1029. Amsterdamin EM-kisat. Pituushyppy

1. Miesten pituushypyssä Suomella oli EM-kisoissa kaksi osanottajaa:  Henri Värynen ja Kristian Bäck. Myös Eero Haapala, joka edusti vielä viime vuonna Ikaalisten Urheilijoita, oli ylittänyt talvella Etelä-Afrikan leirikilpailussa EM-kisarajan (790) ja hänet ehdittiin valita Amsterdamin joukkueeseen. Jalkavamma esti kuitenkin Haapalan kisamatkan. Loukkaantumiset eivät ole olleet Haapalan kohdalla mitenkään epätavallista.

2. Henri Väyrynen, 24 vuotta, joka on hyppäsi tammikuussa Etelä-Afrikan leirillä ennätyksensä 807, karsiutui EM-kisojen loppukilpailusta. Hänen paras mitattu karsintahyppynsä kantoi 778, millä tuloksella hän oli neljästoista. Väyrysen yliastuttu hyppy oli reilusti yli 8 metriä.

3. Kristian Bäck, joka on vasta 19-vuotias - täyttää 20 vuotta kuluvan kuun 18. päivänä - selvitti keskiviikon karsinnassa tiensä loppukilpailuun. Hän hyppäsi karsinnassa 796, joka olisi ollut hänen ennätyksensä, mutta myötätuulta oli hieman liikaa (+2,6), joten tulos ei ole tilastokelpoinen. Bäck, jonka seura on Vasa IS, on parantunut tänä vuonna ennätystään 45 sentillä, sillä hän hyppäsi vuosi sitten 750. Tämän vuoden toukokuussa hän hyppäsi Italian Formiassa pidetyssä  leirikilpailussa 795. Viime vuoden Kalevan kisoissa Bäck oli viides.

4. Kristian Bäckin kantti piti hyvin myös eilisessä loppukilpailussa. Hänen ensimmäinen hyppynsä oli noin 8 metrin pituinen, mutta hän astui sen niukasti yli. Toisella hypyllään Bäck läväytti tuloksen 791, joka riitti lopulta viidenteen sijaan; Bäck jäi vain kaksi senttiä pronssimitalista. Pyörivä tuuli pilasi osin pituuskilpailun, mutta tämä ei himmennä tippaakaan arvokisojen ensikertalaisena olleen Kristian Bäckin suorituksen arvoa. Rion olympiakisoihin Bäck ei vielä pääse osallistumaan, sillä pituuden kisaraja on 815 cm. 

5. Pituuskisan voitti Englannin Greg Rutherford tuloksella  825 ja hopeaa sai Ruotsin tummaihoinen Michel Torneus, joka pompasi 821. Rutferford uusi kahden vuoden takaisen Euroopan mestaruutensa. Hän voittanut myös olympiakultaa (Lontoo 2012) ja MM-kultaa (Peking 2015). Rutherford ei vaikuta päällisin puolin tyypilliseltä pituushyppääjältä, vaan enemmänkin juntturamaiselta kreikkalaisroomalaisen painin Etelä-Pohjanmaan piirin mestarilta. Mutta hyppypaikalla hänen vauhtinsa on nopea ja ponnistuksensa tehokas; miehen kilpailuhermot tuntuvat olevan rautaa.

6. Kristian Bäckin vanhemmat ovat ex-urhelijoita ja toimivat poikansa valmentajina. Hänen isänsä Mikael Bäck on juossut aikoinaan 100 metriä kelpo aikaan 10,60. Hyppääjän lahjansa Kristian lienee kuitenkin perinyt äidiltään Natalia Bäckiltä, joka urheili 10-20 vuotta sitten nimellä Natalia Kilpeläinen ja edusti Suomea monissa maaotteluissa ja pari kertaa myös EM-kisoissa. Natalia, o.s. Kuzina, on syntynyt 1970 Petroskoissa. 

7. Joensuun Katajaa edustaneen Natalian leipälajit olivat kolmiloikka ja pituushyppy.  Pituudessa Natalia Kilpeläisen ennätys on 663 cm, jonka hän hyppäsi vuonna 2006. Nykyisin suomalaiset naishyppääjät eivät pääse lähellekään noin hyvää tulosta; pituushypyn SE 685 on Ringa Ropolla, joka hyppäsi mainitun tuloksen jo vuonna 1990. Kolmiloikassa, joka oli Natalia Kilpeläisen päälaji, hänen ennätyksensä on 14,18, jonka hän hyppäsi vuonna 2003. Kilpeläinen hyppäsi sisäratojen SE-tuloksen 14,09  vuonna 2000. Hän saavutti useita Suomen mestaruuksia ja muita mitalisijoja. EM-kisoissa hän kuitenkin karsiutui loppukilpailusta. Naisten kolmiĺoikan SE-tulos 14,39 on Heli Koivulan nimissä vuodelta 2003. Heli Koivula sai hopeamitalin Munchenin EM-kisoissa 2002. Koivula, joka aiemmin oli kihloissa englantilaisen keihäänheittäjä Steven Backleyn kanssa, avioitui 2003 kiekonheittäjä Frantz Krugerin (kotimaa Etelä-Afrikka) kanssa; pari erosi vuonna 2015. 

8. Nykyisistä suomalaisista naisloikkaajista 14 metriä on ylittänyt vain Kristiina Mäkelä viime vuonna parissa kilpailussa; Mäkelän ennätys ulkona on 14,06 ja sisäradalla 14,20. Mäkelä on mukana Amsterdamin EM-kisoissa ja oli tänään 87.7.) karsinnassa kahdestoista melko vaatimattomalla tuloksella 13,80. Karsintaraja oli 14,00, mutta sijoituksensa perusteella Mäkelä selviytyi viimeisenä urheilijana loppukilpailuun. 

9.  Kristian Bäckille voi ennustaa hyvää tulevaisuutta pituushyppääjänä. Hän on n. 190 cm pitkä ja hänen ponnistusteknikkansa on erinomainen. Nopeutta hivenen lisää, minkä jälkeen 8 metrin tulokset alkavat olla Bäckille jokapäiväistä leipää. Kristian muistuttaa aika paljon toista vaaleaa suomalaista mestarihyppääjää eli Rainer Steniusta, joka kilpaili 1960-luvulla ja saavutti hopemitalin vuonna 1962 Belgradin EM-kisoissa. Stenius hyppäsi vuonna 1966 tuloksen 816, joka kesti peräti 39 vuotta Suomen ennätyksenä; Tommi Evilä hyppäsi vuonna 2005 uudeksi SE-tulokseksi 818. Stenius lopetti kilpailuransa jalkavaivojen takia jo 24-vuotiaana. Hän muutti 60-luvun loppupuolella Yhdysvaltoihin ja palasi Suomeen vasta vuonna 1997. Stenius kuoli vuonna 71-vuotiaana 2014. 

964. Pekingin MM-kisat alkavat

Henri Manninen oli maratonilla 35:s. Maalissa mies sanoi: Nyt tarvitaan kylmä kalja.

1. Huomenna ne sitten alkavat, nimittäin yleisurheilun MM-kisat Pekingissä. Katsotaan tässä päivä päivältä, mitä on tulossa ja ketkä suomalaiset ovat mukana.

2. Ensi yönä kello 2.30 Suomen aikaan (Pekingissä kello on tuolloin 7.30) alkaa miesten maratonjuoksu. Suomen edustajana kisassa on  Henri Manninen (30), joka valittiin kisoihin viime vuonna juoksemansa ajan 2.16.43 perusteella; hänen nimensä löytyy MM-osanottajien listassa sijalta 81. Maninen ei ole aiemmin ollut arvokisoissa eikä häneltä odotetan huomenna mitään. Kunhan nyt maaliin asti jaksaisi juosta. Maratonin mitalisijat ja muut kärkipaikat jakavat melko varmasti Kenian ja Etiopian juoksijat. Maailman kärkiaika 2.02.57, joka on myös epävirallinen ME-aika, on Kenian Dennis Kimetton nimissä

3. Huomenna on miesten moukarinheiton karsinta. Suomesta Pekingiin on lähetetty kaksi moukarimiestä, joista David Söderberg (36) ylitti viikko pari sitten niukasti kisarajana olleen 76 metriä. Tuomas Seppänen (29) sitä vastoin sai kisapaikan rangingsijoituksen perusteella heitettyään Kalevan Kisoissa Porissa 73.95.  

4. Moukarinheiton tulostaso on maailmassa suorastaan romahtanut, johon löytyy selitys entistä tiukemmasta dopingvalvonnasta. Se on rokottanut hurjasti nimenomaan moukarinheiton tuloksia; ts. lähes kaikki parhaat moukaritulokset on tehty 20-30 vuoden aikana "dopingin vaikutuksen alaisena".  Kun vielä pari vuotta sitten maailmassa heitti melkein "ukko kuin ukko" yli 80 metriä, niin tänä vuonna vain yksi mies eli Puolan Pawel Fajdek (26) on ylittänyt sanotun haamurajan; hänen paras tuloksensa on 83.93 ja on heittänyt yhdeksässä eri kilpailussa yli 80 metriä. Toisena tilastossa on Lontoon olympiavoittaja (2012) ja edellisten MM-kisojen voittaja Kristian Pars (33) tuloksellaan 79.91. Pars on Fajdekin pahin kilpailija Pekingissä.

5. Olli-Pekka Karjalaisen vuonna 2004 heittämä moukarin SE-tulos on 83.30, jolla oltaisiin tämän vuoden maailman tilastossa kirkkaasti toisena; Karjalainen heitti uransa aikana kymmenen kertaa yli 80 metriä. Häntä ennen moukarin SE:tä piti hallussaan Juha Tiainen, joka heitti ennätyksensä 81.52 vuonna 1984. Tiainen voitti olympiakultaa vuonna 1984 Los Angelesin kisoissa; sieltä jäivät pois moukarinheittoa tuolloin hallinneet Neuvostoliitto ja pari kolme muuta Itä-Euroopan maata. Tiainen kuoli 47-vuotiaana vuonna 2003 kotikaupungissaan Lappeenrannassa.

6. Suomi lähetti Pekingin kisoihin peräti kaksi moukarinheittäjää juuri siksi, että moukarin taso maailmassa on romahtanut. Saa nähdä, selviävätkö molemmat suomalaiset karsinnasta varsinaiseen loppukilpailuun. Moukarin karsintaraja on 77.00 metriä, mutta veikkaan, että sen ylittää korkeintaan 6-7 heittäjää; loppukilpailuun selviää kuitenkin vähintään karsinnan 12 parasta. 

7. David Söderberg on osallistunut aiemmin vuosina 2002-2014 peräti yhdeksän kertaa arvokisoihin (olympiakisat, MM-kisat ja EM-kisat), mutta selviytynyt loppukilpailuun ainoastaan kerran eli viime vuoden EM-kisoissa, jolloin hän oli kahdeksas tuloksella 76.55. Veikkaan, että Söderberg selvittää karsinnan ja on sunnuntaina heitettävässä finaalissa kymmenes; Söderbergin oma ennätys on 78.83, jonka hän heitti jo vuonna 2003 - siis 12 vuotta sitten (!) - Lahdessa.  Luulen, että Tuomas Seppänen heittää karsinnassa 72 ja risat ja putoaa loppukilpailusta.

8. Pekingin moukarinheiton vanhin osanottaja on Valko-Venäjän Ivan Tihon (tai Ivan Tsikhan), joka on 39-vuotias. Hän on "voittanut" moukarinheiton MM-kisat kolme kertaa eli 2003 Pariisissa, 2005 Helsingissä ja 2007 Osakassa, sekä lisäksi EM-kultaa 2006 Göteborgissa. Ateenan olympiakisoissa Tihon tuli pronssille, samoin Pekingin olympiakisoissa 2008.  Vuonna 2008 Tihon kärähti kuitenkin dopingista, minkä vuoksi hänen MM-voittonsa Helsingissä (2005) ja EM-voittonsa 2006 (Göteborg) samoin kuin hänen pronssitilansa Ateena (2004) olympialaisissa on mitätöity ja hän on menettänyt mainitut kolme mitalia. Myös hänen Pekingin olympiakisoissa  saavuttamansa pronssimitali hylättiin ensin, mutta dopingtestissä sattuneen virheen takia hylkäyspäätös on myöhemmin kumottu.

9. Olli-Pekka Karjalainen  sijoittui Göteborgin EM-kisoissa 2006 hopealle Ivan Tihon jälkeen. Kun Tihonin voitto mitätöitiin ja hän menetti kultamitalinsa, "leivottiin" O-P. Karjalaisesta vuoden 2006 kisojen Euroopan mestari, mutta tämä tapahtui vasta vuonna 2014.  O-P. sai kultamitalinsa kahdeksan vuotta Göteborgin kisojen jälkeen Helsingin olympiastadionilla viime vuonna pidetyn Suomi-Ruotsi -maaottelun yhteydessä; Maamme-laulukin taidettiin soittaa ja Karjalainen seisoi yksinään palkintopallin korkeimmalla askelmalla. 

10. Tuomas Seppänen kertoo Helsingin Sanomissa tänään haluavansa dopingheittäjät pois MM-kisoista. Seppänen sanoee, että häntä suorastaan vituttaa katsoa, miten Ivan Tihon kävelee Pekingin stadionin käytävillä ikään kuin muina miehinä häntä vastaan. Seppäsen mukaan on  muiden kilpailijoiden halveeraamista, että 39-vuotias kärynnyt kaveri on edelleen mukana. 

11. Tuomas Seppäsen ketuksen kyllä ymmärtää. Ivan Tihon on kärynnyt dopingista peräti kolme eri kertaa, eikä ole heittänyt kansainvälisissä kisoissa seitsemään vuoteen. Toisaalta on syytä muistaa, että dopingia ovat aiemmin käyttäneet lähes kaikki muutkin huippuheittäjät, luultavasti n. 80-90 prosenttia moukarinheiton huipuista. Vain pieni osa heistä on jäänyt testeissä kiinni ja syynä tähän on ollut dopingvalvonnan eli testien puutteellisuus. Nykyisin sitä vastoin urheilija voi kärytä vielä monta vuotta dopingin käyttämisen jälkeen.

12. Neljäntenä suomalaisena on huomenna tulessa kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä. Hän loikki talvella hallissa lupaavasti ennätyksensä 14.20 ja kesäkuun alkupuolella vielä Lahdessa 14.06, mutta tuntuu sen jälkeen menettäneen kuntonsa. Hän on kärsinyt jalkavaivasta ja voidaan kysyä, onko jalkavaivaisen urheilijan lähettämisessä Pekingiin asti järkeä. Hongkongin viimeistelyleirillä tällä viikolla Mäkelä loukkasi vielä varpaansa. 

13. Naisten kolmiloikan karsinta hypätään huomenna, mutta on melko varmaa, että Kristiina Mäkelä ei selvitä karsintarajaa 14.25 eikä pääse loppukilpailuun, joka hypätään maanantaina.  Moukarinheiton tavoin myös naisten kolmiloikan taso on laskenut selvästi, sillä tänä vuonna vain yksi nainen maailmassa on ylittänyt 15 metriä. Hän on venäläinen Ekaterina Koneva. MM-kisan suurin voittajasuosikki on kuitenkin Kolumbian Caterine Ibarguen, muita kärkinimiä ovat todennäköisesti Venäjän Olga Rypakova ja Ukrainan Olga Saladukha.

14. Myöhään huomenna joustaan miesten 10 000 kilpailu. Selvä vottajasuosikki on britti Mo Farah, joka ratkaisee arvokilpailujen voitot yleensä 600 metrin pituisella loppukirillään; viimeiset 400 matriä hän pystyy juoksemaan tarvittaessa 52-54 sekuntiin. Muut mitali- ja kärkisijat menevät tässäkin lajissa Keniaan ja Etiopiaan. Kannattaa seurata  esimerkiksi nimiä Paul Kipsang Tanui (Kenia), Geoffrey Kirui (Kenia) ja Imane Merga (Etiopia).

908. Kolmella loikalla

1. Alkuvuoden aikana on tapahtunut monia mielenkiintoisia asioita, joista olisi voinut kirjoittaa helposti 4-5 blogijuttua joka päivä. Jostakin paluu sorvin ääreen on aloitettava, joten tehdään se sinänsä melko yksinkertaisesta asiasta eli kolmiloikasta. 

2. Kolmiloikka on yleisurheilu- eli tarkemmin sanottuna kenttälaji, jossa hyppääjä vauhdinoton jälkeen suorittaa hyppylaudalta ponnistaen peräjälkeen ensin kaksi loikkaa samalla ja lopuksi toisella jalalla ja päätyy pituushypyn tavoin yhtäaikaa molemmilla jaloilla hiekkakasaan. Kolmiloikka on ruotsiksi "tresteg" ja englanniksi "the triple jump" tai "the hop, step (skip) and jump". Pisin kolmesta loikasta on yleensä aina ensimmäinen ja lyhyin toinen eli väliloikka. Tasan 17 metrin pituisen hypyn yksittäisten loikkien pituudet voivat kantaa esimerkiksi 6,50, 4,50 ja 6,00 metriä. 

3. Miesten kolmiloikka on ollut olympialaji vuoden 1896 kisoista asti, mutta naisten vastaava laji vasta Atlantan kisoista 1996 lähtien. Miesten ME-tulos on jo aika vanha, sillä ennätystä pitää halussaan  englantilainen Jonathan Edwards tuloksella 18,29, jonka hän saavutti Göteborgin MM-kisoissa 1995. Samoissa Göteborgin kisoissa tehtiin myös naisten kolmiloikan voimassa oleva ME-tulos 15,50, jonka hyppäsi ukrainalainen Inessa Kravets. Vain kolme mieshyppäjää on aikojen kuluessa ylittänyt 18 metrin haamurajan, Jonathan Edwardsin lisäksi USA:n Kenny Harrison (18,09 vuonna 1996) ja ranskalainen Teddy Tamgho (18,04 vuonna 2013).

4. Miesten kolmiloikan SE-tulos 17,00 on edelleen Pertti Pousilla, joka hyppäsi sen Kuortaneen juhannuskisoissa 1968. Saman vuoden syksyllä pidettiin Mexico Cityn olympiakisat, joissa Pousi ei pärjännyt, vaan karsiutui loppukilpailusta. Pousin SE täyttää ensi juhannuksena siis 47 vuotta ja se onkin yleisurheilun vanhin Suomen ennätys. Johan Meriluoto, joka saavutti lajissa kymmenkunta Suomen mestaruutta ja teki vuonna 2000 ennätyksensä 16,95, hyppäsi vuonna 2001 tuloksen 17,04, mutta sitä ei voitu hyväksyä SE:ksi myötätuulen (2,4 m/s) takia. Naisten SE:tä pitää hallussaan Heli Koivula-Krüger (Kauhajoen Karthut), joka hyppäsi vuonna 2003 Lappeenrannassa ennätysluvuiksi 14,39. Ulkoradoilla 14 metriä naisten kolmiloikassa on ylittänyt Heli Koivulan lisäksi vain Natalia Kilpeläinen, joka hyppäsi samoissa Lappeenrannan kisoissa 2003 toiseksi tuloksella 14,13. Myötätuulessa Heli Koivula hyppäsi vuoden 2002 Münchenin EM-kisoissa 14,82.

5. Tästä pääsemme varsinaiseen teemaan, sillä tällä viikolla (vasta) kolmas suomalainen nainen ylitti kolmiloikassa 14-metrin "haamurajan". 22-vuotias Kristiina Mäkelä hyppäsi viikko sitten ensin 14,04 ja paransi tuota tulosta keskiviikkona Mustasaaren Botnia-hallissa lukemiin 14,20. Viime kesänä Mäkelä hyppäsi 13,70. Mäkelän tulos sivuaa ensi kesän Pekingin MM-kisojen tulosrajaa. Seuraavan kerran hän kilpailee kuukauden kuluttua Prahassa pidettävissä sisäratojen EM-kisoissa.

6. Kristiina Mäkelän ennätyksestä on kirjoitettu tänään koko sivun juttuja mm. Hesarissa ja Ilta-Sanomissa. Mäkelä on vaihtanut viime kauden jälkeen valmentajaa ja hierojaa, ja HS:n mukaan hänen tukiryhmäänsä kuuluu kahden valmentajan lisäksi viisi muuta asiantuntijaa. Siis seitsemän asiantuntijaa vielä melko tuntemattomalla kolmiloikkaajalla, vau! Kristiina vaikuttaa hyvältä tyypiltä, jolla on pituutta 184 cm ja joka muistuttaa muutenkin aika paljon Heli Kovulaa, jota pidettiin uransa aikana kilpakenttien kaunottarena. Kristiina Mäkelä opiskelee kotieläintiedettä Helsingin yliopistossa.

7. Heli Koivula oli 90-luvun loppupuolella kihloissa englantilaisen keihäänheittäjä Steve Backleyn kanssa. Kun Backley, joka voitii neljä kertaa keihäänheiton  Euroopan mestaruuden, lopetteli uransa, päättyi myös hänen ja Heli Koivulan kihlaus. Myöhemmin eli vuonna 2007 Heli Koivula meni naimisiin Etelä-Afrikassa syntyneen kaksimetrisen (203 cm) kiekonheittäjä Frantz Krügerin kanssa. Krüger ryhtyi avioliiton myötä edustamaan Suomea ja heitti 2007 edelleen voimassa olevan SE-tuloksen 69,97. Frantz saavutti ko. tuloksen Ruotsin Helsingborgissa kentällä, joka on meren rannalla ja jossa puhaltaa yleensä aina voimakas vastatuuli, joka lisää heittojen pituutta vähintään 4-5 metriä normaalioloihin verrattuna. Krügerilla on paitsi Suomen, myös Afrikan ennätys 70,32, jonka hän heitti vuonna 2002. Frantz voitti huipulla ollessaan junioreiden MM-kisat vuonna 1994, Kansainyhteisön mestaruuden 2002 ja tuli Sydneyn olympiakisoissa 2000 hopealle.

8. Kristiina Mäkelä voi ensi kesänä rikkoa Heli Koivulan nimissä olevan ulkoratojen SE-tuloksen 14,39, jos pysyy terveenä. Häneltä on jo tähän mennessä mennyt pari vuotta piloille loukaantumisen takia ja HS:n jutussa hän valitteli nilkkansa kipeytyneen Mustasaaren hallikisan jälkeen. Muilla suomalaisilla naisloikkaajilla ei tunnu olevan mahdollisuuksia 14 metrin ylitykseen. He eivät ole riittävän pitkäjalkaisia ja sutjakoita, kuten Heli Koivula ja Kristiina Mäkelä, vaan usein pitkäselkäisiä ja lyhytjalkaisia sekä takalistoltaan ehkä hieman liian tukevia. Samanlaisen ruumiinrakenteen omaavat myös useimmat suomalaiset huipulla olevat naishiihtäjät, jos heitä verrataan vaikkapa norjalaisiin tai ruotsalaisiin kilpasisariinsa. Tämä on osasyy siihen, että suomalaiset naiset pärjäävät hiihdon olympia- ja MM-kisoissa korkeintaan perinteisellä tyylillä, mutta eivät vapaalla eli luistelutyylillä kilpailtaessa.

9. Lehtijuttujen mukaan Kristiina Mäkelän hallitulos 14,20 on neljänneksi paras koko maailmassa. Siis tänä vuonna, mutta tämä ei kerro kovin paljon siitä, miten Mäkelä voi menestyä tulevissa EM-hallikisoissa. Monet hänen kanssakilpailijoistaan eivät ole edes aloittaneet kilpailla ja Prahan EM-kisoihin on vielä reilu kuukausi aikaa. 

10. Heli Koivula ei oppinut kunnolla koskaan kolmiloikan toista loikkaa, vaan se jäi hänellä yleensä vain jonkinlaiseksi raapaisuksi. Tässä oli luultavasti yksi syy siihen, että vaikka Koivula osallistui uransa aikana 12 kertaa aikuisten arvokisoihin (olympia, MM- ja EM-kisat), hän selvityi vain kaksi kertaa loppukilpailuun asti, mutta putosi muissa kisoissa jatkosta jo karsintavaiheessa. Heli Koivula sijoittui Edmontonin MM-kisoissa viidenneksi ja voitti Münchenin EM-kisoissa 2002 hopeaa. Toivokaamme Kristiina Mäkelälle hieman parempaa arvokisamenestystä.

11. Ulkomaan leirit eivät kuulu enää vain juoksijoiden - Jukka Keskisalo on kuulemma lopettanut toistamiseen urheiluransa - ja keihäänheittäjien, vaan myös kolmiloikkaajien harjoittelukauteen. Krisitina Mäkelä oli tammikuussa korkean paikan leirillä Sierra Nevadassa ja EM-hallikisan jälkeen maaliskuussa hänellä on edessä kahden viikon leiri Teneriffalla. Toukokuussa pidettävän kolmannen kaksiviikkoisen ulkomaan leirin pitopaikka on vielä avoinna. 

12. Miesten kolmiloikassa nähtiin ensimmäinen 16 metrin tulos Berliinin olympiakisoissa 1936, jolloin Japanin Naoto Tajima hyppäsi tuloksen 16.00. Tämän jälkeen kesti 15 vuotta, ennen kuin Brasilian Adhemar Ferreira da Silva sivusi Tajiman ME-tulosta. Helsingin kisoissa 1952 da Silva voitii olympiakultaa uudella ME-tuloksella 16,22. Yleisö hullaantui tästä niin, että da Silvan oli lähdettävä kunniakierrokselle, mikä oli tuohon maailman aikaan epätavallinen kunnia kenttälajien olympiavoittajille. Melbournen olympiakisoissa 1956 da Silva voitti toisen kultamitalinsa. 

13. Kolmiloikkaajien legendoihin kuuluu myös Neuvostoliittoa edustanut, mutta Georgiassa (Gruusiassa) syntynyt Viktor Sanejev, joka voitti olympiakultaa kolmissa perättäisissä kisoissa eli vuonna Mexico Cityssä 1968, Münchenissä 1972 ja Montrealissa 1976. Moskovan olympiakisoissa 1980 Sanejev sijoittui hopealle. Viktor Sanejev oli kotoisin Suhumista ja hänet tunnettiin lempinimellä "Suhumin kenguru". Tämä on syytä muistaa, jos joutuu vaikkapa yöjunan ravintolavaunussa tietokisaan, joka koskee  tunnettujen urheilijoiden lempinimiä.

14. Suomalainen urheilija on voittanut kerran kolmiloikan olympiakultaa. Tämän tempun teki Ville Tuulos (1895-1967) Antwerpenin kisoissa 1920. Kaksissa seuraavissa olympiakisoissa eli Pariisissa 1924 ja Amsterdamissa 1928 Tuulos, lempinimeltään "Hämeen heinäsirkka", sai pronssia. Hänen vuonna 1923 hyppäämänsä tulos 15,48, säilyi Euroopan ennätyksenä vuoteen 1937 saakka. Suomalaisista ensimmäisenä yli 16 metriä loikki vuonna 1960 Kari Rahkamo.

15. Pertti Pousin vuonna1968 tekemä SE-tulos jäi vain kolme senttiä tuolloin voimassa olleesta maailmanennätyksestä. Pousi hyppäsi samoissa Kuortaneen juhannuskisoissa myös pituudessa erinomaisen tuloksen 804, joka säilyi 22-vuotiaiden SE-tuloksena vuoteen 2012 saakka, jolloin Roni Ollikainen hyppäsi sentin pidemmälle. Pertti Pousi joutui lopettamaan urheiluransa jo 23-vuotiaana nilkkavamman takia. Hänen serkkunsa poika Olli Pousi on Suomen kaikkien aikojen tilastossa kolmannella sijalla tuloksella16.82, jonka hän hyppäsi vuonna 1980. Kaikkien aikojen kymmenen parhaan tilastosta löytyy vain kaksi 2000-luvulla hypättyä tulosta eli Johan Meriluodon 16,95 vuodelta 2000 ja Aleksi Tammentien viime kesänä saavuttama tulos 16,61. Saa nähdä, rikkooko Tammentie vihdoin Pertti Pousin vanhan SE:n vai kestääkö Pousin ennätys yli 50 vuotta.

16. Pohjoimaiden kolmiloikan ennätys on tukevasti Ruotsin Christer Olssonilla, joka hyppäsi ulkoradoilla 17,79 vuonna 2004 ja sisäradalla samana vuonna 17.83. Olsson voitti arvokisojen kultamitalin kolme kertaa eli Ateenan olympiakisoissa 2004, Pariisin MM-kisoissa 2003 ja Münchenin EM-kisoissa 2002.