1154. Maria Lohela loikkasi Hjalliksen kelkkaan

                                                   Mitäs me loikkarit!

1. Liike Nyt, jonka johtavana puuhamiehenä on esiintynyt  kokoomuksesta viime keväänä eronnut Hjallis Harkimo, julkisti tänään lisää eduskuntavaaliehdokkaitaan.

2. Samalla selvisi, että toisen kauden kansanedustaja Maria Lohela (sin) liittyy loppukaudeksi  - siis pariksi kuukaudeksi - Harkimon mainittuun eduskuntaryhmään. Hän ei aio kuitenkaan lähteä ehdokkaaksi huhtikuun eduskuntavaaleissa eikä toukokuun EU-parlamentin vaaleissa.

3. Hallituspuolue Sininen tulevaisuus kutistuu loikan jälkeen eduskunnassa 19 kansanedustajan suuruiseksi. Hallituspuolueilla eli keskustalla, kokoomuksella ja sinisillä on tämän jälkeen eduskunnassa 103 paikkaa.

4. Maria Lohela ilmoitti, että hän aikoo äänestää hallituksen sote-uudistusta vastaan. Hän kritisoi sinisten tukemaa uudistusta kovin sanoin. Lohelan mukaan uudistuksessa ihmisten tarpeet ovat jääneet kokoomuksen ajamien markkinavoimien edun ja keskustan ajaman maakuntauudistuksen jalkoihin. Lohela selitti kyselleensä itseltään, mikä hänen velvollisuutensa tässä asiassa kansanedustajana on, ja päätyneensä siihen, että hyvällä omalla tunnolla hän ei voi näitä asioita tukea.

5. Vai niin. Hieman kummallista kuitenkin on, että asia eli sote -uudistuksen´"kauheus" on selvinnyt Lohalalle kovin myöhään, sillä onhan kyseistä uudistusta jauhettu eduskunnassa kohta 7-8 vuotta putkeen. Jos hän olisi säilyttänyt puhemiehen paikkansa, hän olisi tietenkin pysynyt kiltisti sinisissä "katkeraan loppuun" asti, sillä puhemieshän ei voi edes äänestää!

6. Maria Lohela ilmoitti tosin jo viime vuonna, ettei hän asetu enää ehdokkaaksi eduskuntavaaleissa. Näin siksi, että hän ymmärsi, ettei olisi tullut valituksi, koska sinisten kannatus laski kohta hallitusremontin jälkeen. 1-2 prosenttiin, jossa se edelleen mataa. Näillä näkymin on todennäköistä, että siniset huhtikuun vaaleissa eduskuntaan korkeintaan kolme tai neljä edustajaa, jos niinkään montaa.

7. Sote-uudistuksen läpimeno eduskunnassa on todella hiuskarvan varassa. Aiemmin uudistusta vastaan ovat ilmoittaneet äänestävänsä kokoomuksen Elina Lepomäki ja Susanna Koski. Myös Paavo Väyrynen tekee saman tempun - ellei keskusta lupaa hänelle vaalien jälkeisessä hallituksessa ministerin paikkaa!

8. Selvää on, että Lohelan loikka, joka on alunperin persulle jo toinen -  on sinisille ankara takaisku, vaikka puolueen puheenjohtaja Sampo Terho on miten tänään yrittänyt muuta vakuutella. Sama virttä Terhon kanssa on veisannut sinisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon "Kiivailija" Elo. 

9. Muuten veikkaisin, että sekä Terho että Elo putoavat huhtikuun vaaleissa, edellinen Helsingin vaalipiiristä ja Elo Uudeltamaalta. Uudenmaan vaalipiiristä sinisten ehdokkaista menee läpi Jussi Niinistö ja Kymenlaakson piiristä Jarppa Lindström. Timo Soini ei ilmeisesti rohkene asettua edes ehdolle.

10, Maria Lohela kuului aiemmin Jussi Halla-ahon ja eräiden muiden perussuomalaisten ja Suomen Sisu -järjestön edustajien kanssa Nuivan manifestin allekirjoittajiin. 

11. Ensimmäisellä vaalikaudella Lohela irtaantui halla-aholaisista päästyään Timo Soinin suosioon hyvän englanninkielen taitonsa ansioista, jota Soini hyödynsi ulkoasianvaliokunnan ulkomaan matkoilla. Vuoden 2015 vaalien jälkeen eduskunnan puheemiehen nuija tuli (lankesi kuin Manulle illallinen) persuille toiseksi suurimpana puolueena. Soini ilmoitti vasta puhemiehen vaalia edeltävänä iltana lehdistölle, että puolue on päättänyt valita puhemiesehdokkaakseen Maria Lohelan. - Näin "joustavasti"  Suomessa täytetään valtakunnan toiseksi tärkein poliittinen virka!

1134. Niinistöllä yhtä juhlaa: virkaanastujaiset ja lapsen syntymä

Parvekkeelta vilkutettiin, vaikkei yleisöä sankan lumisateen vuoksi Kauppatorilla juuri ollut

1. Vielä viikko sitten maassa käytiin vaalikamppailua ja sunnuntaina oli varsinainen äänestyspäivä. Tulokset saatiin samana illalla, jolloin huomattiin, että kannatusmittauskyselyt olivat osuneet tällä kerralla oikeaan: Sauli Niinistö voitti vaalit ylivoimaisesti. Lähestulkoon kaikki huokasivat helpotukssta, sillä "toinen kierros" olisi ollut näissä olosuhteissa liian rasittava kokemus. 

2. Presidentiksi valitttu Sauli Niinistö astui virkaansa - toisen kerran siis - eilen torstaina 1. helmikuuta. Juhlallisia virkaanastujaisia vietettiin ensin Eduskunnassa ja sen jälkeen Linnassa. Juhlallisuudet olivat ohi parissa tunnissa; lyhyestä virsi kaunis siis.

3. Valtakunnassa on siis kaikki hyvin, kun kuusi vuotta presidenttinä ollut Niinistön toinen kausi alkoi. Vai onko sittenkään aivan kaikki? Koettelihan valtakuntaa eilen juhlallisuuksien aikana talven pahin lumimyräkkä ja joukkoliikenne takkuili ja myöhästeli aikatauluistaan.  Lunta pyryttää vielä tänäänkin, jolloin osa maata ns. pysähtyy, kun Senaatintorille keräytyy  tuhatpäin lakkoilevia ihmisiä osoittamaan mieltään eduskunnan hyväksymää työttömien aktiivimallia vastaan. Sitten on vielä Paavo Väyrynen, joka oli eilen lähellä varastaa koko show´n  ilmoittaessaan heti presidentin juhlallisten virkaanastujaisten jälkeen pitämässään tiedotustilaisuudessa pyrkivänsä keskustan puheenjohtajaksi. 

4. Mutta Paavo nyt on Paavo, ei me mitään sille mahdeta! Antaa miehen vaan yrittää, saadaanhan poliittiseen elämään, joka on useimmiten hieman tylsää, hänen tempauksistaan edes hieman väriä! Mitä taas lakkoiluun tulee, niin on syytä muistaa, että  Suomessa on ennenkin lakkoiltu presidentin virkaanastujaisten yhteydessä. Muistan hyvin, miten Suomessa alkoi 1. maaliskuuta 1956 yleislakko, joka kesti kolme viikkoa ja josta aiheutui todella suurta haittaa ja vahinkoa. Yleislakon alku ajoittui samaaan päivään, jolloin Urho Kekkonen ryhtyi hoitamaan tasavallan presidentin virkaa.

5. Eduskuntalon edessä presidentin tarkastusta odotelleen kunniakomppanian sotilaiden hartioille ja karvahatuille ehti kertyä melkoisesti lunta ennen kuin tehtävä oli suoritettu. Tuli mieleen, että kunniankomppanian tarkastustilaisuus olisi ollut vielä juhlavampi, jos sotilaat olisivat pukeutuneet säätilan edellyttämällä tavalla lumipukuihin. Se olisi muistuttanut meitä kaikkia Talvisodan hengestä, jota me täällä "Karhun naapurissa" edelleen toki tarvitsisimme.

6. Eduskuntalolta Sauli Niinistö poistui perinteiden mukaisesti - silinterihattu päässään -massiivisia portaita pitkin adjutanttinsa ja puolustusvoimien komentajan seurassa. Rappuja oli toki yritetty pitää puhtaina lumesta, mutta kun koko ajan pyrytti lisää, oli jännittävää seurata telkkarikuvasta, pysyisikö Niinistö koko matkan pystyssä. Kyllä pysyi, ja jos hän olisi liukastunut tai horjahtanut taikka ollut kaatumaisillaan, olisivat hänen lähituntumassaan kävelleet kenraali ja adjuntantti kyllä ehtineet pelastaa presidentin kaatumiselta. Muuten vuonna 1994 vastavalittu presidentti Martti Ahtisaari, joka kärsi lonkkavaivoista, käveli virkaanastujaisissaan samat rappuset reippaasti alas kompuroimatta, mikä ei ilmeisesti enää nykyisin häneltä onnistuisi. Mara liukastui muutama viikko myöhemmin Tukholman kuninkaanlinnan kylpyhuoneessa, mutta silloin syynä olivat kuulemma hänen lakeerikenkänsä.

7. Kansanedustajat olivat pukeutuneet eduskunnassa tummiin pukuihin,  joihin oli kiinnitetty ns. isot kunniamerkit, vaikka niitä muuten käytetään tiettävästi vain juhlapuvuissa. Tämä näytti hieman koomiselta, mutta perinteet ilmeisesti velvoittavat pitämään tiukasti kiinni sanotusta käytännöstä. Kaikilla kunniamerkkejä ei tosin ole. Ne puuttuvat nuorilta edustajilta, mutta eivät kaikki kokeneetkaan poliitikot niistä erityisemmin pidä. Esimerkiksi täysistuntosalin etupenkissä vierekkäin istuneilta Erkki Tuomiojalta ja Pekka Haavistolta merkit puuttuivat, koska heidän vakaumukseensa ei ilmeisesti kuulu kantaa sellaisia; tämä on minusta positiivinen piirre. 

8. Myös tasavallan presidentti esiintyi koko päivän täydellisessä "sotisovassa" eli kunniamerkit yllään ja käädyt kaulallaan, mutta hän olikin pukeutunut frakkiin, jonka kanssa kunniamerkkejä normaalisti pidetään. Lähikuvien perusteella näytti siltä, että Niinistölle on iän mukana kertynyt vatsaa aika lailla enemmän kuin kuusi vuotta sitten, mutta ei kuitenkaan häiritsevässä määrin.

9. Eduskunnan puhemies Maria Lohela (sin), joka joutuu ensi viikolla luopumaan virasta, piti ensin puheen Sauli Niinistölle. Tämän jälkeen Niinistö otti lukulsit esiin ja asetteli ne nenälleen sekä antoi juhlallisen vakuutuksen - ei siis valaa - jossa hän lupasi noudattaa valtiosäntöä ja lakeja sekä edistää parhaan kykynsä mukaan maan ja kansan parasta. Tämä jälkeen Niinistö piti oman puheensa, jossa -  tavan mukaan tietenkin - hän lupasi "viisi hyvää ja kuusi kaunista".  Tavan mukaisesti kansanedustajat kiittelivät presidentin puhetta, joka monessa suhteessa noudatteli samaa kaavaa ja sisältöä kuin hänen kuusi vuotta aiemmin vastaavassa tilaisuudessa pitämänsä puhe. Ongelmat ovat edelleen samanlaisia kuin kuusi vuotta sitten tai vieläkin pahempia. Tämä koskee esimerkiksi nuorten syrjäytymistä, ihmisten eriarvoistumista ja etenkin vanhempien ihmisten yksinäisyyttä.

10. Puhemies Lohela ja presidentti Niinistö lukivat eilen puheensa tiukasti papereista. Tässäkään ei ollut mitään uutta, sillä näin on tehty aina ennenkin ja tullaan varmasti tekemään jatkossakin - ei siitä mihinkään ilmeisesti päästä. Kannattaisi kuitenkin yrittäänykyaikasitaa sanottua "touhua". Teleprompterit on keksitty ja otettu Suomessakin käyttöön jo 30 vuotta sitten, joten eikö noita vekottimia voitaisi hyödyntää myös presidentin virkaanastujaispuheiden yhteydessä? Tilaisuus olisi paljon elävämpi, jos näyttäisi siltä, että puhemies ja presidentti katsovat paikalla olevia ihmisiä ja tv-vastaanottimien ääressä olevaa yleisiöä, eivätkä tuijottaisi koko ajan toisiaan ja edessän olevia paperinivaskaa, josta puheet luetaan.

11. Vertailun vuoksi voidaan todeta, miten vastaanvalaiset juhlallisuudet on hoidettu esimerkiksi Washingtonissa, jossa presidentti Donald Trump piti toissa päivänä ensimmäisen kansankunnan tilaa käsittelevän puheensa - kesto 1 t 40 min - kongressin edustajanhuoneessa. Trump osaa esiintyä, missä hän hyödyntää promteria, jolloin näyttää siltä, että presidentti katsoo kuulijoitaan silmiin, papereita Trump ei puhuessaan tarvitse.  Tapan kuului  lisäksi toissa päivänäkin, että Trump nosti oikean kätensä usein pystyyn sanomaansa korostaen. Kuvaan kuului myös, että varapresidentti Pence ja edustajainhuoneen puhemies Ryan istuivat Trumpin takana olevalla korokkeella, jossa he vähän väliä pomppasivat pystyyn ja taputtivat presidentin puheen kohokohdille; saman tekivät salissa puhetta kuunnelleet republikaaniedustajat, kun taas demokraatit istuivat hiljaa paikoillaan. Tämä on toki näytelmää, mutta kuitenkin sellaista tyyliä, joka jää paljon paremmin kuulijoiden ja katselijoiden mieleen, jos sitä vertaa rutikuivaan suomalaiseen käytäntöön, jossa presidentti esittää puheensa otsa rypyssä ja tiukasti paperista lukien. 

12. Eduskuntasalin lehtereiltä juhlamenoja seurasi laaja kutsuvierasjoukko. Siellä olivat mm. rouva Tellervo Koivisto. Martti ja Eeva Ahtisaari sekä Tarja Halonen ja Pentti Arajärvi. Paikalla oli myös rouva Jenni Haukio, joka istui pitkän tuntemattoman miehen vieressä.  Vasta tänään minulle selvisi, että mainittu herra on puhemies Maria Lohelan puoliso Samppa Mattila. Kutsuvieraiden lehterillä oli myös Sauli Niinistön vanhin poika Nuutti Niinistö (synt. 1975) vaimonsa Saaran kanssa. Presidentin toista poikaa Matiasta ei sen sijaan tälläkään kertaa paikalla nähty, hän ei osallistunut myöskään viime sunnuntai-iltana isänsä Niinistön vaalivalvojaisiin Vanhalla ylioppilastalolla.

13. Juhlat jatkui Junttilassa, eräässä Junnu Vainion laulussa kerrotaan. Eiliset kemut jatkuivat eduskuntalon jälkeen Presidentinlinnassa. Kun sää Linnan edustalla ja Kauppatorilla oli huono ja näkyvyys heikko ja ilma täynnä vihmaista tuulta ja piiskaavaa lumipyryä ynnä kadut ja tori lumen ja loskan peitossa, ei paikalle ollut saapunut kuvaajien lisäksi kuin 10-15 ihmistä odottelemaan presidenttiparin perinteistä saapumista Linnan parvekkeelta. Sauli Niinistö ja Jenni Haukio tulivat parvekeelle ja heiluttivat käsiään - Saulilla oli silinterihattu oikeassa kädessään - vajaan minuutin verran ja häipyivät sitten kiireesti takaisin sisätiloihin. Lennua ei parvekkeella näkynyt, vaikka olin sitä hieman odottanut; tämä oli pettymys.

14. Linnan peilisalissa, jossa Jenni Haukiota ei enää nähty, presidentti Niinistö vastaanotti protokollan mukaisin menoin diplomaattikunnan onnittelut, vastasi diplomaattikunan vanhimman jäsenen Nicaraguan suurlähettiläs Ricardo José lvarado Nogueran pitämään puheeseen omalla paperille kirjoitetulla puhellaan, kätteli kaikki paikalle saapunet noin sata diplomaattia, nautti lopuksi paikallaolijoiden kanssa lasillisen kuohuvaa, vaihtoi joidenkin diplomaattien kanssa muutaman small talk -sanan ja tilaisuus oli ohi. Presidentin seurassa olivat hänen kolme adjutanttiaan, presidentin kanslian toimihenkilöitä ja, jottei pönäkkyys oli täysin unohtunut, myös ulkoministeri Timo Soini.

15. Suurlähettilän Noguera osoittautui hauskaksi mieheksi, sillä puheensa lopuksi hän toivotti Sauli Niinistölle menestystä myös henkilökohtaisessa elämässään viittaamalla Niinistölle tulossa olevaan perheenlisäyksen. Eikä tässä vielä kaikki, sillä suurlähettiläs muisti puheessaan myös Lennua: "Emmekä unohda kansainväliseksi supertähdeksi noussutta koiraanne Lennua", suurlähettiläs lausui ja sai muuten vakailmeisen salijoukon puhkeamaan nauruun. Suurlähetiläs Noguera kiitteli puheessaan saunan, sisun ja Sibeliuksen Sumea rauhan ja vapauden mallimaaksi. Osan puheestaan lähettiläs esitti suomeksi.

16. Tämän jälkeen Niinistö siirtyi valtiosaliin, missä häntä odotti maan hallitus, joukko korkeita virkamiehiä, oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies, apulaisoikeuskansleri ja apulaisoikeusasiamiehet, ylimpien oikeuksien tuomarikunta, ylipistojen rehtorit sekä kenraalikkunta, yhteensä likipitäen 250 henkilöä.  Myös valtiosalissa seremonia aloitettiin, kuinkas muuten, kättelyllä, mutta sen taidonhan Sauli tunnetusti osaa. Presidentti kätteli jokaisen vieraansa niin, että kun yksi viiden hengen rivi oli kätelty, rivi astui reippaasti pari kolme askelta sivuun, minkä jälkeen Niinistö siirtyi kättelemään seuraava riviä. Aika haasua ja suorastaan koomisen näköistä puuhaa tuo tietnkin oli, mutta minkäs teet, sillä niin on tehtävä kuin protokolla määrää, ei siinä mikään auta! Kättelyn jälkeen pääministeri Juha Sipilä puhui presidentille - paperista lukien tietenkin - minkä jälkeen presidentti vastasi omalla puheellaan, joka oli kirjoitettu valmiiksi adjuntantin hänelle ojentamille paperille. Puheiden koreografia oli tuttua ja turvallista onnentoivottelua ja hymistelyä, mistä moni jälkeenpäin tuskin muistaa juuri mitään. Pääministeri Sipilän puheesta toimittajat olivat kuitenkin havaitsevinaan jonkinlaisen muistutuksen tai jopa pienen presidnettiin kohdistetun piikin tämän valtaoikeuksien rajoituksista. Puheiden jälkeen skoolattiin kuohuviinillä, jonka siemailun lomassa pääministeri ja presidentti sanailivat  toisilleen kättelyrivien  suoruudesta, jolle sitten porukalla hieman naurahdettiin.

17. TV-katselijan mieleen tuli, että presidentin virkaanastujaisten ohjelmassa ja seremoniassa olisi aika paljon kehittämisen ja nykyaikaistamisen varaa. Voidaan kysyä, onko meidän välttämättä tehtävä 2000-luvulla kaikki täysin samalla tavalla kuin itsenäisyytemme alkuaikoina oli tapana tehdä. Mutta ensi viikolla taas jubiloidaan, tällä kertaa valtiopäivien juhlallisten avajaisten merkeissä. 

Jatkoa 3.2.2017

Presidenttiparin elämä on nyt pelkkää juhlaa. Eilen perjantai-illalla nimittäin uutisoitiin, että heille on noin klo 20 aikaan syntynyt  Naistenklinikalla poikavauva. Sauli Niinistö tiedotti asiasta Facebook-sivuillaan näin: "Olemme nyt poikalapsen vanhempia". Presidentinkanslian julkaiseman tiedotteen mukaan äiti ja lapsi voivat hyvin. Sauli Niinistö poistui naistenklinikalta tänään lauantaina klo 12.40. Presidenttiparille sataa koko ajan onniteluja myös ulkomailta aina Yhdysvaltoja ja Kiinaa. Presidenttiparin lapsen syntymää on ihasteltu, samalla on ihmetelty isän korkeaa ikää. 

Some ja media pullistelevat kannaottoja ja suosituksia pojalle annettavasta nimestä ja siitä, antavatko Sauli ja Jenni hänelle sukunimen Niinistö vai Haukio; kaksoisnimi ei ole lain mukaan mahdollinen. Itse veikkaisin, että lapsen toinen tai kolmas etunimi on Väinö, sillä onhan Saulin toinen etunimi Väinämö ja hänen isänsä etunimi muistaakseni juuri Väinö.

Virkaanastujaisiin Linnassa osallistuivat myös oikeuskansleri ja korkeimman oikeuden tuomarit

1117. Eduskunnan puhemies vaihtuu

                                      Mari Lohela eilen totisena eduskunnassa

1. Eduskunnan puhemies vaihtuu ensi helmikuussa, jolloin eduskunta kokoontuu, noin 1,5 kuukauden joululomansa jälkeen, vuoden 2018 valtiopäiville. Nykyinen puhemies Maria Lohela, joka kuuluu Siniseen eduskuntaryhmään, joutuu luopumaan paikastaan, sillä mainittu ryhmä ei ole enää - ei ole ollut reiluun kolmeen kuukauteen - eduskunnan toiseksi suurin ryhmä, jolle puhemiehen paikka on perinteisesti kuulunut. 

2. Perussuomalaisten ryhmän hajoaminen kahteen ryhmään kesäkuun alkupuolella on syynä eduskunnan puhemiehen vaihdokseen. Eduskuntaryhmien puheenjohtajat päättivät asiasta eilen. Ryhmyrit päättivät samalla, että myös muiden luottamuspaikkojen eli käytännössä valiokuntien jäsenten valinnat tehdään vuoden alussa "parlamentarismia kunnioittavalla tavalla". 

3. Eduskunnan puhemiesten ja valiokuntien paikat jaetaan eduskuntaryhmien kesken niin, että puhemiehen paikan saa aina eduskunnan toiseksi suurimman puolueen kansanedustaja. Varapuhemiehet puolestaan tulevat suurimmasta ja kolmanneksi suurimmasta ryhmästä. Perussuomalaiset olivat kesäkuun puoluekokoukseensa saakka eduskunnan toiseksi suurin puolue ja siksi puhemiehenä oli Maria Lohela, ensimmäisenä varapuhemiehenä keskustan Mauri Pekkarinen ja toisena varapuhemiehenä kokoomuksen Arto Satonen. Perussuomalaisten hajoamisen jälkeen Sininen eduskuntaryhmässä on 19 kansanedustajaa, jolloin se on vasta neljänneksi suurin.

4. Keskustaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen ja SDP:n ryhmäjohtaja Antti Lindtman vahvistivat eilen, että neuvotteluja paikkojen uudelleenjärjestelyistä alettiin käydä syysistuntokauden alussa.

5. Ensi helmikuun alussa puhemiehen paikka tulee kokoomukselle ja varapuheenjohtajuudet keskustalle ja SDP:lle. Tällä hetkellä demareilla ei ole edes varapuheenjohtajan paikkaa. Kaavailujen mukaan puhemieheksi nousisi Ilkka Kanerva, josta äskettäin tuli kaikkien aikojen pisimpään kansanedustajana toiminut henkilö. Vuodesta 1975 lähtien yhtäjaksoisesti eduskunnassa istunut Kanerva tuli 15.9, olleeksi kansanedustajana 41 vuotta 11 kuukautta ja 21 päivää. Onhan tuossa istumista eli "kakkua" toki kerrassaan! 

6. Aikaisemmin ko. ennätystä piti hallusssaan keskustan/maalaisliiton Johannes Virolainen, Ylä-Sommeen poikia Kannakselta (1914-2000). Johannes pitäisi ko. ennätystä vieläkin hallussaan, jos kepulaiset eivät olisi 80-luvun alussa suivaantuneet hänen eroonsa Kaarinasta ja vieläpä toisen naisen eli Kyllikin takia niin totaalisesti, että jättivät, pahus vieköön, 1983 vaaleissa Johanneksen valitsematta eduskuntaan. No, Johannes teki neljän vuoden kuluttua 1987 näyttävän come backin ja toimi kansanedustajana vuoteen 1991 saakka. Hän oli eduskunnan puhemiehenä kahteen otteeseen, 1966-68 ja 1979-82. Johannes Virolainen on yhä Suomen pitkäaikaisin ministeri, 6169 vuorokautta.

7. Puhemiehen vaihdos helmikuussa on tietenkin oikea toimenpide. Itse asiassa puhemiestä olisi pitänyt vaihtaa jo tämän kuun alussa, jolloin eduskunta palasi kolmen kuukauden kesätuolta. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, sillä pääministeri Juha Sipilä oli mennyt kesäkuun alkupuolella ns. hallituskrisiin yhteydessä lupaamaan Uudelle vaihtoehdolle eli  sittemmin Sinisten ryhmälle, että ryhmä sai pitää viiden ministeripaikan lisäksi myös puhemiehen nuijan. On siinä namupaikkoja ryhmälle, jota kannattaa "peräti" 1,4 prosenttia kansalaisista! Suomessa kaikki on näemmä mahdollista. 

8. Selvää on, että tuo oli pääministeriltä varsin härski lupaus, jolla hän käveli kylmästi eduskunnan ylitse. Mutta typerää tohua oli koko hallitusjupakka! Se tehtiin, jotta Timo Soini (uv/siniset) saisi pitää hillotolppansa eli ulkoministerin salkun. Hallituskriisi ja sen ratkaiseminen perussuomalaisten ryhmän hajoittamisella ja pudottamalla Jussi Halla-ahon perussuomalaiset hallituksesta muistetaan vielä pitkään. Jupakka ei ole kunniaksi Sipilälle, Petteri Orpolle, Timo Soinille, Sauli Niinistölle, sinisterin ministeriryhmälle eikä myöskään puhemies Maria Lohelalle. 

9. Puhemies Maria Lohela loikkasi sinisiin, jotta saisi pitää puhemiehen paikkansa. Lohela tunnettiin vuoden 2011 vaaleissa Jussi Halla-ahon intomielisenä kannattajana. Hän allekirjoitti ennen vaaleja mielihyvin Suomen sisun jäsenten junaileman ns. nuivan manifestin, jossa arvosteltiin jyrkästi Suomen harjoittamaa pakolais- ja maahanmuuttopolitiikkaa. 

10. Maria Lohela on nirppanokka Varsinais-Suomesta, jonka Timo Soini keksi puhemieheksi siksi, että Lohelalla on erinomainen englannin kielen taito. Soini oli joutunut turvautumaan Lohelan kielitaitoon johtamansa ulkoasianvaliokunnan tekemillä ulkomaanmatkoilla. Palkkioksi tästä Soini antoi Marialle puhemiehen nuijan. Muilta eduskuntaryhmiltä Soini ei kysynyt mitään, vaan saapasteli puhemiehenvaalia edeltävänä iltana tv-kameroiden eteen ja ilmoitti lakonisesti, että se on sitten Maria Lohela, josta tulee puhemies. Tällainen tapa ja käytäntö, jossa yksi eduskuntaryhmä saa yksin ja muilta ryhmiltä mitään kysymättä päättää valtakunnan toiseksi tärkeimmästä poliittisesta virasta eli puhemiehen valinnasta, on tietenkin pers…siis syvältä! Mutta kuten jo edellä kappaleessa 7 totesin, Suomessa kaikki on mahdollista.

11. Maria Lohela ilmeisesti hieman suuhtahti ryhmänjohtajien toissapäiväisestä päätöksestä. Tämä ilmeni siten, että Lohela antoi eilen eduskunnan budjettikeskustelussa ensimmäisen ryhmäpuheenvuoron, ei suurimmalle oppostiopuolueelle eli demareille, kuten on tapana, vaan vihreille. Tänään Lohela oli leppynyt selitellessään, että puhemiehen paikka ei ole "kenenkään" eikä kukaan voi eduskunnassa "rakastua" tiettyyn paikkaan tai asiaan yms. hölynpölyä.

12. Sinisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo halusi tietenkin käyttää - eilenkin - tilaisuutta hyväkseen ja julkituoda närkästyksensä "luottamuksellisten neuvottelujen vuotamisesta julkisuuteen". Voi voi,  tätä meidän pikku Simon Kiivailijaamme! Kuten olen aiemminkin todennut, Sininen ryhmä menettää kannatustaan - se on nyt 1,4 prosentin - aina hiukkasen, kun Simon poika saa mediassa suunvuoron; sen hän kyllä saa odottamattoman usein.

13. Tällaista soopaa Simon-poika eilen lasketteli:

- Parlamentarismia kunnioitetaan niin kuin aina aikaisemminkin. Se, että minkälaisia huhuja sitten liikkuu julkisuudessa, niin en minä lähde huhuhin ottamaan kantaa. Se tietysti täytyy sanoa, että kun käydään luottamuksellisia keskusteluja yhdessä, niin minun tapoihini kuuluu, että luottamukselliset keskustelut ovat luottamuksellisia, mutta valitettavasti tässä talossa se ei näköjään joidenkin tapoihin kuulu.

14. Simon halusi myös muistuttaa ja alleviivata, että "helmikuussa puhemiehestä äänestetään suljetussa lippuäänestyksessä ja siinä äänestyksessä voi vielä tapahtua yllätyksiä". Mikä minä olen sinisiä neuvomaan, mutta totean tässä kuitenkin, että heidän kannattaisi kyllä siirtää ryhmäpuheenjohtajan tehtävä jollekulle toiselle kansanedustajalle. Simon voisi keskittyä tulevan puolueen perustamiseen tarvittavien kannattajakorttien keräämiseen, joka näyttää takkuavan pahasti. Simonin ryhmäpuheenjohdolla Sinsen ryhmän kannatus kyllä kutistuu olemattomiin.

15. Mutta medioissa Sinisen ryhmän edustajat näyttävät edelleen olevan kova sana. Sinisten ministerit, etenkin Sampo Terho, ja kansanedustajat, varsinkin edellä mainittu Simon Elo, saavat tuon tuosta puheenvuoron ja pääsevät keskustelemaan televisio-ohjelmissa olipa asia sitten mikä tahansa. Tätä sinisten poikkeuksellista mediasuosiota olen ihmetellyt pari kuukautta, olen maininnut siitä myös parissa blogijutussa. Viimeksi eilen A-studiossa oli puolen tunnin lähetys, joka koski lyhyesti sanottuna Suomen pääsyä EU:n ytimiin. Toimittaja Kirsi Heikelin keskustelukumppaniksi studioon oli saatu, yllätys yllätys,  kukapa muu kuin ministeri Sampo Terho (sin).

16. Tänään aamukahvia juodessani vilkaisin hieman pelonsekaisin tuntein lehdestä, että kukahan niistä sinisistä tepsuttelee tänä iltana  tv- studioon, sillä onhan torstaisin TV1:llä vuorossa tunnin pituinen A-talk -lähetys. Huokasin helpotuksesta, kun huomasin, että tänään A-talkia ei ole tulekaan, vaan sen sen tilalla lähetetään 1,5 tunnin ajankohtaisohjelma, jossa käsitellään teemaa lihavuus; Lihava Suomi. Mutta kohta mieleeni välähti, että ei kai vaan peijakas...! Muistin nimittäin, että valtakunnan ehkä tunnetuin tai ainakin seuratuin LIHAVA sattuu olemaan ministeri, joka edustaa mitäpä muuta kuin Sinistä ryhmää.  

17. Mutta illallahan tuo sitten nähdään. "Kun ilta ehtii, mä sua muistan, ja kaipuu luokses´ on pohjaton…" Tarkoitan tässä tietenkin jääkaappia.

1115. Sukupuolineutraalit tittelit

1. Tilastokeskuksen vuonna 1990 julkaisemasta ammattihakemistosta löytyy lähes 400 mies -päätteistä ammattinimikettä. Vuonna 2009 tehdyn tutkimuksen mukaan silloisessa lainsäädännössä oli yli 100 mies -loppuista yleistävää nimikettä. 

2. Varsin moni suomalainen siis on ollut tai on edelleen ammatiltaan jonkinlainen "mies". Vanhemmat ihmiset saattavat vielä muistaa radiohupailussa Kankkulan kaivolla (1958-70) esiintyneen yleismies Jantusen, jota esitti tunnetulla taidollaan näyttelijä Kauko Kokkonen. Hän oli joka alan asiantuntija ja paikallinen keksijä, Jantunen keksi mm. Puskabussin. 

3. Tampereella ilmestyvä Aamulehti, jonka päätoimittajana on Jouko Jokinen (katso kuva yllä), otti viime sunnuntain (17.9.) pääkirjoituksessaan tiukasti kantaa sukupuolineutraalien (sukupuolittomien) tittelien tai ammattinimikkeiden puolesta. Lehti kertoi luopuvansa sukupuolittuneista nimikkeistä kuten luottamusmies, virkamies, lakimies tai (eduskunnan) puhemies, ja korvaavansa ne ilmaisuilla, jotka eivät viittaa sukupuoleen.

4. Pääkirjoituksessa todettaan, että nimike "terveyssisar" on onneksi jo kadonnut käytöstä, ja lehtimiehen on korvannut toimittaja ja lakimiehen juristi. Lehden mukaan samaa tietä joutavat mennä esimerkiksi esimiehet, luottamusmiehet, virkamiehet, lautamiehet, palomiehet ja puhemiehet.

5. Valtakunnan ehkä tärkein "mies" eli eduskunnan puhemies on tästä eteenpin puheenjohtaja, Aamulehti julistaa. Mainittu nimike kuvastaa lehden mukaan hyvin myös työn luonnetta, sillä ko. arvotehtävän saanut johtaa eduskunnassa puhetta, ei niinkään puhu toisten puolesta.

6. Pääluottamusmies voisi hyvin olla henkilöstön tai työntekijöiden edustaja, myös asiamies on edustaja. Lautamies on maallikkotuomari, palomies pelastaja ja uskottu mies yksinkertaisesti uskottu. Aamulehden mukaan jatkossa ei ole myöskään syytä käyttää ilmaisuja "naisurheilija" tai "miesurheilija", vaikka urheilukilpailuissa onkin käytössä erikseen miesten ja naisten kilpailut ja lajit. Vastaavasti "miesmalli" on yksinkertaisesti vain "malli".  Esimies voisi lehden mukaan kääntyä luontevaksi vaikkapa "esinaiseksi", jos ilmaisu "pomo" tuntuu liian puhekieliseltä ja "päällikkö" turhan pönkeältä.

7. Kuten arvata saattaa, Aamulehden kannanotto on herättänyt julkisuudessa ja etenkin somessa paljon porua ja keskustelua. Muutoksen ovat tuoreltaan tuominneet monet napamiehet - eivät siis napahenkilöt - aina ulkoministeri Timo Soinista lähtien; luulisin, että asiaa tullaan kysymään myös kaikilta presidenttiehdokkailta. Soini (sin) kiivaili etenkin eduskunnan puhemiehen nimikkeen säilyttämisen puolesta. Taustatukea hän sai puhemies Maria Lohelalta (sin), joka loihe lausumaan, että puhemies on arvostettu ja perinteinen titteli, joka on osa eduskuntainstituutiota. Tällä viikolla kansanedustaja Mika Nikko (ps) yritti pari kertaa käyttää eduskunnan täysistunnossa ilmaisua "arvoisa puhemies", mutta puhemies Lohela oikaisi oitis Nikkoa, ja  vaati tätä pysymään puhemies-tittelissä.

8. Timo Soini kannan ymmärtää, sillä Maria Lohela oli nimenomaan hänen löytönsä eduskunnan puhemieheksi vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen. Valinnassa painoi Lohelan erinomainen englanninkielen taito, jota Timo Soini oli eduskuntakaudella 2011-2015 hyödyntänyt toimiessaan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana ja vetäessään siinä ominaisuudessa ulkomaille suuntautuvia valiokunnan matkoja; Lohela oli mainitun valiokunnan jäsen. Puhemiehenä Lohela on tarvinnut kieltitaitoaan lähinnä eduskunnassa käyviä ulkomaisia vierailijaryhmiä isännöidessään/emännöidessään.

9. Naispuolisen puhemiehen ongelma poistuu kuitenkin tammikuussa 2018, jolloin eduskunta kokoontuu uusille valtiopäiville ja valitsee uudeksi puhemieheksi toiseksi suurimman eduskuntaryhmän eli kokoomusta edustavan kansanedustajan, joka näillä näkymin lienee Ilkka Kanerva. 

10. Some-keskustelijoiden ja asiaa koskevien kyselyjen niukka enemmistö näyttäisi olevan valmis luopumaan sukupuolittuneista nimikkeitsä ja korvaaman ne sukupuolineutraaleilla titteleillä. Vaikeus on siinä, ettei korvaavia nimikkeitä ole aina kovin helppo keksiä. Monet nimikkeet, kuten esimerkiksi eduskunnan puhemies (ja puhemiesneuvosto), lautamies, virkamies jne. perustuvat sitä paitsi lakiin, jolloin niiden korvaaminen neutraaleilla ilmaisuilla veisi runsaasti aikaa.

11. Minusta eduskunnan puhemies voitaisiin kyllä korvata, ainakin käytännössä eli lakia muuttamatta, nimikkeellä puheeenjohtaja varsinkin silloin, kun puhemies johtaa täysistunnossa puhetta. Jonkinlaisena kompromissinä voitaisiin tuolloin turvautua vaikkapa ilmaisuun "arvoisa puheenjohtajana toimiva puhemies", ellei se olisi liian kömpelö. Muuten, minusta kansanedustajat käyttävät turhan usein täysistunnossa sanontaa "herra puhemies", "arvoisa puhemies", "arvoisa rouva puhemies" tms. , jolloin he samalla, paperista tiukasti puhetta lukiessaan, nyökyttelevät tai ovat nyökyttelevinään takanaan olevalle puhejohtajan/puhemiehen korokkeelle. Minusta riittäisi käyttää mainittua sanontaa vain a) puheenvuoron aloittamisen ja b) sen lopettamisen yhteydessä.

12. Mitä tulee oikeudenkäyttöä koskeviin nimikeisiin, niin esimerkiksi termi "lautamies" voitaisiin toki korvata sanalla maallikkotuomari, ellei se olisi turhan pitkä ja hieman hankalan tuntuinen; käsite "maalikkojäsen" olisi minusta paljon parempi. "Uskottu mies" , samoin kuin "holhooja"on holhouslaissa jo korvattu termillä edunvalvoja; maaoikeuden maalikkojäsenien kohdalla nimike sen sijaan on yhä voimassa. Nimikettä "ulosottomies" saattaa myös olla vaikea korvata muulla sanalla. Sana "poliisimies" on myös yleisessä käytössä, mutta sen sijasta voidaan puhua yksinkertaisesti poliisista tai konstaapelista, ylikonstaapelista jne. Nimike (eduskunnan) oikeusasiamies on vanhaa perua ja käännös yleismaailmallisesta sanasta "ombudsman", joten sen korvaaminen vaikkapa sanalla "oikeusasian (yli)valvoja" tms. yhtä kömpelöllä nimikkeellä ei tulisi olemaan helppo tehtävä.

13. Juristi on sinänsä sopiva nimike, mutta suomenkieliset lakimiehet ja etenkin suuri yleisö saattaisivat vierastaa sen virallistamista. Lakimies-lehden nimeä tuskin voidan muuttaa, sillä lehti on ilmestynyt tuolla nimellä jo varsin kauan. Nimikkeessä  "laamanni" (lagman) oleva "man" ei viitanne mieheen, vaan tarkoittanee ihmistä.  Raastuvanoikeudessa oli jäseninä oikeusneuvosmiehiä (rådman), mutta nyttemmin nimike ei ole nä käytössä. Sitä vastoin sana "oikeudenkäyntiasiamies" tai ylipäään "asiamies" ovat perustuneet aina lakiin.  Sanoilla "asiamies" ja "avustaja" on juridisessa kielenkäytössä vissi ero. Nimikettä "virkamies" voi olla hyvin hankla poistaa lainsäädännöstä; korvava sana "viranhaltija" olisi turhan pitkä. Sanalla "nimismies" on pitkät perinteet, mutta sen  käyttö ei taida enää perustaa lakiin. "Ukkotuomari" on ollut epävirallinen synonyymi nimikkeelle kihlakunnantuomari.

14. Nimike "kirkkoherra", joka on hieman huono käännös ruotsikielisestä sanasta  "kyrkoherde",  voitaisiin mahdollisesti korvata arvonimeä tarkoittavalla sanalla "rovasti". Korvaavaiksi sanoiksi ehdoteut sanat "kirkonpaimen" tai "ylipappi" eivät kuulosta luontevilta. 

14. Pitäisikö sellaiset sanat ja nimikkeet kuin esimerkiksi palomies, kirvesmies, remonttimies, postimies ja putkimies korvata nimikkeillä, joissa ei esiinny mies-sanaa? Putkimiehen synonyyminä käytetään nykyisin sanaa putkiasentaja ja postimiehen sijasta voidaan puhua vaikkapa posteljoonista tai postinkantajasta. Aikaisemmin varsin yleisesti käytössä olleet nimikkeet "työmies" ja "sekatyömies" ovat poistuneet ammattinimikkeiden joukosta. 

15. Entäpä sitten sellaiset sanat kuin "poromies" ja "aviomies"? Aviomies korvautuu helposti neutraalilla ilmaisulla aviopuoliso.  Sukupuolineutraalien ammattinimikkeiden puolesta voidaan yleensäkin vedota siihen, että nykyisin tunnetaan myös sellainen kummallinen ilmiö kuin  sukupuolineutraali avioliitto.

16. Kävi ko. uudistuksen suhteen niin tai näin, mutta yksi asia on kuitenkin varma: Sukupuolineutraalin titteliuudistuksen henkiselle isälle päätoimittaja Jouko Jokiselle kävi heti hyvä "mäihä". Viime sunnuntaina Jokinen oli vielä maakunnallisen Aamulehden päätoimittaja, mutta 2-3 päivää myöhemmin mies jo tepasteli myhäillen Ylen käytävillä firman uutistoiminnasta tulevan päätoimittajan ominaisuudessa; Jokisen edeltäjä Atte Jääskeläinen sai muutama kuukausi sitten potkut tehtävästä. 

17. Nyt me tiedämme Jouko Jokisesta paljon enemmän kuin aikaisemmin. Hän on 58-vuotias pitkän linjan journalisti, joka on työskennellyt toimittajana mm. Helsingin Sanomissa ja päätoimittajana ennen Aamulehteen tuloaan Satakunnan Kansassa. Jokinen on syntynyt Vilppulassa ja harrastanut nuoruudessaan kuulantyöntöä, jossa hän on saavuttanut nuorten SM-pronssia vuonna 1979. Jokisen kuulaennätys on 15,79, mutta hieman epäselväksi on toistaiseksi jäänyt, onko hän pukannut ko. tuloksen miesten 7,2 kiloisella vaiko nuorten kilpailuissa useimmiten käytetyllä 5,4 kilon painoisella rautapallolla. Jokisella on pituutta 196 cm ja painoa nykyisin 125 kg. Hieman vatsakkaalta mies kuvissa näyttääkin, mutta se ei toki häiritse. Jokinen ei ole tehnyt eläessään yhtään radio- tai tv-juttua, mutta mitä väliä tuollakaan sitten on.

1082. Emmanuel Macron ja Simon "Kiivailija" Elo (uv)

1. Simon Kiivailija tai Simon Kananeus oli, kuten esimerkiksi Wikipediassa selostetaan, yksi Jeesuksen kahdestatoista opetuslapsista ja apostoleista. Johanneksi evakeliumissa häntä ei mainita. Hänellä oli lisänimi erotukseksi Simon Pietarista, eli häntä kutsuttiin Kananeukseksi Matteuksen ja Markuksen evankeliumiessa, Kiivailijaksi (selootti) Luukkaan evankeliumissa ja Apostolien teoissa. Selootit olivat Rooman valtaa vastustavia kapinallisia, "kiivailijoita". Simon Kiivailija ei ollut mikään turha mies, sillä Jeesus valitsi hänet yhdeksi seuraajakseen ja lähettilääkseen.

2.  Simon Jakob Benjamin Elo  puolestaan on 30-vuotias Uusi vaihtoehto -nimisen uuden eduskuntaryhmän kansanedustaja ja puheenjohtaja. Hän on koulutukseltaan valtiotieden kandidaatti. Kuten miehen etunimistä voidaan ehkä jo päätellä, Simon on evankelis-luterilaisen kirkkoon kuuluvan papin poika. Hän on toiminut Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtajana syksystä 2010 vuoden 2014 loppuun; hänen seuraajakseen valittiin Sebastian Tynkkynen. Espoon kaupunginvaltuustoon Simon valittiin vuonna 2012. Elo ei tullut  vielä 2011 valituksi eduskuntaan eikä 2014 EU-parlamentin jäseneksi. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa sen sijan tärppäsi, sillä Elo sai - Timo Soinin imussa - 2 900 ääntä, ja tuli valituksi Arkadianmäelle.

3. Simon Elo on tullut aiemmin tunnetuksi Jussi Halla-ahon kannattajana. Myös hän on vastustanut Suomen omaksumaa maahanmuuttopolitiikkaa, ja monikultturismia hän on pitänyt suorastaan varallisena, koska se johtaa yhteisen eurooppalaisen kulttuurin tuhoon. Elo kannattaa lähinnä vain työperäistä maahanmuuttoa. Hän on sanonut, että Suomen pitäisi ottaa käyttöön kansalaisuus- ja kielitestit sekä erityinen pisteytysjärjestelmä. Suomen ei tulisi Elon mukaan ylläpitää verovaroin maahanmuuttajien alkuperäistä kulttuuria, vaan panostaa maahanmuuttajien sopeutumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan. Hän on arvostellut Helsingin kaupunkia positiivisen syrjinnän hyväksymisestä. Elo on kritisoinut EU.n tukipakettipolitiikkaa ja vaatinut Kreikan erottamista euroalueesta. Euron sijasta Suomen tulisi ottaa käyttöön "korvaava valuutta", Elo on aiemmin sanonut. Pakkoruotsista tulisi luopua, samoin korkeakoulujen kielikiintiöistä.

4. Simon Elo ei vuoden 2011 eduskuntavaalien alla allekirjoittajanut maahanmuuttokrittistä nuivaamanifestia, jonka hyväksyivät Halla-ahon lisäksi esimerkiksi Juho Eerola, Olli Immonen  ja Maria Lohela, josta tehtiin 2015 vaalien jälkeen perussuomalaisten eli siis Timo Soinin aloitteesta eduskunnan puhemies. Pari päivää sitten Simo Elo totesi, että Nuivan manifestin tavoitteet ovat yllättävän maltillisia ja että hän on kannattanut monia sen tavoitteita ja kannattaa edelleen.

5. Perussuomalaisten kenttäväki valitsi viikko sitten eli 10. kesäkuuta Jussi Halla-ahon puolueen uudeksi puheenjohtajaksi, Halla-aho peittosi puheenjohtajavaalissa vastaehdokkaana olleen Sampo Terhon selvästi ja jopa murskaavasti. Heti vaalin jälkeen Simon Elo onnitteli Halla-ahoa, joka on siis, kuten edellä totesin, Simonin esikuva ja tavallaan myös eräänlainen oppi-isä, vaikkei hän 2011 Nuivaa manifestia allekirjoittanutkaan.

6. Mutta tämän jälken ei kulunut kuin pari kolme päivää, kun Simon Elo ilmoitti suuren julkisen kohun saattelemana yhdessä 19 muun kansanedustajan kanssa eroavansa perussuomalaisesta eduskuntaryhmästä ja perustavansa Uusi vaihtoehto -nimisen ryhmän. Kuinka ollakaan, UV:n ryhmänjohtajaksi valititin juuri Simon Elo ja varapuheenjohtajaksi Tiina Elovaara; paljon on siis "eloa" liikkeellä.

7. UV-ryhmän todelliset johtohahmot ja  perustajat eli ministerit Sampo Terho, Jussi Niinistö ja Timo Soini etunenässä, eivät itse ilenneet esiintyä uuden ryhmän ("liikkeen") keulahahmoina, vaan sysäsivät tehtävän Simon Elolle, joka otti homman mielihyvin vastaan. Hallituksessa perussuomalaisten ministeriryhmässä olleet ministerit halusivat jatkaa ministereinä myös Jussi Halla-ahon valinnan jälkeen, mikä sopi enemmän kuin hyvin pääministeri Juha Sipilälle samoin kuin ministeri Petteri Orvolle ja presidentti Sauli Niinistölle.

8. Simon Elo esiintyy eduskunnassa ja muutoinkin julkisuudessa yleensä rauhallisesti ja sopuisasti.  Joskus ja vieläpä aika nopeasti mies toki tuntuu osavaan myös hiiltyä ja heittäytyä hieman turhan nokkelaksi, siis ryhtyä suoraan sanottuna "kiivailemaan". Juuri tästä piirteestä mieleeni on tullut alussa mainittu Raamatun mies eli Simon Kiivailija. Tuumin, omasta mielestä aika perustellusti, että epiteetti "kiivailija" sopisi aika hyvin myös Simon Elolle, vaikka oikeasta Simon Kiivailijaa minulla ei ole saatuneesta syystä ollut kunnia tuntea. Simon Elo on myös parina viime päivinä esiintynyt julkisuudessa toisinaan hieman kiivastuen. 

9. Toki UV-ryhmässä on muitakin varsin helposti kiivastuvia jäseniä, mainittakoon heistä esimerkkinä Sampo Terho ja Jari Lindström. Ministeri Lindström kiivastui viimeksi eilen torstaina eduskunnan  kyselytunnilla, jolloin hän kimahti kovin hänelle  tapojen mukaan sinänsä pottumaisen kysymyksen esittäneelle Paavo Arhinmäelle. Lindström on huomannut, että tuollaiset pikku kiivastumiset ovat vain omiaan lisäämään hänen kansansuosiotaan ja saavat kenties tavalliset ihmiset ajattelemaan, että kas, tuossapa on sanavalmis ja suoraselkäinen, siis pätevä ministeri! Lindströmin kiivailut eivät toki uppoa niihin, jotka ymmärtävät hieman enemmän politiikkaa ja poliitikkojen pikku kikkailuja ja tempauksia, vaan jättävät ne omaan arvoonsa.

10. Mihin jäimmekän itse asiassa? Niin, UV-ryhmän joukkio - eräänlainen hurja joukko siis - marssi  eroilmoitukset täysin hömistyneen Toimi Kankaaniemen pöydälle jätettyään tiedotustilaisuuteen, jossa sanaisen arkkunsa avasi ryhmyri Simon Elo. Muu joukko seisoi Simonin takana ja rinnalla ikään kuin tukea antaen. Hännän huippuna tilaisuuteen tallusteli omalla hieman ylilevellä tyylillään Timo Soini, jonka silmät eivät enää kostuneet, vaan joka iski silmää ja hymyili oikein leveästi lähimmälle kameramiehelle.

11. Simo Elo luki sanottavansa paperista ääni hieman väristen, jos kuulin tv-stä oikein. Harmillista tuollainen paperista lukeminen! Suomalaisista poliitikoista sanomansa ja asiansa osaa esittää vapaasti, rennosti ja ilman sisälukua oikeastaan vain Alexander Stubb; ilmankos Mäntyniemen Herralta kävikin tuonnoin käsky, että tuollainen tyyppi piti hallituksesta ja silmistäni pois heitettämän.

12. Yksi yllättävä seikka Simonin puheessa oli. Nimittäin se, kun hän yhtäkkiä totesi, ääni hieman enennmän väristen, että "minulla on poika…ja haluan katsoa häntä myös tämän jälkeen silmiin…. Tämän jälkeen Simonin takana seissyt Jari Lindström - todellinen takapiru koko mies -  taputti Simonia hellästi ja isällisesti hartiolle - voi miten herttaista - minkä jälkeen Simon jatkoi puhettaan täysin normaalisti. Tuo lyhyt nyyhkyepisodi kesti vain 3-4 sekuntia.

13. Mitä muuta Simon Elo puheessaan sanoi tai paperistaan luki? En painanut sanomaa kovin tarkasti mieleen, mutta olihan siinä selittelyjä siitä, miksi UV-ryhmä oli perustettu ja mikksi nuo 20 olivat päättäneet erota persuryhmästä. Tätä seli seli -narinaa ja marinaa on saatu kuulla jo aivan tarpeeksi. Yhtenvetona sanoisin, että Simon Elon selittelyjen sisältö oli ko. tilaisuudessa samoin kuin myöhemminkin, pelkkää skeidaa eli lähinnä vain sellaista syyttelyä ja sättimistä, minkä tueksi hänellä tai muillakaan loikkareilla ei ole ollut esittää minkäänlaista näyttöä.

14. Simo Elokin yritti lähinnä vain vedota kuulijoiden ja tv-katselijoiden tunteisiin. Hän puhi "oman kodin menettämisestä", "kodin tuhoutumisesta", "puolueen kaappauksesta", "taustajoukoista", "yhteisestä edusta", "isänmaan edusta". "kaappauksen taustalla olleista voimista", "tarpeesta saada uutta voimaa", jotain höpinää "ihmisarvosta" jne. Selkokielellä sanottuna hölynpölyä tässä yhteydessä, väittäisin. 

15. Simon Elo mainitsi myös käsitteen tai nimikkeen "Toivon liike" tai "uusi toivo" sekä vertasi Uusi vaihtoehto -ryhmää Ranskassa sekä presidentivaalit että äsken myös parlamenttivaalit ylivoimaisesti voittaneen Emmanuel Macronin liikkeeseen (En Marche) ja sittemmin perustamaan puolueeseen.

16. Onpa miehellä, siis Simon "Kiivailija" Elolla, totisesti otsaa!  Mutta eiväthän suuret sanat suuta halkaise. Sallikaa minun kuitenkin nauraa.

17. Perussuomalaisista loikanneilla ministereillä ja kansanedustajilla ja heidän "politiikallan", jossa ei kerta kaikkiaan mitään uutta, ei tietenkään ole todellisuudessa mitään tekemistä Macronin politiikan ja tavoitteiden kanssa. Tuollainen vertailu on täysin absurdia. UV-ryhmän perustaminen ja sen toiminta samoin kuin puhe ja vertaaminen, jota Simon Elo esitti, on pelkkää retoriikkaa, äänestäjien luottamuksen pettämistä, poliittista valtapeliä (pelinpolitiikaa) ja julkisuuden härskiä ja ällöttävää tavoittelua. Macron ei loikannut mistään eikä halunnut pysyä entisessä ohjelmassa, kuten vallanhaluiset UV-loikkarit meillä tekivät. Macron tuli päivänpolitiikan ulkopuolella, loi todella jotain uutta ja uudella tavalla ja - voitti. UV:n menestystymisen mahdollisuuksista ei voida tässä vaiheessa sanoa muuta kuin että "pahalta näyttää". 

18. Kuten toimittaja Pekka Torvinen  - ei siis se "soittaa Juha Torvinen" -  on tänään Helsingin Sanomissa (sivu 27) todennut, Uusi vaihtoehto ei muistuta yhtään tai miltään osin  Emmannuel Macronin En Marche -liikettä.  Jos joku sitä Suomessa muistuttaa, niin se on Torvisen päättelyn mukaan nimenomaan "Mestari" Jussi Halla-aho ja hänen uudenlainen internettiä hyödyntävä toimintatapansa. 

1079. Timo Soini hajoitti perussuomalaiset

                                Vanhasuomalaisten hurja joukko

1. Tänään noin puoli tuntia sitten ilmeni, että perussuomalaisesta eduskuntaryhmästä eroaa 21 kansanedustajaa, jotka aikovat muodostaa oman eduskuntaryhmän. Perussuomalaisten entinen puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini on lähtijöiden joukossa. Myös muut perussuomalaisten ministerit eli Jussi Niinistö, Jari Lindström, Sampo Terho ja Pirkko Mattila ovat lähtijöiden joukossa.

2, Asiasta kertoi kansanedustaja Simon Elo ennen perussuomalaisten eduskuntaryhmän kokousta. Elon mukaan ryhmän nimi on toistaiseksi Uusi vaihtoehto.

3. Elo ilmoitti, että ryhmä on valmis jatkamaan Sipilän hallituksen hallitusryhmänä samalla ohjelmalla ja kokoonpanolla.

– Tänään emme ole politiikkoja vaan isänmaan asialla. Kyse ei ole vain siitä että Jussi Halla-aho valittiin vaan niistä tahoista, jotka puolueen kaappasivat, Elo sanoi.

4. Jari Lindström kertoi joutuneensa raskain mielin myöntämään, että perussuomalaiset ei ole se puolue johon hän liittyi.

5. Nyt jää nähtäväksi, ottavatko Juha Sipilä ja Petteri Orpo "uudet persut" mukaan uuteen eli Sipilä II:n hallitukseen ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut. 

6. Todellinen syy uusi vaihtoehto -nimisen ryhmän perustamiseen lienee se, että ministeriauton takapenkistä ei ole noin vain haluttu luopua. Persujen ministeriryhmää kiinnostaa enemmän ministerin salkku ja paikka hallituksessa, kuin demokraattisessa järjestyksessä tehty Jyväskylän puoluekokouksen päätös, jolla puolueen puheenjohtajaksi valittiin Jussi Halla-aho ja koko varapuheenjohtajisto vaihdettiin.

7. Historia toistaa itseään. Veikko Venamon johtama SMP hajoitettiin vuonna 1972, jolloin eduskuntaryhmästä eroamaan houkutellut kansanedustajat muodostivat SKYP -nimisen puolueen. Tätä ryhmää Vennamo kutsui osuvalla nimikkeellä "seteliselkärankaiset". Nyt ryhmästä eroavat kansanedustajat eivät kuitenkaan voi viedä mennessään, vaikka niin epäilemättä haluaisivat, osaa persujen saamasta puoluetuesta, sillä tämä estettiin Lex-Vennamolla Juhan Sipilän hallitusta 2015 muodostamisen yhteydessä.

8. Timo Soini siis halusi hajottaa oman puolueensa eduskuntaryhmän ja sen myötä koko perussuomalaisen puolueen. Tämä tapahtui siksi, että Soini itse ja persujen muutkin ministerit voisivat jatkaa ministereinä myös Sipilä II:n hallituksessa tämän eduskuntakauden loppuun. Uusi vaihtoehto -ryhm ansaitsee siten epiteetin "ministerikipeät". Timo Soini näytti lopulta todelliset kasvonsa ja oman vallanhimonsa.

9. Ilmeisestä on, että Timo Soini, Jussi Niinistö, Simon Elo ja kumppanit olivat sopineet nyt nähdystä manööveristä jo eilen eli etukäteen Juha Sipilän ja Petteri Orpon kanssa. Muutoin Juha Sipilä ei olisi eilen kertonut, että hän aikoo odottaa ennen hallituksen eronpyynnön esittämistä presidentti Niinistölle perussuomalaisten tämän päiväisen eduskuntaryhmän kokousta. 

10. Uusi vaihto -ryhmään kuuluvat seuraavat kansanedustajat: Simon Elo, Sampo Terho, Vesa-Matti Saarakkala, Kimmo Kivelä, Timo Soini, Jari Lindström, Martti Mölsä, Ari Jalonen, Anne Louhelainen, Kari Kulmala, Pirkko Mattila, Jussi Niinistö, Ritva Elomaa, Kaj Turunen, Tiina Elovaara, Lea Mäkipää, Hanna Mäntylä, Maria Lohela, Reijo Hongisto, Arja Juvonen ja Pentti Oinonen.

11. Uuteen ryhmään liittyi siis myös puhemies Maria Lohela. Aivan ilmeisesti siksi, että hän haluaisi säilyttää puhemiehen paikkansa, vaikka se tuskin tulee onnistumaan. Maria Lohela on joukon ainoa, joka allekirjoitti vuonna 2011 Jussi Halla-ahon laatiman maahanmuuttokriittisen nuivan manifestin

11. Uuden ryhmän myötä eduskunnan voimasuhteet muuttuuvat. Tässä uusi paikkajako:

Keskusta: 49 kansanedustajaa
Kokoomus: 37
SDP: 35
Uusi vaihtoehto: 21
Perussuomalaiset: 16
Vihreät: 15
Vasemmistoliito: 12
RKP: 10
KD: 5

                                      Loikkarit liikkeellä

1077. Jussi Halla-aho nujersi selvästi Sampo Terhon

1. Perussuomalaiset ovat valinneet  Jyväskylässä Jussi Halla-ahon puolueen uudeksi puheenjohtajakseen. Puheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta.  Halla-aho valittiin tehtävään jo äänestyksen ensimmäisellä kierroksella. 

2. Jussi Halla-aho nujersi urheilu- ja kulttuuriministeri Sampo Terhon selvin numeroin 949 - 629. Muista ehdokkaista Leena Meri sai 60, Veera Ruoho 44 ja Riku Nevanpää 8 ääntä.  

3.  Sampo Terhoa kannatti ns. puolue-eliitti, johon kuuluvat Timo Soini, perussuomalaisten ministeriryhmä - mm. ministerit Jussi Niinistö ja Jari Lindström - eduskuntaryhmän enemmistö, puoluehallitus, puoluesihteeri Riika Slunga-Poutsalo, työmies Matti Purkonen ja puoluetoimiston henkilökunta. Perussuomalaisten sääntöjen mukaan puheenjohtajan valinnasta päättää kuitenkin kenttä eli puoluekokous. Se oli selvästi Jussi Halla-ahon valinnan kannalla.

4. Kiitospuheessaan Halla-aho sanoi aivan ensimmäiseksi, että hän on sanaton. Lisäksi hän totesi, että perussuomalaisissa puheenjohtaja ei tee puoluetta, vaan sen tekevät jäsenistö ja kenttä. Halla-aho torjui  pelot puolueen valtaamisesta tai hajaantumisesta puheenjohtajanvaalin tuloksena. Hän sanoi, ettei ole puoluekouksessa käymissään keskusteluissa puolueväen kanssa havainnut merkkejä mistään junttauksesta. Halla-aho pitää linjapuheensa huomenna sunnuntaina.

5. Yle uutisten pitkässä haastattelussa valintansa jälkeen Jussi Halla-aho esiintyi analyyttisesti ja johdonmukaisesti. Hän ei takellellut kertaakaan lausumissaan. Selvästi paras puheenvuoro, jos sitä vertaa muiden poliittisten puolueiden puheenjohtajien esiintymisiin ja haastatteluihin. Jussin pasmat ja suunnitelmat näyttivät olevan valmiiksi mietittyjä. Hän tietää, mitä tekee ja miten puoluetta johtaa.

6. Juha Sipilän hallitukseen Halla-aho ei lähde ministeriksi, sillä hän aikoo pysyä Brysselissä meppinä koko jäljellä olevan hallituskauden. Halla-aho ei uhonnut puolueen jättävän hallitusta, vaan tuntui toivovan, että persut jatkaisi halituksessa. Hän kuitenkin haluaa, että puolue vetää hallituksessa erityisesti maahanmuuttoasiassa nykyistä tiukempaa ja terävämpää linjaa. Hän kiisti olevansa rasisti. 

7. Itse aloin haastattelun aikana hieman suorastaan tykätä miehestä ja hänen puheistaan! Perussuomalaisten kannattajaksi en ole silti aikeissa lähteä. Minusta Halla-aho oli koko vaalikampanjan ajan puheissaan Sampo Terhoa analyyttisempi ja järkevämpi. Terhon päätavoitteena näytti olleen, että persut, hän itse ja Timo Soini voisivat pysyä hallituksessa täysin siitä riippumatta, millaista politiikkaa hallitus loppukaudellaan noudattaa. Halla-aholle hallituksessa pysyminen ei sen sijaan ole mikään itseisarvo.

8. Halla-aho sanoi suoraan, että kokoomus on antanut pormestari Jan Vapaavuorelle  tehtäväksi pelotella ihmisiä hallituskriisillä ja eduskunnan hajoittamisella, jos hänet (Jussi siis) valittaisiin puolueen puheenjohtajaksi. Uskon, että tämä pitää paikkansa. Samanlaista pelottelua ovat esittäneet myös eräiden muiden puolueiden kansanedustajat etenkin vasemmistoliiton, RKP:n ja SDP:n ryhmissä.

9. Kysyttäessä Jussi Halla-aho toisti Ylen toimittajille minusta erittäin selkeästi, että hän toivoo Timo Soinin ymmärtävän tilanteen, vetäytyvän hallituksessa ja siirtyvän vanhempien valtiomiesten laajan joukkoon, siis katsomoon. Halla-aho ei siis haluaisi lähteä näyttämään Timo Soinille ovea hallituksesta, vaan toivoo, että Soini vetäisi uuden tilanteen johdosta itse tarvittavat johtopäätökset.

10. Selvältä näyttää, että myös puolustusministeri Jussi Niinistön asema hallituksessa käy jatkossa tukalaksi. Niinistö tuki kampanjan aikana selkeästi Terhon valintaa. Myös työministeri Jari Lindström saanee lähteä hallituksesta, sillä hänkin ilmaisi tukensa Terholle. Lindströmin poistuminen hallituksesta ei minusta olisi mikään vahinko, menetyksestä puhumattakaan.

11. Kenestä sitten Timo Soinin jälkeen uusi ulkoministeri? Hyvä kysymys, jos ja kun Jussi Halla-aho ei todellakaan halua hallitukseen. Minusta ulkoministeriksi voitaisiin valita eduskunnan puhemies Maria Lohela. Hän on paitsi kielitaitoinen, myös - Jussi Halla-ahon tavoin - ns. Nuivan manifestin kannattaja ja puolestapuhuja. Tämä kävi ilmi vuoden 2011 eduskuntavaalikampanjan aikana. Lohelalla olisi siten Halla-ahon tuki ulkoministeriksi. 

12. Uudeksi eduskunnan puheenmieheksi voitaisiin valita vaikkapa Toini Kankaanniemi, joka muuten alkaa vanhemmiten muistuttaa yhä enemmän - Pekka Tiilikaista.  Uudeksi kulttuuriministeriksi voitaisiin valita kansanedustaja Juho Eerola, joka on harrastanut musiikkia ja soittanut erinäisissä bändeissä.  Myös porilainen kansanedustaja Laura Huhtasaari, hänkin on Jussi Halla-ahon kannattajia, saattaa olla vahva ehdokas uudeksi kulttuuri- ja urheiluministeriksi, jos Sampo Terho ei halua jatkaa ministerinä.

13. Maanantaina Jussi Halla-aho tapaa pääministeri Juha Sipilän, jolloin joitakin asioita hallitustyön osalta saattaa selvitä. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on vaatinut  - tietenkin - uusien vaalien järjestämistä, koska Li ei voi sietää Halla-ahoa. Yllätys olisi ollut, jos Li ei olisi vaatinut uusia vaaleja. Samanlaisia puheita on kuulunut myös RKP:n leiristä. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on pitänyt syntynyttä uutta  tilannetta "vakavan pohdinnan paikkana".

14. En kuitenkaan usko, että Petteri Orpolla tai Juha Sipilällä todellisuudessa on mitään hinkua hallitusremontiin saati sitten hallituksen hajoittamiseen ja uusiin eduskuntavaaleihin. Jos hallitus hajoaisi ja maa joutui ennenaikaisiin eduskuntavaaleihin, niin keskustan ajamalla maakuntauudistukselle ja kokoomuksen kannattamalle sote-uudistukselle ja siihen kuuluvalle valinnanvapaudelle voisi käydä köpelösti. Kepun ja kokoomuksen on pakko sietää Halla-ahoa ja pitää perussuomalaiset hallituksessa.

15. Perussuomalaisten puoluesihteerinä jatkaa Riikka Slunga-Poutsalo. Hän on profiloitunut Sampo Terhon selvänä kannattajana. Puoluesihteerin valinta ratkesi vasta toisella äänestyskierroksella ja silloinkin hyvin täpärästi. Slunga-Poutsalo sai äänestyksessä 781 ja hänen vastaehdokkansa Jarmo Keto 707 ääntä.  Kysyä sopii, kuinka kauan Slunga-Poutsalo todella haluaa tai edes voi jatkaa, kun puheenjohtajaksi tulee Jussi Halla-aho.

                                      Mitäs me nuivat varapuheenjohtajat!

1047. Ja sitten me ryypättiin!

1. Suomessa on kohistu pari kolme päivää kiusallisesta tapauksesta, johon eduskunnan puhemies Maria Lohela (ps) joutui viime toukokuussa puhemiesvaltuuskunnan matkalla Tukholmassa. Puhemiesvaltuuskunta, johon puhemies Lohela oli valinnut jäsenet kaikista puoluista, oli tuolloin vastavierailulla Ruotsissa, koska Ruotsin parlamentin puhemies Urban Ahlin seurueineen oli vieraillut Helsingissä helmikuussa.

2. Päiväohjelman jälkeen suomalaisille vieraille oli jäänyt puolitoista tuntia  omaa aikaa ennen illallisen alkua. Illallistilaisuudessa suomalaiseen valtuuskuntaan kuuluneet kansanedustajat Pirkko Mattila (ps) ja Katja Hänninen (vas) olivat Maria Lohelan mielestä esiintyneet sen verran päihtyneinä eli juovuksissa, että hän katsoi aiheelliseksi kehottaa  matkalla mukana ollutta ulkoministeriön virkamiestä poistamaan heidät tilaisuudesta. Virkamies tavoitti päihtyneet poliitikkomme WC:stä, jonne nämä oli yhdessä menneet. Naiset eivät enää palanneet illallispöytään, vaan poistuivat tapahtumapaikalta taksikyydillä hotellille. Matkan jälkeen puhemies Lohela oli nuhdellut Mattilaa ja Hännistä sopimattomasta käytöksestä.

3. Välikohtaus tuli julki eli median tietoon vasta nyt eli puoli vuotta myöhemmin. Lohela kertoi, että nuhtelun syynä oli "liiallinen" päihtyminen. Lohelan mukaan Mattilan ja Hänninen teko oli ollut sopimatonta ja kiusallista.

4. Paikallaolijoiden mukaan edustajakaksikko oli ollut silmin nähden päihtynyt, muttei ollut aiheuttanut häiriötä tai pahennusta. Huomiota oli tosin herättänyt Katja Hännisen "runsas hihittely" pöydässä. Mattila oli yrittänyt skarpata, mutta hänkin oli vaikuttanut päihtyneeltä. Vierailun isäntänä toiminut puhemies Urban Ahlin kertoi medialle, kohteliaana ja joviaalina herrana tietenkin, että tapaus ei ollut aiheuttanut mitään suurempaa jupakkaa tai kalabaliikkia. Ahlin vetosi etikettiin, minkä vuoksi hän ei halunnut tarkemmin kommentoida tapahtumaa. Hän kertoi, että suomalaiset olivat hoitaneet asian eli kaksikon poistamisen paikalta "erittäin tyylikkäästi" ja pahoitelleet asiaa isäntäväelle. Välikohtausta on käsitelty Ruotsin iltapäivälehtien etusivuilla. 

5. Tapauksen tultua ilmi Katja Hänninen ja Pirkko Mattila ovat pahoitelleet päihtymystään ja pyytäneet anteeksi sekä kiitelleet puhemies Maria Lohelaa oikeasta ja johdonmukaisesta toiminnasta. Hänninen ei halunnut kertoa, kuinka paljon hän ja Mattila olivat ehtineet nauttia alkoholia em.1,5 tunnin aikana.

6. Iltapäivälehdet ovat yrittäneet nyhtää Pirkko Mattilalta tarkempaa selvitystä asiasta. Tapauksen jälkeen elokuussa 2016 Mattila nimitettiin puoluetoverinsa Hanna Mäntylän jälkeen hallituksen  sosiaali- ja terveysministeriksi. Minissteriö vastaa maan alkoholipolitiikan kehittämisestä ja ohjauksesta. Mattila ei ole nähnyt syytä, jonka vuoksi hänen pitäisi erota ministerin tehtävistä, koska hänen toukokuinen käytöksensä Tukholmassa ei liittynyt hänen toimintaansa ministerinä. 

7. Pirkko Mattila on vähätellyt tapahtumaa selittäen mm., ettei olisi ehtinyt edes "vetää lärvejä" tai "pohjia" koska 1,5 tuntia olisi ollut siihen liian lyhyt aika. Hän ei ollut myöskään oksennellut, tanssinut pöydällä eikä häntä jouduttu kantamaan mistään. 

8. Pirkko Mattila on 52 -vuotias toisen kauden kansanedustaja, jonka kotipaikka on Muhos. Hän on filosofian maisteri ja sairaanhoitaja ja hän on toiminut myös opettajana. Kesäkuussa 2012 perussuomalaiset nostivat hänet eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi sen jälkeen, kun Jussi Halla-aho oli joutunut KKO:sta saamansa rikostuomion takia luopumaan sanotusta tehtävästä.

9. Katja Hänninen on 36-vuotias raahelainen yo-merkonomi, joka pääsi 2014 eduskuntaan varasijalta europarlamentin jäseneksi lähteneen Merja Kyllösen jälkeen. Aikaisemmin Hänninen työskenteli Raahen Prisman kassana. Häninen on naimisissa ja hänellä on viisi lasta. Ensimmäisen lapsensa hän sai tulevan aviomiehensä kanssa jo 14-vuotiaana.

10. Tällaista sattuu ja tapahtuu, on sattunut ja tapahtunut lukemattomia kertoja suomalaisille ministereille, kansanedustajille ja huippuvirkamiehille aiemminkin, ei tässä mitään ihmeellistä ole. Muistamme kenties vielä, miten tuore tasavallan presidentti Martti Ahtisaari palasi ensimmäiseltä valtiovierailulta 1994 Tukholmasta laastari otsassa. Mara selitti kaatuneensa kuninkaanlinnassa ja satuttaneensa päänsä kuningasparin tarjoaman illallisen jälkeen. Hän pani liukastumisensa joutuneen uusi lakerikengistä. Kukaan ei tietenkään uskonut Ahtisaaren selitystä. Ahti Karjalaisella alkoholiongelmat olivat tunnettuja ja niiden takia hän joutui luopumaan Suomen Pankin pääjohtajan virasta. Presidentti Mauno Koivisto erotti 1983 lopulta Karjalaisen "yleisen edun nimissä". Urheiluministeri Paavo Arhinmäki nautti sen verran innokkaasti "virvokkeita" Sotsin talvikisojen päättäjäisissä 2014, että sammui pöytään. Arhinmäki lupasi ottaa tapauksesta opikseen, mutta voi mennä melkoinen tovi kunnes Arhinmäki uudelleen pääsee hoitamaan ministerin tehtäviä.

11. Poliitikkojen useilla ulkomaan matkoilla ilmeisesti nautitaan isäntien vieraanvaraisuudesta sen verran reippaasti ja täysin rinnoin, ettei päihtymisen vaara aina muistu mieleen. Kansanedustajien matkailuinto ulko- ja etenkin kaukomaille on ilmiö, jota on ihmetelty vuosikymmeniä ja jota mm. Sauli Niinistö yritti eduskunnan puhemiehenä ollessaan toppuutella. Mutta kansanedustajien matkusvimma ei näytä hellittämisen merkkejä, vaan ne jatkuvat ja, jos suinkin mahdollista, vain se tuntuu kiihtyvän entisestään. Näitä matkoja ei toki tehdä loma-aikoina - kansanedustajilla on lomaa neljä kuukautta vuodessa - vaan silloin, kun eduskunta ei esimerkiksi pääsiäisen takia ole koolla. Noilla matkoilla ei liene juuri minkäänlaista merkitystä kansanedustjien työn kannalta, vaan käytännössä matkat ovat vähintään 75 prosenttisesti virkistysluonteisia reissuja. Kansanedustajien palkka on kuitenkin aika pieni ja etenkin rivikansanedustajien työ sen verran tylsää, että kyllä tuolle porukalle myös tällaisia luontois- ja lisäetuja valtin varoista voidaan kernaasti suoda. Ministeriviinoista on sentään päästy eroon jo 30 vuotta sitten.