Kihlakunnansyyttäjä Mikko Jaatinen on päättänyt nostaa syytteen neljää entistä hiihtovaikuttajaa vastaan STT-dopingoikeudenkäynnin johdosta.
Syyttäjä haluaa jutussa kiireelliseen käsittelyyn, koska nyt syytteet saaneiden Hiihtoliiton entisen lajijohtajan Antti Leppävuoren ja lajipäällikön Pekka Vähäsöyringin oikeusprosessit ovat kestäneet pitkään. Jaatinen arvioi tiedotustilaisuudessa, että käräjäoikeudessa kuullaan 11:tä todistajaa, todistajien joukossa lienee ex-huippuhiihtäjä Mika Myllylä.
Neljä entistä hiihtovaikuttajaa syytetään törkeästä petoksesta oikeusprosessissa, jossa puitiin vuonna 1998 julkaistuja STT:n dopinguutisia. Leppävuoren ja Vähäsöyringin lisäksi törkeästä petoksesta syytetään ex-hiihtäjä Jari Räsästä ja Hiihtoliiton entistä toimitusjohtajaa Jari Piiraista. Syytteiltä välttyi kaksi poliisin rikostutkinnassa epäiltyä eli kansanedustaja Marjo Matikainen-Kallström (kok.) ja Hiihtoliiton entinen toimitusjohtaja Esa Klinga.
STT:n dopingjutussa aikanaan tuomitut entinen päätoimittaja Kari Väisänen ja toimittaja Johanna Aatsalo-Sallinen kertovat olevansa tyytyväisiä syyttäjän päätökseen syytteiden nostamisesta.
STT julkaisi vuonna 1998 Naganon olympialaisten alla uutisia, joissa vihjattiin mieshiihtäjän (Jari Räsänen) käyttäneen kasvuhormonia ja Hiihtoliiton johtavien henkilöiden olleen kiinnostuneita aineesta. Tämän johdosta STT:n silloinen päätoimittaja Väisänen ja toimittaja Aatsalo-Sallinen tuomittiin myöhemmin hovioikeudessa julkisesta herjauksesta sakkoihin ja maksamaan melkoisia vahingonkorvauksia kärsimyksestä eräille Hiihtoliiton edustajille. Käräjäoikeudessa päätoimittaja Väisäselle lätkäsitiin ehdollinen vankeusrangaistus, jonka hovioikeus lievensi sakoiksi. Hovioikeus myös hylkäsi usean asianomistajan, muun Esko Ahon ja Marjo Matikainen-Kallströmin, esittämät korvausvaatimukset. Myöhemmin paljastuneet tiedot ovat antaneet aihetta epäillä, etteivät nyt syytteen saaneet henkilöt olleetkaan niin tietämättömiä dopingista kuin oikeudessa vakuuttivat.
Kaikki nyt syytteen saaneet henkilöt kiistävät jyrkästi syytteen. Heitä on luonnollisesti pidettävä syyttöminä kunnes toisin oikeudessa mahdollisesti todistetaan.
Nostetut syytteet koskevat vain törkeitä petoksia, eivät väärää ilmiantoa. Kasvuhormonin ja suomalaisen maajoukkuehiihdon yhteydestä löytyi sekä henkilö- että asiakirjatodisteita, mutta STT:n dopinguutisia ei ole voitu syyttäjä Jaatisen mukaan osoittaa täysin paikkaansapitäviksi uusimmassakaan rikostutkinnassa. - Mielenkiintoinen perustelu - ehkäpä juttua ei ole sittenkään haluttu (tai ehditty) penkoa aivan pohjiaan myöten.
Asian tutkinta on tosiaan ollut jo kauan vireillä. Voisi miltei ennustaa, että siltä osin kuin syytteet mahdollisesti katsotaan näytetyiksi, tekijät jätetään ajan kulumisen takia rangaistukseen tuomitsematta tai rangaistuksia mainitulla perusteella ainakin lievennetään.
Marjo Matikainen-Kallströmiin kohdistunut rikosepäily perustui lähinnä väitettyyn epo-pullohavaintoon maajoukkueen leirillä marraskuussa 1988. Keväällä 1989 Matikainen sitten voitti, kiitos varmaan tehokkaiden leiritysten, Lahden MM-kisoissa neljä henkilökohtaista mitalia ja viestipronssin.
Syyttämättäjättämispäätöksen mukaan samassa huoneessa asunut kilpahiihtäjä Erja Kuivalainen oli nähnyt Matikainen-Karlströmin vuoteen päässä sijaitsevalla pöydällä pullon, jossa luki "Erytropoietin". Kuivalainen oli kertonut leirin päättymisen jälkeen havaintonsa samalla leirillä olleelle Jaana Savolaiselle, joka oli selvittänyt tutulta lääkäriltä, mikä aine oli kyseessä.
Matikainen-Karlström kiisti poliisin esitutkinnassa puheena olleen pullon liittyvän häneen millään tavalla. Lisäksi hän kiisti lehtitietojen mukaan jyrkästi käyttäneensä kiellettyjä aineita tai tietäneensä, että hiihtoliitossa olisi vallinnut systemaattinen dopingkulttuuri 1990-luvulla.
Syyttäjä Mikko Jaatinen perusteli syyttämättäjättämispäätöstään Marjo Matikaisen osalta mm. sillä, että Epo-hormoni kiellettiin urheilussa vasta vuonna 1990 eli kaksi vuotta Kuivalaisen havainnon jälkeen. Lisäksi Matikainen-Kallströmin aktiiviura päättyi vuonna 1989 eli liki kymmenen vuotta ennen STT:n uutisten julkaisemista. - Ovatkohan mainitut seikat ja perusteet erityisen relevantteja? Tästä voitaneen keskustella. Olisi ehkä ollut johdonmukaista, että asia olisi Matikaisenkin osalta puitu oikeudessa, jossa on yleensä paremmat edellytykset selvittää totuutta kuin esitutkinnassa.
Syyttäjän tänään julkistaman syyttämättäjättämispäätöksen mukaan kahden silminnäkijän yhtäpitävät havainnot eivät kuitenkaan riittäneet tuomaan syytteitä törkeästä petoksesta. Matikainen-Kallström vaati STT:ltä dopingoikeudenkäynnissä aikanaan 200 000 markan suuruisia kärsimyskorvauksia, jotka hovioikeus sittemmin hylkäsi perusteettomina. - Niin, mitäpä niistä kahdesta silminnäkijälausunnosta, kunhan vain saadaan "oikeudenmukainen" lopputulos!
Myös hiihtoliiton entisen toimitusjohtajan Esa Klingan osalta syyte päätettiin jättää nostamatta. Klingaa vastaan puhui syyttäjän mukaan vain Kari-Pekka Kyrön kertomus, jota syyttäjä ei pitänyt riittävänä näyttönä Klingan tietoisuudesta. Huomiota herättää syyttäjän käyttämä terminologia, jonka mukaan Kyrön kertomus ei tosin ollut epäuskottava. Se ei vain ollut ollut "riittävä" näyttö syytteen nostamiseksi, mihin lain mukaan kyllä riittää todennäköisin syihin perustuva epäily syyllisyydestä.
Mitä korkeammassa yhteiskunnallisessa asemassa tai tehtävässä rikoksesta epäily tai syytetty on tai on ollut, sitä korkeammalle asettuu käytännössä myös syyte- tai tuomitsemiskynnys. Tämä on todettu monen monissa jutuissa.
