1. Eduskunnassa on monenkirjavia elimiä, kuten esimerkiksi surullisen kuuluisa urheilukerho, sekä monia muita epävirallisia poppoita. Yksi sellainen on eduskuntaryhmien puheenjohtajisto. Se tuntuu olevan eräänlainen toverituomioistuin, joka kutsutaan koolle, kun joku kansanedustaja on töppäillyt tai tuomittu rangaistukseen. Porukka miettii, tarttisko kaverin tapauksessa tehdä jotakin.
2. Jussi Halla-aho tuomittiin vuosi sitten sakkorangaistukseen aina korkeinta oikeutta myöten kansaryhmän kiihottamisesta ja uskonrauhan rikkomisesta. Hän vähätteli KKO:n tuomiota kutsuen sitä "muutaman ihmisen henkilökohtaiseksi tulkinnaksi". Tällöin muiden kuin perussuomalaisten eduskuntaryhmien mitta täyttyi ja toverituomioistuin päätti, että Halla-aho saa jättää paikkansa hallintovaliokunnan puheenjohtajana. Hän kuitenkin säilytti paikkansa valiokunnan jäsenenä.
3. Toki jo Jussi Halla-ahon valitseminen kyseisen valiokunnan puheenjohtajaksi oli aivan kreisiä, sillä olihan hänet tuomittu jo ennen vuoden 2011 vaaleja alioikeudessa sakkoon kansanryhmän kiihottamisesta.
4. Tänään tämä toverituomioistuin eli siis eduskuntaryhmien puheenjohtajista koostuva elin päätti, että keskustan kansanedustaja Antti Kaikkonen saa säilyttää paikkansa eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtajana huolimatta hänen jokin aika sitten käräjäoikeudesta saamastaan ehdollisesta vankeustuomiosta. Käräjäoikeus tuomitsi Kaikkosen ns. Nuorisosäätiön jutussa vaalirahajutussa luottamusaseman väärinkäyttämisestä viideksi kuukaudeksi vankeuteen.
5. Syyttäjän virkaa Kaikkos-keississä toimitti perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner. Eduskuntaryhmien puheenjohtajien tapaamisessa kaikkien muiden ryhmien puheenjohtajat paitsi Ruohonen-Lerner totesivat Kaikkosen nauttivan edelleen heidän luottamustaan.
6. Toverituomioistuimen puheenjohtaja, pitäisikö sanoa oikein presidenttinä, toimii suurimman ryhmän eli kokoomuksen ryhmän puheenjohtaja Petteri Orpo. Hän joutui selittelemään outoa ja selvästi kannaedustajien yhdenvertaisuutta loukkaavaa päätöstä medialle. Petteri Orpo lateli, että Antti Kaikkosen tapaus on erilainen kuin perussuomalaisten Jussi Halla-ahon.
– Halla-ahon tapauksessa tuomio, käydyt keskustelut ja hänen omat lausuntonsa liittyivät niin voimakkaasti hänen johtamansa valiokunnan työskentelyyn, että valiokunnan jäsenet kokivat sen ongelmalliseksi, Orpo perusteli.
7. Halla-ahon aiemmin johtamalle hallintovaliokunnalle kuuluvat muun muassa juuri maahanmuuttoasiat, joten hänen poispotkimisensa valiokunnan puheenjohtajan pallilta oli toki perusteltua. Halla-aho sai sakkotuomion korkeimmassa oikeudessa islaminuskoa ja somaleita loukanneesta blogikirjoituksestaan.
8. Toisaalta Kaikkonen, tunnetaan tanssiharrastuksensa johdosta Kanki-Kaikkosena, ei saanut rangaistustaan mistään vähäpätöisestä asiasta, sillä kysymyksessä on luottamusaseman väärinkäyttäminen; kansanedustajan toimenkuvan kannalta siis hyvin moitittavaa käyttäytymistä osoittava rikos. Hänet tuomitiin ehdolliseen vankeusrangaistukseen, mihin verrattuna Halla-ahon saama sakkotuomio on selvästi lievempi rangaistus.
9. Kaiken järjen ja kohtuuden mukaan eduskuntaryhmien puheenjohtajien olisi pitänyt näyttää myös Kaikkoselle ovea eduskunnan ehkä kaikkein vaikutusvaltaisemman valiokunnan eli suuren valiokunnan varapuheenjohtajan pallilta. Mutta kun on kyse poliitikoista, niin minkäänlainen suhmurointi, puoluepoliitinen taktikointi ja epähdonmukaisuus ei näköjään ole mahdotonta. Petteri Orpo perusteli, että Kaikkosen rikos ei liity välittömästi suuren valiokunnan tehtäviin, koska suuri valiokunta ei käsittele säätiöasioita. Tämän vuoksi luottamus Kaikkoseen ei ole kuulemma kaikonnut. Vallan erikoinen, etten sanoisi järjenkäytön suhteen suorastaan "orvontuntuinen" perustelu.
10. Kaikkosen ilmiselvän suosimisen todellisia syitä voidaan vain arvailla. Ehkä toverituomioistuin ei oikein ilennyt erottaa Kaikkosta, koska ovathan monet muutkin kansanedustajat suhmuroineet erilaisten säätiöiden rahanjaon tiimoilta ja olleet epäiltyinä vaalirahasotkuista ja kaikenlaista soffakaupoista - taulukaupoista nyt puhumattakaan. Lieventäväksi asianhaaraksi katsottiin kenties myös se, että Kaikkosen ja hänen vaimonsa, ex-kansanedustaja Satu Taiveahon adoptiohanke meni luultavasti lopullisesti mönkään juuri Nuorisosäätiön tapauksen takia.
11. Jos Halla-aho ja Kaikkonen olisivat olleet niin sanotusti "tolkun miehiä", he olisivat toki eronneet oma-aloitteisesti heti, kun langettava tuomio ja rangaistus tulivat eivätkä jääneet kyttäämään ja odottelemaan "ihmettä", eli toverituomioistuimen vapauttavaa päätöstä.
12. Mutta näyttääpä se tolkku puuttuvan joiltakin muiltakin kansanedustajilta. Räikein on edelleen tapaus Johannes Koskinen. Jollei joku enää muista, niin nyt on sopiva paikka muistuttaa, miten Johannes Koskinen oikeusministerinä arvosteli kymmeniä tuomioistuinten yksittäisiä ratkaisuja. Joitain vuosia myöhemmin Koskinen sai näistä toimistaan nuhteet oikeuskansleri Jaakko Jonkalta; Jonkka tosin panttasi päätöstään lähes kolme vuotta kantelun tekemisestä. Alpo Rusin vapauduttua syyttäjän päätöksellä vakoiluepäilystä, Koskinen otti haastattelulausunnossaan totuttuun tapaansa kantaaa tapaukseen niin, että Helsingin hovioikeus sai siitä perusteen todeta tuomiossaan lausuman kannanotoksi Rusin syyllisyyden puolesta. Hovioikeuden mukaan kysymyksessä oli syyttömyysolettaman rikkominen, mistä aiheutui valtiolle isännänvastuun perustella tuntuva korvausvelvollisuus Rusille. Oikeusministeriö ei välittänyt periä vahingonkorvauksesta entiseltä päälliköltään osaakaan takaisin, minkä jälkeen oikeuskansleri Jonkka siunasi ministeriön toimimattomuuden lyhyellä päätöksellään, josta puuttuvat perustelut lähes tyystin.
Viittaan blogijuttuihin 181/29.10.2009 ja 609/11.6.2012.
13. Vaikuttiko tämä kenties haitallisesti Johannes Koskisen uraan poliitikkona? Ei suinkaan, sillä vuoden 2007 vaalien jälkeen hänet päin vastoin ylennettiin eli valittiin demareiden aloitteesta eduskunnan varapuhemieheksi! Tässä tehtävässä Koskinen toimi vuoteen 2010 asti. Eikä tässä vielä kaikki. Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen Koskinen valittiin arvovaltaisen - ainakin sellaiseksi mainitun - perustuslakivaliokunnan puheenjohtajaksi. Monet pitävät perustuslakivaliokuntaa jopa jonkinlaisena valtiosääntötuomioistuimena, jolla on ylin valta perustuslain tulkinnassa. 200 kansanedustajan joukossa on vain yksi edustaja, joka tuomioistuimen päätöksen mukaan on rikkonut keskeistä perus- ja ihmisoikeutta. Suorastaan tragikoomista on, että juuri tämä kansanedustaja on valittu perus- ja ihmisoikeuksia valvovan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajaksi. Tässäpä olisi nettiin äskettäin ilmaantuneen perustuslakiblogin kirjoittajilla oivallinen kirjoituksen aihe.
14. Mitä tästä kaikesta opimme? Emme kai mitään muuta kuin että "onni täällä vaihtelee, toverituomioistuin kun määräilee"!
