1163. Perussuomalaiset kiri SDP:n ohi Ylen gallupissa

 

1. Oppositiopuolue perussuomalaiset  (PS) on noussut SDP:n ohi toiseksi suurimmaksi puolueeksi, selviää Ylen eilen 6.1.-23  julkaisemasta ja Taloustutkimuksen tekemästä  puoluekannatusmittauksesta.

2. Perussuomalaisten kannatus nousi 1,9 prosenttiyksikköä edellisestä joulukuun alun mittauksesta ja on nyt 19,3 prosenttia. SDP:n kannatus laski hieman ja on nyt 18,8 prosenttia.

3. Kokoomus on yhä kärkipaikalla selvällä lähes neljän prosenttiksikön erolla persiuihin, mutta toisaalta sen kannatus laski yhdellä prosenttiyksiköllä edellisestä mittauksesta; kokoomusta äänestäisi nyt 23,0 prosenttia vastaajista.

4. Keskustan kannatus nousi "suosta" 1,9 prosenttiyksiköllä, mutta puolueen kannatus on edelleen sangen vaatimatonta luokkaa, sillä vain 10,9 prosenttia vastaajista äänestäisi nyt sitä. Vihreiden ja vasemmiston kannatus pysyi kutakuinkin samana kuin aiemminkin, KD:n kannatus laski todella reippaasti eli 1,1 prosenttiyksikköä.

5. Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja kertoi Ylelle, että perussuomalaisilla näkyy ensinnäkin, että kannatus nousee nyt naisten keskuudessa. Oikeastaan puolueen koko kannatusnousu tulee naisista. Toiseksi, perussuomalaiset saa tällä hetkellä kannatusta nukkuvien puolueesta. Lisäksi perussuomalaisille tihkuu jonkin verran kannatusta muilta porvaripuolueilta ja vähän myös vasemmalta.

6. Tähän voisi lisätä, että  perussuomalaisten kannattajakunta näyttää uskolliselta, silllä puolue ei ole juuri menettänyt kannattustaan muille puolueille. 

7. Kykeneekö kokoomus säilyttämään suurimman puolueen asemansa myös huhtikuun vaaleissa, on kysymys, joka askarruttaa monia myös kokoomuksessa. Puheenjohtaja Petteri Orpon lausunnot viime aikoina eivät vakuuta, ja juuri äsken puolue menetti kansandustaja Wille Rydmanin perussuomalaisille, kun puoluejohto eli Petteri Orpo ja Jouni Mykkänen eivät kyenneet päättämään, haluaako kokoomus nimetä Rydmanin ehdokkaaaksi huhtivaaleissa. 

8. Persusjen kannatus on nyt selvästi suurempi kuin neljä vuotta sitten ennen eduskuntavaaleja, eikä puolue ole juuri koskaan saanut vaaleissa gallupkannatusta huonempaa tulosta. Pysyisikö persut nousemaan maan suurimmaksi puolueeksi? 

9. Toinen suuri kysymys on tulevan hallituksen pohja, eli muodostetaanko maahan sinipuna-hallitus, jonka pääpuolueet ovat kokoomus ja sdp, vai haluaako kokoomus muodostaa hallituksen mieluummin persujen kanssa, jos se säilyttää vaaleissa suurimman puolueen asemansa.

1162. Presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheen herättämiä mietteitä

 

Olen päättänyt elevyttää tämän pari vuotta lähes pysähdyksissä olleen alkiuperäisen blogini, jonka pitämisen aloitin elokuussa 2008. Käsittelen blogissa lähinnä poitiikkaa, Suomen kv. asemaa sekä maan ulkoista ja sisäistä turvallisuutta, hallintoa jne. Juridusten kysymysten käsittelyä jatkan edelleen  Rule of law -blogissa.

Tämä blogikirjoitus käsittelee presidentti Niinistön eilen 1.1. 2023  pitämän uudenvuodenpuheen eräitä kohtia. Kokonaisuutena presidentin puhe oli oikein hyvä ja kenties parhaita hänen uudenvuodenpuheistaan. Tässä muutama hajahuomio puheesta:

1. Tasavallan presidentti Saui Niinistön perinteinen uudenvuodenpuhe esitettiin tänään kello 12 TV 1:ssä. Puhe käsitteli lähinnä Venäjän hyökkäystä Ukrainaan sekä Suomen ulkoista ja sisäistä turvallisuutta. 

2. Niinistö vertaisi Putinia Staliniin, joka kuvitteli puna-armeijan marssivan 1939 Helsinkiin kolmessa viikossa. Suunilleen yhtä nopeasti Putin uskoi  Ukrainan luhistuvan venäläisten hyökkkäyksen edessä. Näin ei käynyt, vaan sota Ukrainassa jatkuu edelleen ja tulee kestämään ilmeisesti vielä kauan. Oli täysin odotettua ja paikallaan, että Niinistö lupasi tuen Ukrainalle jatkuvan.

3. Niinistö puhui Venäjästä katkeruudella, eikä mikään ihme, sillä pettihän Putin kaikki Europan maat ja johtajat perin pohjin jo Krimin valtauksen yhetydesä 2014. Petettyjen joukossa seisoo myös Suomen presidentti Sauli Niinistö, joka tapasi Putinin presidenttikaudellaan Suomessa tai Venäjällä kymmenen kertaa ja lisäksi joissakin kansainvälisissä konferensseissa yms. tilaisuuksissa muualla.

4. Edes Krimin valloitus ja sen liittäminen Venäjään ei avannut Sauli Niinistön silmiä, vaan hän tapasi Putinia vuoden 2014 jälkeen muutaman kerran. Kenties räikeintä tässä suhteessa oli Putinin kutsuminen Suomeen vuonna 2017, jolloin Suomen itsenäistymisestä oli kulunut 100 vuotta. Presidentti Niinistö ja maan hallitus kohteli Krimin valloittanutta Putinia kuin konsanaan "piispaa pappilassa"ja suurena Suomen ystävänä! Kammottavaa oli myös Sauli Niinistön aloitteesta Donald Trumpin ja Putinin ns. huipputapaamisen järjestäminen Helsingissä vuonna 2019; se oli täysin turha tapaaminen, josta pisteet keräsi yksinomaan Putin.

5. Sauli Niinistön katkeruuden Putinin kohtaan ymmärtää, sillä kusettihan Putin Saulia puheillaan ja tapaamisillaan 10 vuotta putkeen. Putinin ja Venäjän pelossa Niinistö ei halunnut Suomen liittyvän Natoon, vaan hän piti Nato-optiota vielä tammikuussa 2022 riittävänä asiana. Vasta kun kansa ilmaisi välittömästi Venäjän hyöykkäyksen kevättalvella 2022 jälkeen selkeästi halunsa maan liittymisestä Natoon, presidentti, pääministeri Sanna Marin ja maan hallitus rohkenivat vihdoin kääntää kelkkansa.

6. Jonkinlaisena lieventävänä asianhaarana voidaan pitää sitä, että Putinin kusetuksen kohteeksi joutuivat myös Saksan Merkel, Ranskan Macron ja monet muutkin länsimaiden johtajat. Poikkeuksena Viro, Latvia ja Liettua, jotka ovat koko ajan pitäneet Putinin johtamaa Venäjää vaarallisena ja todellisena uhkana rajanaapureidensa ja koko Euroopan turvallisuudelle.

7. Nyt Sauli Niinistö saa odotella toimettomana, milloin Turkki ja Unkari suostuvat ratifiomaan Suomen Nato-hakemuksen - jos ylipäätään suostuvat. Turkin presidentti Erdogan ja Unkarin pääministeri Orban toimivat näin tietenkin Putinin  määräyksestä. Pari kolme kuukautta sitten presidentti Niinistö väläytti mahdollisuutta, että istuva eduskunta päättäisi jo ennen huhtikuun vaaleja hyväksyä lopullisesti halllituksen esityksen Natoon liittymisestä. Puhemies Matti Vanhanen torjui kuitenkin Niinistön  ehdotuksen toteamalla, ettei eduskunta säädä lakeja "pöytälatikkoon"; tästä pisteet Vanhaselle.

8. Niinistö palasi eilisessä puheessaan uudelleen sanottuun mahdollisuuteen, vaikka totesi samalla, että asia on "tietysti eduskunnan  käsissä". Mikä hoppu Niinistöllä on asiassa, sillä vielä  noin vuosi sitten  hän ei pitänyt edes Nato-hakemusta ajankohtaisena asiana. Toki tilanne on Venäjän hyökkäyssodan aloittamisen takia muuttunut  radikaalisesesti, mutta vaikka sota Ukrainassa jatkuisi, kuten näyttää, ties kuinka pitkään, Suomen turvallisuus ei ole sen takia välittömästi uhattuna, vaikka emme olisi Naton täysjäseniä.

9. Asian ydin on siinä, että Niinistön kannalta olisi todella ikävää, jos Suomen Natoon liittyminen olisi vielä kesken hänen toimikautensa päättyssä 1.4.2024. Mutta niin kuin Niinistö eilen totesi, Suomi kantaa myös Natoon liittymisen jälkeen itse päävastuun alueensa puolustamisesta. Suomi on jatkanut koko ajan Puolustusvoimien vahvistamista, ja viime vuonna asehankintoihin eri maista käytettiin ilmeisesti lähes miljardi euroa. 

10. Suomi on Britannian johtaman JEF-liittoutuman (Joint Expeditionary Force) jäsen yhdessä Alankomaiden, Yhdistyneen kuningaskunnan, Viron, Latvian, Liettuan, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin kanssa. Nämä maat ovat sitoutuneet kehittämään maiden sotilaallisia valmiuksia yhteisillä harjoituksilla ja tarvittaesa toimimaan yhdessä kriisitilanteissa. Suomi osallistuu jatkuvasti yhteisiin sotaharjoutuksiin myös Nato-maiden kanssa jne. Presidentti Sauli Niinistö osallistui 19.12.2022 Latvian Riiassa pidettyyn JEF-maiden päämieskokoukseen.

11. Sauli Niinistö käsitteli puheessaan lyhyesti myös Suomen sisäistä turvallisuutta. Hän varoitteli tässä suhteessa täysin perustellusti liiallisesta suvaitsevaisuudesta, sillä "siinäkin piilee sudenkuoppia". " Paha kun on taitava löytämään sen kaikkein löysimmän", presidentti lausui.  Niinistön mukaan Pohjoismaissa "suunta kulkee nyt kohti yleisen järjestyksen ja yksilöiden turvallisuuden vahvistamista". Selvä viittaus Suomessakin ilmenneen lisääntyvän katu- ja jengiväkivallan kitkemiseen. Hyvä!