1. Tämän arktisen hysterian keskellä ei juuri ole valoa näkyvissä. Onko tosiaan niin kuin Tuomari Nurmio aikanaan hoilasi: Taksin katolla vilkkuu yön ainoa valopilkku? Minä vaan kysyn.
2. Pääministeri Jyrki Katainen ja hänen hallituksensa asetti suuria toiveita filosofi Pekka Himaseen ja hänen johtamansa nimekkään tutkimusryhmän selvitykseen. Mutta mitä tekivät tutkijayhteisön suomalaiset jäsenet ja Pekka Himasen kollegat selvityksen julkistamistilaisuudessa tänään? Menivät ryökäleet riitauttamaan raportilta tutkimuksen luonteen!
3. Tylyintä palautetta Himasen tutkimusryhmän loppuraportille "Kestävän kasvun malli" antoi professori Pertti Haaparanta Aalto-yliopistosta. Hän sanoi lukeneensa raporttia "sääliä ja myötähäpeää tuntien".
– Siihen ei kukaan ajatteleva ihminen voi olla tyytyväinen. Herättää ihmetystä, miten ihmeessä tilanne on tällaiseksi päässyt, että tuollaista raporttia kysytään ja julkistetaan, kommentoi Haaparanta.
4. Raportin julkistamistilaisuuteen kutsutut, raporttiin etukäteen tutustuneet tutkijat antoivat Pekka Himasen ja hänen espanjalaisen kaverinsa Manuel Castellsin tutkimushankkeesta varsin kriittistä palautetta. Esimerkiksi Helsingin yliopiston professori Heikki Hiilamo tivasi Himaselta, millä perusteella julkaisua esitellään tutkimuksena. Hiilamo ei itse kutsuisi Himasen ryhmän julkaisua tutkimukseksi.
- En pidä sitä akateemisena tutkimuksena - enkä oikeastaan tutkimuksena lainkaan - vaan enemmänkin kysymyksessä on pamfletti, jossa heitetään aika villejä ideoita, välillä aika lailla ilman viitteitä ja perusteluita, Hiilamo perusteli. Hiilamon mukaan tutkimuksissa pitäisi olla jotain uutta tietoa, mutta Himasen ryhmän raportissa monet asiat ovat tuttuja, eli julkaisussa kierrätetään vanhoja ajatuksia.
5. Pekka Himanen piti professori Hiilamon kysymystä "tieteelle ominaisena kommenttina" ja vakuutti yleisluontoisesti - siis itse kysymykseen vastaamatta - tutkimuksen olevan hyvin rakennettu. Tulevaisuusraportin alkuperäisessä hankesuunnitelmassa todettiin raportin olevan "kansainvälisesti korkeimman tason tutkimustyö". Pekka Himanen vakuutti, että hallitus on saanut mitä on tilannut.
6. Pekka Himanen ja Manuel Castells toistivat yhteisessä tiedotustilaisuudessaan useita kertoja, että tutkimuksen kriteerit täyttyvät jo silläkin perusteella, että kirjan julkaisee keväällä englanniksi brittiläinen akateemisen alan kustantamo Oxford University Press. Tähän samaan kriteeriin vetosi myös pääministeri Jyrki Katainen. Sopii kuitenkin epäillä, että päätös raportin julkaisemisesta on tehty etukäteen ja yksinomaan Manuel Castellsin maineen perusteella.
7. Himas-raportista kyseltiin myös eduskunnan kyselytunnilla tänään. Monet kansanedustajat tuntuivat ihmettelevän, miksi Himasen raporttia ja hallituksen viime viikolla eduskunnalle antamaa tulevaisuusselontekoa ei käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Pääministeri Katainen yritti vastata, että voittehan te, hyvät edustajat, silti lueskellä näitä kahta asiakirjanivaskaa yhtäaikaa, mutta tämä selitys ei tuntunut oikein uppoavan kansanedustajiin. Eikö tuota Himasen ryhmän julkaisua olisi voitu ottaa hallituksen selonteon liitteeksi, asiahan olisi ollut sillä selvä?
8. Timo Soini ja Pentti Oinonen julmistelivat kyselytunnilla Kataiselle tapaa, jolla raportissa käsitellään perussuomalaista puoluetta - muista puolueista raportissa ei mainita mitään. En ole lukenut - tuskin luenkaan - koko raporttia, mutta sellainen kuva syntyi, että persut tuodaan Himasen paperissa esille sangen kielteisessä sävyssä ja siinä yhteydessä, kun raportissa toitotetaan avoimuutta, solidaarisuutta ja maahanmuuton tärkeyttä suomalaiselle yhteiskunnalle. Pekka Himanen ja tämä Manuelo yrittävät panna suomalaisen yhteiskunnan henkisen ilmapiirin eli tarkemmin sanottuna henkisen ahdasmielisyyden ja suvaitsemattomuuden yksin persujen piikkiin! Katainen tietenkään ei voinut muuta kuin sanoa, ettei hän voi ottaa kantaa tutkijoiden itsenäisesti laatimaan raporttiin. Timo Soinin ja Oinosen Penan olisi pitänyt olla aamulla mukana em. paneelissa ja esittää mainittu kysymys vaikkapa Manuel Castellsille.
9. Himasen raportista hyötynevät lähinnä vain perussuomalaiset, jotka valittavat paitsi tutkimuksen kalleutta ja sitä, ettei tutkimusta kilpailutettu asianmukaisella tavalla ja nyt myös sitä, että heidät, siis persut, mollataan tutkimuksessa ainoana puolueena nimeltä mainiten. On selvää, että persut ottavat Pekka Himasesta ja hänen raportistaan kaiken poliittisen hyödyn irti.
10. No, kaikki toki ymmärtävät, ettei tuollaisesta ympäripyöreästä ja vanhoja tuttuja toistelevista tai osin niitä "villejä" eli jalat täysin irti maasta sinne tänne sinkoilevia ajatuksia sisältävästä "tutkimuksesta" ole kestävän tulevaisuuden suunnitelulle tai muutenkaan suomalaiselle yhteiskunnalle taikka valtiovallalle minkäänlaista konkreettista hyötyä. Humpuukiahan tämä kaikki on vaan, eikä se siitä miksikään muutu, että asialle on pantu Himasen aisaparina kuuluisana pidetty hispanjalainen sosiologian professori. Eikös siellä Manuelin kotimaassa Espanjassakin muuten talousasiat ole vielä paljon pahemmin rempallaaan kuin täällä Suomessa? Miten ihmeessä Suomen Akatemia on voinut rahoittaa niukoista tutkimusrahoistaan, joista kilpaillaan tutkijoiden kesken todella kiihkeästi, tällaisen tutkimuksen, joka tekijöiksi on valittu henkilöt, joilla ei ole minkäänlaista meriittiä talouden kasvun tai tulevaisuuden tutkimuksesta eli filosofi-teoreetikko ja sosiologi?
11. Perussuomalaisten aina ahkera valtiopäivämies Pentti Oinonen on jo ehtinyt vaatia, että Himasen työryhmältä pitäisi periä rahat takaisin.
- Himasen työryhmän laatima raportti kestävästä kehityksestä on miljoonaluokan puhallus, joka sisältää itsestäänselvyyksiä ja on täynnä tyhjiä sanoja. Raportti ei tuo mitään uutta, eikä erinomaista esille. Valtion pitäisikin periä Himasen työryhmältä mitäänsanomattomasta raportista maksetut palkkiot osittain takaisin. Hölmöhän se on, joka hölynpölystä miljoonan maksaa, Pena lohkaisee lopuksi.
12. Muistamme H.C. Andersenin vanhan sadun keisarin uusista vaatteista, jossa opetettiin miten totuuden kuulee lapsen suusta. Tänään iltapäivälehdet ovat lukeneet tavalliselle rahvaalle toreilla ja turuilla otteita Himasen raportista. Arvostelua ei ole ollut vaikea arvata: "meleko jäykkee tekstivä", "tämä on täyttä höpsötystä" jne. Kansa on siis painavan sanansa sanonut. Pitäisikö tästä nyt lanseerata käyttöön tarina nimeltään "Filosofin uudet aatteet", jossa kansa paljastaa, että "hei kamoon, eihän tolla Himasella ole aatteita ollenkaan"! Sadun loppu menisi näin: Filosofin selkää karmi, sillä hänestäkin kansa oli oikeassa, mutta hän ajatteli, että kyllä minun täytyy kestää tämä loppuun asti, ennen kuin pääsen takaisin Piilaaksoon. Ja hän ojentautui entistä ylpemmäksi ja hänen kaverinsa Manuel tuki hänen aatteitaan kestävästä kasvusta, jota ei ollut ensinkään.
13. Jollei ei suju hallitukselta tulevaisuuden suunnittelu ja Himas-hanke, niin eipä ole totisesti kehumista tai valoa nähtävissä myöskään valtakunnan toisen suuren murheenkryynin eli Talvivaaran tilanteessa. Pekka Himasen raportointiin valtio törsäsi runsaat 700 000 euroa, mutta Talvivaaran tehdashankkeeseen valtio on pannut veronmaksajien rahaa likoon jo ainakin 200 miljoonaa euroa, ellei enemmänkin, kuka sen tietää. Valtio on Talvivaara-yhtiön suurin osakkeenomistaja. Valtio on lisännyt omistustaan samaan aikaan kuin muut suursijoittajat ovat vähentäneet sitä; niistä piensijoittajista, jotka ovat älynneet myydä Talvivaaraa, on mainittava esimerkiksi tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Muistamme, miten innokkaasti silloisen ympäristöministerin Paula Lehtomäen perhe muutama vuosi sitten suorastaan hamusi Talvivaaran osakkeita. Tänään yhtiön osakkeen kurssi oli 0,08 euroa, siis 8 senttiä.
14. Talvivaaran kaivoshanke näyttää tulleen nyt tiensä päähän eli yhtiö on konkurssin partaalla, käytännössä jo konkurssikypsä.Yhtiö tarvitsisi kipeästi lisärahoitusta, mutta se on yksityisellä puolella kiven alla samaan aikaan, kun itse louhos on veden alla ja yhtiön entinen suuromistaja ja toimitusjohtaja Pekka Perä suoraan sanottuna "kusessa". Kansanedustajat haluavat - tietenkin - että yhtiötä ei päästetä konkurssiin, vaan valtio satsaisi kannattamattomaan yhtiöön lisää rahaa roppakaupalla. Yhtiön konkurssin työllisyysvaikutukset olisivat Kainuussa suuret, mutta vielä suurempia ongelmia aiheutuisi kaivoksen ympäristölle, jos kaivoksen toiminta lopetettaisiin. Siis: vaikka yhtiön toiminta on kannattamatonta, kaivos on pakko pitää toiminnassa, jotteivät kaivoksen sulkemisesta aiheutuvat ympäristövaikutukset karkaisi kokonaan käsistä! Mielipuolinen tilanne, kerta kaikkiaan!
15. Mikä nyt hätiin? Pitäisikö filosofi Pekka Himanen ja sosiologi Manuel Castells pyytää taas hätiin ja tilata kavereilta uusi raportti - ovatkohan tyypit ehtineet jo karistaa Suomen pölyt jaloistaan ja poistua takaisin Kalifornian Piilaaksoon?
16. Ongelma on myös se, että Pekka Perä on lehtietojen mukaan kadonnut kokonaan, ikään kuin maan alle. Perä ei osallistunut aamun tiedotustilaisuuteen tai paneeliin eikä hän ole vastannut toimittajien soittopyyntöihin. Etsikään toimitusjohtaja Perä, kyllä meillä täytyy tässä touhussa sentään joku perälauta olla!
17. Tavallisesti kun kaikki menee Suomessa näin syyskaamoksella päin persettä, meihin tavallisiin tallaajiin yritetään luoda optimismia lähestyvällä itsenäisyyspäivän ja Linnan juhlien avulla. Mutta tänä vuonna näistäkään ei tunnu olevan minkäänaista apua. Linnakin on verhoutunut surukaapuun eikä siellä tänä vuonna juhlita. Presidentin itsenäisyyspäivänvastaanotto pidetään jossakin helvetin kuusessa eli Tampereella! Näihin juhliin, jos nyt tuosta tilaisuudesta voi sellaista nimitystä edes käyttää, saapastellaan tavallisessa tummassa puvussa eivätkä daamit voi pukeutua pitkään ja lähes kaiken paljastavaan iltapukuuun. Tampere-talossa ei tanssita, vaan siellä vain kuunnellaan tylsää konserttia ja sen jälkeen "nautitaan" vissiin mustaa makkaraa ja hörpitään kahvia tai sahtia palan painikkeeksi. Mutta isäntäparin kättelystä ei kuitenkaan luovuta, pitäähän sitä nyt pressan vastaanotolla jonkinlaista ohjelmaa olla.
18. Ainoa julkkissuomalainen, joka viettää itsenäisyyspäivää "linnassa", lienee Sini Saarela, joka odottelee oikeusjuttunsa käsitelyn alkamista pietarilaisessa tyrmässä. Tämä Sini ei olekaan mikään aloittelija, sillä tänään ilmeni, että Sini on tuomittu Helsingin hovioikeudessa sakkoon kolme vuotta sitten Finlandia-talon katolle tapahtuneesta kiipeilyistään.
19. Sini Saarela lienee itse oikeutettu vuoden 2013 suomalaiseksi naiseksi. Mutta kuka voisi viedä Vuoden miehen tittelin? Kovia näyttöjä ovat antaneet esimerkiksi molemmat tässä jutussa mainitut Pekat eli Himanen ja Perä, ja sitten miellä on tietenkin aina varastossa myös tämä kolmas Pekka eli Haavisto. Mustina hevosina voidaan lisäksi mainita "miehemme maailmalla" eli englantilais-suomalainen Lauri Love ja Australiassa majaileva saksalais-suomalainen Kim Doctom.
