1163. Ortodoksien ex-arkkipiispa Leolle ehdollinen vankeusrangaistus törkeästä avustuspetoksesta ynnä muusta

1. Pohjois-Karjalan käräjäoikeus antoi 27.2.2026 tuomion Karjalan kielen seura ry:n talousepäselvyyksin liittyvässä rikosjutussa. Syytettyinä jutussa olivat seuran pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja, ortodoksien kirkon eläkkeellä oleva arkkipiispa Leo eli siviilinimeltään Leo Makkonen, ja seuran talousasioista vastannut hallituksen jäsen, joka toiminut myös yhdistyksen sihteerinä. Leo on nyt 77-vuotias, hän eläköityi korkeasta virastaan joulukuun alussa 2024.

2. Käräjäoikeus tuomitsi molemmat vastaajat törkeästä avustuspetoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta. Kumpikin tuomittiin yhden vuoden ja yhden kuukauden vankeusrangaistukseen. Rangaistus on kummankin osalta ehdollinen. 

3. Tuomion mukaan syytetyt antoivat oikeus- ja kulttuuriministeriölle vääriä tietoja ja hankkivat niiden avulla Karjalan kielen seuralle perusteetonta etua. Yhdistys perustettiin 1990-luvulla elvyttämään karjaln kieltä ja kultuuria, se hakeutui konkursiin uonna 2020. Seura sai ministeriöltä vuosina 2017-2019 avustuksia noin 500 000 euroa.

4. Käräjäoikeus velvoitti tuomitut maksamaan yhteisvastuullisesti asianomistajana olevalle oikeus- ja kulttuuriministeriölle korvausta rikoksella aiheutetusta vahingosta 162 000 euroa ja korvaamaan ministeriön oikeudenkäyntikulut 31 000 eurolla. Lisäksi oikeus velvoitti  ex-arkkipiispan yksin maksamaan ministeriölle vahingonkorvausta 9 100 euroa. 

5. Leon toisena avustajana jutussa toiminut rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen kertoi medialle tuomion jälkeen, että Leo on pettynyt oikeuden ratkaisuun ja tulee todennäköisesti valittamaan siitä Itä-Suomen hovioikeuteen. Tolvasen mukaan Leo pitää tuomiota kohtuuttomana, koska hän ei ole saanut toiminnastaan itse mitään hyötyä, vaan hyöty on tullut yksinomaan yhdistykselle. Leo kiistää Tolvasen mukaan syyllistyneensä rikokseen, sillä hän ei ollut harhautanut ministeriötä tahallaan eikä ollut edes tietoinen syyksiluettujen tekojen rikollisuudesta. Yhdistyksen sihteeri oli käytännössä hoitanut kaikki toimet ministeriön kanssa. 

6. Käräjäoikeuden tuomion mukaan yhdistyksen hallituksen jäsen vastasi talousasioista ja määräsi yksityiskohtaisesti kirjauksista ja maksuista. Myös Leo/Makkonen oli ratkaisun mukaan selvillä yhdistyksen taloudellisesta tilasta, kiertämistoimista sekä työntekijöiden palkkauksesta, palkoista ja palkkojen rahoituksesta. 

7. Jutussa syyttäjänä toiminut Antti Hyvärinen kertoi medialle olevansa tyytyväinen käräjäoikeuden tuomioon.

8. Pohjois-Karjalan käräjäoikeus on antanut ratkaisusta seuraavan tiedotteen:

Käräjäoikeus on antanut tuomion Karjalan kielen seura ry:n toimintaan liittyvässä rikosasiassa.

Karjalan kielen seura ry:n hallituksen puheenjohtaja ja talousasioista vastannut hallituksen jäsen on tuomittu törkeästä avustuspetoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta kumpikin yhden vuoden yhden kuukauden yhteiseen, ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Karjalan kielen seura ry:lle erityisavustusta karjalan kielen elvyttämishankkeeseen vuosina 2017, 2018 ja 2019. Tuomitut olivat antaneet Opetus- ja kulttuuriministeriölle avustuspäätöksissä edellytetyissä avustuksen käyttöä koskevissa ilmoituksissa vääriä tietoja. Väärät tiedot olivat koskeneet avustuspäätöksissä edellytettyä työajan seurantaa tai muuta luotettavaa selvitystä työajan kohdentumisesta, kahden lähipiiriyhdistyksen käyttämistä avustusvarojen todellisen käytön peittelyyn ja avustettavaan toimintaan kuulumattomien toimistokustannusten kohdentamista avustushankkeelle. Väärillä tiedoilla on pyritty siihen, että seura saa pitää avustuksena saamansa varat.

Avustettavalle hankkeelle eli avustusvaroista maksettavaksi on avustuspäätösten mukaan saanut kohdistaa muiden kuin yksinomaan hanketta varten palkattujen työntekijöiden kustannuksia, jos avustuksen saaja osoittaa luotettavasti, esimerkiksi työajanseurannan avulla, työpanoksen kohdistumisen välittömästi hankkeelle. Tuomitut olivat kohdentaneet tuollaisten työntekijöiden kustannuksia avustettavalle hankkeelle ja mainituissa ilmoituksissa ilmoittaneet ministeriölle, että seuralla olisi ollut työajan seuranta. Työajan seurantaa ei ole todellisuudessa ollut. Väärä tieto on koskenut vuosien 2017 ja 2018 osalta yhteensä 47 545,89 euroa ja vuoden 2019 osalta 9 165,35 euroa eli yhteensä 56 711,24 euroa. Talousasioista vastannut hallituksen jäsen ei ole työajan seurannan osalta ollut vastuussa enää vuodelta 2019 annetun ilmoituksen tiedosta.

Lähipiiriyhdistysten avulla tuomitut olivat luoneet keinotekoista laskutusta talkootyöstä, jota ei todellisuudessa ollut ollut. Keinotekoisen laskutuksen avulla tuomitut olivat siirtäneet avustusvaroja lähipiiriyhdistyksille, jotka olivat maksaneet niillä Karjalan kielen seura ry:n sellaisia menoja, joita avustusvaroilla ei olisi avustuspäätösten mukaan saanut maksaa. Varoja oli myös siirretty takaisen seuralle avustuksina, jolloin seura oli saanut avustuspäätöksissä edellytettyä omarahoitusosuutta, joka oli todellisuudessa tullut maksetuksi avustusvaroilla. Tältä osin väärät tiedot ovat koskeneet 95 000 euron rahamäärää.

Karjalan kielen seura ry on ostanut toimistohenkilökunnan palveluja eräältä osakeyhtiöltä. Osakeyhtiö on hoitanut seuran muutkin kuin avustettavaan hankkeeseen liittyneet toimistotyöt. Vuonna 2019 tuomitut olivat kohdistaneet avustettavalle hankkeelle kaikki seuran toimistohenkilökunnan kustannukset 56 980,60 euroa. Tästä määrästä ainakin 20 000 euroa ei ole ollut avustettavan hankkeen eikä siten avustuksesta maksettavia kustannuksia.

Törkeässä kirjanpitorikoksessa on ollut kysymys lähipiiriyhdistysten käyttöön liittyneestä 95 000 euron keinotekoisesta laskutuksesta.

Tuomitut velvoitettiin suorittamaan Opetus- ja kulttuuriministeriölle vahingonkorvausta. Yhteisvastuullinen korvausvelvollisuus on 162 545,89 euroa. Hallituksen puheenjohtaja velvoitettiin lisäksi yksin suorittamaan ministeriölle korvausta 9 165,35 euroa. Molemmat tuomittiin yhteisvastuullisesti suorittamaan ministeriölle korvausta oikeudenkäyntikuluista 31 249,24 euroa.

977. Ministeri Mäntylä (ps) pinteessä

1. Perussuomalaisilla, joita myös persuiksi kutsutaan, ei mene nyt hyvin. Huhtikuun eduskuntavaaleista puolueen kannatus on alentunut roimasti, parin viimeisen kuukauden aikana persujen suosio on joutunut todelliseen syöksykierteeseen. 

2. Huhtikuun vaaleissa persut nousi eduskunnan toiseksi suurimmaksi puolueeksi ja sen ääniosuus oli liki 18 prosenttia. Pari viikkoa sitten Helsingin Sanomissa julkaistun gallupkyselyn mukaan puoluetta kannatti enää 11,7 prosenttia vastaajista. Syöksykierre näyttää vain pahenevan viikko viikolta, sillä Ylen eilen julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan perussuomalaisia kannattaa enää 9,8 prosenttia vastaajista. Persujen kannatuksesta on siis huvennut lähes puolet viidessä kuukaudessa ja puolueen vaaleissa saavuttama hopeatila on vaihtunut viidenteen sijaan. Persuja aiemmin kannattaneet äänestäjät ovat siirtyneet kannattamaan demareita, sillä Sdp:lle mitattiin eilen  20,8 prosentin gallupkannatus.

3. Puolue saa syyttää kannatuksen hupenemisesta itseään, tarkemmin sanottuna johtajiaan ja erityisesti puheenjohtaja Timo Soinia. Persupuolue on osoittautunut takinkääntäjäksi, sillä Timo Soinin ja kumppanien ennen vaaleja antamat monet vaalilupaukset ovat osoittautuneet pelkäksi haihatteluksi, kun puolue joutui hallitusvastuuseen. 

4. Puoluetta johdetaan pelolla ja uhkailulla, väitetään. Tämän sai tuta myös puolueen 3. varapuheenjohtaja Sebastian Tynkkynen, joka erehtyi arvostelemaan puolueen hallituspolitiikkaa, mutta tuli erotetuksi puolueesta. Persuissa kytee aika vahva opppositiohenki, mitä osoittaa mm. se, että puolueen nuorisojärjestö valitsi viikko sitten Tynkkysen jatkamaan järjestön puheenjohtajana selvin numeroin. Puolueen viestintävastaava Matti Putkonen ärisee, puhisee ja päästelee asiattomuuksia suorassa tv-keskustelussa ja poistuu välillä kokonaan studiosta. 

5. Persujen ministeriryhmä on saanut olla toistaiseksi rauhassa, mutta myös tällä lohkolla tuntuu nyt hieman kiehuvan. Seiska-lehti kertoi nimittäin eilen, että poliisi tutkii viime heinäkuussa sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylästä jätettyä rikosilmoitusta, joka koskee petosta. Poliisi on vahvistanut saaneensa kyseisen rikosilmoituksen. Epäilty rikos olisi tapahtunut 2009- 2010 eli ennen kuin Mäntylä 2011 valittiin ensimmäisen kerran eduskunnan jäseneksi.

6. Seiskan uutisen mukaan Mäntylä oli lastensa huoltoa koskevan oikeudenkäynnin yhteydessä hakenut valtion varoista kustannettavaa oikeusapua ja kertonut olevansa yksinhuoltaja. Mäntylä oli kuitenkin vuonna 2010 asunut avoliitossa varakkaan merikapteenin kanssa. Mäntylä oli pitänyt itseään yksinasuvana sillä perusteella, että avopuoliso vietti joka toisen kuukauden merellä ja oli kirjoilla Liettuassa. Seiskan mukaan Mäntylälle kustannettiin oikeusapua noin  5 100 eurolla.

7. Hanna Mäntylä kiistää ehdottomasti syyllistyneensä petokseen. Hän selittää joutuneensa parisuhteensa päätyttyä entisen seurustelukumppaninsa perättömien ilmiantojen ja vainon kohteeksi. Hän ei ollut oikeusapua hakiessaan ilmoittanut avomiehensä tuloja, koska niitä ei tarvinnut oikeusaputoimiston tai hänen oman avustajansa mukaan ilmoittaa. Poliisi oli jo kolmisen vuotta sitten tutkinut sanottua petosväitettä, samoin kuin sitä, oliko hän antanut velkajärjestelyä koskevassa asiassa virheellisiä tietoja tuloistaan. Esitutkinnassa päädyttiin kummankin tapauksen osalta siihen, ettei rikosta ollut tapahtunut

8. Petoksen ja avustuspetosrikoksen vanhentumisaika on viisi vuotta. Mäntylän tapauksessa viranomaisten tulisi ilmeisesti pyytää syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamista, jos esitutkintaa päätettäsiin jatkaa ja asia etenisi tämän jälkeen syyteharkintaan. 

9. Oikeusapulain mukaan oikeusavun hakijan taloudellinen asema arvioidaan hänen kuukausittain käytettävissään olevien varojen eli ns. käyttövaran ja varallisuuden perusteella. Käyttövara lasketaan hakijan ja hänen aviopuolisonsa tai avopuolisonsa kuukausittaisten tulojen, välttämättömien menojen ja elatusvelvollisuuden perusteella. Seiska-lehdessä julkaistujen niukkojen tietojen perusteella, joita poliisi ei ole suostunut vahvistamaan, vaikuttaa siltä, että Mäntylän olisi tullut oikeusapua hakiessaan ilmoittaa myös avomiehensä tulot. Toisaalta on mahdollista, että Mäntylä on saanut oikeusaputoimistolta mainitusta asiasta virheellistä tietoa. 

10. Esitutkinnan johtajan mukaan poliisi tekee parissa viikossa päätöksen siitä, eteneekö asia syyteharkintaan. Tällä hetkellä tapahtumien kulkua vielä selvitetään, joten "emme voi sanoa, kuka on syyllistynyt mihinkin", totesi tutkinnanjohtaja Jukka Haataja Lapin poliisista tänään Yle Uutisille.

11. Jos asia etenisi syyteharkintaan, on Hanna Mäntylää pidettävä edelleen syyttömänä.  Ministerin tehtävässä Mäntylä ei voisi silloin enää jatkaa, sillä ministerltä edellytetään rehellisyyttä, jota syytteen nostaminen vakavasti horjuttaisi.  Perussuomalaisten olisi silloin  etsittävä sosiaali- ja terveysministeriksi toinen henkilö. Jos nyt Sipilän hallitus on tuolloin ylipäätään vielä pystyssä.