1. Helleenit oli antiikin Kreikassa yleisnimitys kaikille kreikkalaisille. Muita ihmisiä nuo muinaiset helleenit kutsuivat barbaareiksi. Myös nykyisin kreikkalaiset kutsuvat usein itseään helleeneiksi. - Henrik Hellén ei kuitenkaan ollut eikä ole kreikkalainen, vaan suomenruotsalainen, Taalintehtaalta kotoisin oleva 1960-luvulla kilpaillut SE-tason korkeushyppääjä (212 cm).
2. Nyt on selvinnyt, myös EU:n ja euroalue EMU:n herroille - toivottavasti myös Suomen Emuun ajaneille Paavo Lipposelle, Martti Ahtisaarelle ja Sauli Niinistölle - miten nykyhelleenit ovat eläneet 20-30 viimeistä vuotta EU-tukien avulla kuin konsanaan siat vatukossa; po. ilmaisu tunnetaan mm. Pohjanmaalla.
3. Kreikassa valtion virkamiehet saavat palkkaa 14 kuukaudelta - Suomessa vain 13:lta, kun lomarahat otetaan huomioon - ja eläkkeelle Kreikassa pääsee yleensä jo viisikymppisenä. Vanhas-Matin kreikkalainen kollega Giorgious Papandreu ei ole hiihtänyt Rukan keväthangilla, minkä huomaa siitä, ettei hänen päähänsä ole aiemmin pälkähtänyt kreikkalaisten eläkeiän nostaminen 2-3 vuodella.
4. Vasta nyt (muka) EU:n ja Emu:n herroille ja tilintarkastajille on paljastunut, miten Kreikan valtio ja sen poliitikot ja virkamiehet ovat huijanneet Pyhää Yhteisöä väärillä tilasto- yms. maan maksu- ja luottokelpoisuutta koskevilla tiedoilla reilut 10 vuotta. EMU:n jäsenmaita huudetaan nyt kriisiapuun ja lainamaan Kreikalle huomattavia summia, jottei euroalue vain hajoaisi ja koko EU:ta uhkaisi hajoaminen. Suunta on sama kuin äskettäisissä finanssikriiseissäkin: maksumiehiksi joutuvat puijatut ja huijatut, eivät tietenkään pankit ja huijarit.
5. Suomi selvitti viime sodat ja maksoi sotakorvaukset viimeiseen penniin asti ilman kreikkalaista ym. ulkomaista apua. Suomalaiset, siis palkansaajat ja pienyritykset, joutuivat selviämään yksin myös 90-luvun kotikutoisesta talouslamasta ja sen raskaista seurauksista. Jos olisimme olleet EMU:ssa jo tuolloin, ei meitä olisi kukaan auttanut, sillä eihän syy omaan kriisiimme ollut yleiseurooppalainen, vaan siihen liriin meidät johtivat kotoiset kuhlbergit, koivistot sun muut ekonomisteina pidetyt pankkimiehet ja poliitikot.
6. Nyt meidän ikioma Jyrki-Boymme, siis Jyrki Katainen, tämä "Haukkatarhan kukko", on pannut ministerin uransa ja koko poliittisen tulevaisuutensa vaakalaudalle ja pantiksi siitä, että Suomi rientää eturintamassa auttamaan Kreikkaa ja helleenejä. Jos Katainen eroaa, koko Vanhasen hallitus eroasi, jos eduskunta ei hyväksyisi Kataisen ajamaa kriisilainaa Kreikalle. Emmehän me voida nyt tällaista uhrausta tehdä, emme voi antaa Kataisen mennä (Vanhanen nyt menee muutenkin). Jyrkiä ja hänen poliittista kyvykkyyttään tarvitaan kipeästi, sillä Kreikan jälkeen ovat jonossa apuamme kohtsiltään käsi ojossa anomassa Portugali, Irlanti, Espanja, Italia, Puola, Slovakia...jne.
7. Eihän meiltä vaadita kuin vaivaiset 1,6 milj. euroa! Emu-maiden nyt Kreikalle antamilla 120 milj. eurolla voisi maksaa pois kerralla koko Suomen valtionvelan tai hankkia parikymmentä ydinvoimalaa tai saman verran Nokioita. Mitätön summa tuo meiltä vaaditut 1,6 mrd. euroa, kyllä me nyt sen verran aina voimme helleeneille vipata. Nehän tunsivat Arkhimedeksen lainkin jo silloin, kun me vielä elelimme mistään muusta maailmasta tietämättöminä perunakuopissamme ja metsissäme. Eikös se Kreikka ollut meidän sukulaiskansaakin jollakin tavalla, vai oliko ne nyt ne unkarilaiset, ne Ferenc Puskasit, Hidegutit ym. Pustan pojat.
8. Unkari muuten lähetti Suomen Talvisotaan 300 vapaaehtoista, tai oli ainakin lähettämässä, muttei kerinnyt. Kreikka ei edes ajatellut vapaaehtoistensa lähettämistä v. 1939-1940 Suomen avuksi. Tämä oli toisaalta vain hyvä, sillä nehän olisivat palelluttaneet täällä vain mun...munuaisensa. Suomen pojat sentään taistelivat aikoinaan Balkanin vuorillakin kärsien vilua ja nälkää, muun muassa. Markku Jokisipilän tutkimusten mukaan Kreikka lähetti kuitenkin talvisota-apuna Suomeen appelsiineja, tupakkaa, rusinoita ja viinejä.
9. Niin, ja emmehän me tavalliset ihmiset toki joudu käärimään kokoon sanottuja 1,6 miljardia, mikä tekee reilut 300 euroa pekkaa päälle. Ei toki, vaan Jyrki Kataisen pulju lainaa sanotun summan ulkolaisilta pankeilta ja sitten Suomi lainaa rahat Kreikalle. Lainasta Kreikka joutuu pulittamaan Suomelle ihan käypää korkoa, näin on VVM:ssä kaavailtu. Ja maksaahan Kreikka toki lainansa säällisessä ajassa senttiä myöten takaisin! Kaikkihan on maksettava, eikös juu, mitä tässä EMU:ssa velkantuu!
10. Persujen Raimo Vistbacka tosin tänään eduskunnan pöntöstä, tunnetulla etunojatyylillään tietty, kyseli, että onkohan tää nyt oikein perustuslain mukaista toimintaa: Valtio lainaa ensin ulkomailta kriisisumman, jota ei kuitenkaan käytetä perussuomalaisten, muiden nälkää näkevien, sotaveteraanien taikka muidenkaan tavallisten tallaajien hyväksi, vaan lainataan edelleen kreikkalaisille tupakanviljelijöille ja ouzo-yrittäjille. Saatunan hyvää muuten se kreikkalainen "savivesi" tai "harmaavesi", se kreikkalainen anisviina-ouzo (lausutaan suomalaisittain uu´zo) jäiden seassa nautittuna Rhodoksen, Kreetan ja vaikkapa vain Kosin helteisillä rannoilla tai terasseilla! - Hyvä idea olisi, jos suomalaiset turistit ja veronmaksajat saisivat vippaamansa 300 €:n korvikkeeksi Kreikkaan matkustaessaan vaikkapa 200-300 €:n lomasetelit per nenä, niillä Kreikan taloutta ja turismia voitaisiin elvyttää kummasti.
10a. Mitään vakuutta lainasta emme kuulemma voi vaatia, näin ovat mahtavat pankit ja pankkiirit - ne vasta niitä vatukkopossuja ovatkin - maailmalla päättäneet. Tässä nyt ei siis yhtään auta konkurssi- tai insolvenssioikeudesta aikoinaan hankitut eeteet:t eli erinomaiset tenttitiedot, koko etuoikeusasetuskin taitaa olla jo kumottu. Timo Soini (Millwall ja Brysseli) kehtaisi tosin röyhkeästi vaatia koko Rodoksen saarta kriisilainan vakuudeksi - populisti mikä populisti. Huomaa kyllä, mikä paikkakunta Soinille tuli Kreikasta puhuttaessa ensimmäiseksi mieleen, siellähän "Rohdoksellahan" ne persulaiset lähinnä Kreikassa käydessään lomailevat. Henkisiä arvoja Soinia enemmän kunnioittava oppositiojohtaja olisi toki tyytynyt kernaasti vain Akropol-kukkulaan, sen restauroimisessa olisikin ollut työmaata suomalais-virolaisille harmaille yrityksille pitkäksi aikaa.
11. Ei sen puoleen, Rhodos on kyllä tuttu saari blogistillekin: olen nimittäin käynyt siellä kerran; Kreetalla ja Kosilla sekä Ateenassa sen sijaan paljon useammin. Se oli heinäkuu 1974, jolloin kotomassa oli kylmä ja sateinen kesä ja heinät mätänivät seipäille. Eihän sellaista kestä, vaan oli lennettävä Rodokselle, jossa oli aurinkoista ja lämpötila about 35-40 kraadia. Ja katso, heidän Rhodoksella ollessaan tapahtui, että Turkin ja Kreikan välillä puhkesi Kyproksen selkkaus, Turkki valtasi Kyproksen ja aika lähellä Turkin rannikkoa sijaitsevalle Rhodokselle julistettiin iltaisin ulkonaliikkumiskielto! Samassa rytäkässä Kreikkaa yli 10 vuotta hallinnut sotilasjuntta kuitenkin kaatui ja Kreikan pääministeriksi tuli Konstantin Karamanlis, juristi koulutukseltaan. Turkin kanssa saatiin sopu , ulkonaliikkumiskielto kumottiin, ja niin Rhodoksellakin voitiin taas juhlia, juhlia vieläpä demokratian paluuta demokratian kehtoon! Ja kaikki tämä samaan hintaan yhden lomaviikon aikana! Karamanlis ei viitsinyt enää kutsua sotilasjunttaa maanpakoon lähtenyttä kunkkuakaan (Konstantin) kotiin, vaan päätti, että tasavalta on ihan jees-valtiomuoto Kreikalle. Kreikan hallitusten johdossa ovat viime sotien jälkeen toimineet lähinnä kahta sukua edustaneet pääministerit: Papandreut ja Karamanlikset.
12. Eniten meitä suomalaisia harmittaa tietenkin se, että ruotsalaiset ymmärsivät aikanaan jäädä koko hemmetin EMU:n ulkopuolelle! Nyt ne naureskelevat partaansa meille suomalaisille. EMU:ssa eivät ole myöskään Englanti ja Tanska, Norja ei ole edes EU:ssa. Mutta kyllähän sen ymmärtää, miksi Ruotsi, Tanska ja Iso-Britania eivät liittyneet EMU:un: kaikissa noissa maissa oli tuohon aikaan vallassa sosiaalidemokraattinen (Göran Persson pääministerinä Ruotsissa) tai työväenpuolueen (Tony Blair) hallitus, Suomea sitä vastoin hallitsi saksalaismielisen Paavo Lipposen johtama valtiososialismia edustanut enemmistöhallitus.
13. Saksalaiset päättivät EMU:uun liittyessään säilyttää - tietäen Aatustaan että vielä se paha päivä joskus koittaa - varastoissaan D-markat ja setelit. Suomessa sitä vastoin päätettiin polttaa kaikki markan setelit ongelmajätteenä ja tuhota vieläpä kolikotkin! Mitä siis tehdä, jos koko talous- ja rahaliitto hajoaa, kuten näyttää väistämättä käyvän, ja eurosta joudutaan luopumaan? Matti Vanhasen vastaus kyllä tiedetään: poltetaan tällä kerralla euron setelit.
14. Ainoa poliitikko, joka Suomessa vaati euroon vaihdettaessa omien seteleiden säilyttämistä Suomen Pankin kassaholveissa oli - kukapas muu kuin Paavo Väyrynen. Tämä varsin käytännönläheinen ajatus ei mahtunut edes Mauri Pekkarisen päähän, ei, vaikka hänetkin toki tunnetaan suurena ajattelijana ja Laajavuoren nerona. Tämä on asia, joka kallistaa Kepun tulevassa puheenjohtajan vaalissa vaa´an lopullisesti Paavo Väyrysen eduksi. Vaikeina vuosina ja kriisiaikoina valtakunta tarvitsee toki kokeneen ja harkintakykyisen päämiehen.
15. Jos tässä kriisissä on välttämättä nähtävä jotain hyvää, niin se on juuri se, että Paavo Väyrysestä leivotaan Suomen pätkäpääministeri ensi kesäkuussa Lahdessa.
16. Muuten olen sitä mieltä, että Suomen ei tulisi hyväksyä kyseistä kriisilainaa Kreikalle. Parempi ratkaisu olisi, että Kreikka eroaa tai erotetaan EMU:sta ja maan valuutaksi tulee jälleen drakma; silloin taas tuntuisi Kreikassa käydessä, että nythän ollaan ulkomailla eikä missään sisämarkkinoilla. Ennen EMU:a oli voimassa kurssi: 1 € = 340,75 drakmaa. Kreikka tulisi devalvoimaan drakman 30-40 prosentilla ja kaikki olisivat jälleen tyytyväisiä, kun vielä maan pääministerin sukunimi vaihtuisi Papandreusta Karamanlikseksi. Kreikka olisi ennakkotapaus, jolloin myös Portugali, Irlanti ym. pääsisivät eroon EMU:sta. Vähitellen koko EMU ja sen myötä myös EU-hirviö kauhistuttavine byrokratioineen romahtaisi á la sen malli Sovjet Union. Voisimme palata entisiin hyviin aikoihin: Maassa oltaisiin jälleen maan tavalla.
17. Mutta ei auta, Kukko-Kataisen ja hallituksen lainaesitys Kreikalle jyrätään eduskunnassa läpi hallituspuolueiden äänin. Demarit ovat vastustavinaan, mutta ovat vaisuja, kun muistavat, miten heidän suuri European-johtajansa Paavo Lipponen oli pääministerinä oikein ajamalla ajamassa Suomea Emun ytimeen. Hallituspuolueiden riveistä kaikuu niin kovin tuttu huvivirsi á la Iiro Viinanen: Tässä tilanteessa ei ole mitään muuta vaihtoehtoa! Ben Zyskowiczin retorisia kykyjä tarvitaan: Kreikkalaiset potkivat jalkapallossakin vastustajiaan nilkkaan, polveen ja vielä sitäkin ylemmäs, mutta ei tässä tilanteessa nyt sentään kannata vastavetona potkaista palloa omaan maaliin! Hannes Mannisella ja muilla kepulaisilla taas on hieman lyhyempi, mutta sitä varmemmin kepun äänestäjäkuntaan uppoava slogan: vaihtoehtoja on tasan kaksi, joko kolera tai rutto.
Pasila! Ateenalaisten laulu (sanat Eino Leino, säv. Jean Sibelius, Kämp)!
