1128. Presidenttiehdokkaat väittelevät

1. Tällä viikolla kahdeksan presidenttiehdokasta kohtaavat toisensa kaksi kertaa. Tänään keskiviikkona he olivat MTV:n toimittajien tentattavina ja huomenna torstaina on vuorossa Ylen järjestämä vaalikeskustelu. Maanantaina kutakin ehdokasta haastateltiin erikseen ISTV:ssä.

2. Ehdokkaita on nyt tosiaan kahdeksan, sillä Paavo Väyrynen sai kuin saikin viime tipassa tarvittavan määrän kannatuskortteja kokoon. Väyrysen loppukiri  yllätti, sillä tänään Väyrynen ilmoitti, että kortteja kertyi hieman yli 27 000 kappaletta; ehdokkuuden vaatimuksena on lain mukaan  20 000 kannatuskortin kokoaminen.

3. Maanantaina Paavoa haastatteli Sanoma-talossa pidetyillä presidenttimessuilla IS:n toimittaja Timo Haapala, joka on tullut tunnetuksi varsinaisena rakkikoirana ja rääväsuuna. Haapala latelee ikivanhoja juttuja ja syytöksiä, arvostelee röyhkeästi ehdokkaita - poikkeuksena tietenkin Sauli Niinistö - inttää  hurjasti ja osoittaa kaikin tavoin objektiivisuuden ja asiallisuuden puutetta.

4. Näitä keinoja Timo Haapala yritti maanantaina myös Paavo Väyrystä jututtaessaan, sillä hän veti esille kaikki mahdolliset asiat ja tapahtumat, joista Väyrystä on vuosikymmenten aikana syytetty, moitittu ja kritisoitu. Siinä tuli Vladimirovia, väitöskirjaa, Neuvostoliiton hajoamista, jalasmökkiä ja ties mitä kaikkia oikein solkenaan!  Eikö suuren iltapäivälehden poliittinen toimittaja todellakaan kykene parempaan? Ilta-Sanomilla on useita poliittisia toimittajia, mutta lähes joka kerta lehti valitsee heistä Timo Haapalan poliitikkojen haastattelijaksi. 

5. Väyrynen ei kuitenkaan lannistunut eikä taipunut Haapalan esille vyöryttämien väärien väitteiden ja syytösten edessä, vaan puolustautui vimmalla ja oikaisi toimittajan kaikki virheelliset väiteet selittäen, mistä Haapalan framille ottamissa asioissa todella on ollut kysymys. Kaksi kertaa Värynen moitti Haapalaa tai tämän syytöksiä suorin sanoin typeräksi; tämä erityisesti lämmitti blogistin mieltä. 

6. Kansa on jo kovasti ehtinyt odottanut Paavo Väyrysen paluuta "kehiin" ja ehdokkaaksi, sillä tähän mennessä käydyt vaalikeskustelut ovat olleet varsin latteita ja mitäänsanomattomia. Muut ehdokkaat eivät ole uskaltaneet "haastaa" Niinistöä, vaan ovat tyytyneet vain puhelemaan niitä näitä tuttuja jorinoitaan. Maanantaina juuri Paavo Väyrynen  sai Sanomatalon katsomon innostunutta väkeä täyteen. 

7. Miten tämän iltaista MTV:n tilaisuutta voitaisiin luonnehtia? Ilmassa oli etukäteen enemmän sähköä kuin ehdokkaiden aiemmissa kohtaamisissa. Mutta minusta tämäkin tilaisuus jäi kuitenkin melko vaisuksi. Ennakko-odotukset kohdistuivat lähinnä Väyrysen ja Niinistön kohtaamiseen, ja toki jonkinlaista sananvaihtoa miesten välillä syntyikin, mutta enemmän olisin kuitenkin odottanut. 

8. Kahdeksan hengen porukka näyttää olevan liian suuri, jotta kunnon keskustelua saataisiin aikaan. Toinen kierros olisi sen vuoksi toivottava, sillä silloin Niinistön vastaehdokas pääsisi kunnolla haastamaan istuvan presidentin. Mutta jos toiselle kierrokselle pääsisi Pekka Haavisto, olisi toinen kierros kyllä yhtä tyhjän kanssa, sillä se olisi lähinnä vain kuuden vuoden takaisen vaalin ikävystyttävä uusinta. Toinen kierros saisi tarvittavaa eloa vain siinä tapauksessa, että Niinistön vastaehdokkaaksi selviytyisi Paavo Väyrynen, Matti Vanhanen tai Laura Huhtasaari.

9. Tämän illan keskustelun perustella ehdokkaiden  joukko voitaisiin jakaa kahteen ryhmään, a) vahvat ja b) heiman heikommat ehdokkaat. Edelliseen ryhmään kuuluvat Sauli Niinistön lisäksi Matti Vanhanen, Pekka Haavisto, Paavo Väyrynen ja Laura Huhtasaari. Toiseen ryhmään jäisivät siten Tuula Haatainen, Merja Kyllönen ja Nils Torvalds.

10, Nils Torvalds on kieltämättä "hyvä suustaan", kuten vanha sanonta kuuluu. Miehellä näyttää olevan myös tietoa, järkeä ja arvostelukykyä. Tänään Nils oli vetänyt jalkoihinsa kirjavat sukat, mikä on herättänyt positiivista huomiota. Mutta tosiasia kuitenkin on, että entinen stalinisti ei näissä keimeissä noilla avuilla kuitenkaan pärjää, vaikka onkin hoksannut ryhtyä kannattamaan Natoon liittymistä. Äänestäisin itse mieluummin Torvaldsia kuin esimerkiksi Pekka Haavistoa, mutta näissä arvioinneissa ja ennustuksissa on toki otettava huomioon myös tietyt realiteetit.

11. Pidän paljon myös Merja Kyllösen kursailemattomasta ja rauhallisesta tyylistä, huumorista ja jopa hänen joistakin kannanotoistaankin. Omalla arvosasteikollani Merja Kyllönen päihittää selvästi Pekka Haaviston ja Tuula Haataisen, mutta  vaikka Kyllönen kerännee 28. tammikuuta jonkin verran enemmän ääniä kuin Hatainen, hän ei kuitenkaan selvitä tietään viiden kärkiehdokkaan joukkoon. Haatainen on varmaankin pätevä kansanedustaja, mutta presidentinvaalikeskusteluissa hän jää auttamatta statistiksi; tarvittava karisma puuttuu.

12. Entäpä sitten Pekka Haavisto? Mies toki argumentoi leppoisasti ja osoittaa ainakin näennäisesti suurten linjojen ja detaljien hallintaa, mutta samalla hänen esiitymisestään paistaa läpi tietty pätemisen tarve, joka on saanut hänet asettumaan toisen kerran vihreiden ehdokkaaksi. En pidä Haavistosta ja hänen esiintymisestään - mitäpä sitä kieltämään. Haavisto vihjailee olevansa jonkinlainen rauhanvälittäjä, mutta ainakin viimeisiltä vuosilta hänen näyttönsä tältä saralta puuttuvat kokonaan. Ei ollut siten mikään yllätys, että Martti Ahtisaari ei valinnut Pekka rauhanvälitystoimistonsa johtajaksi ja työnsä jatkajaksi, vaan hänen valintansa osui Alex Stubbiin, mikä oli Maralta täysin oikea päätös. Nytkään eli tänä iltana MTV:n tilaisuudessa Haavisto  ei haastanut Sauli Niinistöä oikeastaan missään kysymyksissä, ei edes yrittänyt haastaa, ja tällainen "nahjustelu" tulisi tietenkin jatkumaan myös toisella vaalikierroksella, jos Haavisto sinne selviäisi. Pekka kerää vaaleissa homojen äänten lisäksi vihreiden ääniä, mutta minusta olisi perin ikävää, jos meidän pitäisi taas todistaa toisella kierroksella "kamppailua" Haavisto vs Niinistö. Se olisi varsin tylsä näytelmä, jota ei voitaisi haukottelematta seurata.

13. Matti Vanhasen asemaa heikentää, vaalirahakohon ja hänen pääministeriaikaisten naisseikkailujensa lisäksi, se, että keskusta teki tyhmästi asettamalla Matin presidenttiehdokkaaksi jo kesällä 2016. Näin kepu teki siksi, ettei Paavo Väyrynen voisi haikailla neljättä kertaa keskustan ehdokkaaksi. Vanhasella riittäisi pätevyyttä ja taitoa vaikka mihin - tänäänkin hän erottui selvästi edukseen, jos vertailukohdaksi otetaan Sauli Niinistö ja tämän ylimielinen, vastahakoinen ja puolivenkoileva esiintymistyyli. Vanhasessa on minusta enemmän valtiomiesainesta kuin Saui Niinistössä, joka on päässyt asemaansa lähinnä kansansuosionsa avulla, jota Niinistö on näissä vaaleissa intoutunut haalimaan aivan ennennäkemättömällä tavalla. Mutta Vanhaselta alkaa kadota karisma, eikä hän uskaltanut tälläkään kertaa MTV:n studiolla haastaa Sauli Niinistöä mistään asiasta. Mies on viilipytty, mutta näissä vaaleissa tarvittaisiin räjähtävyyttä ja aimo annos temperamenttia, jota tapetinharmaasta Vanhasesta ei löydy. Voisin ennustaa, että Vanhanen ei tule selviytymään 28. tammikuuta pidettävällä kierroksella kolmen parhaan ehdokkaan joukkoon; neljäskin tila voi tuottaa Matille vaikeuksia.

14. Maanantain esityksen perusteella odotin Paavo Väyryseltä räväkkäämpää panosta ja esiintymistä mitä ohjelmassa sitten nähtiin. Fyysisesti Paavo ei ollut nyt parhaimmillaan; alkaisiko ikä (71 vuotta) jo painaa Paavoa? Paavo oli melko vaisu, mutta toki hän sai sanotuksi joitakin täärkeitä asioita, vaikka tilaisuutta vetäneet toimittajat yrittivät estellä joissakin kohdissa Paavon puheenvuoroja.  Paavo vetosi Suomen puolueettomuuten, missä suhteessa hän erosi yksinomaan sotilaallista liittoutumattomuutta korostavasta Sauli Niinistöstä ja muista ehdokkaista. Paavo arvosteli Niinistöä myös siitä, että tämä on viemässä Suomea EU:n sotilasliittoon, samoin siitä, että Niinistö oli toimivaltansa ylittäen neuvotellut EU:n korkean edustajan (ulkoministerin) Federica Mogherinin kanssa EU:n sotilasliitosta Kultarannassa viime kesänä. Näistä asioista voidaan toki olla eri mieltä, mutta ilmeistä on, että Suomi kannattaa ja myös ajaa innolla EU:n sotilasliiton syntymistä. Niinistö keskusteli Federica Mogherinin kanssa sotilasliitosta Kultarannassa, joten Niistön vääntely siitä, että kyse olisi ollut vain "ystävällisestä keskustelusta", on saivarelua ja kuivaa juridikkaa, jota Niinistö, vaikka onkin juristina melko aika keskinkertainen, silti mielellään näissä yhteyksissä korostaa. 

15. Väsähdin - korkea ikä nääs! Juttu jäi kesken Huhtasaaren ja Niinistön osalta. Kirjoitan uuden blogijutun, kun tänä iltana Yleltä tuleva vaalikeskustelu on käyty.

1127. Juhlien mentyä

                                   Me ollaan sankareita kaikki…ihan jokainen

1. Huh huh! Suomi 100 -juhlallisuudet alkavat olla - luojan kiitos - kohta takana päin! Kyllä niitä valmisteltiin ja suunniteltiinkin niin maan perusteellisesti. Vouhkaaminen asian ympärillä on ollut tosi kovaa. Nyt koittaa, kunhan vielä joulunpyhistäkin joten kuten selvittäisiin, arki ja presidentinvaalit. Vaalijännitys alkaa pikku hiljaa kohota varsinkin, kun istuvalle presidentille saatiin viime hetkillä kunnon vastaehdokas; en kansallisen yhtenäisyyden takia mainitse tässä hänen nimeään.

2. Eilisistä Linnan juhlista puhutaan tieenkin vielä muutama päivä. Katselin juhlia telkkarista, välillä tosin vilkaisin Eurosportiltä snookerin UK championship -otteluja.

3. Kaikki selvisivät Linnan juhlista suhtkoht terveinä ja hengissä. Ketään ei luultavasti jouduttu poistamaan humatilan takia Linnasta. Kimi Räikköseltä unohtui kulemma kutsukortti autoon - kyseessä ei sentään ollut formula 1 -auto - mutta Kimi ehti vielä haka sen ja pääsi kuin pääsikin Minttunsa kanssa sisälle Linnaan.

4. Huomiota on, myös mediassa, herättänyt se, että Linnan oli kutsuttu tällä kerralla poikkeuksellisen paljon urheilijoita, sekä nykyisiä että entisiä. No, presidenttipari toki päättää vapaasti, keitä kutsuvat ja keitä eivät, ei siinä mitään. Kenties kutsuja laadittaessa on myös ajateltu hiukan myös tammikuun pressanvaaleja ja sitä, keitä ihmisiä kutsumalla istuva presidentti voisi parhaiten edistää uudeleen valintaansa. siitähän tässä kaikessa hötäkässä loppujen lopuksi eli "loppupeleissä" on kuitenkin kysymys.

5. Linnassa olivat mm. entiset huippuhiihtät Siiri "Äitee" Rantanen, Helena Takalo, Marja-Liisa Kirvesniemi, entinen Hämäläinen, ja Marjo Matikainen-Kallström. Kaikki näyttivät hyväkuntoisilta ja 90-vuotias Äitee oikein pirteältä. Tuossapa olii koossa sellainen nelikko, joka voisi aika helposti selvitä vaikkapa ensi helmikuun Etelä-Korean talviolympiakisoissa viestihiihdossa jopa pistesijoille eli kuuden parhaan maan joukkoon. Varsinkin kun Venäjälle on annettu porttikielto koko kisoista.

5. Taidettiinpa Linnassa eilen nähdä myös myös vuoden 1992 Albertvillen olympiakisojen voittaja Marjut Rolig (5 km:n hiihto perinteisellä tyylilä) - hänet valittiin samana vuonna maan parhaaksi naisurheilijaksi -  sekä nykyisin uraansa edelleen 38-vuotiaana jatkava Aino-Kaisa Saarinenkin; jossakin lehdessä ihasteltiin Aino-Kaisa muhkeaa hauislihasta. Mikä mahtaa saada kohta 40-vuotiaan naishiihtäjän yhä edelleen jatkamaan uraansa, vaikka on selvää, ettei kansainvälistä menestystä voi enää Etelä-Korean kisoissakaan tulla edes viestinhiihdossa. Linnassa nähtiin myös hiihtäjä Kerttu Niskanen, muttei Virpi Saravuota, entinen Kuitunen. Virpin mies Jari Sarasvuo oli joutunut isoon leukaleikkaukseen; se siitä pitkään jatkuneesta leukailusta sitten tulee!

6. Mieshiihtäjiä Linnassa edustivat nm. Juha Mieto - aivan itseoikeutetusti tietenkin - sekä Matti Heikkinen,  Iivo Niskanen ja Sami Jauhojärvi. Sami lopetti uransa viime talveen, mutta lähtee Etelä-Korean kisoihin Ylen asiantuntijana. Jostakin syystä en kyllä oikein sympatiseeraa Jauhojärveä. Yhdistetyn miehistä huomasin Linnassa Samppa Lajusen, joka voitti kolme kultamitalia  vuoden 2002 olympiakisoissa - sekä Hannu Mannisen. Samppa lopetti uransa kauden 2003-2004 jälkeen, vaikka oli tuolloin vasta 24-vuotias.  Hannu Manninen, joka on nyt 39-vuotias ja vuotta lajusta vanhempi, sen sijaan jatkaa yhä uraansa ja tähtää vielä Etelä-Korean olympiakisoihin. Selvää on, ettei Hannu ole enää menestymisen mahdollisuuksia yhdistetyn henkilökohtaisissa lajeissa, mutta hän tähtääkin todellisuudessa lähinnä viestilajeihin. Hannulla tekee kuitenkin varsin tiukkaa päästä Suomen nelihenkiseen viestijoukkueeseen. Hän kyllä hiihtää edelleen melko kovaa, mutta mäessä hän lentää räpiköi kuin vanha varis konsanaan, jos tällainen vertaus sallitaan. Se, mIksi Hannu, jolla on kunnon ammatti lentäjänä, yhä haluaa jatkaa uraansa, on minulle täysi arvoitus. Mutta niinhän tekee myös 40-vuotias Janne Ahonen, jonka parhaista päivistä mäkimiehenä on jo 10 vuotta, ja joka pärjää nykyisin kisoissa vielä Mannistakin kehnommin. Varsin outoa!

7. Myös muiden lajien urheilijoita Linnan juhlissa nähtiin runsaasti. Siellä oli esimerkiksi entisiä rallikuskeja (ainakin Markku Alén, Hannu Mikkola, Juha Kankkunen, Tommi Mäkinen ja Marcus Grönholm), formulakuljettajat Mika Häkkinen ja Kimi Räikkönen, liuta koripalloilijoita (mm. Kari Liimo, Henrik Dettman (valmentaja), Shawn Huff, Teemu Rannikko ja pari naiskoripalloilijaa), pikaluistelija Kaija Mustonen, pesäpalloilijoista muutama pelaaja, joista tunnetuin on muutaman kerran vuoden pesäpalloilijaksi valittu Toni Kohonen - häntä Sauli Niinistö erehtyi kutsumaan Itä-Länsi -ottelussa "Korhoseksi", soudun kolminkertainen olympiavoittaja Pertti Karppinen, uimareista Jani Sievinen ja Ari-Pekka Liukkonen, painin olympiavoittaja vuonna Pertti Ukkola, jousiammunnan olympiavoittaja Moskovan 1980 kisoista Tomi Poikolainen, jalkapalloilijoista ainakin Jari Litmanen, yleisurheilijoista mm. Lasse Virén, Pekka Vasala - mies, joka on blogistin tavoin edustanut aikoinaan Riihimäen Kiskoa, näytti lihoneen paljon ja liikkui vaivalloisesti - Valentin Kononen, kolmiloikkaaja Simo Lipsanen, Wilma Murto, 10-ottelja Elmo Savola ja keihääheittäjätär Elina Kinnunen, jääkiekkoilijoista mm. Matti "Mölli" Keinonen, Vellu Ketola, Jari Kurri, Teemu Selänne, Saku Koivu ja Raimo Helminen ym. Siis yllättävän runsaasti ns. vanhoja partoja lajissa kuin lajissa. Urheilijoita Linnaan oli varmaankin lähes yhtä paljon kuin istuvia ja entisiä kansanedustajiakin. Kun lähes jokaisella kutsun saaneella oli myös puoliso mukanaan, lienee kansanedustajien ja urheiljoiden yhteismäärä kohonnut noin 700 henkeen.

8. Näyttelijöitä Linnassa nähtiin runsaasti. Mieleen jäi esimerkiksi 90- vuotiaan Lasse Pöystin tulo kättelyyn pyörätuolissa istuen; pyörää työnteli Lassen poika Tom, näyttelijä hänkin. Vesa-Matti Loiri oli Linnassa vasta kolmannen kerran, koska erilaiset kiertueet ja keikkamatkat ovat estäneet usein juhliin saapumista. Heikoksi on mennyt 71-vuotiaan Veskunkin liikkuminen, ja varsin hidas oli tämän aikoinaan Suomen parhana kaatujana tunnetun ja monen urheilulajin taitajan askel; avustajan tukeen Veskunkin oli pakko Linnassa turvautua. Juhlissa nähtiin, pitkästä aikaa, myös 80-vuotias Suomen neito Lenita Airisto, joka on tullut tunnetuksi muiden ansioiden lisäksi myös Max Jakobsonin ja edellä jo mainitun Vesku Loirin seurustelukumppanina. Pysyvään vieraskalustoon näyttää vuodesta toiseen kuuluvan Esko Salminen; Linnassa nähtiin myös mm. näyttelijä Seela Sella.

9. Politiikot ja kaiken karvaiset virkamiehet olivat tietenkin Linnassa hyvin edustettuina. Tuomarikuntaa sen sijaan oli paikalla hyvin vähän. Hovioikeuden presidenteistä kutsun oli saanut ainoastaan Rovaniemen Marianne Wagner-Prenner ja KKO:sta ja KHO:sta olivat paikalla vain tuomioistuimen presidentit sekä kaksi muuta jäsentä kummastakin ylimmästä oikeudesta; todella vähäinen edustus. Asianajajiakaan ei Linnassa juuri näkynyt ja sama koskee juristiprofessoreja. Oikeuskanslerinvirasto ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia sen sijaan olivat hyvin edustettuina. Tulevaa eli ensi vuoden alussa oikeuskanslerina aloittavaa Tuomas Pöystiä en onnistunut kättelyssä näkemään; ehkä katselin juuri silloin snookeria Eurosport-kanavalta.

10. Tänäään eduskunnan kyselutynnilla kansnaedustajat ja ministerit näyttivät aika vaisuilta, kalpeilta ja hiljaisilta. Ei hymyillyt enää edes pääministeri Juha Sipiläkän, joka Säätytalon lastenjuhlissa tiistaina oli lapsia kätellessään yhtä hymyä, kuten olen edellisessä blogijutussa kertonut. Ulkoministeri Timo Soini (sin), joka eilen poseerasi Linnassa otetuissa selfiekuvissa naamataulu leveässä hymyssä mm. laulajatähti Alman kanssa, loisti tänään eduskunnasta kokonaan poissaolollaan. Toivoa sopii, että Timo jaksaa painaa ulkoministerinä hallituskauden loppuun asti ja matkustella edelleen joka viikko milloin missäkin maailmalla "Isänmaan asioilla", kuten vanha sanonta kuuluu. Eduskunnassa esitettiin tänään ministereiden vastattaviksi useita kysymyksiä ikään kuin muodon vuoksi, sillä puhemiesneuvosto oli toki kokemuksesta arvannut, että eilisten raskaiden kemujen jälkeen edustajat eivät ole erityisen kovalla juttu- tai riitelytuulella. Avustajat olivat kirjoittaneet kysymykset paperille, josta kysymykset lukea paukuteltiin menemään.

1126. Itsenäisyyden 100 -vuotisjuhlat käynnissä

1. Itsenäisyyspäivän vietto alkoi tänään monenlaisilla etkoilla sun muilla happeningeillä. Suomi 100 - juhlallisuuksia on vietetty itse asiassa jo koko loppuvuosi. Vouhotus on melkoista, mutta toisaalta sen jotenkin ymmärtää, sillä valtiokin täyttää 1000 vuotta vain kerran olemassaolonsa aikana. Olavinlinnaa,  Näsinneulaa ja Saanatunturia on valaistu pimeän aikaan Suomen lipun väreillä päiväksi tai pariksi. Huomenna on vielä edessä Turun linnan juhlavalaistus. Onkohan tässä touhussa juuri järkeä?

2. Säätytalolla vieteään parhaillaan lasten omaa valtakunnallista itsenäisyysjuhlaa.  Paikalle saapui  yli 500 koululaista eri puolilta Suomea; juhlaan oli kutsuttu kaksi 10-vuotiasta Suomen jokaisesta kunnasta. Juhlan järjestävät Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Lapsiasiavaltuutettu  ja valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -organisaatio.

3. Miten lasten juhlat alkoivat? No, tietenkin kättelyllä, pitihän tuo toki arvata! Katselin juuri äsken päättyneen kättelyn sujumista. Pääministeri Juha Sipilä kätteli ja toivotti jokaisen lapsen tervetulleeksi henkilökohtaisesti. Kättely sujui paljon rivakammin kuin mihin Linnan juhlien kättelyissä on totuttu.

4. Pääministeri Juha Sipilä hymyili koko ajan hänelle tyypillisellä tavalla maireasti ja suupielet lähes korvissa. Monet lapset vain hätäisesti vilkaisivat pääministeriä ja jatkoivat sitten melkein juoksujalkaa kulkuaan, sillä onhan juhlissa toki myös muuta ja hauskaakin tekemistä. On taikurin esitystä, räppäämistä ja jopa piparkakkujen leivontaa.

5. Miksi ihmeessä myös lasten itsenäisyysjuhlissa täytyy pitää kiinni tuosta jokseenkin älyttömästä ja suorastaan ällöttävän tuntuisesta kättelyseremoniaasta? En kyllä yhtään ymmärrä. Tällä tavalla ilmeisesti jo pienet eli 10- vuotiaat lapset halutaan totuttaa siihen, että kättelyjono kuuluu kaikkiin tärkeisiin juhliin, joita aikuiset keskenään leikkivät. Presidentiksikin päsee vain, jos jaksaa kätellä kymmeniätuhansia ihmisiä vuosittain; kättelyfinaali käydään Linnassa  6. joulukutta pidettävässä kättelymaratonissa, jonne parhaat kättelijät saavat kutsun.

6. Yksi huomio lasten tämän päiväisestä kättelytacasta. Ennen vanhaan lapsille opetettiin kotona, miten vanhempia ihmisiä tulee tervehtiä. Tyttöjen piti niiata ja poikien pokata eli lyödä kantapäät yhteen ja kumartaa. Nykyisin tätä tapaa ei ilmeisesti enää opeteta tai vaadita. Päämisteri Sipilää kätellyistä hieman yli 500 lapsesta vain 5 tai 6 tyttöä niiata niuksautti ja ainoastaan 3 tai 4 poikaa pokkasi. Suuri osa lapsista tuli Sipilän eteen jokseenkin välinpitämättömän näköisenä, tarttuivat hetkeksi "sedän" ojentamaan käteen ja jatkoivat sitten kiireesti eteenpäin. Monet lapsista eivät vaivautuneet edes katsomaan pääministeriä silmiin. Merkilllistä! 

7. Pelkäsin etukäteen hieman, että presidentti Sauli Niinistö olisi tunkenut itsensä myös Säätytalon juhlaan lapsia kättelemään, sillä kättely televisoitiin  suora lähetyksenä mm. ISTV:ssä. Saulilla on ollut hirmuisen kova hinku - kas kun presidentinvaalit vaalit ovat jo ovella (!) - tunkemaan kaikkiin mahdollisiin Suomi 100 -juhlallisuuksiin, kunhan ne vain televisioidaan. Eikä tässä vielä kaikki, sillä Sauli ei ole tyytynyt olemaan vain paikalla, vaan hän on halunnut myös pitää myös pikku puheen, vaikka sitä ei häneltä edes odotettaisi. Niinistön puhenvuorot ovat tyypillistä sanahelinää, joista paikallaolijat tuskin muistavat jälkeenpäin mitään. 

8. Esimerkkinä tästä voidaan mainita  viime viikolla Talvisodan muistomerkin paljastustilaisuus Helsingin Kasarmintorilla. Patsaas paljasuspuheen piti presidentti Martti Ahtisaari, kuten oli sovittu, sillä hänet oli aikoinaan valittu patasatoimikunnan puheenjohtajaksi. Tämän lisäksi tilaisuudessa puhui patsashankkeen toteutumisesta käytännössä vastannut henkilö. Mutta tämä ei riittänyt tilaisuuteen kutsutulle Sauli Niinistölle, sillä hän halusi myös puhua ja vieläpä kaikkein ensimmäisenä. Tilaisuudessa oli saapuvilla myös presidentti Tarja Halonen, mutta hän ei hinkunut pitämään puhetta. Tämä voidaan tyydytyksellä panna merkille. Patsasjuhlien puheiden pito ei päättynyt vielä torille, sillä paljastustilaisuuden jälkeen porukka siirtyi Säätytalolle, jossa puhui pääministeri Juha Sipilä.

9. Eilen Sauli Niinistö halusi tavata Mäntyniemessä 30-40 vanhaa suomalaista olympiavoittajaa, joille opetusministerön aloitteesta oli presidentin päätöksellä myönnetty myönnetty Suomen Leijonan I-luokan ritarimerkki; merkin saajia on kaikkiaan 48.  Merkit luovutti Kalastajatorpalla kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho - siinä on kanssa varsinainen linssilude (!) - mutta tämän jälkeen merkin saajat kävivät vielä Sauli Niinistön luona Mäntyniemessä. Sauli piti joukon edessä pikku puheen, kuinkas muuten! Kyllä Saulille kelpaavat vaaleissa oikein hyvin olympiavoittajien äänet, myös TUL:n urheilijoiden antamat äänet. Ja tv-kamerat tietenkin välittivät tämänkin tilaisuuden joka kotiin.

10. Lukijoille ei liene jäänyt epäselväksi blogistin Sauli Niinistöä kohtaan tuntema vastenmielisyys. Voin vakuuttaa, ettei se osoita laantumisen merkkejä, vaan päin vastoin voimistuu entisestään. En mahda mitään sille, että minusta Sauli Niinistö on sietämätön tyyppi, joka näyttää olevan valmis tekemään melkein mitä tahansa kansansuosionsa kasvattamisen eteen. Se on hänelle kaiken aa ja oo.

11. Tätä kirjoittaessani kello on 17.30  Kello 18 Kauppatorilla pidetään Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan viralliset avajaiset. Tilaisuus kuulemma rakentuu sadan Suomen lipun installaatio, kun lapset ja nuoret nostavat siniristiliput salkoihin. Lipunnostoon osallistuvat eduskunnan puhemies Maria Lohela (sin), pääministeri Jha Sipilä (kesk) ja - tietenkin - tasavallan presidentti Sauli Niinistö (kok). Toivotaan, että Niinistö tällä kertaa armahtaisi meitä ja jättäisi puheen pitämättä!  

12. Päivään mahtuu toki myös muutama iloinenkin uutinen.  Paavo Väyrynen on nimittäin saanut 20 000 kannattajakorttia kerättyä ja voi siis kuin voikin osallistua presidentinvaaleihin. Väyrysen mukaan kortteja on kerätty jo "reilusti yli 20 000", mutta niiden keräys jatkuu vielä ensi viikolla kennes ne toimitetaan vaaliviranomaiselle 11. joulukuuta.

13. Hyvä juttu, että Paavo onnistui saamaan kortit kasaan. Nyt vasta vaalikamppailussa päästään tositoimiin, sillä puhutaan mitä puhutaan, niin kyllä asia on niin, että vain Paavo Väyrynen voi tarjota Sauli Niinistölle kunnon vastuksen. Kuten Väyrynen tänään totesi, ehdokkaiden vaalikeskustelut ovat olleet tähän asti aika tylsiä ja niissä on keskusteltu lähinnä vain toisarvoisista asioista. Väyrysen mukaan ydinkysymys tällä hetkellä on EU:n kehittyminen sotilasliitoksi, jota Suomen hallitus ja presidentti Niinistö ajavat.

14. Väyrynen kommentoi Sauli Niinistön ylivoimaista gallup-kannatusta näin: "Kun itsenäisyyspäivä on vietetty, alkaa Niinistön arki ja kansanvallan juhla".

15. Hyvä Paavo! Hyvä Suomi! Blogisti katsoo tänä iltana Teemalta tulevan Rauni Mollbergin ohjaaman Tuntemattoman sotilaan 80 -luvulta. Huomenna on sitten vuorossa se oikea tuntematon, eli Edwin Laineen ohjaama Tuntematon sotilas vuodelta 1955.

Rooman Colosseum juhlavalaistiin illalla sinivalkoisin värein. Oheinen kuva on paikalla olleen tyttäreni ottama. Tilaisuudessa laulettiin Finlandiahymni ja Maammelaulu.

1125. Ylen gallupkysely: SDP ja persut nousussa

1. Yle julkisti tänään Taloustutkimuksella teettämänsä puoluekannatuskyselyn tulokset. Mittausta varten haastateltiin 1.-28.11. välisenä aikana puhelimitse 2963 henkilöä, joista puoluekantansa kertoi 1774 vastaajaan. Kyselyn virhemarginaali +/-1,9 prosenttiyksikköä.

2. Kyselyn mukaan kokoomus on edelleen suosituin puolue 22,3 prosentin kannatuksellaan, laskua  edellisestä mittauksesta 0,5 %. Toiseksi suosituimmaksi puolueeksi on kirinyt SDP, jota kannattaa 19,7 prosenttia vastaajista; nousua edellisestä kannatatusmittauksesta 1,3 prosenttiyksikköä.  SDP haastaa kohta kokoomusta suurimman puolueen tittelistä, sillä syksyn aikana puolue on lisännyt kannatustaan16 prosentista liki 20 prosenttiin. 

3. Kolmannella sijalla on pääministeripuolue keskusta, jonka kannatus matelee edelleen reilun 17 prosentin kannatusarviossa; Juha Sipilän johtaman puolueen kannatusluvut ehtivät tosin käväistä kesällä alle 16 prosentissa. Vihreiden kesällä alkanut nousu näyttää pysähtyneen hieman yli 14 prosentin kannatukseen. Oppositiopuolueista SDP on siis ottanut selvän niskalenkin vihreistä.

4. Suurinta kannatuksen nousu oli marraskuun aikana perussuomalaisilla, joka nousi mielipidemittauksessa vasemmistoliiton ohi viidenneksi suurimmaksi puolueeksi 8,4 prosentin suuruisella kannatuksellaann; nousua edellisestä kyselystä 1,5 prosenttiyksikköä. Vasemmistoliiton kannatus laki 1,0 prosenttiyksiköllä. Eduskunnassa vasureiden puheenjohtaja Li Andersson ja ex-puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ovat kyllä jatkuvasti "suuna ja päänä", mutta gallupkyselyissä puolueen kannatus ei vaan lähde nousuun.

5. Yllättävän  suuri kannatuksen lasku on kyselyssä sen sijaan rkp:lla, joka vajosi kristillisdemokraattien ohi toiseksi pienimmäksi eduskuntapuolueeksi. Mitenkään valoisalta ei näytä myöskään perussuomalaisista irtaantuneiden sinisten tulevaisuus, sillä uuden puolueen kannatus, joksi saatiin nyt 1,1 prosenttia,  ei näytä kohoavan yhden prosentin lukemista, ei sitten millään, vaikka puolueella on hallituksessa Timo Soinin johdolla viisi ministeriä.

6. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että seuraavien eduskuntavaalien jälkeen valtaan tulisi sinipunahallitus Petteri Orpon ja Antti Rinteen johdolla. Hallitukseen voisivat kokoomuksen ja demareiden lisäksi päästä myös vihreät ja rkp. Sinisiä hallituksessa ei tarvita, vaikka puolue saisikin pari kolme hassua paikkaa uuteen eduskuntaan.

7. Suomessa ajaudutaan todennäköisesti ennenaikaisiin eduskuntavaaleihin ensi keväänä jahka presidentinvaaleista on ensin selvitty. Soteuudistus kaatunee omaan mahdottomuuteensa, mikä johtaa samalla siihen, ettei myös keskustan kovasti ajamasta maakuntauudistuksesta tule mitään. Sipilän kummallista hallitusta jää kaipaamaan ainoastaan keskusta. Kokoomuksen kansanedustaja Hjallis Harkimo on tänään kritisoinut sekä soteuudistusta että maakuntauudistusta.

8. Hallitus on kummallinen sekasikiö siksi, että siinä roikotetaan ottopoikina mukana sinistä tulevaisuutta, jolla on hallituksessa viisi ministeriä, vaikka puolueen kannatus mataa koko ajan yhdessä prosentissa. Sinisillä on hallituksessa sekä ulkoministerin että puolustusministerin tärkeät salkut ja kaiken kukkuraksi myös puhemiehen paikka. Kokoomus ja keskusta tarvitsevat sinisiä sote-uudistuksen ja maakuntauudistuksen takia hallituksesssa, sillä puolueella on eduskunnassa 19 kansanedustajaa, joiden varaan hallituksen niukka enemmistö eduskunnassa nojaa.

9. Sinisten puheenjohtajaksi valittaneen parin viikon kuluttua Tampereella pidettävässä puoluekokouksessa Sampo Terho, joka on hallituksen eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri. Terho ja puolustusministeri Jussi Niinistö yrittävät hakea ja saada julkiuutta keinolla millä tahansa. Niinistön sekavat puheet suursotaharjoituksesta kolmisen viikkoa sitten ovat vielä hyvin muistissa. 

10. Sampo Terho puolestaan yrittää herättää huomiota ryhtymällä säveltäjäksi ja kritisoimalla kirjallisuuden Finladia-palkinnon saaneen Juha Hurmeen puhetta, jossa tämä kehotti "juntteja" opettelemaan ruotsia. "Maailmankuvanne avautuu kummasti", opasti Hurme juntteja. Sampo Terho, joka on tunnettu pakkoruotsin vastustaja, hermostui Hurmeen leikkimielisestä tokaisusta täysin ja vaati kirjailijalta julkista anteeksipyyntöä. Eilen Ylen aamutv:ssä  Juha Hurme oli pyytävinään anteeksi, mutta esitti samalla toiveen, että kulttuuriministeri Sampo Terho saisi joululahjaksi sen verran ison pipon, että se ei kiristäisi ministerin päätä.

1124. Valtiosihteeri peräkontissa

                                           Ei mikään tavallinen Virtanen!

1. Perussuomalaisten viime kesäkuun Jyväskylän puoluekokouksen (9.-11.6.) jälkimainingeista eli puolueen eduskuntaryhmän hajoamisesta ja ns. hallituskriisistä tulee jatkuvasti esille uusia ja varsin yllättäviä tietoja . 

2. Kysymys on lähinnä siitä, oliko hallituksen avainministereillä eli Juha Sipilällä, Petteri Orpolla ja Timo Soinilla valmiit suunnitelmat sen varalta, että perussuomalaiset valitsee uudeksi puheenjohtajakseen Jussi Halla-ahon ja vaihtaa myös kaikki varapuheenjohtajansa. 

3. Pääministeri Juha Sipilä vakuutti 19. kesäkuuta eduskunnan täysistunnossa, ettei hänellä ja hallituksella ollut mitään tietoa ennen Jyväskylän puoluekokouksen päättymistä siitä, että puolue voisi puheenjohtajien valinnan vuoksi hajota kahtia.

4. Iltalehti kertoi kuitenkin pari viikkoa sitten, että ulkoministeri Timo Soinin valtiosihteeri Samuli Virtanen kävi pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa tapaamassa pääministeri Sipilää sunnuntaina 11. kesäkuuta päivällä, jolloin perussuomalaisten puoluekokous oli vielä Jyväskylässä käynnissä.

5. Hallituspuoluelähteistä oli kerrottu, että valtiosihteeri Virtaen vierailu haluttiin pitää salassa medialta. Vierailun loppupuolella Kesärannan portilla oli havaittu liikenhdintää, mistä oli päätelty, että portilla saattaisi olla toimitajia seuraamassa, mitä virka-asunnossa tapahtuu ja keitä vieraita talossa on käymässä.

6. Tämän vuoksi päädyttiin järjestelyyn, jonka tarkoituksena oli saada valtiosihteeri huomaamattomasti pois kiinteistöltä. Samuli Virtasta kuljettamassa ollut auto peruutettiin Kesärannan pihalle suojaan ulkopuolisten katseilta. Valtiosihteeri kiipesi auton takakonttiin, luukun ovi suljettiin ja auto lasteineen ajoi ulos Kesärannan portista.

7. Samuli Virtasen Kesärannan vierailu ja sieltä poistuminen nousi esille tänään eduskunnan kyselytunnilla. Asian otti esille kansanedustaja Li Andersson (vas, joka esitti pääministeri Sipilälle seuraavan kysymyksen: 

Arvoisa puhemies! Monet suomalaiset ihmettelivät kesällä sitä tapaa, miten hallitustyöskentelyä perussuomalaisten erottamisen jälkeen jatkettiin sellaisen ryhmän kanssa, jota kukaan suomalainen ei ollut vaaleissa äänestänyt. Silloin monet kysyivät, oliko tähän uuteen hallituspohjaan varauduttu hallituksessa etukäteen. Pääministeri Sipilä, kesäkuussa te sanoitte valtioneuvoston tiedonannossa uudesta hallituspohjasta, että tällaista keskustelua ei ole ollut olemassa ja että te kuulitte sunnuntai-iltana ensimmäisen kerran jotakin mietintää. Julkisuudessa on nyt esitetty väitteitä, joiden mukaan tämä ei pidä paikkaansa. Nämä väitteet ovat sen verran vakavia, että vasemmistoliiton eduskuntaryhmä pitää äärimmäisen tärkeänä, että tähän asiaan nyt saadaan selvyys koko eduskunnan edessä. Pääministeri Sipilä, seisotteko edelleen kesäkuussa eduskunnalle antamanne lausunnon takana? 

8. Pääministeri Juha Sipilän vastaus: 

Arvoisa puhemies! Vastasin 19. päivä kesäkuuta tähän samaan kysymykseen ja seison täsmälleen sen saman vastauksen takana edelleenkin. 

9. Toinen varapuhemies Arto Satonen: Nyt on mahdollisuus tehdä lisäkysymyksiä tähän kysymykseen. 

10. Li Anderssonin vastauspuheenvuoro:

Arvoisa puhemies! Pääministeri Sipilä, jos te seisotte täsmälleen tämän lausunnon takana edelleen ja kuulitte ensimmäisen kerran mietintää tästä uudesta hallituspohjasta vasta sunnuntaina illalla, niin mistä te keskustelitte perussuomalaisten valtiosihteerin kanssa hänen vieraillessa Kesärannassa sunnuntaina päivällä? Tänä aamuna kansanedustaja Tiina Elovaara (sin) on sanonut, että perussuomalaisten valtiosihteeri tapasi Sipilän Kesärannassa perussuomalaisten puoluekokouksen aikana sunnuntaina ja poistui tapaamisesta piiloutuneena auton takakonttiin, [Naurua] koska oli liian suuri riski tietovuodosta kansanedustajien siirtymisestä. Jos kerran ei ole mitään salattavaa tai mitään salamyhkäistä tapaamiseen liittyen, niin miksi te pääministerinä uskotte, että valtiosihteeri päätti lähteä Kesärannasta auton takakonttiin piilotettuna, vaikka olikin kävellyt omin jaloin ulos teidän välisestä palaveristanne? [Puhemies koputtaa]  

11. Pääministeri Juha Sipilä (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuossa kysymyksessä oli tosiaankin silloin, tiesikö hallitus tai oliko hallituksella jotakin tietoa ennen perussuomalaisten puoluekokousviikonloppua tästä, että puolue voisi hajota kahtia. Ei ollut. Tämä oli vastaukseni kysymykseen. Mitään sellaista tietoa ei ollut. Tapasin valtiosihteeri Virtasen Kesärannassa, niin kuin olen aikaisemminkin kertonut, ja keskustelimme siitä, miltä perussuomalaisten tilanne näyttää. Se oli siis sen viikonlopun jälkeen, puoluekokouksen jälkeen tapahtuva tapaaminen. Siitä, millä tavalla Virtanen on poistunut Kesärannasta tuosta kokouksesta, [Naurua] valitettavasti en tiedä muuta kuin että hän kokoushuoneesta poistui kyllä omin jaloin kävellen. [Naurua] Tapaan kyllä saattaa omat lapseni autoon ja varmistaa, että he lähtevät siitä, mutta en tiedä, miten Virtanen on sitten poistunut Kesärannasta eteenpäin. [Naurua — Puhemies koputtaa] 

12. Anna-Maja Henriksson, r (vastauspuheenvuoro):

Värderade talman, arvoisa puhemies! Ensin meillä oli avokonttori, sitten oli U-käännös ja nyt on sitten tämä takakontti. [Naurua] Mutta ehkä se kaikkein keskeisin kysymys kuitenkin Suomen kannalta on hallituksen tämänhetkinen toimintakyky. 
Pääministeri Sipilä, sanoitte hallitusneuvottelujen jälkeen, että hallituksenne on kuin yhtä suurta puoluetta. Nyt kaksi ja puoli vuotta myöhemmin vaikuttaa siltä, että hallitus on kolmen tai ehkä kahden ja puolen puolueen löyhä yhteenliittymä, jossa kaikki puuhaavat vähän omiaan. Ainakin tämän kuvan saa, kun seuraa hallituspuolueitten viestintää. Otetaan nyt esimerkiksi sote-uudistus, jossa vähän väliä saamme lukea eri tulkintoja sote-uudistuksen sisällöstä ja hallituksen linjauksista, viimeksi eilen Maaseudun Tulevaisuuden mielipidepalstoilla. Mutta, arvoisa pääministeri, tärkeä kysymys [Puhemies koputtaa] on se, mikä on hallituksen tämänhetkinen toimintakyky. Vad är regeringens funktionsförmåga? 

13. Antti Rinne, sd (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa puhemies! Ei tämän asian käsittely täällä eduskunnassa mikään naurun asia ole. Kysymys on siitä, miten kansalaiset voivat luottaa ja suhtautua demokratian parlamentaariseen toimintaan. Nyt on käynyt selville, että valtiosihteeri Virtanen ja valtiosihteeri Nevamäki ovat kummatkin puhuneet jollakin tavalla muunneltua totuutta tämän asian yhteydessä, liittyen tapahtumiin tuolla pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa.  Kyllä tämä kaikki tapahtunut näyttää sen, että demokratian kannalta, parlamentaarisesta näkökulmasta, olisi ollut tärkeää tuossa tilanteessa viheltää peli poikki, käydä neuvottelut ja ehkä sitten päätyä tähän lopputulokseen, tähän ratkaisuun.  Te olette kyllä omalla toiminnallanne, pääministeri Sipilä, ja myös koko tämän episodin yhteydessä aikaansaanut lisää epäluottamusta ja demokratian kunnioituksen puutetta kansalaisissa tämän toimintanne johdosta. Miten te itse näette tämän: onko toimintanne vahvistanut kansalaisten luottamusta demokratiaan ja suomalaiseen parlamentaariseen toimintaan? 

14. Pääministeri Juha Sipilä (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskeisenä osana näitä maanantain ja tiistain tapahtumia oli luonnollisesti se, että varmistamme sen, että toimimme siinä täsmälleen ottaen tarkasti perustuslain mukaisesti, ja näin myöskin teimme. [Antti Rinteen välihuuto] Teimme sen usean oikeusoppineen toimesta, [Antti Rinne: Lisäsittekö luottamusta?] ja myöskin oikeuskansleri on tähän sitten jälkikäteen kertonut kantanaan, että siinä mentiin täsmälleen niin kuin pitääkin.  Siihen, että oliko tämä parlamentarismin oppien mukaista: Ensinnäkin laillisesti oli. Toiseksi prosessina olisin toivonut, että silloin kun asia oli auki, kaikki puolueet olisivat suhtautuneet avoimesti siihen, että neuvotellaan ja käydään läpi. Saimme useita viestejä julkisuuden kautta, että emme ole valmiita keskustelemaan uudesta hallituspohjasta muuten kuin vaalien kautta. 

15. Li Andersson, vas (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa puhemies! Juuri kuten edustaja Rinne tässä sanoi, kyse on luottamuksesta politiikkaan ja myöskin meidän poliittiseen järjestelmäämme, demokratiaan ja niihin lausuntoihin, jotka poliittiset päättäjät tässä maassa antoivat. Kyllä kaikki puolueet suhtautuivat avoimesti neuvottelujen käymiseen siinä vaiheessa, kun tästä keskusteltiin. En usko, että edes perussuomalaisten valtiosihteeri niin hyvin viihtyy auton takakontissa, että hän ihan huvin vuoksi olisi sinne piiloutunut, kun lähti Kesärannasta. Ja tämä asian käsittely tällä foorumilla on tärkeää juuri sen takia, että pitää saada selvyyttä siihen, pitävätkö nämä vakavat julkisuudessa esitetyt väittämät paikkansa vai eivät. Arvoisa pääministeri, minä tulkitsin nyt puheenvuoronne niin, että teillä kyllä oli tietoa näiden kansanedustajien suunnitelmista siirtyä toiseen ryhmään jo viikonlopun aikana. Pitääkö tämä paikkansa? 

16. Pääministeri Juha Sipilä (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastasin tähän kysymykseen täällä sillä tavalla, että sunnuntai-iltana sain ensimmäisiä merkkejä siitä, että jotain liikehdintää on. [Mika Niikon välihuuto] Ihan samalla tavalla vastaan edelleenkin: mitään täsmällistä ei ollut vielä sunnuntainakaan tiedossa. [Paavo Arhinmäen välihuuto] Ja silloin kun täällä eduskunnassa tästä asiasta keskusteltiin, kysymys kuului, tiesimmekö etukäteen, ennen perussuomalaisten puoluekokousta, tämmöisestä suunnitelmasta, ja vastaus oli, että emme tienneet. Vastasin samassa vastauksessani 19. päivä kesäkuuta tältä paikalta, tai sieltä väliaikaiselta paikalta, että en tiennyt siitä etukäteen, sunnuntai-iltana saimme joitakin viitteitä, että liikehdintää on tapahtumassa, mutta mitään konkreettista emme [Puhemies koputtaa] sunnuntainakaan asiasta tienneet. Eli vastaukseni siihen, [Puhemies koputtaa] puhuinko totta täältä, on, että puhuin totta. 

17. Toinen varapuhemies Arto Satonen Myönnän vielä yhden lisäkysymyksen. — Edustaja Niikko. 

18. Mika Niikko, ps (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä puhutaan perussuomalaisista ikään kuin perussuomalaiset eivät olisi itse paikalla, [Eduskunnasta: Kyllä näyttää olevan!] ja hyvä, että tuli puheenvuoro tännekin päin. [Eduskunnasta: Niinpä!] Tätä olisin kysynyt, kun, pääministeri, mainitsitte, että haitte sitoutumista hallitusohjelmaan, ja itse olen ainakin ymmärtänyt niin, että perussuomalaiset olivat sitoutuneet edelleenkin jatkossa hallitusohjelmaan ja nimenomaan vaativat siellä, että pidetään kiinni hallitusohjelman kirjauksista, kuten vaikkapa maahanmuutto-ohjelmista ja ‑toimenpiteistä, elikkä tässä viestissä ja mielikuvassa kansalle siitä, että perussuomalaiset eivät olleet enää yhteistyökykyinen puolue, kysehän oli puhtaasti vain siitä, että väärä puheenjohtaja voitti vaalit hallituksen näkökulmasta. [Leena Meri: Kyllä, aivan näin!] Tämä täytyy rehellisesti sanoa, tämä oli se teidän syynne laittaa perussuomalaiset pois hallituksesta, ja siinä mielessä se ei ole demokratian mukaista toimintaa laisinkaan. Vielä kysyn lopuksi: eikö siellä Kesärannassa lähes viikkoa ennen sitä puoluekokousta nimenomaan tällaisia supinoita käyty siellä sun täällä? [Välihuutoja] Ainakin semmoinen vilske siellä oli, [Puhemies koputtaa] mitä katselin siellä ympärilleni. 

19. Pääministeri Juha Sipilä (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa puhemies! Tällaisia supinoita Kesärannassa ei ole ollut. Mutta sellaisia supinoita oli, niin kuin vastasin 19. päiväkin, että jos puheenjohtaja vaihtuu, niin voi olla, että joitakin edustajia lähtee johonkin toiseen ryhmään. Tällaisia puheita oli, niin kuin silloin vastasin 19. päivä. Mistä tässä keskustelussa perussuomalaisten kanssa oli kysymys? Kyllä, puheenjohtaja Halla-ahon vastaus oli, oletteko sitoutuneet hallitusohjelmaan, vastaus oli kyllä. Mutta keskustelimme valtiovarainministeri Orpon ja puheenjohtaja Halla-ahon kanssa myöskin arvoista ja siitä, löytääkö tämä hallitus uuden perussuomalaisten johdon kanssa sellaisen arvopohjan, että selviämme eteen tulevista kysymyksistä, puhuttiin sitten maahanmuutosta, puhuttiin EU-politiikasta, puhuttiin niistä eteen tulevista kysymyksistä, ja tästä asiasta [Puhemies koputtaa] emme tulleet vakuuttuneiksi ja sen takia päätimme yhdessä lopettaa yhteistyön perussuomalaisen eduskuntaryhmän kanssa. [Leena Meri: Mistä ihmeen arvoista?] 

20. Tällaista sanailua siis eduskunnassa tänään. Mikä on totuus?  Oliko Sipilällä, Orpolla ja Soinilla "selvät sävelet" eli etukäteen jo ennen puoluekokousta tehdyt suunnitelmat sen varalta, että Jussi Halla-ahosta tulee persujen uusi puheenjohtaja ja että myös puolueen koko varapuheenjohtajisto uusiutuu ja siihen tulevat sellaiset nimet kuin Laura Huhtasaari, Juho Eerola ja Teuvo Hakkarainen?

21. Petteri Orpo kertoi eilen, että  hallituksessa oli kyllä keskusteltu asiasta, vaikka mitään päätöksiä ei oltukaan tehty. Kokoomus oli Orpon mukaan varautunut jo viikkoja ennen persujen puoluekokousta puolueen mahdolliseen hajoamiseen. On selvää, ettei tällaisessa asiassa tehdä mitään virallista päätöstä etukäteen, vaikka ns. trion kesken olisikin sovittu ja alustavasti päätetty, mitä tapahtuu, eli heitetäänkö persut ulos hallituksesta, jos Jyväskylässä käy niin kuin sitten todella kävi. Maanantaina 12.6. Jussi Halla-ahon kanssa käymät keskustelut Sipilän ja Orpon kanssa olivat tietenkin pelkkä muodollisuus, jottei ulosoheitto olisi näyttänyt kovin pahalta. Sen jälkeen Sipilä ja Orpo puhuivat telkkarissa ääni miltei väristen arvoista; sanat arvo, arvopohja jne. mainittin tuolloin 15 minuutin aikana ainakin 25 kertaa.

22. Niin tai näin, niin Sipilän, Orpon ja Soini junailema operaatio ei onnistunut ainakaan  sikäli, että uuden vaihtoehdon eli nykyisin sinisen ryhmän kannatus ei ole lähtenyt nousuun. Ryhmän kannatus päin vastoin mataa kuukaudesta toiseen 1,2 ja 1,3 prosentin välillä. Silti hallituksessa istuu ryhmän viisi ministeriä, joista yksi on ulkoministeri ja yksi puolustusministeri, ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Timo Soini reissaa ympäri maailmaa - tällä viikolla hän on ollut Egyptissä puhumassa naisten asemasta! Jussi Niinistö tuntuu miltei sekoavan suursotaharjoituksineen, hulluine koirineen ja koko ajan jatkuvine puolustusministerikokouksineen. Hän suunnittelee ja sooloilee vähät välittämätä presidentistä, hallituksesta, utvasta tai eduskunnasta. Huomenna hän lentää Naton kokoukseen. Onko meillä täysin sotahullu puolustusministerinä? Sampo Terhoa ei ole näkynyt vähään aikaan, mutta Simon Eloa sen sijaan näkyy ja kuuluu koko ajan. Sininen ryhmä ei tunnu ymmärtävän, että Simon-pojan johdolla ryhmän kannatus ei tule ikinä nousemaan. Missä viipyy paljon puhuttu puolueen perustaminen? Siitä on jo ainakin kolme viikkoa, kun kannattajakortteja sisältäneet laatikot - tietenkin siniset - kiikutettiin tv-kameroiden edessä oikeusministeriöön laskettavaksi.  Matti Torvinen julistautuu puoluesihteeriksi Tampereella pidettävässä puoluekokouksessa. Kukaan ei vain ei tiedetä, koska tuo kokous pidetään.

23. Yllä valtiosihteeri Samuli Virtasen ottama ja häntä esittämä kuva.

1123. Hullu-Koira tapaa Hullu-Jussin

Mad Dog: Be polite, be professional, but have a plan to kill everybody you meet.

1.  Suomen johtavat Niinistöt, Sauli ja Jussi, tuntuvat olevan tänä Suomi 100 -juhlavuotena kovasti ihastuneita Yhdysvaltojen puolustusministeri James Mattisiin, joka kantaa lempinimeä Mad Dog eli Hullu-koira. Mattis tulee Suomeen huomenna maanantaina ja tapaa erikseen molemmat Niinistöt.

2. 67-vuotias Mattis, siis Saulia kahta vuotta nuorempi, on entinen merijalkaväen kenraali, joka on kunnostautunut mm. Persianlahden ja Afganistanin sodissa. Sotilasansioistaan hänelle on annettu mainittu kutsumanimi Mad Dog. Nimi perustuu kenraalin taistelukentällä osoittamaan raivokkuuteen. Presidentti Donald Trump poimi armeijasta eläkkeelle siirtyneen Mattisin Pentagonin johtoon konsultin tehtävästä.

3. Molemmat Niinistöt ovat jo kerran  tavanneet Mattisin. Sauli tapasi hänet Saksassa pidetyssä turvallisuuskokouksessa viime helmikuussa. Niinistö kertoi tapaamisen jälkeen Mattisin olevan hyvin perillä Suomen asioista. Puolustusministeri Jussi Niinistö puolestaan kävi tapaamassa Mattisia Washingtonissa maaliskuussa, jolloin Dog sai kutsun saapua Helsinkiin. Myös Jussi kiitteli "Koiran" perehtyneisyyttä Suomen historiaan. Kerrotaan, että Mattis tuntee filosofiaa ja sotahistoriaa "Thermopylaista Raatteen tielle". 

4. Jussi Niinistö, samoin kuin kaikki sinisten ministerit, ovat olleet viime aikiona hyvin näkyvästi esillä mediassa. He tuntuvat keksivän ryhmän ja omaa profiiliaan nostaaksen vaikka minkälaisia jippoja, joista he kertoilevat auliisti lehdistölle. Reilu viikko sitten Sampo Terho ja Simon Elo vaativat kesäajasta luopumista; puolen vuoden päästä he luultavasti palaavat samaan asiaan taas uudelleen. Timo Soini teilasi plokissan suunnitelman muuttaa isänpäivä läheisen päiväksi. Tämä aktiivisuus johtuu sinisen ryhmän huonosta gallup-menestyksestä. Gallupeista toiseen sinisten kannatus laahaa - vai pitäisikö sanoa ryömii - samoissa lukemissa eli 1,2 ja 1,3 prosentissa. Sinisten kannatus ei vaan nouse, ei sitten millään, vaikka ryhmällä on hallituksessa viisi ministeriä ja eduskunnassa 19 kansanedustajaa. 

5. Sinisten kannatus junnaa paikoillaan, vaikka sininen ulkoministeri Timo Soini miten lentelisi ympäri mailmaa ja tapaisi joka viikko muiden maiden ulkoministereitä tai vaikka ryhmänjohtaja Simon "Kiivailija" Elo Mosambikista juuri palattuaan miten rientäisi juoksujalkaa ja hengästyneenä Eduskuntatalossa pidettyyn Pohjoismaiden Neuvoston istuntoon vaatimaan suomen ottamista neuvoston viralliseksi kieleksi "tässä ja nyt".

6. Puolustusministeri Jussi Niinistöllä on nyt vireillä uusi jättihanke, jonka hän toivoo tietenkin osaltaan parantavan sinisten onnettomia gallup-lukuja. Pari kolme päivää sitten Jussi esitteli Suomen suursotaharjoitusta koskevan alustavan suunnitelman. Jussin mukaan Suomi on aloittanut noiden harjoitusten valmistelun jo nyt, vaikka harjoitus pidetään aikaisintaan 2020, jolloin Jussi itse on jo reservissä. Kyseessä ei ilmeisesti ole mikään sotasalaisuus, koska Jussi niin innokkasti hankkeesta kertoilee. Jussi kaavaili, ääni innosta hieman väristen, miten tästä "Suomen sodasta" on tulossa Ruotsin syyskuisen Aurora -pääsotaharjoituksen kaltainen harjoitus, johon osallistuu joukkoja myös Ruotsista, Yhdysvalloista ja eräistä muistakin maista. 

7. Jussi Niinistö intoili toissa päivänä, miten hän aikoo markkinoida kollega Mattisille Suomen tulevaa suursotaharjoitusta. "Ilman muuta mainostamme harjoitusmahdollisuutta", sanoi Jussi. Helsingissä pidetään tiistaina  Pohjoisen ryhmän (Northern Group) puolustusministereiden työistunto, jossa on määrä keskustella Pohjois-Euroopan turvallisuustulanteesta ja puolustusyhteistyöstä ja jonka neuvonpitoon Niinistö on siis kutsunut myös puolustusministeri Mattisin.

8. Pitää kyllä ihmetellä Jussin intoa kertoa jo nyt joskus 3-4 vuoden kuluttua pidettävistä sotaharjoituksista, vaikka harjoitusten valmistelutyö on vasta niin alkuvaiheessa, että esimerkiksi harjoituksen järjestämisen vuodenaikaa ei vielä tiedetä eikä sille ole  ehditty pohtia myöskään sopivaa nimeä. Jussilla on kiire omia harjoitus omiin nimiinsä, joten hän on leikillään todennut, että harjoitusten nimenä voisi olla yksinkertaisesti JUSSI. 

9. Eikö tätä Jussin intoilua ja jonkinlaista "sotahulluutta" olisi syytä hieman toppuutella, sillä tässähän voi käydä jopa niin, että Jussi Niinistön politiikon ura on tullut jo paljon ennen harjoitusten alkamista päätökseen, jos häntä, niin kuin ainakin nyt näyttää, ei valittaisi vuoden 2019 vaaleissa eduskuntaan.

10. Jos James Mattis tuntee lempinimen "Hullu koira", niin Jussi Niinistölle voitaisiin antaa lisänimeksi, ei Nätti-Jussi, vaan "Hullu-Jussi" tai vaihtoehtoisesti "Sota-Hullu" -Jussi. Kutsumanimi Hullu-Jussi annettiin Suomen ensimmäiselle kaivinkoneelle 1912, koska se oli niin tehokas.  Jussi on hieman samanlainen tehopakkaus, sillä hänkin osaa "panna tuulemaan" ja pyörät pyörimään, omaa profiilia nostaakseen

11. Mitä kaikkea Hullu koira -Mattisille voitaisiin Suomessa esitellä  ja näyttää sotasuunnitelmien lisäksi?  Jussi ja Mattis voisivat käydä yhdessä katsomassa Aku Louhimiehen ohjaamaan uuden Tuntemattoman sotilaan jossakin siistissä helsinkiläisessä elokuvateatterissa. Tämä olisi perusteltua myös siksi, että Mattis tuntee muutenkin hyvin Suomen historiaa ja erityisesti sotahistoriaa aina Raatteentien taisteluja myöten.

12. Mitä Sauli Niinistö voisi esitellä Mattisille? Jennin somasti pyöristyvän vatsan lisäksi ainakin oman doginsa eli Lennun. Olisi kivaa, jos näistä kaikista neljästä kovanaamasta, siis Mattsista, Saulista, Jussista sekä Lennusta otettaisiin yhteispotretti, joka lahjoitettaisiin ja pantaisiin näytille - Sotamuseossa .

13. Täysin ennakko-odotusten mukaisesti ex-ulkoministeri Erkki tuomioja (sd) on jo ärähtänyt Facebookissa Jussi Niinistölle tämän kaavailemista suursotaharjoituksista syyttäen Jussia sooloilusta ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja yrityksestä nostaa omaa profiiliaan. Tuomioja laukoo näin:  

- Puolustusministeri Jussi Niinistöllä on suuri halu nostaa sinistä (sinimustaa?) profiiliaan milloin suursotaharjoituksilla, Ahvenanmaan demilitarisoinnilla, aseiden lahjottamisella reserviläisille ja alaisensa turvallisuuskomitean melskaamisella. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaukset tehdään kuitenkin yhdessä tasavallan presidentin, hallituksen ja eduskunnan kanssa eikä meillä pidä hyväksyä sooloilua turvallisuuspolitiikan keskeisissä asioissa.

1122. Presidenttiehdokkaiden ensimmäinen keskustelu

1. Presidenttiehdokkaiden ensimmäinen vaalikeskustelu pidettiin eilen Finlandia-talon Helsinki-salissa. Näitä keskusteluja on määrä pitää kaikkiaan 11 kappaletta. Eilisen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan rajoitetun tilaisuuden järjesti Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva ja sen juonsi puhenjohtajana toiminut Evan johtaja Matti Apunen, joka onnistui tehtävässään hyvin. Tilaisuus lähetettiin  mm. HSTV:ssä ja ISTV:ssä. Kuriositeettina voidaan mainita, että Matti Apusen solmo eli kravatti olisi voinut olla pidempi. Salin valaistuksessa oli puutteita sikäli, ettei sitä riittänyt kunnolla esiintymislavn reunassa istuvan Laura Huhtasaaren kohdalle. Vasemmiston nimeämä ehdokas Merja Kyllönen oli estynyt osallistumasta eiliseen tilaisuuteen.

2. Keskustelu oli yleisesti ottaen sivistynyttä ja asiallista, sillä kukaan ei intoutunut puhumaan tai huutamaan toisten puheenvuorojen päälle. Muutamia välihuutoja toki kuultiin ja niistä vastasi  - yllätys yllätys - muita enemmän istuva presidentti Sauli Niinistö. Hän kommentoi välihuudoillaan mm. Nils Torvaldsin kriittistä Nato-puhenvuoroa tokaisemalla, että arvostelu on "naurettavaa", sekä kehaisemalla - tietenkin kyyniseen sävyyn - Laura Huhtasaaren mainintaa, jossa tämä ilmoitti kannattavansa Suomen nykyisin harjoittamaa ulko- ja turvallisuspolitiikkaa. 

3. Muutamat nokkeluudet ja "heitot" kuuluivat asiaan, jotta melko iäkäs yleisö saatiin pysymään jotakuinkin vireänä ja hereillä. Itsekorostusta tai -kehua esiintyi lähes kaikilla ehdokkailla, ei kuitenkaan häritsevässä määrin. Tuula Haatainen yritti kertoa, miten hän on toiminut Helsingin apulaiskaupunginjohtajana ja vastannut tällöin yli 40 000  työntekijän työsuhdeasioiden hoitamisesta, ja että se oli itse asiassa hän, joka sai aikaan Suomessa nykyisin voimassa olevat sukupuolikiintiöt. Matti Vanhanen puolestaan muisteli "Rukan hankia", joilla hän ensimmäisen pääministerikautensa aikana ehdotti eläkeiän korottamista; tuo ehdotus on nyt toteutunut selaisenaan, totesi Matti vaatimattomaan tyyliinsä.

4. Sauli Niinistö muistutti mieliin, miten hän hän oli 2014 Krimin valtauksen jälkeen mennyt  itsensä Belzebubin eli Vladimir Putinin pakeille Sotshiin. Niinistö yritti palautella mieliin myös vaikeat ajat, jolloin hän oli toiminut  Paavo Lipposen hallitusten valtiovarainminsterinä, pisimpään kuin kukaan muu tähän mennessä, kuten Sauli vaatimattomasti totesi. Sauli muistutti - ikään kuin kautta rantain - tavanneensa äskettäin Kiinan presidentti Xi:n, Venäjän Vladimir Putinin ja Yhdysvaltojen Donald Trumpin. Hän toi mieliin myös aloitteensa Itäemeren yllä lentelevien sotilaskoneiden transpondereista - aloite, jos se nyt edes oli loppujen lopuksi Sauli Niinistön ikioma -  on kyllä hautautunut syvälle Naton ja Venäjän välisiin neuvotteluihin. Mutta kaikki tyyni, eilen nähtiin, että Sauli kyllä osaa oikein hyvin itsensä korostamisen jalon taidon! Malttoi sentään mielensä ja jätti mainitsematta, että "niin, olen kaiken muun hyvän lisäksi tulossa piakkoin isäksikin". Pekka Haavisto puolestaan yritti palauttaa mieliin rauhansovittelijan uransa, josta rehellisesti on sanottava, että harva suomalainen muistaa siitä yhtikäs mitään. Reiluna tyyppinä Haavisto muistutti olevansa homo ja kertoi tässä yhteydessä, miten hän oli tutustunut lähemmin Teuvo Hakaraiseen ja tämän perheeseen ja käynyt Teuvon Viitasaarella olevalla sahalla.

5. Toki eilistä tilaisuutta voidaan arvostella harmaudesta tai vaisuudesta. Harmi, että värikkäänä keskustelijana ja sanankäyttäjänä tunnettu Merja Kyllönen ei ollut eilen paikalla. Niinistö, Vanhanen ja Haavisto olivat pukeutuneet tummiin pukuihin, Nils Torvaldsin asu oli sentään hieman vaaleampi. Vanhanen, Haavisto ja Torvalds ovat varsin solakassa kunnossa, mutta samaa ei kyllä voida sanoa Sauli Niinistöstä, joka näytti tv-kuvan perusteella olevan tukevalta; liikunta on luultavasti jäänyt Saulilta vauvan odotusaikana liian vähälle huomiolle.  Saulia ei aikaisemmista vuosista poiketen nähty tällä kerralla viikonvihteessa pidetyillä Helsingin Kirjamessuilla, joiss presidenttiperhettä edusti yksin rouva Haukio.

6. Miten ehdokkaat selviytyivät eilisessä keskustelussa? Tästä ovat esimerkiksi iltapäivälehtien toimittajat jo ennättäneet  esittää käsityksiään. 

7. Tuula Haatainen, jonka Sdp on asettanut ehdokkaaksi, on 57-vuotias kokenut kansanedustaja, joka on toiminut myös opetusministerinä (2003-2005) ja sosiaali- ja terveysministerinä (2005-2007). Koulutukseltaan Haatainen on valtiotieteen maisteri ja sairaanhoitaja. Hän on ollut Helsingin sivistys- ja henkilötoimen apulaiskaupunginkohtajana (2007-2012) ja tämän jälkeen myös Kuntaliiton varatoimitusjohtajana (2012-2015).  Haatainen käytti eilen liian puheenvuoroja – niitä hänen pitäisi ilman muuta lyhentää ja terävöittää – mutta mikään ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija hän ei ilmiselvästi ole eikä sellaista hänestä saa tekemälläkään. Hän on jokseenkin väritön, tasapaksu ja liian hillitty esiintyjä ja unettava keskustelija.  Haatainen pärjäisi paremmin sotea ja yleensä sosiaali- ja terveyspolitiikkaa koskevissa väittelyissä, mutta nuo asiat eivät kuulu presidentin toimivaltaan. Haatainen yritti eilen korostaa tasa-arvoa ja nuorten eriarvoistumisen ehkäisemistä, mutta ei saanut muilta ehdokkailta vastakaikua. Haatainen eheyttäisi Suomea panostamalla enemmän nuoriin. Kannatettava tavoite, mutta äänestäisivätkö itse nuoret Haataista, jos tämä ei herätä heissä juuri minkäänlaista kiinnostusta? Yleisesti veikattiin, että demareiden ehdokkaaksi selviytyisi puolueen jäsenäänestyksessä Maarit Feldt-Ranta, mutta niin ei käynyt. Onnistuisiko Haatainen keräämään tammikuussa enemmän ääniä kuin Paavo Lipponen vuoden 2012 presidentinvaaleissa? Lipposen ääniosuus jäi tuolloin 6,8 prosenttiin?  Tämä riippuu siitä, miten hyvin Haatainen kykenee saamaan naiset uurnille ja äänestämään itseään. Veikkaisin, että Haatainen kerää jonkin verran enemmän ääniä kuin Lipponen kuusi vuotta sitten, mutta hänen ääniosuutensa jää kuitenkin selvästi alle 10 prosentin.

8. Perussuomalaisten Laura Huhtasaareen on monella taholla asetettu presidentinvaalissa suuria toiveita. On jopa veikattu, että Huhtasaari voisi olla Sauli Niinistön vastaehdokkaana vaalien toisella kierroksella, jos sellainen tulisi järjestettäväksi. Vielä eilen Huhtasaari ei lunastanut näitä toiveita. Huhtasaari puhuu selkeästi  eikä tyydy muminaan, vaan esittää asiansa kuuluvalla ja kirkkaalla äänellä, joskus jopa sitä korottaen. Huhtasaaren eilinen vaisuus, joka lienee aiheutunut osaksi  tenttijännityksestä, ei ole sinänsä ihme, sillä ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei ole Huhtasaarenkaan vahvimpia leipälajeja. Maan puolustuspolitiikan vahvistamiseksi Huhtasaari ei turvautuisi EU:n apuun, kuten kaikki muut ehdokkaat olisivat valmiit tekemään. Joitakin puolueensa ideoita hän sai tuotua esille, mutta muut ehdokkaat eivät niihin tarttuneet eikä Huhtasaari myöskään lähtenyt heitä haastamaan. Tällaisia asioita olivat esimerkiksi presidentin valtaoikeuksien lisääminen antamalla hänelle oikeus hajottaa eduskunta ja Suomen irrottautuminen Ottawan jalkaväkimiinat kieltävästä sopimuksesta. Nils Torvalds väisti Huhtasaaren hänelle miinasopimuksen purkamisesta esittämän kysymyksen tokaisemalla, että Suomen puolustuksen kannalta olisi maamiinoja paljon tärkeämpi asia, että maa liittyisi Natoon ja loisi turvallisuusjärjestelmän, joka pitää. Huhtasaari mainitsi myös EU:n sekä euron haitallisuuden ja ilmaisi myönteisen kantansa joihinkin Donald Trumpin esille ottamiin asioihin. Huhtasaari: ”Suurin osa kansasta on sitä mieltä, että EU-jäsenyys on hyvä asia, mutta minä olen eri mieltä”. Perussuomalaisille tärkeästä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta ei eilen päästy keskustelemaan lainkaan. Pekka Haaviston mollaustarkoituksessa esille ottamasta twiitistä, jossa Huhtasaari on väittänyt, ettei kukaan, ei edes Nato, pystyisi auttamaan Suomea, jos Venäjä hyökkäisi maahamme, Huhtasaari tyytyi sanomaan, että siinä oli ollut kysymys yksinomaan retorisesta kärjistyksestä.

9. Nils Torvalds (70), joka on pitkäaikainen Ylen toimittaja ja kirjeenvaihtaja Moskovassa ja Washingtonissa sekä taistolaisiin kuulunut SKP:n jäsen, on ollut jo ennen eilistä keskustelua vaalien lähestulkoon ainoa väriläiskä ja yllättäjä. Nähtyäni heinäkuussa tv:stä Torvaldsin ja eräiden muiden presidenttiehdokkaiden juttelutuokion Porin Suomi Areenassa, kirjoitin blogissani, että jos joltakulta täysin ulkopuolisilta ihmiseltä olisi kysytty, kuka keskustelijoista mahtaisi olla Suomen presidentti, olisi vastaus voinut hyvin olla, että ”no, ilmeisesti tuo rennonoloinen ja mukana olevista ainoa kansainvälinen tyyppi, jota kutsutaan nimellä Torvalds”. Myös eilen Nils oli se, joka esiintymisellään ja lausunnoillaan lähestulkoon pelasti koko muuten aika vaisun tilaisuuden.  Keskustelijoista Torvalds oli ainoa, joka haastoi kunnolla Sauli Niinistön. Suomen Nato-jäsenyyttä kannattava Torvalds sanoi eilen pitävänsä ”moraalisesti ja poliittisesti kestämättömänä” sitä, että Nato-keskustelussa poliitikot ”menevät kansanäänestyksen taakse piiloon”.  Poliitikoilla Torvalds tarkoitti myös presidentti Niinistöä. Torvaldsin mukaan me emme ole osoittaneet johtajuutta tässä asiassa ja vaati jäsenhakemuksen jättämistä, kun vielä on ”kuta kuinkin kaunis sää”.  Torvaldsin sivallukset saivat Sauli Niinistön lähes pillastumaan ja tokaisemaan, kun mies ei muutakaan voinut, että Nilsin kritiikki on (muka) naurettavaa ja ala-arvoista puhetta. Nils osaa toki suhtautua tosikkoihin huumorilla. Tämä kävi ilmi, kun hän kutsui Donald Trumpia ”lääketieteelliseksi tapaukseksi”. Matti Vanhanen paheksui ko. lausumaa ja  sanoi, että kyllä Suomen presidentiksi pyrkivien pitää kyetä kohtelemaan muiden maiden johtajia kunnioittavasti. Nilsin kommentti oli lyhyt: ”Sitten kun olen”. 

10. Entäpä sitten Pekka Haavisto, joka kuusi vuotta sitten oli Sauli Niinistön vastaehdokkaana vaalien toisella kierroksella? Pekka Haavistolla on sana kyllä hallussaan, sillä hän jaksaa puhua vaikka miten pitkään lähes asiasta kuin asiasta. Hänellä on ulkopoliittista näkemystä ja kokemustakin, ainakin rauhanvälitystehtävistä 10-15 vuoden takaa. Siitä hän yritti taas eilenkin muistuttaa, mutta tämä ei herättänyt muissa keskustelijoissa minkäänlaista kiinnostusta. Haavisto on pysytellyt aika hissukseen ja vältellyt Sauli Niinistö arvostelua. Viime kesänä Haavisto tosin kritisoi Niinistöä parista asiasta, eli muun muassa Niinistön oikeuskanslerin nimitysmenettelyn yhteydessä ottamasta liian vahvasta roolista. Sen sijaan Niinistön olisi Haaviston mielestä tullut arvovallallaan puuttua peliin ns. hallituskriisin yhteydessä ja vaikuttaa siihen, että Juha Sipilä olisi perussuomalaisten hajoamisen yhteydessä jättänyt hallituksensa eronpyynnön. Syksyn kuluessa Haavisto on sen sijaan ollut oudon hiljaa. Voi olla, että vain odottelee mahdollisuutta päästä vaalien toiselle kierrokselle, jolle hänellä on gallupkyselyjen mukaan Sauli Niinistön jälkeen parhaat mahdollisuudet. Mutta riittävätkö vihreiden ja osan vasemmistoliittolaisten äänet siihen? Eilen Haavisto tuntui puhelevan aika epäselvästi Nato-jäsenyyttä koskevasta kansanäänestyksestä. Haaviston tulisi terästäytyä ja haastaa Niinistö toden teolla. Itse olen kyllä vakaasti sillä kannalla, että vaalien mahdollinen toinen kierros olisi vain vuoden 2012 vaalien huono uusinta, joka ei ihmisiä juuri kiinnosta, jos vastakkain olisivat jälleen Niinistö ja Haavisto. Laura Huhtasaaren haastaminen ei riitä, se ei veisi Haavistoa toiselle kierrokselle. Haaviston eilinen esiintyminen oli hänen kannattajilleen pettymys, minkä hänen vastustajansa panivat tyydytyksellä merkille. Ilta-Sanomien Seppo Varjuksen luonnehdinta Pekka Haavistosta ja Sauli Niinistöstä eilisissä tilaisuudessa oli osuva: ”Kuin kaksi vanhaa varista hautausmaan aidalla mukavia mutustelemassa”. Varjus ennakoi Pekalle yllätysfloppia, jollei hän pysty eilistä parempaan esiintymiseen ja Niinistön kunnolliseen haastamiseen.

11. Matti Vanhasen esiintymistä kskustelussa voitaisiin luonnehtia sanoilla tietynlainen valtiomiesmäisyys, rauhallisuus, presidentillinen olemus, Rukan hankien ja pääministeriaikojen muisteleminen, perusharmaus, tapetinvärisyys, asiakysymysten hyvä hallinta, oppimestarimaisuus ja sopimuksista kiinni pitämisen korostaminen. Ei pyrkinyt haastamaan Niinistöä, mutta kysyi kuitenkin, miksi Niinistö ei ole puuttunut presidenttinä puolustusvoimiin kohdistuviin leikkauksiin. Moitti Torvaldsia, joka käytti Donald Trumpista nimitystä ”lääketieteellinen tapaus”; Vanhasen mukaan presidentiksi pyrkivien tulisi käyttää muista valtionpäämiehistä tahdikkaita ilmaisuja. Kertoi presidenttinä kutsuvansa Helsingin pormestarit maakuntamatkalle Lappiin. Vanhasen esiintyminen on myönteisessä mielessä pienoinen yllätys, mutta menneisyydestään (mm. vaalirahasotku, esteellisyys Nuorisosäätiön avustuspäätöksissä ja pääministerin aikaiset naisasiat) johtuen hänellä ei kuitenkaan liene käytännössä mahdollisuuksia päästä vaalin toiselle kierrokselle.

11. Sauli Niinistön me toki kaikki tunnemme. Hänet muistetaan mm. seuraavista asioista ja ilmiöistä:

Kokoomus, Salo, huono koulutodistus, kateisiin jäänyt gradu, Turun hovioikeus, kiharatukkaisuus, puolivallattomuus, hupu-tupu-lupu -ketju, ministeriys,  kokoomus, puheenjohtajuus, puolivallattomuus, leskimiehisyys, Tanja Karpela,  kihlaus, kihlauksen purku,Tsunami, sähkötolppa, kansansuosio, suosion tavoittelu, vaalivoitto, nuukuus, äänihaarava, puhemiehen vaalit, rullaluistelu, tupakanpoltto (salaa), Palloliitto, kryptisyys, Jenni, ikäero, häät Reposaaressa, Lennu, virnistys (á la Lennu), kolmet pressanvaalit, jahkailu, venkoilu, kummius, Mäntyniemi, jouluhauen lahjoitus, kirjamessut, joulukinkun luovutus, maakuntamatkat, valtiovierailut, työvierailut, punainen matto, Linnan juhlat, kättelyt (loputtomat sellaiset), toritapaamiset, kokoomus, tolkun mies, Kultaranta, Kultarannan telttakokous, Itämeri, transponderit, Nato, EU:n yhteinen puolustus, musta hiili, venkoilu, kannattajakortit, mielikuvat, Putin, ulkopolitiikka, Trump, Valkoinen Talo, kissanristiäiset, Karstulan tori, arvojohtajuuden puute, hyväuskoisuus, letkauttelun halu, vauva, odotusaika, miellyttämisen tarve, toinen kausi, ensimmäinen kierros, vaalikeskustelut.

12. Maanantain vaalikeskustelussa Niinistö yrtti olla rento, mutta Nils Torvalds peittosi hänet siinäkin kisassa. Sauli yltyi välihuutoihin, miä on aiemmin ollut istuville presidenteille täysin vierasta. Hän älähti, kun Torvalds syytti maan poliittista johtoa ja siten myös Niinistöä Nato-kysymyksessä omaksumasta vastuunpakoilusta. Niinistö piti Torvaldsin kritiikkiä ”naurettavana puheena”. Presidentiltä voisi odottaa kyllä paljon parempaa itsehillintää. Toinen asia, jonka osalta Niinistö suorastaan hermostui tai raivostui, koski puolustusministeriön turvallisuuskomitean tekeillä olevasta raportista vuodettuihin tietoihin, joissa varoitetaan muiden maiden eli käytännössä siis Venäjän vaikuttamisyrityksistä presidentinvaaleissa ja muissakin valeissa. Sanotuissa arvioissa on nostettu  yhtenä mahdollisena vaikuttamisyrityksenä ääritapauksissa jopa salamurhat tai terrori-iskut. Niinistö korotti ääntään ja tokaisi ilmiselvästi tuohtuneena, että ”asiantuntijaverkosto on huolissaan  trollaamisesta, mutta se trollaakin itse, uhkakuvat salamurhineen päivineen ovat aivan selvää trollausta”. Varsin kummallinen tuohtumus presidentiltä! Hän on ehkä ajatellut, että voi voi, mitä Putin ja Lavrovkin nyt meistä ajattelevat, kun täällä tuodaan esille noin kamalia asioita! Komitean velvollisuutena on kuitenkin nostaa kaikki mahdolliset vaikuttamismahdollisuudet avoimesti esille, myös sellaiset, jotka tuntuvat etukäteen ajatellen jopa mahdottomina. 

13. Niinistö sanoi keskustelussa, että jos (Suomelle) tulee ”suuri hätä”, niin sellaisessa hätätilanteessa ”syntyy liittoutumia ilman jäsenyyksiä”. Tällä epämääräisellä lauseellaan hän yritti ilmeisesti puolustella kantaansa siitä, ettei Suomen tarvitse hakea Naton jäsenyyttä.  Niinistö ei edes kysyttäessä halunnut perustella näkemystään tarkemmin, vaan tyytyi toistamaan pariin otteeseen, että ”niitä vain syntyy, kun tilanne on kriittinen”. Huh, millaista hyvä- tai herkkäuskoisuutta istuvalta presidentiltä! Kansanedustaja Elina Lepomäki (kok) on tänään Ilta-Sanomissa ihmetellyt samaa asiaa. Lepomäki: ”Tätäkö Suomen liittoutumattomuus on? Ei muodollisia sopimuksia rauhan aikana ja sodan eli hädän hetkellä luotetaan spontaaniin järjestykseen. Mielestäni tällainen hyväuskoisuus on vaarallista”.  Niinistö sanoi viime vuonna Ylen haastattelussa, että ”jos tulee vakava metsäpalovaroitus, niin vakuutuksia myydään kyllä vielä”. Voi voi! Johtaako Suomen ulkopolitiikkaan todella näin naiivi presidentti? Vanha kokemussääntö on osoittanut, että on myöhäistä rypistää, jos vahinko (hätä) on jo housuissa.

14. Jokaisella on tietty käsitys presidettiehdokkaiden pätevyydestä ja sopivuudesta tehtävään. Media on jo ajat sitten julistanut Sauli Niinistön vaalien ylivoimaiseksi ja varmaksi voittajaksi, molannut muut ehdokkat maan rakoon ja pohtinut, valitaanko Niinistö virkaan jo ensimmäisellä äänestyskierroksella, joka on 28. tammikuuta, vai tarvitaanko vaaleissa vielä toinen kierros. Iltapäivälehdissä ja lähes kaikissa muissakin lehdissä ja tv-kanavilla on jaksettu jo monta kuukautta muistuttaa ja paasata, miten ylivoimainen ehdokas Niinistö on muihin ehdokkaisiin verrattuna ja tuotu joka kerta esiin gallup-kyselyjen tulokset, joiden mukaan Niinistöä kannattaa vähintään 76 prosenttia vastaajista. Kun näin on, Sauli niinistön ja hänen kampanjaväkensä  ei ole itse tarvinnut aloittaa kampanjaa, sillä media on hoitanut hänen kampanjansa, hehkuttamisensa ja mainostamisensa mielihyvin ja täysin ilmaiseksi. Vaalien ensimmäiselle kierrokselle on aikaa vielä melkein kolme kuukautta, joten iltapäivälehdet ja muu media ehtivät tuona aikana julistaa monta kymmentä tai sataa kertaa Niinistön ylivoimaisuutta ja tässä mielessä koko vaalien merkitystä. 

15. Minusta vaalit ovat kuitenkin demokratian toteutumisen kannalta tärkeät enkä allekirjoita median Niinistöön kohdistamaa kriititöntä hehkutusta ja ylistystä. Maanantain vaalikeskustelussa Sauli Niinistö ei erottautunut edukseen muista ehdokkaista, vaan osoittautui aivan tavalliseksi pulliaiseksi ja poliitikoksi. Minusta hän oli ehdokkaista ainoa, joka sortui hienoiseen ylimielisyyteen sekä suosion saavuttamiseksi tapahtuneeseen eräiden muiden ehdokkaiden käyttämien puheenvuorojen vähättelyyn tai alasampumiseen. Lisäksi Niinistöllä kiehahti pari kertaa oudosti, mikä ilmeni kivahduksina, kyynisyytenä ja ärtymyksen osoituksina.