1163. Perussuomalaiset kiri SDP:n ohi Ylen gallupissa

 

1. Oppositiopuolue perussuomalaiset  (PS) on noussut SDP:n ohi toiseksi suurimmaksi puolueeksi, selviää Ylen eilen 6.1.-23  julkaisemasta ja Taloustutkimuksen tekemästä  puoluekannatusmittauksesta.

2. Perussuomalaisten kannatus nousi 1,9 prosenttiyksikköä edellisestä joulukuun alun mittauksesta ja on nyt 19,3 prosenttia. SDP:n kannatus laski hieman ja on nyt 18,8 prosenttia.

3. Kokoomus on yhä kärkipaikalla selvällä lähes neljän prosenttiksikön erolla persiuihin, mutta toisaalta sen kannatus laski yhdellä prosenttiyksiköllä edellisestä mittauksesta; kokoomusta äänestäisi nyt 23,0 prosenttia vastaajista.

4. Keskustan kannatus nousi "suosta" 1,9 prosenttiyksiköllä, mutta puolueen kannatus on edelleen sangen vaatimatonta luokkaa, sillä vain 10,9 prosenttia vastaajista äänestäisi nyt sitä. Vihreiden ja vasemmiston kannatus pysyi kutakuinkin samana kuin aiemminkin, KD:n kannatus laski todella reippaasti eli 1,1 prosenttiyksikköä.

5. Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja kertoi Ylelle, että perussuomalaisilla näkyy ensinnäkin, että kannatus nousee nyt naisten keskuudessa. Oikeastaan puolueen koko kannatusnousu tulee naisista. Toiseksi, perussuomalaiset saa tällä hetkellä kannatusta nukkuvien puolueesta. Lisäksi perussuomalaisille tihkuu jonkin verran kannatusta muilta porvaripuolueilta ja vähän myös vasemmalta.

6. Tähän voisi lisätä, että  perussuomalaisten kannattajakunta näyttää uskolliselta, silllä puolue ei ole juuri menettänyt kannattustaan muille puolueille. 

7. Kykeneekö kokoomus säilyttämään suurimman puolueen asemansa myös huhtikuun vaaleissa, on kysymys, joka askarruttaa monia myös kokoomuksessa. Puheenjohtaja Petteri Orpon lausunnot viime aikoina eivät vakuuta, ja juuri äsken puolue menetti kansandustaja Wille Rydmanin perussuomalaisille, kun puoluejohto eli Petteri Orpo ja Jouni Mykkänen eivät kyenneet päättämään, haluaako kokoomus nimetä Rydmanin ehdokkaaaksi huhtivaaleissa. 

8. Persusjen kannatus on nyt selvästi suurempi kuin neljä vuotta sitten ennen eduskuntavaaleja, eikä puolue ole juuri koskaan saanut vaaleissa gallupkannatusta huonempaa tulosta. Pysyisikö persut nousemaan maan suurimmaksi puolueeksi? 

9. Toinen suuri kysymys on tulevan hallituksen pohja, eli muodostetaanko maahan sinipuna-hallitus, jonka pääpuolueet ovat kokoomus ja sdp, vai haluaako kokoomus muodostaa hallituksen mieluummin persujen kanssa, jos se säilyttää vaaleissa suurimman puolueen asemansa.

1158. Pekka Haavisto johtaa presidenttipeliä

               Alma Median kyselyn mukaan tässä on Suomen seuraava presidenttipari

1. Se alkaa taas! Tarkoitan presidenttipeliä. Presidenttivaalit järjesttään seuraavan kerran tammikuussa 2024, siis runsaan neljän vuoden kuluttua. 

2. Istuva presidentti Sauli Niinistö ei voi enää asettua ehdolle, sillä hän tulee olleeksi neimmäisajan eli kaksi kautta virassa. Täten suomalaiset pääsevät äänestämään maalle kokonaan uutta presidenttiä. Asia on syytä tervehtiä tyydystystä tuntien.

3. Kenet suomalaiset haluaisivat seuraavaksi presidntikseen? Tästä kysymyksestä tullaan järjestämään ennen vaaleja tietenkin hirmuinen määrä erilaisia selvityksiä ja gallupkyselyjä. Ensimmäinen kysely on nyt suoritettu, sen teki Alma Media. Kyselyn toteutti Tietoykkönen Oy ja siinä haastateltiin 1 500:aa äänestysikäistä suomalaista. Tuloksia esiteltiin Alma Median lehdissä eilen illalla.

4.  Vastaajilta kysyttiin, ketä he äänestäisivät, jos presidentinvaali järjestettäisiin nyt. Heille tarjottiin kyselyssä presidenttivaihtoehdoksi kymmentä eri poliitikkoa, jotka kaikki ovat olleet tavalla tai toisella mukana Sauli Niinistön seuraajaspekulaatioissa. Seuraava presidentti saattaa hyvinkin nousta juuri tästä kymmeniköstä. Vain neljä prosenttia kyselyn vastaajista kertoo kannattavansa presidentiksi jotakuta muuta henkilöä.

5. Kyselyn tulos ei yllättänyt, sillä sen mukaan ulkoministeri Pekka Haavisto on kansalaisten selkeä ja jopa ylivoimainen suosikki uudeksi tasavallan presideksi. Hän sai kyselyssä 33 prosentin kannatuksen.

6. Seuraavan ryhmän Pekka Haaviston jälkeen muodostivat kyselyssä keskustan Olli Rehn (11 %), perussuomalaisten Jussi Halla-aho (10 %) ja kokoomuksen Jan Vapaavuori (10 %)

7. Tämän jälkeen kyselyssä kannatusta saivat vasemmistoliiton Li Andersson (8 %), SDP:n Eero Heinäluoma (7 %), SDP:n Jutta Urpilainen (6 %, kokoomuksen Paula Risikko (5 %) ja perussuomalaisten Laura Huhtasaari (4 %). Hännänhuippuna tulee vihreiden Maria Ohisalo (1 %). Joku muu ehdokas keräsi kyselyssä 4 %:n kannatuksen

8. Itse jäin kaipaamaan potentiaalisten ehdokkaiden joukosta nimeä Alexander Stubb, entistä ulko-ja pääministriä. Hän oli vielä joku vuosi sitten lähes ykkössuosikki seuraavaksi presidentiksi. Alma Media mielestä aika on kuitenkin ilmeisesti jo ajanut Stubbin ohitse.

9. Olisin asiasta kuitenkin eri mieltä. Selvää lienee, ettei kokoomus tule nimeämään presidenttiehdokkaaksen esimerkiksi Petteri Orpoa, tuskin edes Paula Risikkoa. Ehdokuudesta kilpailevat siten Jan Vapaavuori ja Alex Stubb.  Pidän Vapaavuoren  mahdollissuuksia vaalissa aika vähäisinä, hän tuskin selviytyisi toiselle kirerrokselle. Stubbilla olisi käsitykseni mukaan paremmat mahdollisuudet.

10. Olisin hyvin hämmästynyt, jos demarit valitsisivat ehdokkaakseen Eero Heinäluoman; ehdokkaaksi tullee Afrikka-komisssaari Jutta Urpilainen, joka omaisi hyvät mahdollisuudet Pekka Haavistoa vastaan toisella kierroksella.

11. Itse veikkaisin tässä vaiheessa, että toiselle kierrokselle vaalissa selviytyvät Pekka Haavisto ja Jussi Halla-aho.  Haavisto olisi ennakkosuosikki, mutta Halla-aho saattaisi panna hänet vaalissa yllättävän tiukoille.

12. Vastakkain olisivat monessa suhteessa erilaiset henkilöt: ylioppilas/tohtori, liberaali/ konservatiivi, ministeri/kansanedustaja ja ent. meppi, sivari/sivari, homo/hetero, globalisti/nationalisti jne.

1157. Perussuomalaiset edelleen suurin puolue

 

1. Ylen Taloustutkimuksella teettämän ja tänään julkaiseman kannatusmittauskyselyn mukaan perussuomalaiset (PS) on edelleen Suomen suosituin puolue 19,6 prosentin kannatuksella. Persut nousi suurimmaksi puolueeksi keväällä eduskuntavaalien jälkeen. Kesän aikana se on ollut selvästi aktiivisin ja julkisuudessa näkyvin oppositiopuolue. Helsingin Sanomien 2-3 viikkoa sitten teettämässä kyselyssä perussuomalaisia kannatti peräti  20,7 prosenttia vastaajista.

2. Taloustutkimus haastatteli selvitystä varten 2 451 ihmistä, joista 1 749 kertoi puoluekantansa. Mittaus tehtiin 8.7.–6.8. välisenä aikana. Tulosten virhemarginaali on 2,0 prosenttiyksikköä suuntaansa.

3. Perussuomalaisten jälkeen toisiksi suosituin puolue on tällä hetkellä Ylen mittauksen mukaan mukaan oppositopuolue kokoomus, jota kannatti kyselyssä 16,8 prosenttia vastaajista. Ei nousua eikä laskua Ylen kesäkuun mittaukseen verrattuna. Puheenjohtaja Peteri Orpo on ollut kesän aikana hyvin hissukseen. Veikataan, että Orpo saa ensi vuoden puoluekokouksessa vastaehdokkaita, joista vahvin lienee entinen oikeusministeri Antti Häkkänen.

4. Kolmanneksi kannatuskisassa tuli pääministeripuolue Sdp 16,3 prosentin kannatuksella - kovin vaatimaton kannatus siis. Neljäntenä on vihreät, jonka kannatus jatkaa nousuaan ja on kyselyn mukaan 15,1 prosenttia. Viime eduskuntakaudella pääministeripuolueena toiminut keskusta onäyttää vajonneen lopullisesti viidennelle sijalle.  Ylen mittauksessa sitä kannatti 12,6 prosenttia vastaajista, missä on nousua 0,9 prosenttiyksikköä kesäkuisesta pohjanoteerauksesta.

5. Vasemmistopuolueen kannatus junnaa paikoillaan, vaikka puolue on nyt hallituksessa puheenjohtajansa Li Anderssonin johdolla. Nyt vasemmistoa kannatti 8,7 prosenttia vastaajista. Olisiko puolueen sittenkin kanattanut jäädä oppositioon, jossa sen olisi ollut helpompi rähistä ja kritisoida? Ei toki, hallitukseen vaan maksoi mitä maksoi!

6. RKP:n ja KD:n kannatus mataa tutuissa ja matalissa luvuissa, sillä RKP:n saalis kyselyssä  oli 4,3 prosenttia ja KD:n 3,5 prosenttia. RKP on onnensa huipulla, sillä se sai hallitukseen kaksi ministeriä, jotka molemmat istuvat oikeusministeriössä.

7. Nykyisten hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on kääntynyt nousuun ensimmäistä kertaa Ylen kannatusmittauksista. Mittauksen mukaan hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on 57 prosenttia. Oppositiopuolueiden kannatus on kyselyn perusteella pysynyt tasaisena viime kuukausien aikana.

8. Keskustassa meneillään oleva puheenjohtajakisa, joka vaikuttaa kyllä aika värittömältä,  ei näytä juuri kohentavan keskustan kannatuslukuja. Mielipidekyselyjen mukaan paikkaa tavoittelevien Katri Kulmunin ja Antti Kaikkosen kannatus on miletei tasoissa, sillä kumpaakin kannattaa keskustan jäsenistä noin 40 prosenttia. Kyseessä on kuitenkin vain  pätkäpuheenjohtajuus, sillä keskusta valitsee uuden puheenjohtajan kesäkuussa ensi vuonna. Ennustetaan, että puheenjohtajaksi valittaisiin tuolloin Annika Saarikko, joka siirtyy kohta äityslomalle.

9. Sanoisin, että Katri Kulmunilla on Antti Kaikkosta paremmat edellytykset nostaa suossa olevia keskustan kannatuslukuja. Hän on nuori (31-vuotias), raikas ja viehättävä nainen,  joka näyttää osaavan politiikan teon taidon ja hoitaa myös ministeripostinsa kunnolla, vaikka  jotkut politiikan toimittajat näyttävät kampanjoivan hänen valintaansa vastaan.

10. Mukavana  seuramiehenä tunnettu Antti Kaikkonen ei ole vielä vanha (45), mutta hän on häärinyt politiikassa jo niin pitkään - samoin kuin monissa viihdeohjelmissa - että hänellä on ollut riittävästi aikaa antaa näyttönsä. Minusta tuo näyttö ei ole kovin kummoinen. Sitä paitsi Kaikkonen muistetaan edelleen Nuorisosäätiön sotkuista ja saamastaan rikostuomiosta.

1155. Ylen gallup: Sdp ja persut nousussa, kokoomuus ja keskusta laskussa

1. Eduskuntavaaleihin on enää hieman yli kuukausi. Kaikkien ehdokkaiden nimet julkistettiin toissa päivänä 5.3. Tällöin mm. selvisi, ettei ulkoministeri Timo Soini (sin) asetu ehdolle. Muista jatkosuunnitelmistaan Soini vaikenee, joten emme vielä tiedä, aikooko hän asettua ehdolle europarlamentin vaaleissa, jotka toimitetaan toukokuussa.

2. Puolueiden kannatusgalluppeja julkaistaan tuon tuosta eli tahtia pari viikossa. Tänään torstaina 7.3. julkistetiin Ylen Taloustutkimuksella teettämän kannatusmittauksen tulokset. Siinä haastateltiin 6.2. - 5.3. välisenä aikana 2 905 ihmistä. Puolueiden kannatus ilmenee pähkinänkuoressa yllä olevasta kuviosta.

3, Havaitaan, että johtavan oppositiopuolue SDP:n kannatus on noussut edellisestä eli helmikuussa suoritetusta mittauksesta 1,2 prosenttiyksikköä ja on nyt 21,3 prosenttia.  Demareiden kannatus on haastattelukauden aikana suurimmillaan silloin, kun puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja Sanna Marin hoiti sairaalassa olleen puheenjohtaja Antti Rinteen tehtäviä. 

4. Kyselyn suurin nousija on kuitenkin perussuomalaiset, joka kasvatti kannatustaan 1,3 prosenttiyksiköllä helmikuun mittauksesta. Persuja kannattaa nyt 13,3 prosenttia vastaajista. Vihreät sen sijaan menetti lähes prosenttiyksikön kannatuksestaan, joka on nyt 13,7 prosenttia.  Persut hengittää siis aivan viheiden niskaan!

5. Vasemmistoliitto, joka oli vielä pari kolme kuukautta sitten tasoissa perussuomalaisten kanssa, näyttää jämähtäneen selkeästi alle 10 prosentin knnatuksen. Nyt sille mitattiin  8,9 prosentin kannatus, jossa on lievää nousua. Ei auta, vaikka Li Andersson olisi miten valovoimainen poliittikko, jonka kanssa lähes kaikki kansalaiset haluaisivat lähteä kaljalle!

6. Hallituksen suurten porvaripuolueiden kannatus sen sijaan laski jälleen. Kokoomuksen kannatus on Ylen mittauksessa 16,2 prosenttia, joka on puolueen heikoin noteeraus neljään vuoteen. laskua edellisestä eli helmikuun miitauksesta 1,3 prosenttiyksikköä.
 
7. Mutta  pääministeri Juha Sipilän johtaman keskustan kannatus supistui vielä kokoomuksen laskua enemmän eli peräti 1,5 prosenttiyksikköä ja on nyt enää 13,7 prosenttia. Vihreät siis hengittää keskustan ja persut puolestaan vihreiden niskaan. Mikä niistä voisi nousta kolmanneksi tai peräti toiseksi suurimmaksi puolueeksi vaaleissa?

8. Rkp: ja KD:n kannatus junnaa gallupista toiseen koko ajan samoissa luvuissa eli hieman alle viiden (Rkp) tai neljän (KD) prosentin lukemissa. Hännänhuippuna tulee tietenkin siniset, nyt puolueelle mitattiin 1,8 prosentin kannatus. Muita puolueita kannattaa yhteensä 2,8 prosenttia vastaajista.

9. Hallituspuolueiden kannatus on nyt siis alempana kuin koskaan aikaisemmin, sillä kolmea hallituspuoluetta kannatta Ylen kysyelyn mukaan vain noin 32 prosenttia vastaajista. 

10. Voisiko siniset saada edes yhtä kansanedustajaa Arkadianmäelle? Suurimmat mahdollisuudet tähän puolueella on Uudenmaan vaalipiirissä, jossa ehdokkaina ovat Jussi Niinistö, Sampo Terho ja Simon "Kiivailija" Elo. Veikkaisin, että yksi näistä voisi mennä äpi. Toisen paikan puolue voisi saada Kymenlaaksosta tai onko se Etelä-Karjalan vaalipiiristä, jossa ehdokkaana on työministeri Jari Lindström. Miten Jarpan aktiivimalli on purrut duunareiden keskuudessa vai onko purrut lainkaan? Konkari Raimo Vistbacka, 73, yrittää turhaan paluuta Etelä-Pohjanmaalta. 

11. Persut ratsastaa kohti vaaleja entistä kiivaammin maahanmuuttopolitiikan kiristämisellä ja Oulun raiskaustapauksilla. Nähdäkseni puolueen kannatus vaalissa saattaa nousta 15 prosenttiin asti, jolloin se ohittaa ainakin vihreät ja luultavasti myös keskustan.

12. Keskustan kannatusta painavat edelleen mm. onneton Sote-uudistus, Anne Bernerin ministeriys sekä Juha Sipilän ylimielisyys, Juhan tulisi ainakin ajaa parta kiireesti pois. Puolueella on vastatuulta vähän joka rintamalla, vaikka työllisyysaste onkin saatu nousuun ja valtion velanoton tarve vähenee. Puolue voi menettää vaaleissa lähes 30 paikkaa. Matti Vanhasen läpimeno Uudellamaalla ei ole mikään itsestään selvä asia, mutta sen sijaan selvää lienee, ettei ministeri Kimmo Tiilikainen tule valituksi Helsingistä.

13. Kokoomuksen kannatusta alentaa jatkuva valinnanvapaudesta jankuttaminen ja vanhusten hoidossa ilmenneet vakavat epäkohdat yksityisissä hoitolaitoksissa. Petteri Orpon esiintyminen ei juuri vakuuta teki hän sitten mitä tahansa. Kokoomus asettaa toivonsa siihen, että demareiden puheenjohtaja Antti Rinne epäonnistuisi myös tälllä kerralla tv-väittelyissä.

14. Demarit porskuttaa edelleen ja on yhä vahvemmin gallupkyselyjen piikkipaikalla. Sote-uudistuksen vastustaminen on sille elämää suurempi asia, ja sankariksi uhkaa nousta jopa Krista Kiuru, jos hän onnistuu sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana jarruttaaan sote-uudistuksen etenemistä loppuun asti. Kestääkö kaksi kuukautta sairaalassa olleen Antti Rinteen kunta ja kantti kovaa vaalikampanjaa ja onnistuuko hän tärkeissä tv-väittelyissä edes siedettävästi? Nämä ovat ratkaisevat kysymykset, joista demareiden menestys loppupeleissä riippuu.

1147. Persujen gallupkannatus nousussa

1. Poliittisten puolueiden kannatusmittauksia julkaistaan jatkuvalla syötöllä eli kerran kuukaudessa. Mittauksia teettävät säännöllisesti Helsingin Sanomat, Yle ja IL-Uusi Suomi. Mittausten tulokset ovat yleensä vasin lähellä toisiaan, mutta  aina silloin tällöin koetaan myös joitakin eroja.

2. Yle julkaisi tänään kesäkuun puoluekannatusmittauksensa tulokset ja sitä koskevan yllä olevan graafisen esityksen. Kyselyn toteutti Yle Uutisten toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Puhelinhaastattelut tehtiin 6.6. -3.7. välisenä aikana. Kyselyyn vastaisi 2440 18-79 -vuotiasta henkilöä. Kantansa ilmoitti 63,1 prosenttia vastaajista. Kyselyn virhemarginaali on 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa. 

3. Mittaus ei muuttanut suurimpien puolueiden järjestystä. SDP on edelleen suurin tai suosituin puolue, jota kannattaa nyt 20,3 prosenttia vastaajista, tuloksessa on nousua toukokuun mittauksesta 0,3 prosenttiyksikköä. Kokoomus on selkästi toiseksi suurin puolue, jonka kannatusosuudeksi saatiin 19,7 prosenttia, nousua 0,4 prosenttiyksikköä. Kolmatta sijaa pitää hallussaan pääministeripuolue keskusta 16,6 prosentin kannatuksellaan, jossa on laskua edelliseen miittaustuokseen verrattuna 1,0 prosenttia.

4. Vihreät näyttää vakiinnuttaneen paikkansa maan neljänneksi suuurimpana puolueena, sen kannatusprosentti oli nyt 13,9, jossa on laskua 0,5 prosenttiyksikköä. Puolueen kannatus on edelleen selvästi enemmän kuin kaikissa viimeaikaisissa vaaleissa.

5. Perussuomalaiset nosti kannatustaan roimasti eli edelisest mittauskyselystä 2,0 prosenttiyksiköllä, kyselyn mukaan puoluetta kannattaa vastaajista 10,3 prosenttia. Persut ohitti vasemmistoliiton, jonka kannatusluvuksi saatiin 8,6 prosenttia, jossa on laskua 0,3 prosenttiyksikköä.

6. Pienistä puolueista KD eli kristillisdemokraatit sai 3,6, RKP 3,3 ja Sininen tulevaisuus vain vaivaiset 1,1 prosentin kannatuksen. Muut puolueet, joista näkyvin on piraattipuolue, keräsivät yhteensä 2,6 prosentin kannatuksen. Tähän ryhmään kuuluvat myös Harry Hrkimon Liike Nyt ja Paavo Väyrysen Seitsemän tähden liike, joka tosin perustettiin vasta pari viikkoa sitten.

7. Helsingin Sanomien kesäkuun puolivälissä julkaiseman kannatuskyselyn tulos on samansuuntainen kuin Ylenkin kysely. Siinä Sdp:n kannatus oli 21,6, kokoomuksen 19.7 ja keskustan 15,8 prosenttia. Vihreitä kannatti 13,5, vasemmistoliittoa 9,2 ja perussuomalaisia 8,0 prosenttia vastaajista.

8. Kolmen hallituspuolueen kannatus mataa sitkeästi kuukaudesta toiseen 37-38 prosentin lukemissa, mikä on tosi vähän, sillä onhan hallituksella kuitenkin niukka enemmistö kansanedustajan paikoista.  Sinisten mukanaolo hallituksessa viiden ministerin voimin tosiasialisella 1-2 prosentin kannatuksella on kerrasssaan merkillinen ilmiö ja vitsi, kuten olen aina ennenkin tässä yhteydessä todennut.

8. Vaikka Juha Sipilä huudettiin pari viikkoa sitten Sotkamossa keskustan puheenjohtajaksi uudelle kaudelle, ei Sipilä ole saanut puolueelleen minkäänlaista kannatuksen nousua. Syy tähän on selvä, sillä niin ylimielistä pääministerin ja koko puolueen ministeriryhmän touhu on ollut. Keskusta kompastui Soteen ja maakuntauudistuksen ajamiseen, tämä on nyt selvä asia. Ensi huhtikuun eduskuntavaaleista näyttää tulevan todelliset sote-vaalit. 

9. Muutama päivä sitten julkaistiin toisenkin mielenkiintoisen kyselytutkimuksen tulokset.  Helsingin Sanomien Kantar TNS:llä teettämän kyselyn mukaan 22 prosenttia vastaajista koki SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mieluiten pääministerinä huhtikuun 2019 edukuntavaalien jälkeen. Toiseksi suosituin pääministerikandidaatti on kyselyn mukaan kokoomuksen Petteri Orpo, jota kannatti 20 prosenttia, ja kolmanneksi keskustan puheenjohtaja ja nykyinen pääministeri Juha Sipilä, jolle mitattiin 16 prosentin kannatus.

10. Antti Rinne on ollut viime aikoina aktiivinen, sillä hän on heitellyt ilmoille useita täkyjä puolueensa kannatuksen kohentamistarkoituksessa. Vappuna Rinne ehdotti ns. vappusatasta eli 100 euron korotusta alle 1 4000 euron eläkkeisiin. Sdp on myös luvannut alentaa varhaiskasvatusmaksuja, perua monet nykyhallituksen päätökset ja palauttaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Kokoomus ja keskusta ovat pitäneet demareiden  ehdotuksia lähinnä vastuuttomina vaalitäkyinä. Antti Rinne on myös uhonnut muuttaa sote-uudistusta, jos hänestä tulisi uuden hallituksen pääministeri.

11. Ko. kyselystä toisaalta ilmeni, että Antti Rinteen suosio pääministeriksi ei johdu hänen tai yleensä demareiden poliittisista avauksista tai suoranaisista lupauksista, sillä vain kahdeksan prosenttia vastaajista kannatti Rinnettä tuolla perusteella. Rinteen kannatuksen suurin syy on kyselyn mukaan nykyhallituksen epäonnistuminen ja -epäsuosio. Rinne oli jopa oman puolueensa kannattajien keskuudessa vähemmän suosittu kuin Petteri Orpo ja Juha Sipilä omiensa. Siten voidaan perustellusti sanoa, että Antti Rinteen näennäinen suosio on varsin hataralla pohjalla. Kun tiedetään, miten heikko esiintyjä Rinne on vaikkapa Orpoon ja Sipilään verrattuna tv:n vaalikeskusteluissa, ei ole minkäänlaista varmuutta siitä, että demarit voittaisivat ensi vuoden eduskuntavaalit ja Antti Rinteestä tulisi seuraava pääministeri.

12. Monia muitakin puolueiden ja poliitikkojen kannatusta mittaavia kyselytutkimuksia on julkaistu; voidaan jopa sanoa että "ilma on sakena" poliittista kannanunvalantaa. Viime tammikuussa julkaistun Suomen Yrittäjien Kantar TNS:ltä tilaaman tutkimuksen mukaan Petteri Orpo on suosituin poliitikko seuraavaksi pääministeriksi, häntä kannatti 17 prosenttia vastaajista. Toiseksi tässä kysyelyssä tuli - yllätys yllätys - vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, jota kannatti pääministeriksi 13 prosenttia. Vasemmistoliiton kannattajien lisäksi Andersson oli myös vihreiden ykkössuosikki pääministeriksi. Juha Sipilä hävisi niukasti Anderssonille 12 prosentin kannatuksellaan. Kyselyn varsinainen pommi oli Antti Rinteen ja vihreiden Touko Aallon selvä epäsuosio kansan keskuudessa, sillä Rinnettä kannatti pääministeriksi 8 ja Aaltoa ainoastaan 3 prosenttia vastaajista. Perän pitäjäksi tässä kyselyssä jäi sinisten Terho Aalto, jonka kannatukseksi mitattiin 2 pronttia.

13. Tällä viikolla, siis nyt heinäkuun alussa, julkaistiin IL-US -tutkimus, jossa selvitettiin sitä, kuka on Suomen vetovoimaisin puheenjohtaja. Tässä kyselyssä L Andersson pesi kaikkien muiden puolueiden puheenjohtajat. Toisaalta kyselystä ilmeni, että vasemmistoliiton kannattajat pohtivat kaikkein eniten myös muiden puolueiden ja etenkin vihreiden äänestämistä.

14. Tämän viikon alussa julkaistiin myös Kunnallisalan Kehittämissäätiön Kantar TNS Oy:llä teettämä tutkimus, jossa kysyttiin, kuka puheenjohtajista on lisännyt eniten puolueensa kannatusta. Li Andersson selviytyi voittajaksi myös tässä kyselyssä, sillä vastaajista 51 prosenttia katsoi, että Andersson lisäsää puolueensa kannatusta. Toiseksi tuli kokoomuksen Petteri Orpo 38 prosentin osuudellaan; Orpo jäi siis varsin kauas Anderssonin kannatusluvusta. Kolmanneksi kyselyssä tuli KD:n Sari Essayah ja neljänneksi perussuomalaisten Jussi Halla-aho. Hännänhuipuksi jäi tässäkin kyselyssä vihreiden Touko Aalto. Omien kannattajien joukossa parhaiten pärjäsivät Li Andersson ja Jussi Halla-aho, huonnoiten puolestaan Touko Aalto ja Antti Rinne.

15. Mieleen muistuu myös viime vuoden loppupuolella julkaistun kyselyn tulos, jossa Li Andersson pärjäsi hyvin ja hänen voitti osion, jossa tiedusteltiin, kenen puoluejohtajan kanssa vastaajat mieluiten lähtisivät kajalle. Vaikka Li Andersson on menestynyt  erinomaisen hyvin kaikissa edellä mainituissa mittauksissa, eli hän on vetovoimainen politiikko, jolla on hyvä imago, tämä ei kuitenkaan näy hänen johtamansa puolueen kannatusluvuissa, joka pysyttelee sitkeästi 8-9 prosentin tienoilla. Onko Li Andersson siis kenties "väärässä" puolueessa? Jos hän olisi demareiden puheenjohtaja, puolueen kannatusluvut saattaisivat olla paremmat kuin mihin sdp on Antti Rinteen johdolla pystynyt. Toisaalta vihreiden kannatus pysyttelee 15 prosentin tuntumassa, vaikka puolueen puheenjohtaja Touko Aalto häviää kaikki kyselytutkimukset kirkkaasti Li Anderssonille ja muillekin puheenjohtajille.

16. Perussuomalaisten kannatus on myös yllättävän korkealla, vaikka puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei ole erityisen hyvin pärjännyt edellä mainituissa suosiomittauksissa. Mutta niinhän se on, että "kyllä kansa tietää".  Tietää, miten säälimättömästi ja suorastaan sietämättömällä tavalla perussuomalaiset lyötiin hajalle reilu vuosi sitten ja ketkä tähän vallanhuumassaan syyllistyivät (Soini, Sipilä ja Orpo). Persut vaativat eduskuntavaalikampanjassaan varmuudella turvapaikkapolitiikan tiukentamista. Tämä on asia, joka jakaa nyt Saksan hallitusta ja voi myös ratkaista Ruotsissa syksyllä pidettävät parlamenttivaalit ruotsidemokraattien voitoksi.

17. Jussi Halla-aho ilmoittikin eilen tyynesti, että persut tähtää ensi vuoden eduskuntavaaleissa maan suurimmaksi puolueeksi. Kun Yle uutisten toimittaja Pirjo Auvinen suorastan hieman hätääntyneen oloisena tiedusteli Halla-aholta, että merkitseekö tämä myös sitä, että Jussi tähtää samalla seuraavaksi päministeriksi, kuultiin myhäilevä vastaus: Sehän on vain luonnollista.

18. Oikein hyvä! Meissä kaikissa asuu pieni persu, oltiinpa perussuomalaisesta puolueesta mitä mieltä tahansa. Persujen hyvä gallupsuosio luo ensi vuoden vaaleille - niitä pidetään peräti kolmet lyhyen ajan sisällä - mukavaa jännitystä. Nähtäväksi jää, onko persuille tulossa vuoden 2019 eduskuntavaaleissa jo kolmas jytky? Yhtä mielenkiintoista on seurata, montako kansanedustajaa Sininen tulevaisuus saa eduskuntaan vai saako ainoatakaan. 

19. Antti Rinne uhosi eilen, että demarit eivät huoli perussuomalaisia kanssaan samaan hallitukseen, tuli mitä tuli. Tätä samaa virttä ovat aiemmin veissaaneet myös Petteri Orpo ja Juha Sipilä. Persujen arvot eivät kuulemma kelpaa demareille, kokoomukselle ja keskustalle. Tätähän Sipilä ja Orpo toitottivat jo viime vuoden kesäkuussa, jolloin siniset irrottautui persuista omaksi ryhmäkseen ja myöhemmin puolueekseen, jotta viisi soinilaista ministeriä saattoi jatkaa hallituksessa ja pelastaa Sipilän hallituskriisiltä.

20. Pakko sanoa, että Antti Rinteellä, Petteri Orpolla ja Juha Spilällä on todella huono poliitinen hoksnokka, kun he kailottavat jo nyt persujen hallituskelvottomuutta. On selvää, että tällainen perusteeton syrjintä on vain omiaan lisäämään persujen suosiota ja tulee voimistamaan sitä myös ensi huhtikuun eduskuntavaalikampanjassa.