1155. Ylen gallup: Sdp ja persut nousussa, kokoomuus ja keskusta laskussa

1. Eduskuntavaaleihin on enää hieman yli kuukausi. Kaikkien ehdokkaiden nimet julkistettiin toissa päivänä 5.3. Tällöin mm. selvisi, ettei ulkoministeri Timo Soini (sin) asetu ehdolle. Muista jatkosuunnitelmistaan Soini vaikenee, joten emme vielä tiedä, aikooko hän asettua ehdolle europarlamentin vaaleissa, jotka toimitetaan toukokuussa.

2. Puolueiden kannatusgalluppeja julkaistaan tuon tuosta eli tahtia pari viikossa. Tänään torstaina 7.3. julkistetiin Ylen Taloustutkimuksella teettämän kannatusmittauksen tulokset. Siinä haastateltiin 6.2. - 5.3. välisenä aikana 2 905 ihmistä. Puolueiden kannatus ilmenee pähkinänkuoressa yllä olevasta kuviosta.

3, Havaitaan, että johtavan oppositiopuolue SDP:n kannatus on noussut edellisestä eli helmikuussa suoritetusta mittauksesta 1,2 prosenttiyksikköä ja on nyt 21,3 prosenttia.  Demareiden kannatus on haastattelukauden aikana suurimmillaan silloin, kun puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja Sanna Marin hoiti sairaalassa olleen puheenjohtaja Antti Rinteen tehtäviä. 

4. Kyselyn suurin nousija on kuitenkin perussuomalaiset, joka kasvatti kannatustaan 1,3 prosenttiyksiköllä helmikuun mittauksesta. Persuja kannattaa nyt 13,3 prosenttia vastaajista. Vihreät sen sijaan menetti lähes prosenttiyksikön kannatuksestaan, joka on nyt 13,7 prosenttia.  Persut hengittää siis aivan viheiden niskaan!

5. Vasemmistoliitto, joka oli vielä pari kolme kuukautta sitten tasoissa perussuomalaisten kanssa, näyttää jämähtäneen selkeästi alle 10 prosentin knnatuksen. Nyt sille mitattiin  8,9 prosentin kannatus, jossa on lievää nousua. Ei auta, vaikka Li Andersson olisi miten valovoimainen poliittikko, jonka kanssa lähes kaikki kansalaiset haluaisivat lähteä kaljalle!

6. Hallituksen suurten porvaripuolueiden kannatus sen sijaan laski jälleen. Kokoomuksen kannatus on Ylen mittauksessa 16,2 prosenttia, joka on puolueen heikoin noteeraus neljään vuoteen. laskua edellisestä eli helmikuun miitauksesta 1,3 prosenttiyksikköä.
 
7. Mutta  pääministeri Juha Sipilän johtaman keskustan kannatus supistui vielä kokoomuksen laskua enemmän eli peräti 1,5 prosenttiyksikköä ja on nyt enää 13,7 prosenttia. Vihreät siis hengittää keskustan ja persut puolestaan vihreiden niskaan. Mikä niistä voisi nousta kolmanneksi tai peräti toiseksi suurimmaksi puolueeksi vaaleissa?

8. Rkp: ja KD:n kannatus junnaa gallupista toiseen koko ajan samoissa luvuissa eli hieman alle viiden (Rkp) tai neljän (KD) prosentin lukemissa. Hännänhuippuna tulee tietenkin siniset, nyt puolueelle mitattiin 1,8 prosentin kannatus. Muita puolueita kannattaa yhteensä 2,8 prosenttia vastaajista.

9. Hallituspuolueiden kannatus on nyt siis alempana kuin koskaan aikaisemmin, sillä kolmea hallituspuoluetta kannatta Ylen kysyelyn mukaan vain noin 32 prosenttia vastaajista. 

10. Voisiko siniset saada edes yhtä kansanedustajaa Arkadianmäelle? Suurimmat mahdollisuudet tähän puolueella on Uudenmaan vaalipiirissä, jossa ehdokkaina ovat Jussi Niinistö, Sampo Terho ja Simon "Kiivailija" Elo. Veikkaisin, että yksi näistä voisi mennä äpi. Toisen paikan puolue voisi saada Kymenlaaksosta tai onko se Etelä-Karjalan vaalipiiristä, jossa ehdokkaana on työministeri Jari Lindström. Miten Jarpan aktiivimalli on purrut duunareiden keskuudessa vai onko purrut lainkaan? Konkari Raimo Vistbacka, 73, yrittää turhaan paluuta Etelä-Pohjanmaalta. 

11. Persut ratsastaa kohti vaaleja entistä kiivaammin maahanmuuttopolitiikan kiristämisellä ja Oulun raiskaustapauksilla. Nähdäkseni puolueen kannatus vaalissa saattaa nousta 15 prosenttiin asti, jolloin se ohittaa ainakin vihreät ja luultavasti myös keskustan.

12. Keskustan kannatusta painavat edelleen mm. onneton Sote-uudistus, Anne Bernerin ministeriys sekä Juha Sipilän ylimielisyys, Juhan tulisi ainakin ajaa parta kiireesti pois. Puolueella on vastatuulta vähän joka rintamalla, vaikka työllisyysaste onkin saatu nousuun ja valtion velanoton tarve vähenee. Puolue voi menettää vaaleissa lähes 30 paikkaa. Matti Vanhasen läpimeno Uudellamaalla ei ole mikään itsestään selvä asia, mutta sen sijaan selvää lienee, ettei ministeri Kimmo Tiilikainen tule valituksi Helsingistä.

13. Kokoomuksen kannatusta alentaa jatkuva valinnanvapaudesta jankuttaminen ja vanhusten hoidossa ilmenneet vakavat epäkohdat yksityisissä hoitolaitoksissa. Petteri Orpon esiintyminen ei juuri vakuuta teki hän sitten mitä tahansa. Kokoomus asettaa toivonsa siihen, että demareiden puheenjohtaja Antti Rinne epäonnistuisi myös tälllä kerralla tv-väittelyissä.

14. Demarit porskuttaa edelleen ja on yhä vahvemmin gallupkyselyjen piikkipaikalla. Sote-uudistuksen vastustaminen on sille elämää suurempi asia, ja sankariksi uhkaa nousta jopa Krista Kiuru, jos hän onnistuu sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana jarruttaaan sote-uudistuksen etenemistä loppuun asti. Kestääkö kaksi kuukautta sairaalassa olleen Antti Rinteen kunta ja kantti kovaa vaalikampanjaa ja onnistuuko hän tärkeissä tv-väittelyissä edes siedettävästi? Nämä ovat ratkaisevat kysymykset, joista demareiden menestys loppupeleissä riippuu.

1153. Vaalisloganien aikaa

1. Huhtikuussa pidettävät eduskuntavaalit lähestyvät vauhdilla. Vaaleihin on enää kolme kuukautta. On siis aika herättää henkiin tämä blogikin. 

2. Jokainen puolue kehittää oman iskulauseen tyyppisen vaalisloganinsa tai -mainoksensa, jolla yritetään kiinnittää äänestäjien huomiota puolueen erinomaisuuteen. 

3. Ensimmäisen vaalisloganinsa ehti esitellä kokoomus, joka mainos otsikolla "Luotamme Suomeen" komeili tänään esimerkiksi Helsingin Sanomien etusivulla. Sama kokosivun vaalimainos löytyi myös Ilta-Sanomista.

4. Mainoksessa vakavailmeinen ja sliipatunoloinen puheenjohtaja Petteri Orpo näyttää katsovan kauas tulevaisuuteen, Vaalimainoksen hallitseva väri on sininen, mikä sopii hyvin kokomuksen logossa olevaan siniseen ruiskukkaan. Oranssilla on mainokseen on präntätty sana luotamme.

5. Vaalimainoksen loppukappale kuuluu näin:

Minä luotan Suomeen. Luotan suomalaisiin. Suomalaiset ovat maailman luotettavin kansa. Olemme aina hoitaneet hommamme ja pärjänneet, vaikeissakin paikoissa. Yhdessä teemme Suomesta vieläkin paremman.

6. Positiivista sloganissa on lyhyiden virkkeiden käyttö. Tässä suhtessa kokoomus on omaksunut Timo Soinin plokissaan viljelemän tyylin. Lyhyt lauseet ovat poikaa, sillä ihmisten muisti ei ole kovin pitkä, vaan pätkii herkästi, 

7. Toisaalta puolueet luottavat siihen, etteivät äänestäjät muista läheskään kaikkea, mitä puoluejohtajat Juha Sipilä ja Alexander Stubb lupasivat pyhästi ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja. "Koulutuksesta emme leikkaa". Näin he vakuuttelivat tuon tuostakin. Mutta mitä tapahtui vaalein jälkeen? Kyllä, Juha Sipilä hallitus, jossa kokoomus on mukana, leikkasi ensiksi juuri koulutuksen määrärahoja. 

8. Puolueiden vaalisloganit ja mainokset joutuvat tietenkin oitis irvailujen kohteksi. Mediasta ensimmäisenä ovat liikeellä politiikan tomittajat, nuo irvailujen suurmestarit. Mutta jo ennen heitä puolueet ja niiden puheenjohtajat savat kuulla twitterissä, facebookissa, blogeissa ja ties missä kunniansa sosiaalisessa mediassa (some). Se on muutenkin pullollaan ivaa, vihamielisyyttä, katkeruutta, kostonhimoa yms. pilkaa. 

9. HS:n toimittaja Marko Junkkari muisteli tänään miten kokoomuksen Petteri Orpo halusi uransa alkuvaiheissa, että "kokoomuslaiset luottavat kokoomuksen". Sitten hän halusi, että "kokoomus luottaa ihmiseen" ja patisteli, että "ihmisten pitää luotaa itseensä". Nyt sitten on vuorossa  iskulause, jonka mukaan "kokoomus luottaa Suomeen". 

10. Luottamus, myös poliitiikassa, on toki tärkeä pointti. Mutta jatkuva luottamuksesta saarnaaminen alkaa helposti ärsyttää ihmisiä, joille sitä vakuutellaan jatkuvalla syötöllä.

11. Eikö vaaleissa ja äänestämisessä ole kyse siitä, mihin ja keihin me äänestäjät luotamme ja annamme? Luotammeko kokoomukseen, keskustaan, demareihin vain persuihin - muutamia kohteita mainitakseni.  Pääministerivaaleissa on kyse siitä, kenestä tulee uusi pääministeri. Onko se Antti Rinne, Petteri Orpo vai Juha Sipilästä - nytkin ainoastaan muutaman vaihtoehdon mainitakseni. 

12. Vaaleissa ratkaistaan todennäköisesti myös Suomen seuraavan komissaarin nimi. Jos kokoomus voittaa, komissaariksi tulee Alex Stubb. Jos Antti Rinteestä tulee pääministeri, komisaariksi valitaan nainen, luultavasti Jutta Urpilainen.

13. Kokoomus olisi voinut lanseerata nyt nähtyä paremman vaalisloganin. Esimerkiksi tähän tapaan: "Minä luotan sinuun, luotathan sinä minuun"; "Luottakaa minuun, minä ja kokoomus hoidamme asianne ja koko Suomen asiat parhaiten"; "Olen luottamuksenne arvoinen" tai  "Pyydän luottamustanne taas neljäksi vuodeksi".

14. Minulla on mielessä yksi iskusana tai -lause, johon kaikki nykyisin mielellään vetoavat, niin tutkijat, virkamiehet kuin ja myös poliitikot. Tämä sana on OIKEUSVALTIO. Siihen vedotaan palo- ja juhlapuheissa tuon tuostakin eli jokaikinen päivä esimerkiksi twitterissä, jossa nykyisin itsekin olen (piruilemassa) mukana.

15. Sanaa oikeusvaltio käytetään useassa eri merkityksessä, suppeassa tai laajassa. Suomen perustuslaissa termi oikeusvaltioperiaate on määritelty lyhyesti ja ytimekkäästi näin "Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia" (PL 2 § 3 mom.)

16. Tästä muistuu mielen keskustapuolueen edeltäjän Maalaisliiton vaaleissa käyttämä slogan ja vaalimainos. Siinä oli kuva, jossa olivat Raamattu ja lakikirja. Kuvan alla oli teksti: Näihin luottaa Maalaisliitto.

17. Odotamme mielenkiinnolla muiden puolueiden vaalisloganeita.

1146. Alex Stubb korvaa Jyrki Kataisen

1. EU -komission varapuheenjohtaja, entinen pääministeri Jyrki Katainen jysäytti tällä viikolla melkoisen uutispommin. Hän nimittäin ilmoitti jättävänsä politiikan nykyisen kautensa jälkeen.  Hän ei siis aio asettua ehdolle komission seuraavaksi puheenjohtajaksi, tai olla käytettävissä toista kautta Suomen komissaarina.

2. Katainen perusteli ilmoitustaan sillä, että hän on 46 vuotta vanha ja ollut koko aikusiikänsä mukana politiikassa. Katainen sanoo, että hän voisi vielä tehdä  "yhtä ja toista". Hän kertoi katsovansa jatkossa jotain muutta kuin politiikkaa.

3. Kataista oli veikkailtu mahdolliseksi Euroopan kansanpuolueen eli EPP:n kärkiehdokkaaksi, ja sitä kautta seuraavan komission puheenjohtajaksi Carl-Claude Junckerin jälkeen. Hän kertoi harkinneensa ehdokkuutta vakavasti ja tunnustelleensa kannatusta EPP:n sisällä.

4. Perhesyyt ja halu työskennellä politiikan ulkopuolella saivat Kataisen kuitenkin luopumaan ajatuksesta. Komission puheenjohtajuus, mikäli hän olisi sinne asti päässyt, on iso muutos, ja sillä on iso vaikutus myös perhe-elämään, Katainen kertoi. Kotipesä tulee olemaan jatkossa on Suomessa, Katainen sanoo.

5. Varapuheenjohtajan päätökseen vaikutti myös se, että hänen vaimonsa Mervi Katainen on kiinnostunut ryhtymään kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaaksi Uudeltamaalta.

6. Kataisen päätös nostaa luonnollisesti  Alexander Stubbin osakkeita kokoomuksen komissaariehdokkaaksi. Puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo on jo ehtinyt todeta, että kokoomuksen tulisi asettaa suomalainen ehdokas EPP:n kärkiehdokasvaaliin ja että hän on jo keskustellut nimenomaan Stubbin kanssa asiasta.

7. Kokoomus isännöi EPP:n puoluekokousta Helsingissä ensi marraskuussa. Katainen ei ota kantaa kokoomuksen ratkaisuihin, mutta sanoo, että Stubb täyttäisi kaikki komission puheenjohtajalta vaadittavat ominaisuudet. Hän ilmoitti "totta kai ilman muuta" tukevansa Stubbin valintaa. 

8. Jyrki Katainen toimi kansanedustajana 15 vuotta ja oli sinä aikana neljä vuotta valtiovarainministerinä neljä. Pääministerinä hän toimi vuosina 2011–2014, kunnes lähti yllättäen kesken vaalikauden komissaariksi, jolloin Stubb tuli hänen tilalleen kokoomuksen puheenjohtajaksi ja pääministeriksi.

9. Alexander Stubb ehti keväällä 2014 jo henkisesti valmistautua siirtymään komissaariksi Brysseliin, mutta Katainen ylätti ja veti tavallaan maton Stubin alta ryhtyessään itse komissaariksi.Vuonna 2017 ilmestyneessä kirjassaa Alex Stubb kertoo olleensa varma siitä, että juuri hänestä tulisi Olli Rehnin jälkeen Suomen seuraava komissaari.

10. Komission varapuheenjohtajana Jyrki Katainen on vastannut työllisyydestä, kasvusta ja investoinneista. Hän sanoo jatkavansa tehtävässään komission kauden loppuun, joka päättyy ensi vuden lopussa. Katainen sanoo itse, ettei hän ole vielä päättänyt, millaista työtä ryhtyy jatkossa tekemään. 

11. Mutta ei ehtinyt kulua kuin kaksi päivää, kun mediassa jo tiedettiin, mitä Jyrki Katainen aikoo Suomessa ryhtyä tekemään. Hänet tullaan todennäköisesti valitsemaan Sitran eli Suomen itsenäisyyden juhlarahaston uudeksi pomoksi, jonka nimikeenä on vaatimattomasti yliasiamies. Tehtävää nykyisin hoitava Mikko Kosonen jää sopivasti eläkkeelle juuri vuoden 2019 lopussa. Katainen olisi toinen entinen pääministeri sanotussa hommassa, sillä pääministerinä 90-luvulla toiminut Esko Aho oli Sitran yliasiamiehenä 2004-2008. 

12. No, ehkäpä tuo on Kataiselle sopiva työ, sillä olisi aika vaikea kuvitella hänet esimerkiksi Nokian tai Koneen taikka Valion tai Ponssen pää- tai toimitusjohtajaksi.

13. Alexander Stubbin valinta EU-komission puheenjohtajaksi tai edes tavalliseksi rivikomissaariksi ei toki ole itsestään selvä asia. Marraskuussa europarlamentin suurin ryhmä EPP, johon kokoomuksen mepitkin kuuluvat, valitsee Helsingin kokouksessaan kärkiehdokkaansa (Spitzenkandidaten), joka todennäköisesti komission puheenjohtajaksi, jos EPP:stä tulee myös toukokuun 2019 EU-vaalien suurin ryhmä. Stubbilla olisi kokemuksensa ja pätevyytensä perusteella hyvät mahdollisuudet tulla valituksi kärkiehdokkaaksi; selvää on, että Stubb on ehdokkaana vuoden 2019 EU-vaaleissa.

14. Toisaalta myös ensi vuoden edusuntavaalien tulos vaikuttaa siihen, kuka Suomesta valitaan komissaariksi Jyrki Kataisen jälkeen. Kerrotaan, että kokoomus ja SDP olisivat jo sopineet siitä, että vaalien voittajapuolue, jonka puheenjohtajasta tulee seuraavan hallituksen pääministeri, valitsee seuraavan komissaarin. Vaikka Stubb on tehtävään ylivoimaisesti paras ehdokas, saattaa hyvinkin käydä niin, että hänet jätetään taas rannalle, jos SDP voittaa vaalit ja pääministeriksi tulee Antti Rinne.  Rinne ja Stubb eivät ole, kuten yleisesti on tiedossa, lainkaan hyvissä väleissä keskenään; tämä ilmeni  jo 2014-2015, jolloin miehet istuivat samassa hallituksessa. Änkyrä Rinne saattaa haluta seuraavaksi komissaariksi naisen, jolloin komissioon lähetetään ilmeisesti Jutta Urpilainen (sdp). En kuitenkaan usko, että demarit voittasivat ensi vuoden eduskuntavaalit Antti Rinteen johdolla.TV:n vaalitenteisssä taas kerran huomataan, ettei Rinteestä tulisi hyvää pääministeriä.

15. Olisi kuitenkin suoraan sanoottuna hölmöä, jos Suomi ei valitsisi komissaariksi Alex Stubbia, joka on tehtävään ylivoimaisesti pätevin ja kyvykkäin ehdokas. Jutta Urpilaisen parasta ennen -päivä meni jo, eikä hän tunne EU:ta ja sen asioita riittävän hyvin hyvin. Stubb sen sijaan on entinen pääministeri, ulkoministeri, valtiovarainministeri,  ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri ja hän on toiminut EU:ssa myös virkamiehenä ja väitellyt Britanniassa tohtoriksi Euroopan integraatiosta. Hän on monien vaalien ääniharava ja hän on opettanut EU:ta ulkomaisissa yliopistoissa ja hänen kielitaitonsa ja kansainvälinen verkostonsa on tunnetusti laaja. Stubbin liikunta- ja urheiluharrastukset ovat myös kaikkien tiedossa - viimeksi eilen Stubb osallistui Lahdessa järjestettyyn triathlonin puolimatkojen Ironman -kilpailuun.

16. Toki Alex Stubbia toki kahdehditaan ja monet  katsovat häntä eri syistä karsaasti; heihin lukeutuu myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka ei yhtään pidä Stubbin avoimesta, keskustelevasta ja rennosta tyylistä. Viime eduskuntavaalien jälkeen presidentti Niinistö lienee ratkaisevasti vaikuttanut sihen, että Timo Soini valitsi itselleen ulkoministerin salkun, vaikka olisi voinut ryhtyä valtionvarainministeriksi. Niinistö ei halunnut, että ulkoministeriksi olisi tullut Stubb. Myöhemmin Niinistön suosikki Petteri Orpo haastoi, presidentin kanssa ensin asiasta keskusteltuaan, Stubbin kokoomuksen puheenjohtajavaalissa ja voitti.

17. Vuonna 2024 ovat seuraavat presidentinvaalit. Kokoomuksen ehdokkuudesta kamppailevat luultavasti Jyrki Katainen, Jan Vapaavuori, Petteri Orpo ja Alex Stubb. Stubb olisi oiva valinta seuraavaksi presidentiksi, sillä silloin Suomi saisi todella kansainvälisen ja myös laajaa ulkomaista suosiota ja arvostusta nauttivan presidentin.

1140. Kaatuuko Sipilän halllitus?

1. Juha Sipilän hallituksen päivät alkavat olla pian luetut, sanokaa minun sanoneeni. Kysymys on vain siitä, kompastuuko hallitus soteen, maakuntauudistukseen vai kumpaankin. 

2. Viime viikolla kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki herätti suuren kohun ilmoittamalla selvin sanoin, ettei tule äänestämään hallituksen sote-esityksen puolesta. Lepomäki kritisoi hallituksen sote-mallia siitä, ettei se täytä hallituksen sille antamia tavoitteita.

3. Lepomäen mukaan hallituksen sote-uudistus, valinnanvapauslaki ja maakuntauudistus eivät tuo säästöjä, vaan päin vastoin aiheuttavat menolisäyksiä parin kolmen miljardin euron verran.  Sote-malli ei lupauksista huolimatta myöskään paranna sen enmpää palveluiden saatavuutta kuin hoidon laatuakaan. Sen sijaan kannustimet johtavat siihen, että palvelujen osto keskittyy neljälle suurelle yksityiselle toimijalle samalla kun maakuntien 250 000 sote-työntekijästä vajaa kolmannes jouduttaneen irtisanomaan. Lepomäki kritisoi hallitusta myös siitä, ettei se lähetä valinnanvapauslakia EU:n komission tarkasteltavaksi; tästä asiasta myös koko opposito on samalla kannalla.

4. Viime torstaina Elina Lepomäki sai kokoomuksen eduskuntaryhmän kokouksessa sapiskaa. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen moitti lievin sanakääntein Lepomäkeä, mutta vakuutti, että ei tästä mitään kapinaa synny. Kokoomus siis yritti  vakuuttaa, että sen kansanedustajat ovat ruodussa. Lepomäki pahoitteli tiedotteessaan edustajatovereilleen aiheuttamaa harmia.

5. Mutta asia ei jäänyt suinkaan tähän, sillä tänään kokoomuksen kansanedustaja Susanna Koski julkaisi blogikirjoituksen, jossa arvostellaan hallitusta ja vaaditaan, että soten valinnanvapautta koskeva esitys pitää lähettää EU-komission syynättäväksi ennen kuin lakipakettia voidaan hyväksyä eduskunnassa. Koski kantaa huolta siitä, että komissio ja EU-tuomioistuin tulisivat käsittelevät valinnanvapauslain joka tapauksessa, siis riippumatta siitä, lähettääkö Suomi sen notifioitavaksi vai ei. Tuoksena saattaa olla se, että mainittu laki voi jälkikäteen paljastua EU:n kilpailulainsäädännön vastaiseksi ja kaatua. Tällöin maakuntahallinto jäisi, mutta valinnanvapaus ei. Tämä olisi kokoomuksen kannalta täysin kestämätön visio.

6. Aamupäivällä  Helsingin pormestari Jan Vapaavuori uhosi blogikirjoituksessaan, että "maakuntauudistus kaatuu vielä kevään aikana, eikä maakuntavaaleja koskaan järjestetä". Vapaavuori on arvostellut keskustan aloitteesta syntynyttä maakuntauudistusta kovin sanoin aiemminkin.

7. Jan Vapaavuori oli kuntavaaleissa kokoomuksen ja koko maan ylivoimainen ääniharava. Hän haluaa edelleen mukaan valtakunnanpolitiikkaan ja pyrkii kokoomuksen puheenjohtajaksi, seuraavan hallituksen pääministeriksi sekä kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi 2024. 

8. Pari tuntia myöhemmin Petteri Orpo yritti rauhoitella tilannetta kertomalla MTV3:n nettikolumnissaan, että "ei se mihinkään kaadu". Maakuntamalli ei ole täydellinen, Orpo totesi, mutta kertoi lähtevänsä nytkin siitä, että ”sovitusta pidetään kiinni”.  Orpon mukaan kyse ei ole siitä, pitääkö maakuntauudistuksesta vai ei, ja sote-uudistus on hänestä välttämätön, se pitää viedä maaliin.

9. Keskustalaiset käyvät ymmärrettävästi aika kuumina. He moittivat Petteri Orpoa, joka ei tunnu saavan omiaan kuriin. Kovin moni kansanedustaja edustaja ei voi lipsua ruodusta, sillä hallituksella on eduskunnassa vain niukka enemmistö, eli 105 kansanedustajaa ja puhemies Paula Risikko, joka ei voi osallistua äänestyksiin.

10. Elina Lepomäki vahvisti tänään aikovansa äänestää sote- ja makuntauudistusta vastaan, jos esitys säilyy sellaisena kuin se nyt on. Lepomäki sanoi, että kokoomuksen eduskuntaryhmässä on "useita, jotka suhtautuvat tähän jo nyt erittäin kriittisesti." Lepomäki tarkensi, että kriittisesti ko. uudistuksiin suhtautuvia ryhmässä on "enemmän kuin neljä", mikä merkitsisi toteutuessaan sote- ja maakuntauudistusten kaatumista. Julkisuudessa on arveltu, että esimerkiksi Hjallis Harkimo ja Susanna Koski voisivat äänestää kyseisiä uudistuksia vastaan.

11. Jos sote- ja maakuntauudistus kaatuu, samalla kaatuu koko halltus. Ilman kokoomuksen ajamaa valinnanvapautta  keskustalle ei tule maakuntahallintoa, ja päin vastoin. Se on "tulos tai ulos", näin on pääministeri Juha Sipilä vakuuttanut. Hallituksen kaatuminen olisi Juha Sipilälle todella kova takaisku, josta hän ei toipuisi. Se merkitsisi sitä, että Sipilä luopuisi tavoittelemasta keskustan puheenjohtajuutta eikä hän asettuisi myöskään ehdolle ennenaikaisisa eduskuntavaaleissa. Tämä sopisi erinomaisen hyvin Paavo Väyryselle.

12. Kaikkein pahinta hallituksen kaatuminen olisi kuitenkin Timo Soinille ja koko siniselle tulevaisuudelle, jonka gallup-kannatus on ollut loppukesästä 2017 lähtien 1,5 prosentin luokkaa. Mistä Timolle löytyisi uusi hillotolppa ulkoministerin salkun tilalle?

13. Timo Soini roimii tänään plokissaan kokoomuksen sotekapinallisia rajuin sanakääntein. Soini: "Kokoomus on sekoomus, kykypuolue kyntää syvällä". Soini ärhentelee myös Jan Vapaavuorelle, joka on ennustanut maakuntauudistuksen kaatuvan. Soinin mukaan "politiikan ulkoradan turhaantuneet porvarit" suoltavat omaa pienuuttaan ulos päivittäin. Helsingin pitäjän kyläpäällikkö Jan Vapavuori narisee Soinin mukaan kuin "vanha veräjä" soten kaatumista. Elina Lepomäkeä ja Hjallis Harkimoa tarkoittaen Timo Soini sanoo parin kokoomuksen eduskuntaryhmän intelligentin esiintyvän suurina terveystietäjinä, vaikka heidän käytännön kokemuksensa alasta rajoittuu Buranan syömiseen tukehtumatta". 

14. Heheh! On tässä nyt todella naurussa pitelemistä! Valinnanvapauslain käsittely eduskunnassa alkaa ylihuommenna torstaina. Blogisti toivoo hartaasti Juha Sipilän hallituksen kaatumista ja uusien eduskuntavaalien järjestämistä mahdollisimman pian.

15. Muuten, kun hallituksella on uusi oikeuskansleri Tuomas Pöysti, niin miksi hallitus ei tiedustele hänen mielipidettään siitä, pitäisikö valinnanvapauslakia koskeva luonnos lähettää EU-unionin syynättäväksi, kuten oppositio ja osa kokoomusedustajista on vaatinut?

1136. Politiikassa menee lujaa

                                           Ministerit Mykkänen ja Virolainen

1. Politiikan saralla on menty reilu viikko lujaa ja täyttä haipakkaa. Katsotaanpa, mitä kaikkea hauskaa onkaan tapahtunut.

2. Kymmenen päivää sitten 28. tammikuuta pidettiin presidentinvaalien ensimmäinen ja samalla viimeinen äänestyskierros. Jatkokaudelle valitun Sauli Niinistön virkaanastujaiset pidettiin viisi päivää sitten 1. helmikuuta. Eduskuntalolle kokoontui koko valtiollinen johtomme ja eläkeläiset päälle. 

3. Eduskunnan lehtereille kipusivat Telervo Koivisto, Ahtisaaren Mara ja Eeva, Halosen Tarja plus Pena sekä viimeisillään raskaana oleva Jenni Haukio. Sekä tietenkin kalustoon aina ja ikuisesti kuuluvat puolustusvoimien komentaja, arkkipiispa, korkin ja kohon pressat sekä ikään kuin joukon jatkona HO-presidentti Mikko Könkkölä, aina yhtyä tympääntyneen oloisena mutta kuitenkin. Juhlat jatkuivat Linnassa, jonka parvekkkeelta Sauli ja Jenni vilkuttelivat innokkaasti sakean lumipyryn keskeltä Kauppatorille, jossa oli ainoastaan kuvaajia. 

4. Tunti Niinistön  virkaanastujaisten jälkeen Väyrysen Paavo yritti varastaa koko show´n pitämällä infon,  jossa ilmoitti kaikelle kansalle käyvänsä viimeiseen taistoon pelastaakseen keskustan Sipilän Juhan ikeen alla ja tehdääkseen puolueesta jälleen suuren ja mahtavan. Väyrynen ilmoitti pyrkivänsä kesäkuun alussa keskustan puheenjohtajaksi. Jollei homma kuitenkaan onnistuisi, Paavo kertoi palaavansa joka tapauksessa 12. kesäkuuta EU-parlamentista eduskuntaan ja aloittavansa vaalikampanjan perustamansa kansalaispuolueen pääministeriehdokkaana tavoitteenaan voitto huhtikuun 2019 eduskuntavaaleissa. 

5. Perjantaina meno sen kun vain koveni. Illalla kello 9 maissa naistenklinikalta lennätettiin, että Jenni-rouva oli synnyttänyt poikalapsen. Sauli, joka oli mukana synnytyksessä, viestitti Facebookissa, että hän ja Jenni ovat nyt poikalapsen vanhempia ja että äiti ja lapsi voivat hyvin. 

6. Sauli ramppasi turvamiehen kanssa Naistenklinikalla ison kassin kanssa seuraavat kolme pävää, kunnes eilen maanantaina pariskunta poistui sairaalasta ja Sauli kanniskeli turvakaukalossa olleen vauvan virka-autoon. Jenniltä saatiin tärkeä tieto, jonka mukaan hän voi hyvin. Kaikki olivat niin kovin iloisia ja onnellisia.

7. Eilen maanantaina ulkoministeri Timo Soini lennähti viiden päivän reissulle  Washingtoniin osallistuakseen joka vuotiseen rukousaamiastilaisuuteen yhdessä vaimonsa Tiinan ja lääketehtaan johtajan kanssa. Perillä edustajamme syövät hyvin ja rukoilevat ahkerasti mm. Donald Trumpin ja muiden samaa sukua olevien "höyrypäiden" kanssa. Näön vuoksi Soinille on järjestetty jenkeissa muutakin ohjelmaa, jottei hänen matkansa, jonka hän ja rouva tekevät bisnesluokassa ja verovaroilla, herättäisi kovin paljon pahaa verta köyhän kansanosan keskuudessa. 

8. Olkaamme kuitenkin iloisia Timon puolesta, sillä hän on matkalla hyvässä seurassa ja täysin turvassa, sillä tästä pitävät huolen lääkärivaimo ja suomalaisen lääketehtaan suomalainen johtaja. Ensiapu on siis lähellä ja droppia kyllä löytyy, siitä pitää Tamron pomo kyllä huolen. Kun UM:n ao. virkamieheltä kysyttiin eilen, miksi valtio maksaa myös Tiiina Soinin lennot ja bisnesluokassa, tyyppi vastasi, että eihän ministeriö voi sijoittaa rouvaa karvalakkipuolelle, kun herra on istuu herroina bisnesluokassa.

9. Eilen maanantaina 1,5 kuukauden joululomaltaan virkeinä, levänneinä ja hyvin ravittuina palanneita kansanedustajia odotti eduskunnassa alkajaiksi mahdollisimman helppo tehtävä eli puhemiesten vaali. Homma oli helppoa kuin heinäteko, sillä kaikki tiesivät jo etukäteen, ketä pitää äänestää,  ketä ei ja kenestä tulisi uusi puhemies sininsten Maria Lohelan jälkeen. 

10. Puhemiehen vaalissa kävi niin kuin Petteri Orpo halusikin. Ykköspuhemieheksi valittiin kokoomuksen Paula Risikko. Orpo halusi ilmeisesti päästä ministeri Risikosta eroon, sillä Risikko oli melko sekavilla sote-otteillaan ja lausunnoillaan ehtinyt suututtaa tai ainakin hermostuttaa vuoroin oman puolueensa ja keskustan ministerit ja muut johtohenkilöt. Me too - kampanjan hengessä Petteri Orpo sai hyvän syyn torpata Ilkka Kanervan pääsyn puhemieheksi. Kanerva on Suomen pitkäaikaisin yhtäjaksoisesti eduskunnassa istunut poliitikko, sillä hänet valittiin sinne ensi kerran vuonna 1975.  

11. Risikko sai suljetussa lippuäänestyksssä hieman yli 150 ääntä, mutta Kanervallekin annettiin 16 lohtuääntä. Kaikikaan 12 kansanedusatjaa sai vaalissa yhden äänen. Ensimmäisenä varapuhemiehenä jatkaa keskustan Mauri Pekkarinen ja toiseksi varapuhemieheksi nousi demareiden Tuula Haatainen palkkioksi siitä, että hän oli uhrautunut demareiden presidenttiehdokkaaksi. 

12. Eduskunnan pääsihteeri Maija-Lena Paavolan mukaan puhemiehen vaalissa jouduttiin hylkäämään vain yksi ääni siihen kuulumattoman merkinnän takia. Kysyttäessä Paavola suostui raottamaan salaisuuden verhoa verran, että tuo merkintä ei ollut esittänyt perinteistä kirkkovenettä. Jo nyt on aikoihin eletty! Puhemiehen vaalissa ei saatu äänestyslippuihin yhtään kirkkoveneen kuvaa. 

13. Tiukka on tämä me too -kampanja, todellakin. Mutta kaiken huippu on tapa, joll Me too -väki on vaatinut Ateneumia poistamaan seinältään Akseli Gallen-Kallelan vuonna 1891 maalaaman suurikoisen talun Aino-taru. Maalaus esittää toki nuoren naisen ahdistelua ja alastomuutta, mutta taululla on toisaalta todella merkittävä symboliarvo, sillä se kertoo taiteemme historiasta ja kalevalaisista kertomuksista. Ei, Aino-taulusta emme luovu, vaikka mikä tulisi! Sen poistaminen museon seiniltä olisi melkein sama kuin, jos kaikkien kirkkojemme seiniltä pitäisi poistaa Jeesus ristillä -alttaritaulut sillä perusteella, että rikoslaki kieltää kaikenlaisen kiduttamisen ja ristiinnaulitseminen ja ihmisen ristillä riiputtaminen on tosi kauhea rikos.

14. Voisiko Paula Risikko, joka on nyt 57-vuotias ja koulutukseltaan terveystieteen tohtori, nousta vaikkapa kokoomuksen seuraavaksi presidenttiehdokkaaksi? Tätä en oikein usko. Hänen lausumansa heti puhemiehen valin jälkeen viittasivat kyllä siihen, että hän aikoo haalia itselleen kansansuosiota niin paljon kuin sitä vain suinkin on saatavilla. Siis saman tapaan kuin Sauli Niinistökin on toiminut. Risikko ilmoitti pitävänsä kansanedustajien sopeutumiseläkkeitä aikansa eläneinä. Samaan hengenvetoon hän kertoi, että eduskunnan pikkujoulujuhlia ei sitten enää järjesttä täysistuntojen aikana - terveisiä vaan Teuvo Hakkaraiselle! Tässä siis Paula Risikon täkyt  alkaneele vuodelle, kyllä noilla jo aika pitkälle pääseekin.

14. Tänään tiistaina eduskunnassa vietettiin taas pippaloita, tällä kertaa eduskuntakauden viimeisten valtiopäivien avajaisia. Paikalle saapui jälleen tasavallan presidentti Niinistö, aivan samoin kuin viisi päivää aiemmin. Tällä kertaa hän toimi valtiopäivien avaajana. Nyt hän ei ollut pukeutunut frakkiin eikä kantanut kunniamerkkejä. Myös kansanedustajat olivat heittäneet kunniamerkkinsä kirjoituspöydän laatikkoon. Lehtereillä oli taas sama nomenklaatura kuten aina ennenkin, eli siellä istua nököttivät sulassa sovussa Ahtisaaret, Tarja ja Pena, Tellervo Koivisto, arkkipiista, puolustusvoimien komentaja, Timo ja Pekka korkista ja kohosta, apugangsteri Mikko Puumalainen, Suomen Pankin Erkki Liikanen ja, kuinkas muuten, HO-presidentti Mikko Könkkölä, aivan samananäköisenä kuin aina ennenkin.

15. Ja taas puhuivat puhemies ja tasavallan presidentti, aivan samoin kuin viisi päivä sitten. Järjestys oli nyt vain toinen, sillä Sauli avasi ja Risikko vastasi. Kumpikin kannatteli käsissään paksua paperinivaskaa, josta paukuttelivat sanomansa menemään. 

16. Muuten, miksi ihmeess perustuslaki edellyttää, että juuri tasavallan presidentin pitää avata eduskunnan istuntokausi eli valtiopäivät? Eihän presidentti toimi eduskunnassa eikä nykyisin edes anna sille hallituksen lakiesityksiä. Eduskunta voisi aivan hyvin hoitaa avajaisensa yksin ja lyhyessä istunnossa oikein hyvin. Ensin valittaisiin puhemies ja varapuhemiehet, sitten puhemies pitäisi heti noin 1-2 minuttia kestävän puheen - vapaasi eli ilman papereita tietenkin - ja toteaisi sen lopuksi, että nyt siellä valtiosalissa teitille tarjotaan kahveet, jonka nauttimiseen on aikaa 45 minuutia. Ja sen jälkeen kaikki ahkerasti töihin eli soten, maakuntauudistuksen ja tiedustelulakien kimppuun.

17. # me too -kampanjasta tuli vielä mieleen, että siitä vai mistä johtuukaan, että eduskunnan istuntosalissa olevista viidestä pronssipatsaasta, joista neljä esittää alastonta mieshahmoa ja yksi kasvot seinään päin kääntynyttä alasti olevaa naista, jolla on lapsi sylissään, juuri naisfiguuri on juhlallisuuksien aikana peitetty kahdella isokokoisella Suomen valtiolipulla? Luulisin, että monet mieskansanedustajat katselisivat  hieman kuivahkojen juhlapuheiden  aikana mieluusti aika sieväpeppuista naishahmoa. Toisaalta joku istuntosalin etupenkissä oleva miesedustaja, esimerkiksi vaikkapa eräs turkulainen, voisi tulla mainitusta katselusta niin vaikutetuksi, että alkaisi kesken kaiken lähetellä tekstiviestejä tutuille naisihmisille. Eikä siitäkään aina hyvä seuraa, kuten kokemuksesta tiedämme.

18. Iltapäivällä kokoomus suoritti ministrikierrätyksen, eli valitsi uudeksi sisäministeriksi nykyisen ulkomaankauppa- ja kehitysminsteri Kai Mykkäsen ja Mykkäsen tilalle kansanedustaja Anne-Mari Virolaisen. joka on Liedosta eli Petteri Orpon kotikaupungin Turun naapurista. Virolainen on edustavan oloinen kielitaitoinen nainen, iältään 52-vuotias ja koulutukseltaan kauppatieteen maisteri. 38-vuotias Kai Mykkänen on kokoomuksen entisen kansanedustajan ja Ylessä johtajana olleen Jouni Mykkäsen poika. MIehen ulkonäöstä huomaa helposti, että hänen sukunsa on kotoisin Lapista. Pituutta Kai Mykkäsellä on kyllä enemmän kuin lappilaisilla yleensä.

19. Anne-Mari Virolainen on kolmannen kauden kansanedustaja. Hän toimi Petteri Orpon kampanjapäällikkönä, kun Orpo kisasi Alex Stubbin kanssa kokoomuksen puheenjohtajan paikasta. Virolainen on toiminut tällä kaudella eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtajana ja perehtynyt siinä tehtävässä EU-asioihin.

20. Anne-Mari Virolaisen aviomies on ortopedi ja lääketieteen tohtori Petri Virolainen, joka toimii tätä nykyä Turun yliopistollisen keskussairaalan Tyksin johtaajana. Petrin isä Erkki Virolainen oli koulutukseltaan myös lääkäri ja toimi Turun yliopiston korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professorina ja niin ikään Tyksin johtavana lääkärinä ja lääketieteellisen tiedekunnan dekaanina. Erkki Virolainen oli syntynyt 1938 Vuoksenrannassa Karjalan Kannaksella ja kuoli 2010 Symässä. Erkki ja Petri ja avioliittonsa kautta myös Anne-Mari Virolainen kuuluvat Vuoksenrannan Virolaiset -sukuun, jonka toimintaan Erkki Virolainen osallistui aktiivisesti.

21. Saatiinpa siis jälleen ministeri "meijä sukkuu"! Myös Matti Vanhanen kuuluu samaan sukuun; Matin isä Tatu oli kotoisin Korpilahden kylästä, jossa sijaitsi myös blogistin isän vanhempien kotitalo Oitniitty, jossa ehdin syntyä ennen kuin piti lähteä evakkoon. Olen käynyt katsomassa paikkoja.

22. Vielä sen verran, että Helsingin Sanomien julkaiseman gallupselvityksen mukaan suomalaisten puoluejohtajien imagot eroavat selvästi toisistaan. Heistä parhaat imagopisteet sai vasemmistoliiton Li Andersson, jonka jälkeen tulevat Petteri Orpo, Juha Sipilä sekä Sari Essayh. Peränpitäjiksi jäivät Anna-Maja Henriksson ja Antti Rinne. Anderssonia suomalaiset pitävät taistelevana, karismaattisena, rohkeana, suvaitsevaisena ja inhimillisenä. Joka viides suomalainen mies voisi kuulemma lähteä kaljalle Lin kanssa. Orpoa kuvattiin sanoilla asiallinen, pätevä ja tasapainoinen sekä Sipilää käsitteillä suunnitelmallinen ja päämäärätietoinen. Tämänkään kyselyn perusteella demareille tuskin voidaan ennustaa Antti Rinteen johdolla kovin hyvää vaalimenestystä.

1124. Valtiosihteeri peräkontissa

                                           Ei mikään tavallinen Virtanen!

1. Perussuomalaisten viime kesäkuun Jyväskylän puoluekokouksen (9.-11.6.) jälkimainingeista eli puolueen eduskuntaryhmän hajoamisesta ja ns. hallituskriisistä tulee jatkuvasti esille uusia ja varsin yllättäviä tietoja . 

2. Kysymys on lähinnä siitä, oliko hallituksen avainministereillä eli Juha Sipilällä, Petteri Orpolla ja Timo Soinilla valmiit suunnitelmat sen varalta, että perussuomalaiset valitsee uudeksi puheenjohtajakseen Jussi Halla-ahon ja vaihtaa myös kaikki varapuheenjohtajansa. 

3. Pääministeri Juha Sipilä vakuutti 19. kesäkuuta eduskunnan täysistunnossa, ettei hänellä ja hallituksella ollut mitään tietoa ennen Jyväskylän puoluekokouksen päättymistä siitä, että puolue voisi puheenjohtajien valinnan vuoksi hajota kahtia.

4. Iltalehti kertoi kuitenkin pari viikkoa sitten, että ulkoministeri Timo Soinin valtiosihteeri Samuli Virtanen kävi pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa tapaamassa pääministeri Sipilää sunnuntaina 11. kesäkuuta päivällä, jolloin perussuomalaisten puoluekokous oli vielä Jyväskylässä käynnissä.

5. Hallituspuoluelähteistä oli kerrottu, että valtiosihteeri Virtaen vierailu haluttiin pitää salassa medialta. Vierailun loppupuolella Kesärannan portilla oli havaittu liikenhdintää, mistä oli päätelty, että portilla saattaisi olla toimitajia seuraamassa, mitä virka-asunnossa tapahtuu ja keitä vieraita talossa on käymässä.

6. Tämän vuoksi päädyttiin järjestelyyn, jonka tarkoituksena oli saada valtiosihteeri huomaamattomasti pois kiinteistöltä. Samuli Virtasta kuljettamassa ollut auto peruutettiin Kesärannan pihalle suojaan ulkopuolisten katseilta. Valtiosihteeri kiipesi auton takakonttiin, luukun ovi suljettiin ja auto lasteineen ajoi ulos Kesärannan portista.

7. Samuli Virtasen Kesärannan vierailu ja sieltä poistuminen nousi esille tänään eduskunnan kyselytunnilla. Asian otti esille kansanedustaja Li Andersson (vas, joka esitti pääministeri Sipilälle seuraavan kysymyksen: 

Arvoisa puhemies! Monet suomalaiset ihmettelivät kesällä sitä tapaa, miten hallitustyöskentelyä perussuomalaisten erottamisen jälkeen jatkettiin sellaisen ryhmän kanssa, jota kukaan suomalainen ei ollut vaaleissa äänestänyt. Silloin monet kysyivät, oliko tähän uuteen hallituspohjaan varauduttu hallituksessa etukäteen. Pääministeri Sipilä, kesäkuussa te sanoitte valtioneuvoston tiedonannossa uudesta hallituspohjasta, että tällaista keskustelua ei ole ollut olemassa ja että te kuulitte sunnuntai-iltana ensimmäisen kerran jotakin mietintää. Julkisuudessa on nyt esitetty väitteitä, joiden mukaan tämä ei pidä paikkaansa. Nämä väitteet ovat sen verran vakavia, että vasemmistoliiton eduskuntaryhmä pitää äärimmäisen tärkeänä, että tähän asiaan nyt saadaan selvyys koko eduskunnan edessä. Pääministeri Sipilä, seisotteko edelleen kesäkuussa eduskunnalle antamanne lausunnon takana? 

8. Pääministeri Juha Sipilän vastaus: 

Arvoisa puhemies! Vastasin 19. päivä kesäkuuta tähän samaan kysymykseen ja seison täsmälleen sen saman vastauksen takana edelleenkin. 

9. Toinen varapuhemies Arto Satonen: Nyt on mahdollisuus tehdä lisäkysymyksiä tähän kysymykseen. 

10. Li Anderssonin vastauspuheenvuoro:

Arvoisa puhemies! Pääministeri Sipilä, jos te seisotte täsmälleen tämän lausunnon takana edelleen ja kuulitte ensimmäisen kerran mietintää tästä uudesta hallituspohjasta vasta sunnuntaina illalla, niin mistä te keskustelitte perussuomalaisten valtiosihteerin kanssa hänen vieraillessa Kesärannassa sunnuntaina päivällä? Tänä aamuna kansanedustaja Tiina Elovaara (sin) on sanonut, että perussuomalaisten valtiosihteeri tapasi Sipilän Kesärannassa perussuomalaisten puoluekokouksen aikana sunnuntaina ja poistui tapaamisesta piiloutuneena auton takakonttiin, [Naurua] koska oli liian suuri riski tietovuodosta kansanedustajien siirtymisestä. Jos kerran ei ole mitään salattavaa tai mitään salamyhkäistä tapaamiseen liittyen, niin miksi te pääministerinä uskotte, että valtiosihteeri päätti lähteä Kesärannasta auton takakonttiin piilotettuna, vaikka olikin kävellyt omin jaloin ulos teidän välisestä palaveristanne? [Puhemies koputtaa]  

11. Pääministeri Juha Sipilä (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuossa kysymyksessä oli tosiaankin silloin, tiesikö hallitus tai oliko hallituksella jotakin tietoa ennen perussuomalaisten puoluekokousviikonloppua tästä, että puolue voisi hajota kahtia. Ei ollut. Tämä oli vastaukseni kysymykseen. Mitään sellaista tietoa ei ollut. Tapasin valtiosihteeri Virtasen Kesärannassa, niin kuin olen aikaisemminkin kertonut, ja keskustelimme siitä, miltä perussuomalaisten tilanne näyttää. Se oli siis sen viikonlopun jälkeen, puoluekokouksen jälkeen tapahtuva tapaaminen. Siitä, millä tavalla Virtanen on poistunut Kesärannasta tuosta kokouksesta, [Naurua] valitettavasti en tiedä muuta kuin että hän kokoushuoneesta poistui kyllä omin jaloin kävellen. [Naurua] Tapaan kyllä saattaa omat lapseni autoon ja varmistaa, että he lähtevät siitä, mutta en tiedä, miten Virtanen on sitten poistunut Kesärannasta eteenpäin. [Naurua — Puhemies koputtaa] 

12. Anna-Maja Henriksson, r (vastauspuheenvuoro):

Värderade talman, arvoisa puhemies! Ensin meillä oli avokonttori, sitten oli U-käännös ja nyt on sitten tämä takakontti. [Naurua] Mutta ehkä se kaikkein keskeisin kysymys kuitenkin Suomen kannalta on hallituksen tämänhetkinen toimintakyky. 
Pääministeri Sipilä, sanoitte hallitusneuvottelujen jälkeen, että hallituksenne on kuin yhtä suurta puoluetta. Nyt kaksi ja puoli vuotta myöhemmin vaikuttaa siltä, että hallitus on kolmen tai ehkä kahden ja puolen puolueen löyhä yhteenliittymä, jossa kaikki puuhaavat vähän omiaan. Ainakin tämän kuvan saa, kun seuraa hallituspuolueitten viestintää. Otetaan nyt esimerkiksi sote-uudistus, jossa vähän väliä saamme lukea eri tulkintoja sote-uudistuksen sisällöstä ja hallituksen linjauksista, viimeksi eilen Maaseudun Tulevaisuuden mielipidepalstoilla. Mutta, arvoisa pääministeri, tärkeä kysymys [Puhemies koputtaa] on se, mikä on hallituksen tämänhetkinen toimintakyky. Vad är regeringens funktionsförmåga? 

13. Antti Rinne, sd (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa puhemies! Ei tämän asian käsittely täällä eduskunnassa mikään naurun asia ole. Kysymys on siitä, miten kansalaiset voivat luottaa ja suhtautua demokratian parlamentaariseen toimintaan. Nyt on käynyt selville, että valtiosihteeri Virtanen ja valtiosihteeri Nevamäki ovat kummatkin puhuneet jollakin tavalla muunneltua totuutta tämän asian yhteydessä, liittyen tapahtumiin tuolla pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa.  Kyllä tämä kaikki tapahtunut näyttää sen, että demokratian kannalta, parlamentaarisesta näkökulmasta, olisi ollut tärkeää tuossa tilanteessa viheltää peli poikki, käydä neuvottelut ja ehkä sitten päätyä tähän lopputulokseen, tähän ratkaisuun.  Te olette kyllä omalla toiminnallanne, pääministeri Sipilä, ja myös koko tämän episodin yhteydessä aikaansaanut lisää epäluottamusta ja demokratian kunnioituksen puutetta kansalaisissa tämän toimintanne johdosta. Miten te itse näette tämän: onko toimintanne vahvistanut kansalaisten luottamusta demokratiaan ja suomalaiseen parlamentaariseen toimintaan? 

14. Pääministeri Juha Sipilä (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskeisenä osana näitä maanantain ja tiistain tapahtumia oli luonnollisesti se, että varmistamme sen, että toimimme siinä täsmälleen ottaen tarkasti perustuslain mukaisesti, ja näin myöskin teimme. [Antti Rinteen välihuuto] Teimme sen usean oikeusoppineen toimesta, [Antti Rinne: Lisäsittekö luottamusta?] ja myöskin oikeuskansleri on tähän sitten jälkikäteen kertonut kantanaan, että siinä mentiin täsmälleen niin kuin pitääkin.  Siihen, että oliko tämä parlamentarismin oppien mukaista: Ensinnäkin laillisesti oli. Toiseksi prosessina olisin toivonut, että silloin kun asia oli auki, kaikki puolueet olisivat suhtautuneet avoimesti siihen, että neuvotellaan ja käydään läpi. Saimme useita viestejä julkisuuden kautta, että emme ole valmiita keskustelemaan uudesta hallituspohjasta muuten kuin vaalien kautta. 

15. Li Andersson, vas (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa puhemies! Juuri kuten edustaja Rinne tässä sanoi, kyse on luottamuksesta politiikkaan ja myöskin meidän poliittiseen järjestelmäämme, demokratiaan ja niihin lausuntoihin, jotka poliittiset päättäjät tässä maassa antoivat. Kyllä kaikki puolueet suhtautuivat avoimesti neuvottelujen käymiseen siinä vaiheessa, kun tästä keskusteltiin. En usko, että edes perussuomalaisten valtiosihteeri niin hyvin viihtyy auton takakontissa, että hän ihan huvin vuoksi olisi sinne piiloutunut, kun lähti Kesärannasta. Ja tämä asian käsittely tällä foorumilla on tärkeää juuri sen takia, että pitää saada selvyyttä siihen, pitävätkö nämä vakavat julkisuudessa esitetyt väittämät paikkansa vai eivät. Arvoisa pääministeri, minä tulkitsin nyt puheenvuoronne niin, että teillä kyllä oli tietoa näiden kansanedustajien suunnitelmista siirtyä toiseen ryhmään jo viikonlopun aikana. Pitääkö tämä paikkansa? 

16. Pääministeri Juha Sipilä (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastasin tähän kysymykseen täällä sillä tavalla, että sunnuntai-iltana sain ensimmäisiä merkkejä siitä, että jotain liikehdintää on. [Mika Niikon välihuuto] Ihan samalla tavalla vastaan edelleenkin: mitään täsmällistä ei ollut vielä sunnuntainakaan tiedossa. [Paavo Arhinmäen välihuuto] Ja silloin kun täällä eduskunnassa tästä asiasta keskusteltiin, kysymys kuului, tiesimmekö etukäteen, ennen perussuomalaisten puoluekokousta, tämmöisestä suunnitelmasta, ja vastaus oli, että emme tienneet. Vastasin samassa vastauksessani 19. päivä kesäkuuta tältä paikalta, tai sieltä väliaikaiselta paikalta, että en tiennyt siitä etukäteen, sunnuntai-iltana saimme joitakin viitteitä, että liikehdintää on tapahtumassa, mutta mitään konkreettista emme [Puhemies koputtaa] sunnuntainakaan asiasta tienneet. Eli vastaukseni siihen, [Puhemies koputtaa] puhuinko totta täältä, on, että puhuin totta. 

17. Toinen varapuhemies Arto Satonen Myönnän vielä yhden lisäkysymyksen. — Edustaja Niikko. 

18. Mika Niikko, ps (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä puhutaan perussuomalaisista ikään kuin perussuomalaiset eivät olisi itse paikalla, [Eduskunnasta: Kyllä näyttää olevan!] ja hyvä, että tuli puheenvuoro tännekin päin. [Eduskunnasta: Niinpä!] Tätä olisin kysynyt, kun, pääministeri, mainitsitte, että haitte sitoutumista hallitusohjelmaan, ja itse olen ainakin ymmärtänyt niin, että perussuomalaiset olivat sitoutuneet edelleenkin jatkossa hallitusohjelmaan ja nimenomaan vaativat siellä, että pidetään kiinni hallitusohjelman kirjauksista, kuten vaikkapa maahanmuutto-ohjelmista ja ‑toimenpiteistä, elikkä tässä viestissä ja mielikuvassa kansalle siitä, että perussuomalaiset eivät olleet enää yhteistyökykyinen puolue, kysehän oli puhtaasti vain siitä, että väärä puheenjohtaja voitti vaalit hallituksen näkökulmasta. [Leena Meri: Kyllä, aivan näin!] Tämä täytyy rehellisesti sanoa, tämä oli se teidän syynne laittaa perussuomalaiset pois hallituksesta, ja siinä mielessä se ei ole demokratian mukaista toimintaa laisinkaan. Vielä kysyn lopuksi: eikö siellä Kesärannassa lähes viikkoa ennen sitä puoluekokousta nimenomaan tällaisia supinoita käyty siellä sun täällä? [Välihuutoja] Ainakin semmoinen vilske siellä oli, [Puhemies koputtaa] mitä katselin siellä ympärilleni. 

19. Pääministeri Juha Sipilä (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa puhemies! Tällaisia supinoita Kesärannassa ei ole ollut. Mutta sellaisia supinoita oli, niin kuin vastasin 19. päiväkin, että jos puheenjohtaja vaihtuu, niin voi olla, että joitakin edustajia lähtee johonkin toiseen ryhmään. Tällaisia puheita oli, niin kuin silloin vastasin 19. päivä. Mistä tässä keskustelussa perussuomalaisten kanssa oli kysymys? Kyllä, puheenjohtaja Halla-ahon vastaus oli, oletteko sitoutuneet hallitusohjelmaan, vastaus oli kyllä. Mutta keskustelimme valtiovarainministeri Orpon ja puheenjohtaja Halla-ahon kanssa myöskin arvoista ja siitä, löytääkö tämä hallitus uuden perussuomalaisten johdon kanssa sellaisen arvopohjan, että selviämme eteen tulevista kysymyksistä, puhuttiin sitten maahanmuutosta, puhuttiin EU-politiikasta, puhuttiin niistä eteen tulevista kysymyksistä, ja tästä asiasta [Puhemies koputtaa] emme tulleet vakuuttuneiksi ja sen takia päätimme yhdessä lopettaa yhteistyön perussuomalaisen eduskuntaryhmän kanssa. [Leena Meri: Mistä ihmeen arvoista?] 

20. Tällaista sanailua siis eduskunnassa tänään. Mikä on totuus?  Oliko Sipilällä, Orpolla ja Soinilla "selvät sävelet" eli etukäteen jo ennen puoluekokousta tehdyt suunnitelmat sen varalta, että Jussi Halla-ahosta tulee persujen uusi puheenjohtaja ja että myös puolueen koko varapuheenjohtajisto uusiutuu ja siihen tulevat sellaiset nimet kuin Laura Huhtasaari, Juho Eerola ja Teuvo Hakkarainen?

21. Petteri Orpo kertoi eilen, että  hallituksessa oli kyllä keskusteltu asiasta, vaikka mitään päätöksiä ei oltukaan tehty. Kokoomus oli Orpon mukaan varautunut jo viikkoja ennen persujen puoluekokousta puolueen mahdolliseen hajoamiseen. On selvää, ettei tällaisessa asiassa tehdä mitään virallista päätöstä etukäteen, vaikka ns. trion kesken olisikin sovittu ja alustavasti päätetty, mitä tapahtuu, eli heitetäänkö persut ulos hallituksesta, jos Jyväskylässä käy niin kuin sitten todella kävi. Maanantaina 12.6. Jussi Halla-ahon kanssa käymät keskustelut Sipilän ja Orpon kanssa olivat tietenkin pelkkä muodollisuus, jottei ulosoheitto olisi näyttänyt kovin pahalta. Sen jälkeen Sipilä ja Orpo puhuivat telkkarissa ääni miltei väristen arvoista; sanat arvo, arvopohja jne. mainittin tuolloin 15 minuutin aikana ainakin 25 kertaa.

22. Niin tai näin, niin Sipilän, Orpon ja Soini junailema operaatio ei onnistunut ainakaan  sikäli, että uuden vaihtoehdon eli nykyisin sinisen ryhmän kannatus ei ole lähtenyt nousuun. Ryhmän kannatus päin vastoin mataa kuukaudesta toiseen 1,2 ja 1,3 prosentin välillä. Silti hallituksessa istuu ryhmän viisi ministeriä, joista yksi on ulkoministeri ja yksi puolustusministeri, ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Timo Soini reissaa ympäri maailmaa - tällä viikolla hän on ollut Egyptissä puhumassa naisten asemasta! Jussi Niinistö tuntuu miltei sekoavan suursotaharjoituksineen, hulluine koirineen ja koko ajan jatkuvine puolustusministerikokouksineen. Hän suunnittelee ja sooloilee vähät välittämätä presidentistä, hallituksesta, utvasta tai eduskunnasta. Huomenna hän lentää Naton kokoukseen. Onko meillä täysin sotahullu puolustusministerinä? Sampo Terhoa ei ole näkynyt vähään aikaan, mutta Simon Eloa sen sijaan näkyy ja kuuluu koko ajan. Sininen ryhmä ei tunnu ymmärtävän, että Simon-pojan johdolla ryhmän kannatus ei tule ikinä nousemaan. Missä viipyy paljon puhuttu puolueen perustaminen? Siitä on jo ainakin kolme viikkoa, kun kannattajakortteja sisältäneet laatikot - tietenkin siniset - kiikutettiin tv-kameroiden edessä oikeusministeriöön laskettavaksi.  Matti Torvinen julistautuu puoluesihteeriksi Tampereella pidettävässä puoluekokouksessa. Kukaan ei vain ei tiedetä, koska tuo kokous pidetään.

23. Yllä valtiosihteeri Samuli Virtasen ottama ja häntä esittämä kuva.

1110. Yle-gallup: Persut vahvassa nousussa, siniset edelleen laskussa

1. Ylen Taloustutkimukselta tilaamassa kyselyssä haastateltiin 21.8.-5.9, eli ajanjaksona, jolloin julkisuudessa puhuttiin ja kirjoitettiin laajasti varsinkin Turun puukotustapauksesta, yhteensä 1964 ihmistä. Heistä puoluekantansa kertoi n. 60 prosenttia vastanneista. Tutkimuksen virhemarginaali on kumpaankin suuntaan 2,3 prosenttia.

2. Kokoomus jatkaa edelleen maan suosituimpana puolueena. Kannatus säilyi edelliseen mittaukseen verrattuna ennallaan 20,8 prosentissa, mutta ero toisena olevaan vihreisiin kaventui tasan kolmeen prosenttiyksikköön. Ministeri Petteri Orpo esiintyy julkisuudessa jotakuinkin siedettävälllä tavalla. Hän ei ole ehkä  kovin välkky, muttei mikään tumpelokaan. Antti Rinteeseen verrattuna Orpo antaa lausuntoja medialle napakasti ja melko uskottavalla tavalla. Juha Sipilälle ominaista venkoilua ei Orpon kohdalla juuri ole havaittavissa.

3. Pääministeripuolue keskustan kannatus on sen sijaan luisunut yhä matalammalle tasolle, nyt jo 16,2 prosenttiin. Edellisestä Ylen mittauksesta, jonka tulokset julkaistiin pari kuukautta sitten,  tuli pudotusta nyt 1,1 prosenttiyksikköä ja puolue on kyselyn kolmanneksi suurin. Taloustutkimksen tomitusjohtaja Jari Pajunen toteaa, että keskustan kannatus on trendinomaisessa laskussa. "Ehkä ihmiset ja kannattajat tulkitsevat nyt niin, että kokoomus vie hallituksessa". 

4. Keskustan kannatus oli viimeksi yhtä heikoissa lukemissa syksyllä 2012, eli puolueen kannatus on palannut tasolle, jossa liikuttiin pian sen jälkeen kun Juha Sipilä oli valittu puolueen puheenjohtajaksi. Paavo Väyrysen  kohtalaisen hyvä menestyminen vuoden  2012 presidentinvaaleissa oli tekijä, joka alkoi pikku hiljaa nostaa keskustan kannatusta nousuun pohjamudista. Nyt Väyrynen ei voi pelastaa keskustaa, vaikka osalllistuu jälleen ko. vaaleihin. Matti Vanhasesta ei liene keskustan pelastajaksi.

5. Blogistin mielestä pääministeri Juha Sipilä ei näytä oikein ymmärtävän syitä, joiden vuoksi keskustan kannatus laskee. Sipilä porskuttaa valitsemallaan linjalla yhä eteenpin ja tekee kansalaisten mielestä outoja ja jopa käsittämättömiä ratkaisuja. Niistä yksi viimeisimpiä on Sipilän ja keskustan viime viikon lopulla hallituksessa läpi ajama kanta, jolla europarlamentaarikko Hannu Takkula , joka on Sipilän tavoin lestadiolainen Juhan hyvä kaveri, päätettiin nostaa karskisti EU:n tilintarkastustuomioistuin suomalaiseksi jäseneksi. Takkulalla ei ole kokemusta sen enempää tilintarkastuksesta kuin tuomioistuimistakaan. Hän on väitellyt tohtoriksi, mutta kasvatustieteestä. Takkulan valinta alensi keskustan suosiota ainakin n. 0,5 prosenttiyksikön verran.

6. Vihreiden kannatus on rikkonut viime kuukaudet kaikkien aikojen ennätyksiä ja sama tahti näyttää yhä jatkuvan. Ylen nyt julkaistussa kannatuskyselyssä vihreät on parantanut asemiaan toiseksi suurimpana puolueena. Puolueen kannatus nousi parilla prosenttiyksikön kymmenyksellä, 17,8 prosenttiin. Vihreiden kannatus on noussut viime keväästä yhteensä jo lähes viidellä prosenttiyksiköllä. Keskustan ja SDP:n ohi vihreät pyyhälsi ensi kertaa heinä-elokuussa tehdyssä Ylen kyselyssä.

7. Onko puolueen puheenjohtajan vaihtuminen syy vihreiden kannatuksen jatkuvaan nousuun? Vaikea sanoa, mutta toisaalta tuntuu siltä, että mitä enemmän nykyinen puheenjohtaja Touko Aalto "kaataa naista", sitä ripeämmin puolueen suosio kasvaa. En kuitenkaan suosittelisi tätä metodia esimerkiksi Juha Sipilälle tai Antti Rinteelle. 

8. Taloustutkimuksen Jari Pajunen arvioi, että vihreiden kannatuksen nousu ei voi jatkua loputtomiin tällaista vauhtia. Vihreiden vankimpia tukijoita ovat perinteisesti olleet nuoret ja koulutetut äänestäjät yliopistokaupungeissa. Kunnallivaaleissa vihreät valtasivat jo Jyväskylän Touko Aallon johdolla; nojoo, eikös se Aallon Alvarkin ollut Jyväskylän poikia!  Onkohan tulevissa eduskuntavaaleissa vihreiden valtauksessa vuorossa Oulu? Jos on, niin silloin on todella lähellä tilanne, jossa pääministeriksi nousisi Touko Aalto.

9. Antti Rinteen johtamat demarit ovat edellen laskusuunnassa. Nyt puoluetta kannattaa, jos Ylen suorituttamaan mittaukseen on uskominen, vain 15,6 prosenttia vastajista, missä on laskua edellisestä kyselystä 0,3 prosenttiyksikköä. Teki tai sanoi Antti Rinne mitä tahansa, niin yksi asia on varma: Sdp:n kannatus ei nouse vaan laskee. Rinne yritti viikko pari sitten puhua kannustavaan sävyyn "synnnytystalkoista", mutta pieleen meni tämäkin yritys, sillä puheenjohtaja sai ideatsan vain haukkuja omiltaan. Antti Rinteen suurin ongelma on hänen onneton ulosantinsa. Kun Antti pääsee ääneen, hän puhuu mahdollismman pitkään ja niin vaikeaselkoisesti, että ihmiset alkavat hermostua ja ihmetellä, että mitenhän tuollainen mies on voinut päästä entisen valtapuolueen johtoon. 

10. Blogistin resepti Antille tilanten korjaamiseksi on hyvin yksinkertainen, mutta taatusti tepsivä. Kuulepas Antti! Kun saat debatissa ja tv-haastattelussa puheenvuoron, puhu ja esiinny mahdollisimman lyhyesti ja rennosti, käytä sanomasi esittämiseen korkeintaan 3-4 lausetta tai enintään 10-15 sanaa kerrallaan. Älä yritä liikaa ja tavoitella sellaista, johon sinulla ei ole retorikan saralla mahdollisuutta päästä. Sinä et kykene hurmaamaan yleisöä tai tv-katsojia monisanaisuudella tai jatkuvilla selittelyillä. Ole lyhyt, ytimekäsä ja tehokas. Puhu mahdollisimman hitaasti, nyt sinä puhua pulputat aivan liian nopeasti, jolloin puheesi menee automaatisesti solmuun. Murahtele mahdollisimman usein - vähintän joka toisessa puheenvuorossasi - samalla tavalla kuin Paavo Lipponen teki, se sopii sinullekin oikein hyvin. Ole useimmiten yhtä synkän näköinen kuin Mauno Koivisto parhaina päivinään oli. Tässä suhteessa voit ottaa esimerkkiä myös historioitsija Teemu Keskisarjasta, joka painii pätevyyden suhteen sukunimestään huolimatta superraskaassa sarjassa, sillä Teemu ei hymyile tv:ssä koskaan, vaan hänen kasvonsa ovat alati synkeän näköiset; näin fiktionkin saa näyttämän kivuttomasti faktalta. Välillä voisit jyrähdelläkin, mutta vain lyhyesti, muutaman sanan jyrähdys riittää vallan hyvin. Jos näit maltat toimia, niin seuraavien eduskuntavaalien jälkeen istut hallituksessa pääministerinä. Tuolla tavalla ja metodilla Lipponenkin nousi pääministeriksi.

11. Perusuomalaisten suosio on vahvassa kasvussa, sillä puolue nosti Ylen mittaksessa kannatustaan selvästi eniten. Se on nyt  10,3 prosenttia, ja edellisestä tutkimuksesta PS:n suosio lisääntyi 1,5 prosenttiyksiköllä. Viime viikkojen vilkas keskustelu turvapaikkapolitiikasta ja sisäisestä turvallisuudesta näyttää suosineen nimenomaan perussuomalaisia. Näin siitä huolimatta, että esimerkiksi Jussi Halla-aho ja etenkin puolueen presidenttiehdokas Laura Huhtasaari ovat vetäneet hyvin maltillista linjaa tai lähestulkoon vaienneet Turun tapahtumista. Puolueen olisi järkevää myös jatkossa olla maahanmuuttopolitikkaa ja turvapaikanhakijoiden asemaa koskevissa lausunnoissaan varovaisia ja antaa muiden, etenkin sinisten, venkoilla ja vaahdota kannatuksen laskupaineessa.

12. Sitten tulee hännänhuippu, pikku ryhmä viekas jengi. Siniset vaihtaa nimeään vähän päästä, mutta sen kannatus ei vain lähde nousuun, ei sitten millään. Päin vastoin, sillä Ylen mittauksessakin tuli taas hieman laskua suosiolukuun niin, että ryhmää kannattaa vain 1,4 prosenttia vastaajista. Hallituksen pystyssä pysymisen rumalla tempullaan, jota Juha Sipilä, Petteri Orpo ja Sauli Niinistö kannattivat ja suorastaan ajoivat, kesällä taanneet siniset keräävät yhä edelleen epätoivoisen tuntuisesti kannattajakortteja, jotta yhdistys voitaisiin viedä puoluerekisteriin.

13. Sinisten tilanne on suorastaan karmea, mutta toisaalta se osoittaa oikeaksi vanhan kokemussäännön, jonka mukaan "sitä saa mitä tilaa". On surkuhupaisaa ja jopa hieman säälittävää nähdä, miten esimerkiksi ministerit Jussi Niinistö, Sampo Terho ja jopa Timo Soini - "liukas luikku" Simon Elosta nyt puhumattakaan - seiskoskelevat ikään kuin tumput suorina Narikkatorilla, Helsingin Asema-atukiolla tai Espoon Ison Omenan edessä, tai lähes lähtevät hädissään juoksentelemaan kadulla ohi kiirehtivien rauhallisten ja tympääntyneen näköisten ihmisten perässä anellen näiltä "nimmaria" eli allekirjoitusta heille tuputettuihin kannatuskortteihin.

14. Mutta kun kerran "Isot Pojat" eli Sauli, Juha, Petteri ja Timo ovat sopineet ja päättäneet, että operaatio "Timpan hillotolppa" on pelastettava ja vietävä "maaliin" saakka, niin siinäpä herrat nyt seiskoskelevat ja ihmettelevät, että mitenkäs tässä nyt näin hassusti kävi, kun meitä ei kannata enää juuri kukan ja Sipilän ns. enemmistöhallitustakin enää 38 prosenttia äänestysikäisistä ihmisistä; kun reissuun lähdettiin hallitusohjelma kainalossa, niin hallituspuolueiden kannatus oli 55 prosentin luokkaa. 

15. Tilanne, johon Suomessa on nyt ajauduttu, on demokratian ym. kannalta suorastaan irvokas. Aattelepa vaikka ite!  Yhdistyksellä, joka ei ole puolue, vaan vasta pyristelee puolueeksi päsemistään, ja jota kannattaa vain 1,4 prosenttia äänestäjistä, on hallituksessa viisi ministerinpaikkaa eli yhtä monta kuin maan suurimmalla puolueella kokoomuksella. Siniset pitää hallussaan sekä ulkomisterin että puolutusministerin salkkua. Kirsikkana kakussa on, että yhdistyksen kansanedustaja toimii muina miehinä eduskunnan puhemiehenä.

16. Mutta media susoii sinisten ministereitä ja etenkin yhdistyksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Eloa huomiota herätävllä tavalla. Simon Elo on poliitikko, jota haastateltiin esim. Ylen kanavavilla kesällä kaikista poliitikoista eniten. Sama tendenssi jatkuu edelleen. Kun eduskunta aloitti toissa päivänä tiistaina syysistuntokautensa entiseen loistoonsa kunnostetussa talossa, haastateltiin TV1:n pääuutislähetyksessä kahta poliitikkoa. Heistä toinen oli Antti Lindtman (sd) ja toinen - tietenkin Simon Elo (siniset).Tänä iltana TV1:n A-talk -lähetykseen, joka alkaa klo 21.00 ja kestää noin tunnin, on kutsuttu neljä kansanedustajaa, joista yksi on - tietenkin Simon Elo (siniset). 

17. Sinisissä ei ole luultavasti osattu kunnolla edes ajatella miten valovoimainen politiikko kansanedustaja Simon Elo todellisuudessa onkaan. Kun hänen kasvonsa ilmestyvät tv-ruutuun j näkyvät siinä 10 sekuntia kauemmn, voimme olla joka kerta melko varmoja siitä, että sinisten kannatus notkahta noin 0,2 prosenttiyksikön verran.