1097. Lontoon MM-kisat alkoivat

Minna Nikkaselta floppi, limbo ja romahdus, ei ylittänyt edes 435:ttä. Täydellinen hukkareissu Lontooseen. Kannattaako uraa enää jatkaa?


1. Tänään perjantaina alkavat Lontossa yleisurheilun MM-kisat. Kisojen päätöspäivä on sunnuntaina 13. elokuuta. Nykyään MM-kisoja pidetään joka toinen vuosi, aikaisemmin niitä oli vain joka neljäs vuosi.

2. Suomen kisajoukkueeseen kuuluu ainoastaan 12 urheilijaa. Suomen joukkueen johtajien, valmentajien lääkäreiden, hierojien ym. henkilökunnan määrää ei ole julkisuudessa ilmoitettu. IImeisesti siksi, että heitä on paljon eli luultavasti noin kolme kertaa enemmän kuin urheilijoita.

3. Suomalaisurheilijoiden menestymisen mahdollisuudet MM-kisoissa ovat minimaaliset. Voi käydä jopa niin, ettei yksikään suomalainen urheilija selviä Lontoossa finaaliin eli pääse kahdeksan parhaan joukkoon; tosin maratonilla ja 50 km:n kävelyssä ei suoriteta karsintaa. Etukäteen arvioiden edes jonkinlaisia mitalimahdollisuuksia on vain yhdellä suomalaisurheilijalla eli Tero Pitkämäellä. Kolmiloikkaaja Simo Lipsasella on katsottu olevan mahdollisuus päästä karsinnasta varsinaiseen kilpailuun. 

4. Suomen joukkueessa on kolme urheilijaa, jotka eivät ole ylittäneet  MM-kisojen tuosrajaa: Arttu Pajulahti,  Linda Sandblom ja ikinuori moukarinheittäjä David Söderberg (38). Kaksi suomalaista on ylittänyt kisojen tulosrajan ainoastaan talven sisäratakilpailuissa: Minna Nikkanen ja Kristiina Mäkelä.

5. Tänään Lontossa käydään vain yksi loppukilpailu, nimittäin miesten 10 000 metriä. Matkan ehdoton ennakkosuosikki on Iso-Britannian Mo Farah. Hän voittanut urallaan kaksissa olympiakisoissa eli Lontoossa 2012 ja Riossa 2016 sekä 5 000 että 10 000 metrin kultamitalin. Tässä suhteessa 34-vuotias Mo Farah on yhtä menestyksekäs juoksija kuin Lasse Viren. Mutta olymiakultamitalien lisäksi Mo Farah on voittanut viisi MM-kultaa ja viisi EM-kultaa ja näissä MM-kisoissa hän ilmeisesti voittaa kympin lisäksi myös vitosen MM-tittelin. Tämän jälkeen Mo Farahin uskotaan keskittyvän maratonjuoksuun.

6. Tänään juostaan miesten 100 m alkuerät. Satasen voittajasuosikki on tietenkin Jamaikan Usain Bolt, jonka vauhti ei ole tänä vuonna toistaiseksi päätä huimannut. Lontoon kisoissa Bolt juoksee satasen lisäksi vain pikaviestin. Hän on kertonut lopettavansa uransa tähän kauteen. Olisi tosi mukavaa, jos joku päihittäisi suurisuiden Boltin 100 metrin finaalissa, joka juostaan huomenna lauantaina.

7. Miesten kiekonheiton karsinta on niinikään tänään. Lajin yksi ennakkosuosikeista on Ruotsin 24-vuotias Daniel Ståhl, jonka äiti on suomalaissyntyinen Taina Laakso. Ståhl heitti alkukesästä uuden Ruotsin ennätyksen 71,29, jolla hän rikkoi  33 vuotta vanhan Ricky Bruchin ennätyksen kolmella sentillä. Rion olympiakisoissa 2016 Ståhl jäi karsintaan  hieman yli 62 metrin heitollaan. Amsterdamin EM-kisoissa viime vuonna hän sijoittui  viidenneksi tuloksella 64,77. Saa nähdä, onko Viron 38-vuotias Gerd Kanter vielä mukana. Kanterin ennätys 73,38 on kaikkien aikojen maailman kolmanneksi paras tulos. Hän voitti olympiakultaa Pekingissä 2008 ja MM-kultaa Osakassa 2007. Lisäksi hänellä on arvokisoista yhdeksän himmeämpää mitalia. 

8. Suomalaisista urheilijoista ovat tänään "tulessa" pituushypyn karsinnnassa Arttu Pajulahti ja naisten seiväshypyn karsinnassa Minna Nikkanen. 

9. Arttu Pajulahti tunnettin aiemmin nimellä Arttu Halmela, mutta hän otti viime syksynä vaimonsa Silla Pajulahden sukunimen avioitumisen myötä. Arttu, joka on nyt 25-vuotias, on kolkutellut 8 metrin rajaa jo useana vuonna, mutta vasta tänä kesänä eli tarkemmin sanottuna 7. heinäkuuta hän ylitti sen hyppäämällä espanjan Sierra Nevadassa yli 2 000 metrin korkeudessa pidetyissä kilpailussa tuloksen 810; samoissa kilpailuissa Kristian Pulli hyppäsi 805 cm. Kalevan kisoissa 2-3 viikkoa sitten Arttu sai hopeaa tuloksella 788, voiton vei Kristian Bäck, joka hyppäsi 791. 

10. MM-kisojen karsintaraja oli 815, mutta sitä suomalaiset eivät ylittäneet. Arttu Pajulahti pääsi kisoihin ranginjärjestyksen perusteella. Suomen varmin hyppääjä on edelleen Kristian Pulli, vaikka hänet jätettiin Seinäjoen Kalevan kisoissa neljänneksi; pronssia sai Roni Ollikainen  tuloksella 780. Ollikainen oli muutama vuosi sitten suuri lupaus, joka yliti 8 metrin rajapyykin, mutta jonka tuloskkehitys on kuitenkin pysähtynyt osin sairastelujen tuloksena. Ollikainen tekee kuitenkin uutta tulemista, ehkä siksi, että häntä ei enää valmenna metodeillaan yli-innokas Arto Bryggare.

11. Minna Nikkanen selvitti MM-kisojen tulosrajan 455 hyppäämällä tuon tuloksen jo helmikuussa Karlsruhessa pidetyissä hallikisoissa. Minnan ulkoratakausi on sen sijaan ollut paha pettymys, sillä hän on jänyt säännöllisestu tuloksiin 420-430. vasta Kalevan kisoissa hän ylitti 445 cm:n korkeudessa olleen riman  ja voitti mestaruuden. Minnan ennätys on viime vuonna hypätty 461. Minna, joka on nyt 29-vuotias,  ei ole ollut  erityisemmin arvokisojen hyppääjä, joten voi olla, ettei hän selvitä tänään Lontoossa karsintaa eikä pääse loppukilpailuun. Minna voitti kyllä 2007 19-vuotiaiden Euroopan mestaruuden, mutta aikusten arvokisoissa hän ei ole menestynyt. Viime vuoden EM-kisoissa Amsterdamissa Minna oli 9. tuloksella 445 ja Rion olympiakisoissa hän karsiutui loppukilpailusta hypättyään karsinnassa 455. Lontossaa tänään karsintaraja on 460, mutta finaaliin, joka hypätään sunnuntaina,  kelpuutetaan joka tapauksessa vähintään 12 hyppääjää.

12. Seiväshyppääjä Wilma Murron kausi on ohi loukkaantumisten takia; hän ei siis ole mukana Lontoossa. Hänellä on voimassa oleva SE-tulos 471, jonka hän hypäsi 17-vuotiaana talvella 2016 sisäratakilpailussa Saksassa. Se oli ja on ilmeisesti edelleen alle 20-vuotiaiden ME-tulos. Wilman ulkoratakausi viime vuonna oli kuitenkin hienoinen pettymys Hän parhaksi tuloksekseen ulkona jäi 452.  Amsterdamin EM-kisoissa hän  sijoittui  sitsemänneksi tuloksella 445 ja Rion olympiakisoissa hän jäi karsintaan vaatimattomalla tuloksella 430. Belgradin EM-hallikisoissa 2017 Murto hyppäsi 440 ja sijoittui jaetulle kahdeksannelle sijalle. Tänä kesänä Wilma Murto kilpaili ulkoradoilla vain kerran. Tämä tapahtui alle 20-vuotiaiden EM-kisoissa Italiassa, jossa Wilma sijoittui pronssille erinomaisen vaatimattomalla tuloksella  415 cm.

13. Jarno Koivunen valmentaa sekä Minna Nikkasta että Wilma Murtoa. Liekö valmennuksessa jotain vikaa, kun tulokset eivät juuri nouse eikä arvokisamenestystä ole tullut; tätä ulkopuolisen on mahdotonta sanoa. Joka tapauksessa ruotsalaiset hyppääjät ovat olleet arvokisoissa selvästi parempia ja luotettavampia. 24-vuotias Angelica Bengstsson on hypännyt sekä sisällä että ulkona 470 ja 460 cm:n tulokset ovat olleet hänelle melko tavallisia. Niin ikään 24-vuotias Michaela Meijer hyppäsi 1,5 kuukautta sitten uudeksi RE:ksi tuloksen 471. Kummallakin heistä on Lontoossa mahdollisuus päästä 4-5 parhaan joukkoon. Vahvoja mitasuosikkeja ovat mm. kreikkalaiset hyppääjät.

14. Voitaisiin ja myös pitäisi yleensäkin pohtia, mikä suomalaista yleisurheilua nykyään vaivaa, sillä useimmisss lajeissa parhaiden urheilijoiden tulokset ovat koko ajan heikentyneet. Loukkaantumisia ja vammautumisia tapahtuu yllättävän usein.  Jos joku saavuttaa "huimia" tuloksia jo 15-17 vuotiaana, media alkaa hehkuttaa häntä tulevana olympiavoittajana tai ainakin "vahvana mitalitoivona". Yhtenä esimerkkinä tästä voidaan mainita Alisa Vainio, joka juoksi 2015 syksyllä 16-vuotiaana kovan ajan 2.32 maratonilla ja 10 000 metrilläkin hieman alle 33 minuutin. Mutta mitä tapahtui? Viime vuonna Vaino ei tiettävästi kilpaillut kertaakaan ja näin kävi myös tänä vuonna. Syyksi on ilmoitettu erilaiset sairaudet. Toinen erittäin lupaava kestävyysjuoksija eli Johanna Peipponen hävisi myös tänä vuonna kisoista jalkavaivojen vuoksi ja sama kohtalo oli tänä myös mm. Noora-Lotta Nezirillä ja Sandra Ericsonilla. Miesurheilijoista loukkaantumisista on kärsinyt mm. aitajuoksija Oskari Mörö.

15. Suomalaiset yleisurheilijat menestyvät kyllä varsin hyvin nuorten ikäluokkien EM-kisoissa, mutta häviävät pikku hiljaa kuvasta eli eivät menesty enää aikuisten arvokisoista tai edes paranna taloksiaan. Tämä johtuu menestyspaineista, joita esimerkiksi  iltapäivälehdet ruokkivat jutuillaan, ja lopuun palamisesta, joka kertoo valmennuksen epäonnistumisesta. Alisa Vainiota hehkutettiin  vajaa kaksi vuotta sitten olympiakisojen mitalistina. 17-vuotiaan Wilma Murron puolestaan ennakoitiin ylittävän "tuota pikaa"seiväshypyssä 5 metrin haamurajan!

16. Nyt Suomessa hehkutetaan surutta ja isosti 17-vuotiasta pikajuoksija Samuel Purolaa, joka on otsikoita lainaten "tykittänyt" tänä kesänä useita kertoja 100 metrin ja 200 metrin kärkiaikoja Suomessa. Purola sai viikko tai pari sitten 19-vuotiaiden EM-kisoista hopeaa 100 metriltä ja "hirvittävästi irvistellen" pronssia 200 metriltä.  Purola oli 100 metrin kisan jälkeen jo aika poikki eikä olisi lähtenyt enää 200 metrin kilpailuun. Mutta minkäs teet, kun Suomen joukkueen johto pyysi ja Suomen mitalitiliä oli kasvatettava vaikka väkisin! 

17. Aiotaanko Samuel Purolakin polttaa loppuun jo alle 20-vuotiaana? Esimerkkejä tällaisesta kohtalosta löytyy suomalaisen yleisuheilun historiasta vaikka millä mitalla.  Esim. Visa Hongisto oli 10-15 vuotta siten yhtä lahjakas juoksija kuin Samuel Purola nyt; hänkin menstyi nuorten EM-kisoissa hyvin. Mutta Hongistolle tuli seinä nopeasti vastaan ja hän taantui sekä parhaissa ajoissa ja menestymisen uhteen aivan tavalliseksi suomalaiseksi pikajuoksijaksi, joka juoksee parhaimmillaan (tyynessä säässä) satasella n. 10,50 aikoja.

18. Veikkaan, ettei Arttu Pajulahti, ent. Halmela, selviä pituushypyn karsinnassa tietään loppukilpailuun, vaan hyppää jotain 760-780 cm. Pahoin pelkään, että sama kohtalo on myös Minna Nikkasella seiväshypyn karsinnassa. Minna hypää 440-450, mikä ei riitä finaaliin. Toivottavasti olen molempien suhteen väärässä!

966. Pekingin keihäskisa: 1) Yego, 2) Abdelrahman, 3) Pitkämäki

                                        Julius Yego MM-kultaa tuloksella 92,72

1. MM-kisojen keihäänheitossa kulta ja hopea menivät Afrikkaan. Voittoon heitti Kenian Julius Yego hirmutuloksella 92.72 ja hopeaa sai Egyptin Ihab Abdelrahman, joka heitti komeasti  88,99. 

2. Suomalaiset pärjäsivät hyvin, sillä Tero Pitkämki sai pronssia tuloksella  87,64 ja Antti Ruuskanen oli viides heitettyään 87.12. Suomalaisten väliin kiilasi Saksan Thomas Röhrl 87, 41. Ruuskanen heitti nivusvaivaisena.

3. Suomalainen Petteri Piironen toimii sekä Yegon että Abdelrahmanin valmentajana. Kisan jälkeen Yego ylisti Piirosen panosta vuolaasti. Kulta- ja hopeamitalimies ovat  valmentautuneet moneen otteeseen Kuortaneen urheiluopistolla ja myös kilpailleet Suomessa usein. Yegon tulos on nykyisellä keihäsmallilla heitettynä kaikkien aikojen kolmanneksi paras, häntä paremmin ovat heittäneet vain Jan Zelezny ja Aki Parviainen. 

4. Zeleznyn ME on todella hurja, hiukan yli 98 metriä; hän on heittänyt kaikkiaan seitsemässä kilpailuissa Yegon tämänpäiväistä tulosta pidemmälle. Aki Parviaisen SE on 93 m ja risat ja tuon tuloksen Parviainen heitti 90-luvun lopulla. Parviainen voitti MM-kultaa 1998 Sevillassa  ja sai vuoden 2001 MM-kisoissa  Edmontonissa hopeaa.

5. Pekingin pronssi on Tero Pitkämäelle jo seitsemäs arvokisamitali. Niistä yksi on kultainen ja vuodelta 2007, jolloin Pitkämäki voitti Osakan MM-kisat. Voidaan ehkä sanoa, että "vain" yksi kultainen, mutta toisaalta Tero on joutunut kilpailemaan todella kovia keihäsmiehiä vastaan, joista ykkönen on Andreas Thorkildsen, joka on voittanut kaksi olympiakultaa ja kaksi maailmanmestaruutta. 

6. Tero Pitkämäki kolkuttelee tämäkin vuonna 90 metrin rajaa, mutta tuon rajapykin hän on saavuttanut urallaan vain kaksi kertaa eli vuosina 2007 ja 2008; edellisestä ysikymppisestä on siis jo seitsemän vuotta. Hän on jo heittäjäksi melko iäkäs eli 32-vuotias. Pekingin MM-kisojen loppukilpailuissa oli vain kolme yli kolmekymppistä heittäjää: Pitkämäki, Antti Ruuskanen (31) ja tsekki Vitezlav Vesely (31).

7. Julius Yego on heittäjäksi melko lyhyt "patukka", mutta siitä huolimatta keppi lähtee vinhalla vauhdilla Juliuksen kädestä ja, mikä tärkeitntä, Yegon usein ajoitus pelaa hyvin ja keihäs lähtee riittävän korkealle. Antti Ruuskasen ikuinen riesana sen sijaan on liian matala heitto, joka kantaa melko harvoin todella pitkälle, vaikka heitossa on paljon "tautia takana". Julius Yego on vasta 26-vuotias ja hän voi olla ensi vuonna Rion olympiaikisoissa erittäin vaikeasti voitettava kaveri. Yego jätti Pekingissä kaksi heittoa väliin, mutta heitti viimeisellä yrityksellään puoli huolimattomasti n. 91 metriä, mutta astui heittonsa yli. Voi vain kuvitella, millaiset kultajuhlat Nairobissa ja koko Keniassa Yegon voiton kunniaksi tullaan järjestämään.

8. Naisten seiväshypyssä kultaa voitti Kuuban Yarisley Silva tuloksella 490, hopeaa ja pronssia saavuttaneet kilpailijat Brasiliasta ja Kreikasta hyppäsivät kumpikin 480.  Minna Nikkanen hyppäsi aivan tyydyttävästi sijoittuen SE:tä sivuavalla tuloksella 460 kymmenenneksi. Hänen taakseen jäi neljä hypääjää. Nikkanen valitteli kilpailun jälkeen, että yrittäessään korkeutta 470 hän otti käyttöönsä uuden jäykän seipään, jolla hän ei ole aikaisemmin hypännyt. Tätä voidaan kyllä hyvällä syyllä ihmetellä, sillä korkeuden 460 Minna ylitti niin puhtaasti, että sillä olisi voinut myös korkeus 470 ylittyä. Seipään vaihto ei siten voida pitää perusteltuna  asiana varsinkaan, jos Nikkanen ei ole noin jäykällä seipäällä aiemmin hypännyt.

9. Suomalaisilta tv-selostajita meni tänään "ohi" mm. se, että Minna Nikkanen ei ollut Pekingin kisassa paras pohjoismainen hyppääjä. Ruotsin Angelica Bengtsson sijoittui nimittäin jaetulle neljännelle sijalle hypättyään 470. Tämä tulos on uusi Ruotsin ja samalla Pohjoismaiden ennätys. 

                     Petteri Piironen, Suomi, Yegon ja Abdelrahmanin valmentaja

965. Pekingin kisat jatkuvat

1.Tänään heitettiin keihäänheiton karsinta. Suomalalaisista Ari Mannio karsiutui loppukilpailusta heitettyään vain 80,19, jolla tuloksella oli neljästoista. Mannio ohi mei mm. kaksi virolaista keihäsmiestä, Risto Mätäs ja Tanel Laanmäe. Mannio heitti totuttuun tapaansa lyhyellä vauhdilla ja löysästi, joten hänen jäämisensä loppukilpailun ulkopuolelle ei ollut ainakaan minulle mikään yllätys.

2. Mutta eipä ollut paljon hurraamista myöskään Antti Ruuskasen ja Tero Pitkämäen heitoissa. Ruuskanen sai tyytyä tulokseen 82,20, eli hän ei ylittänyt 83 metrin karsintarajaa; hän oli karsinnan yhdeksäs. Pitkämäki sai sentään toisella heitollaan kepin lentämään niukasti yli karsintarajan, tulos 83,43. Hän oli karsinnan viidenneksi paras.

3. Pitkämäki valitteli karsinnan jälkeen nuutunutta oloaan ja jalkojensa velttoutta. Ihmekös tuo, sillä koko Suomen kisajoukkue lähti, valmentajineen päivineen, kaksi viikkoa sitten eli heti Kalevan Kisojen jälkeen Hongkongin "viimeistelyleirille". Kaksi viikkoa kuumissa olosuhteissa Hongkongissa ja Pekingissä ei tietenkään ole urheilijoille mitenkään hyväksi, mikä suomalaisten olisi pitänyt toki ymmärtää. Suomessa on ollut jo reilun viikon lämmintä. Jos Ruuskasen Antti olisi jäänyt Pielavedelle kalastelemaan ja sorsametälle, olisi hänen virkeytensä ja kuntonsa Pekingissä aivan toista luokkaa.

4. Lontoon olympiavoittaja Keshorn Wallcott, Trinidad, karsiutui loppukilpailusta. Tämä ei ollut kovin suuri yllätys, vaikka mies onkin heittänyt tänän vuonna kerran yli 90 metrin kaaren, sillä mies ei pärjännyt myöskään kaksi vuotta sitten Moskovan MM-kisoissa. Karsinnan paras oli Saksan Hofmann tuloksella 86,14, mutta siitä voidaan olla varmoja, ettei hän pärjää enää loppukilpailussa. Keihäsfinaalin suosikkeja ovat minusta Tsekin Vitszlav Vesely, Kenian Julius Yego ja Saksan Thomas Röhler. Entä sitten suomalaiset? Tero Pitkämäki voi päästä pronssille, mutta Ruuskasen akan poika jää kyllä mitallisijojen ulkopuolelle.

5. Minna Nikkanen selvitti tiensä loppukilpailuun ylitettyään ensimmäisellä yrityksellään 455. Jos Minna hyppäisi loppukilpailussa 460, hän olisi kymmenen parhan joukossa, ja tuloksella 470 oltaisiin jo sijoilla 5-6. Itse pidän ensiksi mainitua vaihtoehtoa todennäköisempänä.  Odotusten mukaisesti estejuoksijamme Sandra Eriksson ja Camilla Richarsson eivät selviytyneet loppukilpailuun.  Camilla oli erässään yhdeksäs ja Eriksson kahdeksas keskinkertaisella ajalla 9.39,64. 

6. Sandra Erikssonin heikko esitys ei ollut tosiaan minulle yllätys, sillä eihän Eriksson osaa edes ylittää vesiestettä kunnolla. Vaikka hän on juossut esteitä jo useita vuosia, hän laskeutuu edelleen vesihautaan tasajalkaa; todella ikävän näköistä ja, mikä tärkeintä, erittäin paljon voimia kuluttavaa. Kenialaisista naisestejuoksijoista monet eivät osaa hypätä kunnolla kuivaesteiden yli, mutta vesiesteen he sen sijaan ylittävät Sandra Erikssonia selvästi paremmin. 

7. Surkea oli myös kieonheittäjä Sanni Kämäräisen panos kiekonheiton karsinnassa. Loppukilpailuun olisi päässyt vaatimattomalla tuloksella 60,72, mutta siitä Kämäräinen jäi kuusi metriä tuloksellaan 56, 80. Todella heikko esitys! Mutta eihän Kämäräinen ole  kesän aikana heittänyt kotimaassa kertaakaan yli 60 metriä; MM-kisarajan (61 m) hän ylitti  niukasti jo Portugalin leirillä maaliskuussa! Pekingin karsinnassa Kämäräinen heitti koko vuoden heikoimman tuloksensa. Sitä se jatkuva leireily lämpimissä maissa näköjään naisheittäjälle teettää! Kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä saavutti MM-karsintarajan jo talvella hallikilpailussa. Pekingissä hän jäi kuitenkin vaatimattomaan tulokseen 13.73, jolla oli 13:s ja karsitui loppukilpailusta.

8. Moukarin loppukilpailussa David Söderberg yllätti myönteisesti sijoittuen yli 76 metrin heitollaan kuudenneksi; Söderberg johti ensimmäisen kierroksen jälkeen kisaa. Mutta kuten jo edellisessä blogijutussa totesin, moukarinheiton taso on on maailmassa aika heikko, jos sitä vertaa vaikkapa 5-10 vuoden takaisiin tuloksiin. Dopingtestit ovat tiukentuneet, mikä näkyy tulostason roimana laskuna niin moukarinheitossa kuin monissa muissakin lajeissa. 

9. Olen huomannut - toisin kuin esim. meidän tv-selostajamme Pekingissä -  että venäläiset urheilijat  ovat menestyneet Pekingissä erittäin heikosti. Kuulantyössä Venäjällä ei edes ollut osanottajia, ei miesten eikä naisten kisassa, ja moukarissa Venäjää edusti  verraatin iäkäs heittäjä Litvinov, joka ei selviytynyt mitalleille. Miesten keihässää Venäjällä oli vain yksi mies, Tarabin, mutta hän heitti ainoastaan 75 m ja jäi kauas loppukilpailupaikasta. Juoksulajeissa veneäläiset eivät ole myöskään pärjänneet, koska useimmat heidän huippunsa ovat jääneet pois koko kisoista. Venäläiset kävelijät ovat kärähtäneet parin viimeisen vuoden aikana oikein urakalla kiellettyjen aineisden käytöstä, minkä vuoksi venäläisiä kävelijöitä ei osallistu lainkaan Pekingin kisoihin. Venäläiset ovat pelänneet urheilijansa jäävän Pekingissä kiinni dopingista ja siksi parhaat venäläiset urheilijoita ei näy lainkaan MM-kisoissa. Pituushypyn edellinen MM-voittaja Menkov on mukana, mutta hän ei tämän aamun karsinnassa vakuuttanut.

862. Zürichin EM-kisat alkavat

1. Yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailut (EM-kisat) alkavat huomenna Zürichin maineikkaalla Letzigrundin stadionilla (kuva yllä). Suomesta kisoihin on ilmoitettu 42 urheilijaa, joista kolme on kotiin jääviä varaedustajia. Tiedotusvälineiden urheilutoimituksia näyttää tälläkin kertaa vaivaavan tietynlainen yltiöoptimismi siitä, miten suomalaisurheilijat tulevat kisoissa pärjäämään. Katsotaanpa hieman, miten huomenna kilpailevien suomalaisten voidaan arvioida menestyvän.

2. Heti kisojen ensimmäisenä päivä eli huomenna tiistaina stadionilla kilpailee 14 suomalaisurheilijaa. Ensimmäisenä urakkansa aloittaa kuulantyöntäjä Arttu Kangas, joka tavoittelee finaalipaikkaa kuulantyönnön karsintakilpailussa. Kuulafinaalin tulosraja on 20,10. Sen tuskin ylittää 10 työntäjää enemmän. Näyttää melko selvältä, että Arttu Kankaan kunto ei edellyttä  kuin hieman päälle 19 metrin päälle olevaa tulosta. Tuollaisella tuloksella Kangas karsiutuu loppukilpailusta. 

3. Arttu Kangas työnsi heinäkuun alussa Kyröskosken kuulakarnevaaleilla ennätyksensä 19.74, joka puuttuu "vain" vajaat kaksi metriä Reijo Ståhlbergin nimissä edelleen olevasta SE-tuloksesta 21,69. Ståhlberg työnsi mainitun tuloksensa vuonna 1979, mutta ei menestynyt arvokisoissa kummoisesti. Tuohon aikaan yleisurheilijoiden mahdollista dopingin käyttöä ei testattu. Mika Halvari (synt. 1970) on työntänyt hallissa 22.09, joka on Pohjoismaiden ennätys, mutta sisähallituloksia ei hyväksytä virallisiksi SE-tuloksiksi. Mika Halvari voitti 1995 sisäratojen MM-kisat ja sijoittui hopealle ulkoratojen MM-kisoissa Göteborgissa 1995.

4. Naisten seiväshypyssä viikko sitten uuden SE:n (451) hypännyt Minna Nikkanen selvittää EM-kisoissa karsinnan. Loppukilpailussa jotkut odottavat - kuinkas muuten - Minnalta jopa mitalia, mutta tämä jää kyllä haaveeksi. Minna Nikkanen ei ole aiemminkaan osoittanut olevan suurkilpailujen nainen, joten veikkaan, että hän jää seipään loppukilpailussa 440-450:n tuloksella sijoille 7-10. Nikkasella ei ole riittävästi voimaa ja hänen teknikkansa alkaa kangerrella tai pettää, kun rima nousee 450:een.

6. Seppo Rädyn valmennettava Oona Sormunen kilpailee huomenna naisten keihäänheiton karsinnassa. Vaikuttaa siltä, että Sormunen, jonka ennätys on hieman yli 60 m,  ei selvitä karsintarajaa 57,50, vaikka on heittänyt tällä kaudella 58,43, vaan jää karsintajasta metrin tai pari. MM-tittelin vienee kaksinkertainen olympiavoittaja (Peking 2008 ja Lontoo 2012) tsekkiläinen Barbora Spotakova, jonka ennätys on 72,28.

7. Jussi Kanervo ja Oskari Mörö jahtaavat jatkopaikkoja 400 metrin aitojen alkuerissä. Kanervo aitoo ensimmäisessä alkuerässä ja Mörö juoksee neljännessä erässä. Mörö, joka juoksi ennätyksensä Kuopion Kalevankisoissa reilu viikko sitten, selvinee välieriin, muttei finaaliin. Kanervo ei pääse välieriin.

8. Mediassa paljon hehkutettu Hanna-Maari Latvala starttaa huomenna  naisten 100 metrin alkuerissä. Latvala juoksee kolmannessa erässä. Hän voi, hyvällä onnella, selvitä välieriin, mutta loppukilpailupaikka jää kyllä satasella Latvalalta haaveeksi. 

9. Jukka Keskisalo ja Janne Ukonmaanaho ovat mukana 3 000 metrin estejuoksun alkuerissä. Keskisalo juoksee ensimmäisessä erässä ja Ukonmaanaho toisessa erässä. Lyhyen tauon jälkeen kilparadoille paluum tehnyt Jukka Keskisalo, joka voitti yllättäen Euroopan mestaruuden vuonna 2007, selviytynee loppukilpailuun, sen sijaan Ukonmaanaho karsiutunee. Finaalissa Keskisalo päässee sijoille 6-8.

10. Kolmiloikkaaja Aleksi Tammentie kilpailee huomenna karsintakilpailussa. Finaalin karsintaraja on 16,65 metriä, joka voi jäädä Tammentieltä ylittämättä.

11. Aamupäivän päätteeksi kolmikko Nooralotta Neziri, Matilda Bogdanoff ja Ida Aidanpää starttaa 100 metrin aitojen alkueriin. Bogdanoff juoksee ensimmäisessä erässä, Aidanpää kolmannessa erässä ja tänä kesänä vihdoin yhden kerran 13 sekunnin rajan alittanut Neziri (SE-tulos 12,98) juoksee neljännessä erässä. Suomalaisista vain Neziri selviytynee välieriin, mutta finaalipaikka, mitalista puhumattakaan, voi jäädä hänelle haaveeksi.

12. Tiistain iltakilpailuissa Suomen EM-joukkueeseen aika yllättäen Kalevan Kisoista selviytynyt Katri Mustola (aika 53,20) juoksee naisten 400 metrin alkuerissä. Hänellä ei ole mahdollisuuksia alkueristä jatkoon.

13. Eetu Rantala joutuu kovaan seuraan miesten 100 metrin alkuerissä. Hänen alkuerässään  juoksee mm. ranskalainen Euroopan mestari Christophe Lemaitre, jonka ennätys on 9,92. Tällä kaudella Lemaitre on juossut satasen aikaan 10,13. Rantala ei selviytyne välieriin.

14. Katsotaan huomenna, miten suomalaisille käy ja jatketaan sitten päivä kerrallaan näitä kisaveikkauksia. Selvää lienee, että Suomen kisajoukkueesta vain 2-3 urheilijalla (Tero Pitkämäki, Antti Ruuskanen ja Sandra Eriksson) on realistisia mahdollisuuksia mitaleille ja 4-5 urheilijalla lisäksi pistesijoille. Reilulla puolella suomalaisista kilpailijoista ei ole etukäteen arvioiden juuri minkäänlaisia mahdollisuksia selvitytyä karsintaa tai alkueriä pidemmälle. Tähän joukkoon kuuluvat esimerkiksi Suomen kolme viestijoukkuetta, joissa jokaiseen kuuluu viisi urheilijaa. Nuorille urheilijoille EM-kisamatka on kuitenkin hyvä tilaisuus  hankkia kokemusta.