vapaavuori valtuutettiin allekirjoittaamaan sopimus  Suomen valtion puolesta valtioneuvoston ja tasavallan presidentin toimesta marraskuussa 2013. Yhteistyösopimus menee vielä eduskunnan vahvistettavaksi. 

15. TEM korostaa tiedotteessaan, että Suomen ja Venäjän välinen sopimus ei liity mitenkään Fennovoiman ydinlaitoshankkeeseen. Kysymyksessä on yleisen puitesopimuksen luontoinen valtiosopimus,  eikä valtiosopimuksia solmita yksittäisen hankkeen tai toimeksiannon vuoksi. Tiedotteen mukaan sopimuksen valmistelu alkoi jo kauan ennen kuin Fennovoiman saksalainen osaomistaja Eon irtaantui Fennovoiman laitoshankkeesta ja sen tilalle tuli Rosatom. Yhteistyösopimuksella on merkitystä muun muassa Venäjältä Loviisan ydinvoimalaitoksiin tuotavan ydinpolttoaineen laadunvalvonnan sujuvoittamisen ja turvallisuusasioiden varmistamisen kannalta. Sopimus mahdollistaa myös sen, että Suomi ja Venäjä voivat vahinkotapauksissa esittää korvausvaatimuksia toisilleen, sopimuksettomassa tilanteessa tämä ei sitä vastoin ole mahdollista.

16. Jan Vapaavuori on omassa tiedotteessaan torjunut esteellisyysväitteet vastaavanlaisilla perusteilla. Hän pitää suorastaan pähkähulluna ajatusta, jonka mukaan hän olisi esteellinen Fennovoima-asiassa allekirjoitettuaan aikaisemmin ydinenergiasopimuksen Venäjän kanssa. Jos hän olisi jäävi, niin silloin ne kaikki, jotka olivat valtuuttamassa häntä allekirjoittamaan sopimuksen, eli käytännössä Suomen hallitus, olisi ihan yhtä jäävejä. Tämä koskee esimerkiksi Ville Niinistöä, joka osallistui hallituksen ko. istuntoon marraskuussa, jolloin Vapaavuorelle annettiin sopimuksen allekirjoittamista tarkoittava valtuutus. Vapaavuori ihmettelee lausunnossan myös HS:n jututtamia oikeusoppineita, jotka ovat heppoisin perustein ryhtyneet antamaan lausuntoja asiasta perehtymättä siihen huolellisesti.

17. TEM ja Jan Vapaavuori ovat esteellisyyskysymyksessä oikeassa ja asiassa HS:lle kiivailleet Olli Mäenpää ja Teuvo Pohjolainen (sd) ilmiselvästi väärässä. Professorit ovat iskeneet kirveensä pahemman kerran kiveen ja varsin köykäisillä perusteilla. Mikä hinku professoreilla on ollut rynnätä suinpäin HS:n toimittajien avuksi tuomitsemaan Jan Vapaavuoren ja TEM:n toimintaa. Vaikuttaa siltä, että ko. oikeusoppineet eivät ole noteeranneet miltään osinTEM:n myös HS:lle Vapaavuoren väitetystä esteellisyydestä antamaa selvitystä; jos siitä ylipäätään on professoreille edes kerrottu. 

18. Lehtijuttujen kirjoittamiseen osallistunut Petri Sajari on toki aktiivinen ja hyvä toimittaja. Olen kuitenkin jo aika kauan hieman ihmetellyt sitä yksipuolisuutta, jolla toimittaja tukeutuu jatkuvasti ja melkein jutussa kuin jutussa tiettyjen oikeusoppineiden ja professoreiden, tarkemmin sanottuna aina samojen ja ideologisesti hieman vasemmalle tai/ja vihreälle kallellaan olevien hallinto- ja valtiosääntöoppineiden mielipiteisiin, käsityksiin ja lausuntoihin. Ehkä tämä johtuu osin siitä, että Suomesta on nykyisin vaikea löytää  oikeistoon kallellaan olevia valtiosääntö- tai hallinto-oikeuden professoreja. Asia on niin, että vm. juristit suuntautuvat yksityisoikeden aloille eli esimerkiksi siviili- kauppaoikeuteen ja toimivat samalla usein yritystysriitoja ratkovina välimiehinä.  

19. Jan Vapaavuoren väiteystä esteellisyydestä voidaan toki kannella oikeuskanslerille. Näyttää kuitenkin ilmeiseltä, ettei kantelulla ole menestymisen mahdollisuutta. HS kysyi jo eilen oikeuskansleri Jaakko Jonkan kantaa ko. asiasta. Jonkka ei varovaisena juristina lähde yleensä etukäteen, saati jo ennen mahdollisen kantelun tekemistä ottamaan kantaa asiaan. Nyt hän teki poikkeuksen todetessaan HS:lle, ettei hänellä ole ainakaan tällä hetkellä tiedossaan perusteita sille, että tutkintakynnys Jan Vapaavuoren toimien tai hänen väitetyn esteellisyytensä osalta olisi ylittynyt.

20. Ministerin esteellisyysasia tuntuu siis olevan loppuun käsitelty tapaus. Ydinenergiayhteistyötä koskeva sopimus on valtiosopimus eikä Suomella ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa siihen, kenet Venäjän federaatio on valtuuttanut sopimuksen allekirjoittajaksi. Suomen valtio ei ole tehnyt mainittua sopimusta Rosatomin kanssa ja ministeri Vapaavuorella on ollut pätevä valtuutus allekirjoittaa sopimus. Yhteistyösopimus tulee vielä eduskunnan käsiteltäväksi, joten vihreillä ja muilla kansanedustajilla on vielä mahdollisuus jatkaa parran pärinää eduskunnan suuressa salissa. Fennovoiman ydinvoimalaitoksen lupa-asia ei ole väitetyllä tavalla kytköksissä ydinenergiasopimuksen kanssa eikä ministeri Vapaavuori ole ollut esteellinen esittelemään lupa-asiaa hallituksessa. 

21. Poliittinen peli ja kapuloiden nakkeleminen Fennovoiman ydinvoimala-asian samoin kuin maan hallituksen rattaisiin tulee ilmeisesti ministeri Antti Rinteen toimesta jatkumaan koko jäljellä olevan vaalikauden. Demareiden gallup-kannatus pitäisi saada nousuun ja tässä suhteeesa Antti Rinteen on pakko jatkaa hallituksessa purnaustaan ja kinaamistaan monissa asioissa. Antti Rinne käy koko ajan vaalikampanjaa ja pyrkii sekoittamaan hallituksen selviä pasmoja. Hän toi hallituksen budjettiriiheen muille hallituspuoluille yllätyksenä omat ehdotuksensa muun muassa takuueläkkeiden korotuksesta kympillä ja eläketulovähennyksen korottamisesta. Antti Rinteen masinoima TVO-kiista, vaikka se tiedettiin jo etukäteen tuhoontuomituksi yritykseksi, oli myös osa  Rinteen profiilinkorotuskampanjaa. Antti Rinne haluttaa ärsyttää pääministeri Alöexander Stubbia, Vapaavuorta ja kokooomusta. Suomen suurimman työväenlehden eli HS:ssa julkaistut jutut TVO:n "sorsimisesta" ja mielikuvat Jan Vapaavuoren esteellisyydestä Fennovoima-asiassa tulivat Antti Rinteelle taivaanlahjana. Hallituksesta vaalien takia lähteneet vasurit ja vihreät tarjoavat auliisti apua Rinteen ja demareiden yrityksessä nostaa profiiliaan. Nämä yritykset vaikuttavat kuitenkin epätoivoiselta näykkimiseltä. Demareiden gallup-kannatus ei vain ota noustakseen, Ylen viimeisimmässä mittauksessa se oli 15,2 prosenttia.