1. Tänään perjantaina alkavat Lontossa yleisurheilun MM-kisat. Kisojen päätöspäivä on sunnuntaina 13. elokuuta. Nykyään MM-kisoja pidetään joka toinen vuosi, aikaisemmin niitä oli vain joka neljäs vuosi.
2. Suomen kisajoukkueeseen kuuluu ainoastaan 12 urheilijaa. Suomen joukkueen johtajien, valmentajien lääkäreiden, hierojien ym. henkilökunnan määrää ei ole julkisuudessa ilmoitettu. IImeisesti siksi, että heitä on paljon eli luultavasti noin kolme kertaa enemmän kuin urheilijoita.
3. Suomalaisurheilijoiden menestymisen mahdollisuudet MM-kisoissa ovat minimaaliset. Voi käydä jopa niin, ettei yksikään suomalainen urheilija selviä Lontoossa finaaliin eli pääse kahdeksan parhaan joukkoon; tosin maratonilla ja 50 km:n kävelyssä ei suoriteta karsintaa. Etukäteen arvioiden edes jonkinlaisia mitalimahdollisuuksia on vain yhdellä suomalaisurheilijalla eli Tero Pitkämäellä. Kolmiloikkaaja Simo Lipsasella on katsottu olevan mahdollisuus päästä karsinnasta varsinaiseen kilpailuun.
4. Suomen joukkueessa on kolme urheilijaa, jotka eivät ole ylittäneet MM-kisojen tuosrajaa: Arttu Pajulahti, Linda Sandblom ja ikinuori moukarinheittäjä David Söderberg (38). Kaksi suomalaista on ylittänyt kisojen tulosrajan ainoastaan talven sisäratakilpailuissa: Minna Nikkanen ja Kristiina Mäkelä.
5. Tänään Lontossa käydään vain yksi loppukilpailu, nimittäin miesten 10 000 metriä. Matkan ehdoton ennakkosuosikki on Iso-Britannian Mo Farah. Hän voittanut urallaan kaksissa olympiakisoissa eli Lontoossa 2012 ja Riossa 2016 sekä 5 000 että 10 000 metrin kultamitalin. Tässä suhteessa 34-vuotias Mo Farah on yhtä menestyksekäs juoksija kuin Lasse Viren. Mutta olymiakultamitalien lisäksi Mo Farah on voittanut viisi MM-kultaa ja viisi EM-kultaa ja näissä MM-kisoissa hän ilmeisesti voittaa kympin lisäksi myös vitosen MM-tittelin. Tämän jälkeen Mo Farahin uskotaan keskittyvän maratonjuoksuun.
6. Tänään juostaan miesten 100 m alkuerät. Satasen voittajasuosikki on tietenkin Jamaikan Usain Bolt, jonka vauhti ei ole tänä vuonna toistaiseksi päätä huimannut. Lontoon kisoissa Bolt juoksee satasen lisäksi vain pikaviestin. Hän on kertonut lopettavansa uransa tähän kauteen. Olisi tosi mukavaa, jos joku päihittäisi suurisuiden Boltin 100 metrin finaalissa, joka juostaan huomenna lauantaina.
7. Miesten kiekonheiton karsinta on niinikään tänään. Lajin yksi ennakkosuosikeista on Ruotsin 24-vuotias Daniel Ståhl, jonka äiti on suomalaissyntyinen Taina Laakso. Ståhl heitti alkukesästä uuden Ruotsin ennätyksen 71,29, jolla hän rikkoi 33 vuotta vanhan Ricky Bruchin ennätyksen kolmella sentillä. Rion olympiakisoissa 2016 Ståhl jäi karsintaan hieman yli 62 metrin heitollaan. Amsterdamin EM-kisoissa viime vuonna hän sijoittui viidenneksi tuloksella 64,77. Saa nähdä, onko Viron 38-vuotias Gerd Kanter vielä mukana. Kanterin ennätys 73,38 on kaikkien aikojen maailman kolmanneksi paras tulos. Hän voitti olympiakultaa Pekingissä 2008 ja MM-kultaa Osakassa 2007. Lisäksi hänellä on arvokisoista yhdeksän himmeämpää mitalia.
8. Suomalaisista urheilijoista ovat tänään "tulessa" pituushypyn karsinnnassa Arttu Pajulahti ja naisten seiväshypyn karsinnassa Minna Nikkanen.
9. Arttu Pajulahti tunnettin aiemmin nimellä Arttu Halmela, mutta hän otti viime syksynä vaimonsa Silla Pajulahden sukunimen avioitumisen myötä. Arttu, joka on nyt 25-vuotias, on kolkutellut 8 metrin rajaa jo useana vuonna, mutta vasta tänä kesänä eli tarkemmin sanottuna 7. heinäkuuta hän ylitti sen hyppäämällä espanjan Sierra Nevadassa yli 2 000 metrin korkeudessa pidetyissä kilpailussa tuloksen 810; samoissa kilpailuissa Kristian Pulli hyppäsi 805 cm. Kalevan kisoissa 2-3 viikkoa sitten Arttu sai hopeaa tuloksella 788, voiton vei Kristian Bäck, joka hyppäsi 791.
10. MM-kisojen karsintaraja oli 815, mutta sitä suomalaiset eivät ylittäneet. Arttu Pajulahti pääsi kisoihin ranginjärjestyksen perusteella. Suomen varmin hyppääjä on edelleen Kristian Pulli, vaikka hänet jätettiin Seinäjoen Kalevan kisoissa neljänneksi; pronssia sai Roni Ollikainen tuloksella 780. Ollikainen oli muutama vuosi sitten suuri lupaus, joka yliti 8 metrin rajapyykin, mutta jonka tuloskkehitys on kuitenkin pysähtynyt osin sairastelujen tuloksena. Ollikainen tekee kuitenkin uutta tulemista, ehkä siksi, että häntä ei enää valmenna metodeillaan yli-innokas Arto Bryggare.
11. Minna Nikkanen selvitti MM-kisojen tulosrajan 455 hyppäämällä tuon tuloksen jo helmikuussa Karlsruhessa pidetyissä hallikisoissa. Minnan ulkoratakausi on sen sijaan ollut paha pettymys, sillä hän on jänyt säännöllisestu tuloksiin 420-430. vasta Kalevan kisoissa hän ylitti 445 cm:n korkeudessa olleen riman ja voitti mestaruuden. Minnan ennätys on viime vuonna hypätty 461. Minna, joka on nyt 29-vuotias, ei ole ollut erityisemmin arvokisojen hyppääjä, joten voi olla, ettei hän selvitä tänään Lontoossa karsintaa eikä pääse loppukilpailuun. Minna voitti kyllä 2007 19-vuotiaiden Euroopan mestaruuden, mutta aikusten arvokisoissa hän ei ole menestynyt. Viime vuoden EM-kisoissa Amsterdamissa Minna oli 9. tuloksella 445 ja Rion olympiakisoissa hän karsiutui loppukilpailusta hypättyään karsinnassa 455. Lontossaa tänään karsintaraja on 460, mutta finaaliin, joka hypätään sunnuntaina, kelpuutetaan joka tapauksessa vähintään 12 hyppääjää.
12. Seiväshyppääjä Wilma Murron kausi on ohi loukkaantumisten takia; hän ei siis ole mukana Lontoossa. Hänellä on voimassa oleva SE-tulos 471, jonka hän hypäsi 17-vuotiaana talvella 2016 sisäratakilpailussa Saksassa. Se oli ja on ilmeisesti edelleen alle 20-vuotiaiden ME-tulos. Wilman ulkoratakausi viime vuonna oli kuitenkin hienoinen pettymys Hän parhaksi tuloksekseen ulkona jäi 452. Amsterdamin EM-kisoissa hän sijoittui sitsemänneksi tuloksella 445 ja Rion olympiakisoissa hän jäi karsintaan vaatimattomalla tuloksella 430. Belgradin EM-hallikisoissa 2017 Murto hyppäsi 440 ja sijoittui jaetulle kahdeksannelle sijalle. Tänä kesänä Wilma Murto kilpaili ulkoradoilla vain kerran. Tämä tapahtui alle 20-vuotiaiden EM-kisoissa Italiassa, jossa Wilma sijoittui pronssille erinomaisen vaatimattomalla tuloksella 415 cm.
13. Jarno Koivunen valmentaa sekä Minna Nikkasta että Wilma Murtoa. Liekö valmennuksessa jotain vikaa, kun tulokset eivät juuri nouse eikä arvokisamenestystä ole tullut; tätä ulkopuolisen on mahdotonta sanoa. Joka tapauksessa ruotsalaiset hyppääjät ovat olleet arvokisoissa selvästi parempia ja luotettavampia. 24-vuotias Angelica Bengstsson on hypännyt sekä sisällä että ulkona 470 ja 460 cm:n tulokset ovat olleet hänelle melko tavallisia. Niin ikään 24-vuotias Michaela Meijer hyppäsi 1,5 kuukautta sitten uudeksi RE:ksi tuloksen 471. Kummallakin heistä on Lontoossa mahdollisuus päästä 4-5 parhaan joukkoon. Vahvoja mitasuosikkeja ovat mm. kreikkalaiset hyppääjät.
14. Voitaisiin ja myös pitäisi yleensäkin pohtia, mikä suomalaista yleisurheilua nykyään vaivaa, sillä useimmisss lajeissa parhaiden urheilijoiden tulokset ovat koko ajan heikentyneet. Loukkaantumisia ja vammautumisia tapahtuu yllättävän usein. Jos joku saavuttaa "huimia" tuloksia jo 15-17 vuotiaana, media alkaa hehkuttaa häntä tulevana olympiavoittajana tai ainakin "vahvana mitalitoivona". Yhtenä esimerkkinä tästä voidaan mainita Alisa Vainio, joka juoksi 2015 syksyllä 16-vuotiaana kovan ajan 2.32 maratonilla ja 10 000 metrilläkin hieman alle 33 minuutin. Mutta mitä tapahtui? Viime vuonna Vaino ei tiettävästi kilpaillut kertaakaan ja näin kävi myös tänä vuonna. Syyksi on ilmoitettu erilaiset sairaudet. Toinen erittäin lupaava kestävyysjuoksija eli Johanna Peipponen hävisi myös tänä vuonna kisoista jalkavaivojen vuoksi ja sama kohtalo oli tänä myös mm. Noora-Lotta Nezirillä ja Sandra Ericsonilla. Miesurheilijoista loukkaantumisista on kärsinyt mm. aitajuoksija Oskari Mörö.
15. Suomalaiset yleisurheilijat menestyvät kyllä varsin hyvin nuorten ikäluokkien EM-kisoissa, mutta häviävät pikku hiljaa kuvasta eli eivät menesty enää aikuisten arvokisoista tai edes paranna taloksiaan. Tämä johtuu menestyspaineista, joita esimerkiksi iltapäivälehdet ruokkivat jutuillaan, ja lopuun palamisesta, joka kertoo valmennuksen epäonnistumisesta. Alisa Vainiota hehkutettiin vajaa kaksi vuotta sitten olympiakisojen mitalistina. 17-vuotiaan Wilma Murron puolestaan ennakoitiin ylittävän "tuota pikaa"seiväshypyssä 5 metrin haamurajan!
16. Nyt Suomessa hehkutetaan surutta ja isosti 17-vuotiasta pikajuoksija Samuel Purolaa, joka on otsikoita lainaten "tykittänyt" tänä kesänä useita kertoja 100 metrin ja 200 metrin kärkiaikoja Suomessa. Purola sai viikko tai pari sitten 19-vuotiaiden EM-kisoista hopeaa 100 metriltä ja "hirvittävästi irvistellen" pronssia 200 metriltä. Purola oli 100 metrin kisan jälkeen jo aika poikki eikä olisi lähtenyt enää 200 metrin kilpailuun. Mutta minkäs teet, kun Suomen joukkueen johto pyysi ja Suomen mitalitiliä oli kasvatettava vaikka väkisin!
17. Aiotaanko Samuel Purolakin polttaa loppuun jo alle 20-vuotiaana? Esimerkkejä tällaisesta kohtalosta löytyy suomalaisen yleisuheilun historiasta vaikka millä mitalla. Esim. Visa Hongisto oli 10-15 vuotta siten yhtä lahjakas juoksija kuin Samuel Purola nyt; hänkin menstyi nuorten EM-kisoissa hyvin. Mutta Hongistolle tuli seinä nopeasti vastaan ja hän taantui sekä parhaissa ajoissa ja menestymisen uhteen aivan tavalliseksi suomalaiseksi pikajuoksijaksi, joka juoksee parhaimmillaan (tyynessä säässä) satasella n. 10,50 aikoja.
18. Veikkaan, ettei Arttu Pajulahti, ent. Halmela, selviä pituushypyn karsinnassa tietään loppukilpailuun, vaan hyppää jotain 760-780 cm. Pahoin pelkään, että sama kohtalo on myös Minna Nikkasella seiväshypyn karsinnassa. Minna hypää 440-450, mikä ei riitä finaaliin. Toivottavasti olen molempien suhteen väärässä!
3 kommenttia:
Lontoon MM-kisat selostaa TV1:lle parivaljakko Tapio Suominen ja Juhani Eskola. Vm. oli vuoden pannassa mitä tuli yleisurheilun selostamiseen, niinpä hän ei ollut paikalla edes Rion olympialaisissa. On selostanut vain ampumahiihtoa.
Tapio Suominen oalautettiin puolestaan 2012 Lontoon kisoista takaisin Suomeen jo ennen kisojen alkua. Hän oli vetänyt itsensä niin huonoon kuntoon.
Toivotaan nyt, että miehemme pysyisivät tolpillaan ja kunnossa Lontoossa, vakka suomalaismenesytä ei olekaan luvassa. Ja ettei Tapsa ratkeaisi tällä kertaa ryyppäämään.
Kylläpä oli " kiltti" blogi. Ei edes minkäänlaista kisaveikkausta. Toisaalta eipä suomalaisten menestys paljon päätä huimaa. Ei tule yhtään mitalia! Suomalainen yleisurheiluvalmennus on aivan hakoteillä. Ei minkäänlaista valmennusorganisaatiota. Joku täysin tuntematon Kemppainen,en muista etunimeä, on päävalmentaja. Kemppaisella on pallo täysin hukassa. Valmennus on hajonnut entistä enemmän erilaisiin kuppikuntien,joiden valmennustietoisuus on olematonta. Määrällisesti vaaditaan nuorilta urheilijoilta liikaa. Kuten blogistikin sanoo, Peiponen, Vainio, Eriksson, Oona Kettunen, Nesiri ,Murto ovat hyviä esimerkkejä suomalaisesta epäonnistuneesta valmennustaidoista. Myös Pitkämäen valmennuksessa on jotain vialla. Häntä on valmentanut yli kymmenen vuotta sama valmentaja Kangas,joka tytär omaa komeat raamit,mutta ei keihäs vain lennä yli. 60 metriä. Terokin heitti yli 90 metriä ennen Kuin Kangas alkoi häntä valmentaa. Nyt on kasikymppinen tiukassa!
Kun nähdään,että Norja, Ruotsi, Tanska ja ehkä myös Islanti saavat kisoista mitallisadon, tulee paine " valmentaja kemppaisia" kohtaan niin hurjaksi meille, että alkaa "pyykinpesuaika" ja kemppaiset lentävät ulos kuin leppäkeihäät!
"Voitaisiin ja myös pitäisi yleensäkin pohtia, mikä suomalaista yleisurheilua nykyään vaivaa, sillä useimmisss lajeissa parhaiden urheilijoiden tulokset ovat koko ajan heikentyneet. Loukkaantumisia ja vammautumisia tapahtuu yllättävän usein."
Voitaisiin kysyä niinkin, että mitä ruotsalaiset tekevät toisin. Viime vuosina näyttää selvästi siltä, että sieltä tuleetasaisesti parempia arvokisamenestyjijä.
Loukkaantumiset ja vammautumiset puhuvat kyllä vahvasti valmennusvirheiden suuntaan. *
Lähetä kommentti