1000. Joku tolkku!

1. Kielenkäyttöön ilmaantuu uudissanoja harva se viikko. Tämä koskee etenkin politiikan kieltä. Uuden SSS-hallituksen syntymisen myötä meille ovat tulleet tutuiksi pääministeri Juha Sipilän käyttöön ottamat verbit vatuloida, jappastella ja iteroida ja substantiivit vatulointi, jappastelu ja iterointi. Sipilän hallituksen valmistelema pakkolait ovat suomalaisille pelottavan tuttu sana.

2. Juha Sipilä aloitti oman jargoninsa viljelyn ennen huhtikuun 2015 eduskuntavaaleja. Hän toi politiikan kielenkäyttöön sanan kakkara, jota hän käytti havainnollistaakseen Suomen kehitysvajetta, eli sitä, miten julkiset menot nykyisin ylittävät veroilla ja maksuilla kerättävät tulot. Sipilä esitteli varerinpalasesta kotonaan näpräilemäänsä kakkara-häkkärää television vaaliohjelmissa. Se oli hieman samanlainen populistinen tempppu kuin Martti Ahtisaaren ja Ove Rehnin välinen karjalanpiirakan rypytystä koskenut tv-kisa vuoden 1994 presidentinvaalien alla.

3. Timo Soinin viljelemistä uudissanoista ja hokemista (soinismeista) ovat tulleet tutuiksi sanat jytky, ploki sekä sanonta "ei siittä mihkään päästä". Alexander Stubb puolestaan tullaan muistamaan sanasta pointti ("täs on kolme pointtii") ja kenties myös hänen sote-uudistuksen yhteydessä käyttämänsä sivistyssana agnostinen. Vm. sanalla Stubb tarkoitti sitä, ettei kokoomukselle ole oleellista, järjestetäänkö sosiaai- ja terveyspalvelut maakunta- vai kuntayhtymäpohjalta.

4. Viime viikonvaihteessa kielenkäyttöömme putkahti sana tolkku ja siitä muodostettu sanonta tolkun ihmiset. Lauantaina kello 15.34 presidentti Sauli Niinistö  jakoi Facebook-sivuillaan kirjailija Jyri Paretskon Iisalmen Sanomissa 28.1. otsikolla Tolkun ihmiset - julkaistun kolumnin, joka käsittelee lähinnä maahanmuuttoa. Vähän myöhemmin Sauli jakoi linkin Paretskoin tekstiin myös Twitterissä. Kun vielä maahanmuuttokeskustelussa aiemmin "kunnostautunut" Teemu Selänne hehkutti Paretskoin kirjoitusta - siinä sivussa tietenkin myös Sauli Niinistöä - oli uusi kohujuttu valmis. Paretskoin kirjoitus samoin kuin Salen ja Teemun sitä koskevat kehut  levisivät  somessa pikavauhdilla. Paretskoi kehui kirjoituksessaa myös Teemu Selännettä. "Tolkun ihminen tekee niin kuin Teemu Selänne ja tuomitsee rasisimin yksiselitteisesti". 

Paretskoi: Tolkun ihmiset

5. Onhan tuo toki aivan tolkullinen (kohtuullisen hyvä) kirjoitus. Sanapari tolkun ihmiset esiintyy tekstissä peräti 23 kertaa. Luulisi sanoman siitä, mitä kirjalilja tarkoittaa ja edellyttää tolkun ihmisiltä, menevän perille! Kukaties hieman vähempikin tolkuttaminen (tolkutus) olisi kuitenkin riittänyt. Onko noin vahvassa tolkutuksessa enää mitään tolkkua? Mutta presidenttiin Parenskoi tyyli upposi oitis ja hän myös soitti kirjalijalle, joka oli pressalta puhelun saadessaan ravintolassa Nilsiän Tahkolla. Selvää lienee, että Niinistö esitti puhelimessa Paretskoille myös alustavan kutsun saapua Linnan juhliin 6.12. 

6. Sauli Niinistön vanavedessä myös monet muut poliittiset päättäjät samoin kuin ay-pomot, viihdetaiteilijat ja jopa TV1:n aamulähetyksen jälkihien väki ovat alkaneet kilvan käyttää tolkku -sanaa puheissaan. Pääministerin haastattelutunnilla eilen ääneen päässet toimittajat hokivat tuon tuostakin tolkku -sanaa.

7. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly otti heti eli tarkemmin sanottuna 31.1. klo 14.08 tolkku -sanan käyttöön kehaistessaan Juha Sipilän ilmoitusta "pakkolakien" eli kilpailukykypaketin valmistelun keskeytystä; Lylyn mukaan kyseessä on "tolkku päätös". Lylyn olisi voinut käyttää adjektiivia "tolkullinen", mutta hänen lausahduksestaan näkyy, miten tiettyä uustrendikästä sanaa voidaan käyttää sekä verbinä että substantiivina. Lyly ei halunnut sanoa, että Sipilän ilmaisema kanta oli "järkevä", sillä ko. sana olisi näet saattanut tuntua kohtuuttoman lipevältä ja ay-kenttäväen piirissä jopa hieman uskaliaalta kannanotolta.

8. Tolkku ei itse asiassa ole mikään uudissana, Kotimaisten kielten keskuksen (Kotuksen) mukaan sitä on käytetty suomen kielessä jo reilut 200 vuotta. Tolkku tulee venäjän sanasta tolk, jolla on sama merkitys kuin suomen kielen sanoilla järki, äly, kohtuus, ymmärrys tai vaikkapa roti. Nykysuomen sanakirja on sanojen tolkku, tolkullinen, tolkuta ja tolkuton kohdalla lähes pullollaan ko. sanoista muodostuvia sanontoja. Tuttuja sanontoja ovat esimerkiksi ilmaisut "tolkku kokonaan pois",  "menettää tolkkunsa", "tulla tolkkuihinsa", "Kallen puheista ei saa mitään tolkkua", "tolkun mies" ja "joku tolkku pitää toki olla".

9. Nyt sana tolkku on herännyt ikään kuin uudelleen henkiin, kun presidentti Niinistö ja Teemu Selänne ovat tarttuneet siihen Paretskoin kolumnin innoittamana. Niinistö ja Selänne ovat sen verran tolkun miehiä, että he eivät innostu kehumaan kolumnistia tai kirjailijaa, joka puhuu tolkun ihmisten sijasta järkevistä tai älykkäistä ihmisistä, sellaiset sanaparit eivät herätä julkisuudessa huomiota. Tolkku on hieman samanlainen puolimukava kuin "mulkku", josta on väännetty jos jonkinlaisia sanontoja ja hokemia; "aika mulkku", "täysmulkku", "mulkku koko mies" jne.

10. Tolkku-sanaa arkikielessä esiintyy useammin sen vastakohtaa tarkoittava sana tolkuton, jonka synonyymejä ovat mm. sanat järjestön, sekava, mieletön ja päätös; tolkuton ehdotus, ajatus tai teko. Esimerkiksi sellaiset sanonnat kuten "tolkuttomasti humalasssa", "juoksenteli tolkuttomana sinne tänne", "on aivan tolkutonta vaatia, että",  "tolkuttoman kallis", "väkeä oli ihan tolkuttomasti" ovat tunnettuja.

11. Vilkaisu päivän uutisotsikoihin osoittaa, että sanaa tolkku tai sen vastakohtaa tolkuton voitaisiin käyttää useammin. Esimerkiksi tähän tapaan: "Sähköverkkoyhtiöt korottivat siirtohintojaan aivan tolkuttomasti", "Yritysten veronkierto, jota myös verosuunnitteluksi kutsutaan, on saanut jo tolkuttomat mittasuhteet", "Alkoholi Suomessa on tolkuttoman kallista", "Wilma Murton seiväshypyn ME-tulos on tolkuttoman kova", "Trumpista tolkun mies Valkoiseen taloon", "Pääministerin vatulointi kotitalon luovuttamisessa turvapaikanhakijoiden käyttöön on kestänyt tolkuttoman kauan", "Bloginpitäjä K:n omahyväisyys ja itsekehu on suorastaan tolkutonta", "Joku tolkku presidentin toki tulisi somen käytössä sentään säilyttää".

12. Sanontaa "vähän tolkkua" (pientä rajaa) voidaan käyttää monessa eri yhteydessä. Voidaan esimerkiksi toivoa, että blogin pitämisen tulisi pysyä kohtuuden rajoissa. Kyllä blogeillakin on sentään joku tolkku oltava! Tolkun ihminen ei sorru joka päivä toistuvaan  blogikirjoitteluun. 

820. Urheiluministerin kiekkokänni

Paavo Arhinmäki  seuraamassa avustajansa Jussi Saramon kanssa Suomi-USA -ottelua

1. Ministereiden ja muiden johtavien poliitikkojen toilaukset puhuttavat mediaa ja suurta yleisöä tuon tuostakin. Seuraavasa pari tuoretta esimerkkiä.

2. Ukrainan presidentti Viktor Janukovits yritti tukahduttaa opposition mielenosoitukset Kiovassa väkivallalla, jolloin satakunta mielenosoittajaa tapettiin ja useat sadat haavoittuivat. Janukovitsin oli pakko tehdä opposition kanssa muodollinen sopimus, jolla mm. presidentin vaaleja aikaistettiin ja presidentin valtaoikeuksia kavennettiin.Sopimus tehtin aamupäivällä viime lauantaina. Siitä ei kuitenkaan ollut VJ:lle hyötyä, sillä mielenosoittajat eivät hyväksyneet sopimusta. Janukovits joutui pakenemaan maaseutuasunnostaan kiireen vilkkaa ja lähtemään lauantaina iltapäivällä helikopterilla paikkaan, jota ei ole saatu vielä selville. Kiovassa väkijoukot vaativat Janukovitsia tilille ja oikeuden eteen joukkomurhista. Ukrainan parlamentti  erotti Janukovitsin presidentin virasta - siihen sillä ei ole laillisia edellytyksiä - ja antoi hänestä etsintäkuulutuksen.

3. Viime lauantai oli Sotshin talviolympiakisoissa Suomelle menestyksellinen päivä, sillä Suomen Leijonamiehistö nuiji jääkiekossa USA:n maan rakoon numeroin 5-0 ja vei pronssimitalit. Ottelu oli 43-vuotiaan Teemu Selänteen viimeinen peli maajoukkuetasolla, mutta voihan tilanne vielä muuttua, jos Teemu innostuu jatkamaan edelleen! Hänet voitaisiin nähdä Leijonapaidassa vielä neljän vuoden kuluttua Etelä-Koreassa pidettävissä talvikisoissa leijonapaidassa! USA-ottelussa Teemu kunnostautui iskemällä kaksi maalia. Hänet valittiin kisojen arvokkaimmaksi pelaajaksi.

4. Teemun ura on todella pitkä ja muutenkin  ainutlaatuinen. Yksi menestys häneltä on kuitenkin jäänyt puuttumaan - maailmanmestaruus, joita Suomi on voittanut jääkiekkoilussa kaksi kappaletta (vuosina 1995 ja 2011). Teemu ei ollut NHL-kiireidensä takia mukana Suomen kummassakaan kultamitalijoukkueessa.

5. Leijonat juhlivat pronssimitaleja Sotshissa ottelun jälkeen kunnolla. Tilaisuuteen otettiin mukaan kaksi ulkopuolista jäsentä eli  kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas) ja hänen avustajansa Jussi Saramo. Paavo A. on kunnostautunut tai ainakin herättänyt huomiota (kummastusta) aiemminkin suurissa urheilukisoissa omalaatuisella käytöksellään. Viime elokuussa Arhinmäki ikuistettiin valokuvaan yleisurheilun MM-kisoissa Moskovassa, jolloin hän heilutti kutsuvierasaitiossa sateenkaarilippua protestina Venäjän tiukentuneelle homolaille.

6. Sotshissa Arhinmäki töppäsi kunnolla. Leijonien pronssijuhlat olivat ilmeisen rankat ainakin urheiluministerin kannalta, sillä kemuissa ja niden jatkoilla ravintolassa nautittiin alkoholia  runsaasti. Muutama kisaturisti kertoi Ilta-Sanomille nähneensä juhlien jälkeen sunnuntaina valokuvan, jossa kolme Leijonaa - siis suomalaista jääkiekkoilijaa - kantaa vahvasti päihtynyttä ja sammunutta ministeriä läheiseen hotelliin, josta Arhinmäelle oli jouduttu varaamaan sammumisen takia  Suomen jääkiekkoliiton maksama huone yhdeksi yöksi.

7. Runsaanpuoleinen viinatarjoilu teki urheiluministerille ilmeisesti tepposet, sillä hän oli omien sanojensa mukaan "vain kohtuukäyttäjänä" sammunut ravintolan pöytään. Tällöin Leijonat olivat päättäneet varata uuvahtaneelle ministerille hotellihuoneen juhlapaikan läheisestä hotellista ja kantaneet ministerin hotelliin nukkumaan. Ministerin oma hotelli sijaitsi muutaman kilometrin pässä, joten olisi ollut hieman kohtuutonta, jos Leijonien olisi pitänyt retuuttaa sammunutta ministeriä pitkin katuja sinne asti.

8. Paavo Arhinmäki palasi kotimaahan suomalaisten urheilijoiden kanssa eilen maanantaina. Hieman koomista oli, että ministeri piti Helsinki-Vantaan kentällä jonkinlaisen tervetuliaispuheen urheilijoille ja vetäytyi sitten muina miehinä urheilijoiden taakse kuuntelemaan muita tilaisuudessa pidettyjä puheita. Media piiritti Arhinmäkeä koko päivän, jolloin Arhinmäki esiintyi katuvaisena ja myönsi sammuneensa pöytään, hän pyyteli käytöstään anteeksi. Ministeri selitti olleensä yhtäjaksoisesti puolitoista viikkoa kestäneellä ulkomaan virkamatkalla, josta Sotshi oli ollut viimeinen etappi.

9. Arhinmäki kiisti, että hän olisi krapulansa takia peruuttanut sunnuntaiksi sovitun tapaamisen Venäjän urheiluministerin kanssa. Toiset tiedot väittävät kuitenkin, että näin olisi tapahtunut ja että Suomea olisi sanotussa tapaamisessa venäläisen ministerin kanssa edustanut opetusministeriön liikuntayksikön johtaja Harri Syväsalmi. Joka tapauksessa Arhinmäki ei seurannut sunnuntaina 50 km:n hiihtoa ladun varressa, vaan katseli kisan hotellihuoneensa telkkarista.

10. Arhinmäen toilailu on herättänyt Suomessa paljon keskustelua. Mitään oikeudellisia seuraamuksia ministerille ei sammumisesta kuitenkaan aihedu, vaikka ministereiltä voidaan korkeiden virkamiesten tavoin edellyttää asemansa mukaista arvokasta käytöstä myös työtehtäviensä ulkopuolella. Pääministeri Jyrki Katainen on ilmoittanut haluavansa keskustella Arhinmäen kanssa tapauksesta. Katainenhan muistetaan kompuroinnistaan viime eduskuntavaalien (2011) jälkeen, kun hän vaalivalvojaisista kotiin palatessaan törmännyt kotinurkillaan kukkaruukkuun, kaatunut ja loukannut kasvonsa. Kokemusta siis on pääministerilläkin!

11. Arhinmäen sammumista on irvailutu ulkomailla asti. Mm. Norjassa Arhinmäen sammumista kantokuntoon asti on nimitetty ministerikänniksi. VG-lehti otsikoi tapauksesta etusivullaan näin: "Suomalaisministeri lähti kännäämään - pyytää anteeksi", ks. tarkemmin tästä. Norjalaisia kaivelee myös Arhinmäen lausunto norjalaishiihtäjien menestyksestä ja menestyksettömyydestä Sotshin kisoissa, sillä sen katsotaan sisältävän rivien välissä väitteen siitä, että norjalaiset hiihtäjät olisivat aikaisemmin käyttäneet astman hoitoon tarkoitettuja kiellettyjä lääkeaineita. Norjalaiset ovat vaatineet Arhinmäeltä julkista anteeksipyyntöä, mutta sellaista ei ole vielä kuulunut.

12. Mitä tästä kaikesta opimme? Olisiko kulttuuri ja urheiluministeriksi valittava ehdoton absolutisti, joka ei sammuisi pöytään ainakaan viinanjuonnin seurauksena? Tai sitten todella kovakuntoinen kännääjä, joka ei tarvitsisi kantajia pitkäksi venähtäneen illlan istumisen jälkeen? 

13. Suomen Sotshin olympiajoukkue johtajineen päivineen on nyt joka tapauksessa palannut onnellisesti kotimaahan. Tuliaisina oli viisi mitalia eli yksi enemmän kuin neljä vuotta sitten Vancouverin kisoista. Tätä saavutusta on hehkutettu ja ylistetty kovasti, ilmeisesti osin siksi, että yksi mitaleista oli kultainen, jollaista Suomi ei ole saanut talviolympialaisista sitten vuoden 2002 Salt Laken kisojen (Samppa Lajunen ja yhdistetyn joukkuekilpailu). 

14. Olympiakomitean huippu-urheilujohtaja Mika Kojonkoski ylisti Suomen saavutusta ja  lupaili, että vuoden 2022 talvikisoissa Suomi tulisi olemaan paras pohjoismaa eli saamaan enemmän mitaleja kuin Norja ja Ruotsi. Tämä tavoite ei kuitenkaan tule toteutumaan, kun tiedämme, miten paljon norjalaiset ja ruotsalaiset urheilijat saalistivat mitaleja Sotshin kisoissa, mitalitilaston kakkosmaa Norja yhteensä 26 (niistä 11 kultamitalia) ja Ruotsikin 15.