2. Hovi- ja hallinto-oikeusverkoston supistaminen liittyy pääosin valtiontalouden säästösuunnitelmiin. Valtioneuvoston 4.4. tekemän valtiontalouden vuosien 2013-2016 kehyksiä koskevan päätöksen mukaiset menoleikkaukset edellyttävät oikeuslaitoksessa ja rikosseuraamusalalla merkittäviä toiminnallisia ja rakenteellisia uudistuksia. Kehyspäätöksen mukaan oikeusministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen aiemmin päättämien säästöjen lisäksi 8 miljoonan euron menosäästöt vuodesta 2015 alkaen. Vuonna 2015 tulee säästöjä saada aikaan näiden päätösten johdosta yhteensä noin 22 miljoonan euron edestä.
4. On selvää, että varsinkaan Itä-Suomen hovioikeudessa ministeriön suunnitelmista ei ole ollut lainkaan innostuneita. Näyttää myös pahasti siltä, että toimikunnan työn lopputulos oli jo ennalta päätetty. Tämä näkyy jo silloisen oikeusministerin Tuija Braxin asettaman toimikunnan kokoonpanosta, josta olen aiemmissa blogijutuissani kertonut. KKO:n ex-presidentti Leif Sevónin johtamasta toimikunnasta jätettiin kokonaan pois Sisä-Suomen ja Itä-Suomen edustus. Sen sijaan toimikunnan jäseniksi kutsuttiin Kouvolan hovioikeuden presidentti ja peräti neljä sellaista jäsentä, jotka ovat aiemmin työskennellyt Vaasan hovioikeudessa; eräiden aiempien tietojen mukaan myös Vaasan hovioikeus olisi ollut "uhanalainen" eli "lakkautuslistalla."
5. Toimikunta piti kokouksensa visusti Helsingissä eikä vaivautunut käymään yhdessäkään hovioikeudessa paikan päällä, vaikka tätä oli eri hovioikeuksista nimenomaan pyydetty; vasta nyt uusi oikeusministeri Henriksson on vieraillut tutustumassa hovioikeuksiin! Itä-Suomen hovioikeus on toimikunnan mietinnön johdosta antamissaan lausunnoissa väittänyt ja osin myös osoittanut toimikunnan laskelmien perustuneen virheellisiin tietoihin.
6. Kun asian valmistelu on ollut edellä mainituin tavoin hämärää ja puutteellista, olisi mainitut epäkohdat ja koko uudistustyö pitänyt toki tuoda "karvoineen päivineen" julkisuuteen heti toimikunnan mietinnön julkistamisen jälkeen. Mutta näin ei ole tapahtunut - tätä blogia lukuun ottamatta. (Toki Savon Sanomissa ym. maakuntalehdissä on varmaan asiasta puhuttu, mutta niitähän ei Helsingissä tai sosiaalisessa mediassakaan juuri seurata.) Kirjelmät, lausunnot ja väitteet ovat toki sinkoilleet esimerkiksi Itä-Suomesta oikeusministeriöön ja takaisin, mutta julkisuudessa asiasta ei ole juuri puhuttu.
7. Vasta nyt, jolloin oikeusministerin voidaan odottaa minä hetkenä tahansa pamauttavan esityksensä julki, on valmistelutyössä kaltoin kohdellun Itä-Suomen hovioikeuden edustaja astunut kritiikkeineen julkisuuteen. Tarkoitan 1.4. eläkkeelle siirtyneen presidentti Mikael Krogeruksen Helsingin Sanomien tämänpäiväistä vieraskynäkirjoitusta otsikolla "Tuomioistuinuudistus ei kestä päivänvaloa." Krogerus sanoo, että hovioikeusverkoston suunnittelussa ei ole noudatettu hyvän hallinnon vaatimuksia. Vakava syytös, joka kohdistuu muun muassa ex-oikeusministeri Tuija Braxiin ja toimikunnan puheenjohtajaan Leif Sevóniin. Tässä putkahtaa jälleen kerran esiin tuo paljon puhuttu hyvä hallinto ja hallintotapa.
Krogeruksen kirjoitus löytyy tästä.
8. Miksi Mikael Krogerus on liikkeellä vasta nyt ja vasta siirryttyään eläkkeelle? Tätä en ymmärrä, mutta ehkä kysymys on vain (liian) hyvästä kotikasvatuksesta ja esivallan kunnioittamisesta. Hieno mies ei kenties ole halunnut ryhtyä vielä virassa ollessaan "rettelöimään" Helsingin ja ministeriön herrojen kanssa. Vaikuttaa siltä, että Krogerus tulee ulos aivan liian myöhään. Kaikki pitävät jo ikään kuin kirkossa kuulutettuna, että jos ja kun maasta on lakkautettava yksi hovioikeus, niin se on juuri Itä-Suomen hovioikeus. Tätä on ennakoitu myös siten, että Krogeruksen seuraaja Olavi Snellman on nimitetty virkaansa vuoden 2013 lopussa päättyväksi määräajaksi.
9. Mikael Krogerus on toki monessa kohdin oikeassa, mitä tuomioistuinorganisaation uudistamiseen tulee. Suomessa pärjättäisiin aivan hyvin neljällä tai jopa kolmella hovioikeudella, sillä voihan hovioikeus toki pitää - pitää jo nytkin - istuntojaan muuallakin kuin siinä kaupungissa, missä sen toimipaikka sijaitsee. Kouvolan ja Rovaniemen hovioikeudet perustettiin yhtä aikaa 1970-luvun lopulla. Vastustin jo tuolloin kuuden hovioikeuden järjestelmää, koska Suomessa olisi aivan hyvin riittänyt neljä tai korkeintaan viisi hovioikeutta.
10. Meillä on nyt yhtä monta hovioikeutta kuin Ruotsissa, vaikka Ruotsi on pinta-alaltaan Suomea selvästi suurempi maa ja vaikka Ruotsin asukasluku on kaksi kertaa Suomen väkimäärää suurempi. Hovioikeustuomareiden ja esittelijöiden lukumäärä on Suomessa kuitenkin myös absoluuttisesti lähestulkoon Ruotsin luokkaa, vaikka ruotsalaiset hovioikeudet ratkaisevat lähes kaksi kertaa enemmän juttuja kuin suomalaiset. Ruotsin hovioikeuksissa ei narista suullisia käsittelyjä vastaan kuten Suomessa jatkuvasti tehdään, vaan suullinen pääkäsittely on Ruotsin hovioikeuksissa prosessin perusmuoto, Suomessa sitä vastoin kirjallinen menettely. Valituslupajärjestelmä on Suomen hovioikeuksissa tiukempi kuin Ruotsissa, eli valitusoikeutta on meillä rajoitettu enemmän kuin Ruotsissa. Hovioikeuksien tiedotustoiminta eli viestintä on Ruotsissa paljon parempaa kuin Suomessa jne.
11. Näistä tiedoista, joita olen käsitellyt laajemmin ja tarkemmin edellä mainituissa aiemmissa jutuissani, voidaan jo päätellä, että suomalaisissa hovioikeuksissa mättää moni asia todella pahasti. Suomessa ei osata suunnitella eikä tehdä asioita järkevästi, ja prosessiuudistukset on voitu antaa diletanttien johdettavaksi ja tehtäväksi. Oikeusministerit ovat olleet enemmän tai vähemmän "ulalla" ja virkamiesten johdateltavissa sekä ajaneet erilaisia uudistuksia lähinnä vain poliittisia päämääriä silmällä pitäen. Hovioikeuksien johtaminen käytännössä ei ole ilmeisesti ollut ajan tasalla eikä riittävän tehokasta.
12. Presidentti Krogeruksen kovin myöhään tapahtunut tulo julkisuuteen ei taida enää auttaa, vaan hovioikeusverkoston uudistaminen etenee niin kuin sen oli jo Sevónin toimikuntaa asetettaessa päätetty kaksi vuotta sitten kulissien takana etenevän. Jos ja kun yksi hovioikeus on nyt ainakin lakkautettava, olisin itse kyllä kyllä pitkät perinteet omaavan Wiipurin Itä-Suomen hovioikeuden säilyttämisen kannalla. Tällöin siis "nuori tulokas" eli Kouvolan hovioikeus liitettäisiin Itä-Suomen hovioikeuteen.
13. Muuten olen sitä mieltä - kuten aiemminkin - että Suomessa ei tarvita yleisistä tuomioistuimista erillisiä hallintotuomioistuimia. Nykyiset alueelliset hallinto-oikeudet olisi yhdistettävä muutamaan, esimerkiksi 5-10:een suurimpaan käräjäoikeuteen; yhdistäminen ei siis tapahtuisi hovioikeuksiin, kuten joskus on ehdotettu. Myös käräjäoikeuden hallintoasioissa antamista päätöksistä valitettaisiin, ei suoraan KHO:een, kuten nyt hallinto-oikeuksien päätöksistä, vaan toisena asteena hovioikeuteen. Hallintoasiat voitaisiin keskittää kahteen hovioikeuteen. KHO:ssa otettaisiin tämän uudistuksen myötä samantapainen eli yhtä tiukka valituslupajärjestelmä kuin KKO:ssa nykyisin. Aikaa myöten myös KHO voitaisiin lakkauttaa eli siirtää hallintoasioiden käsittely KKO:een.
14. Vaikka Mikko Paateron "paaterointia" on arvosteltu, on toki myönnettävä, että Paatero on onnistunut samaan jatkuvasti ja myös hallituksen 4.4. kehysriihessä tekemän päätöksen mukaan lisärahaa poliisille samaan aikaan kun esimerkiksi tuomioistuimien määrärahoja on supistettu. Poliisilla ja Paaterolla on oma poliisihallitus, mutta tuomioistuimet ovat oikeusministeriön hallinnollisen käskyvallan ja ohjauksen alaisina. Vai onko kysymys siitä, että sisäministeri Päivi Räsänen on ollut paljon parempi ja tehokkaampi kuin oikeusministeri Anna-Maja Henriksson?
15. Tuomioistumia ei tunnu johtavan kukaan tai mikään elin eivätkä KKO:n presidentin Pauliine Koskelon ajoittaiset ärähtelyt tunnu johtavan mihinkään. Tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea ehdotti vuonna 2003 tuomioistuinten keskushallinnon siirtämistä oikeusministeriöltä erillisille "tuomioistuinhallitukselle" tms. yksikölle. Tämä ehdotus, jota olen itse lämpimästi kannattanut, ei ole kuitenkaan johtanut mihinkään. Oikeusministeriön hallinnossa tuomioistuimet ovat jääneet auttamatta heittopussin asemaan. Rahanjaossa tuomioistuinten edelle menevät aina esimerkiksi erilaiset rikosseuraamusviraston ja vankeinhoidon uudistushankkeet alkaen vaikkapa paljusellien lakkauttamishankkeista.
PS. 14.4.
Suomessa on paljastunut ensimmäinen valejuristi. Tapauksesta kerrottiin eilen Nelosen Uutisissa. Helsingin käräjäoikeudessa on nostettu valtiota vastaan 51 kannetta, joissa autoja maahan tuoneet ihmiset vaativat valtiolta vahingonkorvausta liikaa perityistä veroista. Kanteita ajava mies on sanonut aikaisemmin valmistuneensa Lapin yliopistosta viime syksynä, mutta myönsi Nelosen Uutisille myöhemmin opintojen olevan edelleen kesken. Hän on tosin jättänyt lopputyönsä tarkastettavaksi. Opiskelija myöntää toimineensa taitamattomasti ja harkitsemattomasti, mutta selittää, että kyse on vain "kauneusvirheestä,"ei mistään vakavasta asiasta. Lain mukaan oikeudenkäyntiasiamieheltä vaaditaan kuitenkin oikeustieteellinen loppututkinto, jota opiskelijalla ei siis vielä ole.
Onpa kaverilla todella kova kiire "huippujuristiksi."
PS. 14.4.
Suomessa on paljastunut ensimmäinen valejuristi. Tapauksesta kerrottiin eilen Nelosen Uutisissa. Helsingin käräjäoikeudessa on nostettu valtiota vastaan 51 kannetta, joissa autoja maahan tuoneet ihmiset vaativat valtiolta vahingonkorvausta liikaa perityistä veroista. Kanteita ajava mies on sanonut aikaisemmin valmistuneensa Lapin yliopistosta viime syksynä, mutta myönsi Nelosen Uutisille myöhemmin opintojen olevan edelleen kesken. Hän on tosin jättänyt lopputyönsä tarkastettavaksi. Opiskelija myöntää toimineensa taitamattomasti ja harkitsemattomasti, mutta selittää, että kyse on vain "kauneusvirheestä,"ei mistään vakavasta asiasta. Lain mukaan oikeudenkäyntiasiamieheltä vaaditaan kuitenkin oikeustieteellinen loppututkinto, jota opiskelijalla ei siis vielä ole.
Onpa kaverilla todella kova kiire "huippujuristiksi."
