1144. Paavo Väyrynen palaa eduskuntaan

                                        Enhän minä niin ole sanonut...

1. Kulunut politiikan viikko on ollut täynnä eroamisia ja lolkkauksia. Kirjojakin on julkaistu - Elina Lepomäeltä esimerkiksi - ja ilma on sakeana syytöksistä, vihjailuista ja erilaisista tulkinnoista.

2. Ensin Hjallis Harkimo ilmoitti eroavansa kokooomuksesta ja perustavansa Liike nyt -nimisen liikkeen. Sitten sinisten savonlinnalainen kansanedustaja Kaj Turunen - persu vielä 10 kuukautta sitten - ilmoitti, että hän loikkaa kokoomuksen, koska hän on sielultaan yrittäjähenkinen. Hjallis moitti kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon johtamistyylin, mutta vastavetona Kaj Turunen äityi kehumaan Petteriä rakentavaksi ja asialliseksi johtajaksi. 

3. Keskiviikkona sitten Paavo Väyrynen marssi esiin ja piti - ties kuinka monennen kerran tänä vuonna - oman infonsa siitä, mitä hän aikoo nyt oikein tehdä. Miljöö oli leppoisa, sillä Paavo istui (keinotekoisen) takkatulen ääressä ja kertoi suunnitelmistaan pitkään ja hartaasti. 

4. Mitä Paavo oli nyt keksinyt?  Aika odotetusti Paavo ilmoitti, että hän eroaa keskustan jäsenyydestä, palaa eduskuntaan jo kesäkuun alkupuolella, perustaa oman eduskuntaryhmän ja aikoo asettua ehdolle ensi vuonna sekä eduskuntavaaleihin että eurovaaleihin Kansalaispuolueen ehdokkaana. Lisäksi Paavo kertoi, että hän luopuu keskustan kunnianpuheenjohtan arvonimestä.Presidentivaaliehdokkuudestaan vuonna 2024 Paavo ei sentään mainnnut mitään.

5. Paavo ei eroa keskustasta henkilökohtaisesti, vaan asia junaillaan niin, että Keminmaan keskustaseura, jonka jäsen Pavo on, lopettaa toimintansa. Tämän manööverin tarkoituksena on luultavasti jättää takaportti siltä varalta, että Paavo myöhemmin saisi päähänsä palata puolueen jäseneksi. Hän voisi silloin sanoa, että "enhän minä ole koskaan eronnut keskustasta" sillä, että Keminmaan paikallisosasto lopetti toimintansa. "Minähän olen ollut koko ajan keskustan jäsen".

6. Mutta nyt Väyrynen vakuutti, että hänen ja keskustan välit ovat lopullisesti katkenneet.  katkenneen nyt lopullisesti. Viikkoa aikaismemin Pavo oli vielä kovasti pyrkimässä keskustan puheenjohtajaksi ja, luovuttuaan tuosta hankkeesta, keskustan puoluevaltuuston puheenjohtajaksi. Väyrynen oli keskustellut toista tuntia puheenjohtaja Juha Sipilän kanssa, minkä jälkeen hän ilmoitti luopuvansa puheenjohtajaehdokkuudesta.

7. Keskustan puoluevaltuusto oli koolla viime viikonvaihteessa Lahdessa eikä Väyrysen halu puolueen sääntöjen muutamisesta siten, että hänet voitaisiin Sotkamon puoluekokouksessa valita puoluevaltuuston puheenjohtajaksi, saanut lainkaan kannatusta.

8. Väyrysen moitti tällä viikolla Sipilää johtajuuden puutteesta. Väyrysen mukaan Sipilä ei itse asiassa johda puoluetta, vaan hän antaa valitsemansa pienen joukkueen johtaa. Paavo ei täsmentänyt, keitä hän joukkueella tarkoittaa, vaan viittasi vuoden 2015 hallitusneuvotteluihin, joiden yhteydessä arvioi Sipilällä olevan vääränlainen joukkue ja huonot neuvonantajat. Väyrynen kehotti tutkivia journalisteja selvittämään asiaa. Toimittajien tingatessa, esiin nousi viimein yksi nimi eli Olli Rehn. 

9. Väyrysen mukaan keskusta on luisunut pois alkiolaisuudesta ja ryhtynyt ajamaan markkinaliberalistia oppeja. Hän ennsti, että keskustan kannatus vajoaa  ensin vuoden eduskuntavaaleissa keskisuurten tai pieneten puolueiden tasolle. Kansalaispuolueen Väyrynen aikoo noustaa eduskuntavaaleissa lähes suurtmpien puolueiden tasolle; tavoitteena on 10 prosentin ääniosuus. EU-vaaleissa Väysen tavoitteena on, että KP, siis Kansalaispuolue, saisi kolme paikkaa Euroopan parlamenttiin.

10. Heti tiedotustilaisuutensa jälkeen Väyrynen sai pakit Kansalaispuolueen Sami Kilpeläiseltä ja Piia Kattelukselta, jotka tyrmäsivät suoralta kädeltä Paavon aikeet jtkaa toimintaansa puolueessa. Katteluksen mukaan "Paavon mieli vaihtuu useammin kuin sukat jalassa". Kilpeläinen ja Kattelus huomauttivat, että Väyrynen on erotettu Kansalaispuolueesta ja että Väyrynen on itse julkisuudessa ilmoittanut erostaan. 

11. Väyrysen kanta kysymyksestä on, ettei hän ole suinkaan eronnut KP:n jäsenyydestä, vaan on sanonut ainoastaan "päättävänsä erota", mutta tätä aiettaan hän ei ole kuitenkaan toteuttanut. Riitapukareiden välejä ja sitä, onko Värynen erotettu puolueesta laillisesti, kiistellään parhaillaan Helsingin käräjäoikeudessa. Väyrysen asiamiehenä on oikeustieteen tohtori Kari Uoti, joka pari kuukautta sitten teilasi yhdistysoikeuden johtavien asiantuntijoiden eli Lauri Tarastin ja Heikki Halilan keskustalle antaman "maksetun lausunnon" Väyrysen kelpoisuudesta olla keskustan puheenjohtajaehdokkaana Sotkamon puoluekokouksessa.

12. Keskustan kansnedustaja Mikko Kärnä, joka nousi 2015 eduskuntaan EU-parlamenttiin siirtyneen Paavo Väyrysen ensimmäisenä varamiehenä, lähetti heti Paavo pitämän infon jälkeen medialle tiedotteen, jossa hän toivotti Väyryselle "kaikkea hyvää" ja totesi, että Väyrysellä on lainsäädännön nojalla "kaikki oikeus" palata Brysselistä eduskuntaan. 

13. Mutta vajaa vuorokausi myöhemmin Mikko Kärnän mieli muuttui totaalisesti, sillä "yön yli nukuttuaan" - tässähän Paavo on ollut tunnettu edelläkävijä - Kärnä yllättäen ilmoitti medialle lähettämällään uudelle tiedotteella, että hän aikookin "kynsin hampain" taistella paikastaan eduskunnassa. Kärnä mainitsi, että hän on valmis vaikka nostamaan oikeusjutun tuomioistuimessa, jos Väyrynen "noin vain" veisi hänen paikkansa eduskunnasta. 

14. Kovaa peliä Pohjolassa, eli tarkemmin sanottuna Arkadianmäellä, ei voi muuta sanoa! Sitä, saiko Mikko Kärnä mielensä muutokselle tukea keskustan puoluetoimistosta vai kenties edellä mainitulta "Sipilän joukkueelta", on mahdonta sanoa. Kärnä itse ilmoitti keskustelleensa asiasta "useiden lakimiesten" kanssa; lakimiehiäkin on niin kovin monenlaisia.  Asiassa kiistellään valtiopäiväjärjestyksen ao. pykälän tulkinnasta, jota ei tässä yhteydessä lähteä tarkemmin ruotimaan.  Asiaan ovat alustavasti ottaneet kantaa myös eduskunnan pääsihteeri Maija Paavola ja apulaispääsihteeri Timo Tuovinen. Varmaa on, että kiistakysymyksestä tullaan kuulemaan usein esillä olleita valtiosääntöasiantuntijoita. 

15. Itse en ole kysymystä tarkemmin pohtinut, koska asia on mielestäni muutenkin jokseenkin selvä. Kiista ei ratkea suinkaan pelkästään eduskunnan työjärjetyksen nojalla, vaan ensijaisesti perustuslain ao. säännöksen tulkinnalla. 

16. Perustuslain 28 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan edustajantoimen hoitaminen keskeytyy siksi ajaksi, jonka kansanedustaja toimii Euroopan parlamentin jäsenenä. Kun säännöksessä ei puhuta mitään siitä, milloin kansanedustaja palaa EU-parlamentista eduskuntaan, on järkevää tulkita lainkohtaa niin, että se koskee myös tilannetta, jossa kansanedustaja haluaa palata eduskuntaan kesken EU-parlamentin toimikauden. Meillä on vuosien varrella nähty erilaisia hyväksyttäjä "loikkia" eduskunnasta Brysseliin ja takaisin, joten olisi varsin kummallista, jos Paavo Väyrysen kohdalla otettaisiin yhtäkkiä käytäntöön aivan uusi tulkinta, joka estää kansanedustajaa palaamasta eduskuntaan.

17. Paavo Väyrynen palaa siis eduskuntaan kesäkuun alkupuolella, jolloin hän ehtinee mukaan sotesta käytäviin ratkaiseviin äänestyksiin. Paavo on jo ehtinyt ilmoittaa äänestävänsä sotea vastaan. Kun sotea vastaan äänestävät myös Elina Lepomäki ja (varsin todennäköisesti) Hjallis Harkimo sekä kenties muutama muukin kansandustaja, ei soten läpimeno ole suinkaan varma asia. Pääministeri Juha Sipilä joutuu anelemaan tukea oppositiosta, lähinnä KD:n ja RKP:n yksittäisiltä kansanedustajilta.

18. Paavo Väyrysen paluu eduskuntaan on monille mieluinen asia jo siksi, että se tuo eduskuntaan kauan kaivattua lisäväriä, vilkastuttaa keskustelua ja lisää muutenkin suuren yleisön politiikantekoa kohtaan osoittamaa kiinnostusta. 

1139. Paavo Väyrynen erotettu kansalaispuolueesta

                                       Väyrynen tiedotustilaisuudessa 5.3. klo 14

1. Suomen poliitisessa elämässä on tapahtunut parin viikon aikana vaikka mitä. Tuntuu siltä, että melkein joka päivä tulee ilmi erilaisia salaliittoteorioita, kähmintöjä, erottamisia, uhkailuja, syytöksiä jne. Jopa oikeuteen eli leivättömän pöydän ääreen on jouduttu menemään ja lisää "käräjöintiherkkua" on jatkossakin luvassa. Sote-uudistuksen läpimenokin kangertelee edelleen,

2. Viime viikolla Paavo Väyrysen perustama kansalaispuolue (KP) ilmoitti erottavansa Väyrysen puolueen jäsenyydestä. Puolueen johtohenkilöiden eli puheenjohtaja Sami Kilpeläisen ja varapuheenjohtaja Piia Katteluksen mukaan erottamisen taustalla ovat talousepäselvyydet ja Väyrysen lähteminen ehdolle keskustan puheenjohtajakisaan. Taloudellisilla epäselvyyksillä tarkoitetaan tilinkäyttöön liitttyviä väärinkäytöksiä ja vaaliraharikkomuksia, joissa olisi kyse viisinumeroisista summista.  

3. Tiedotteen mukaan kansalaispuolueen puoluehallitus on joutunut erottamaan Paavo Väyrysen, koska tämä on toiminnallaan vahingoittanut puoluetta. Erottamisen syinä ovat myös luottamusaseman väärinkäyttö puoluehallituksen jäsenenä ja pyrkiminen keskustan puheenjohtajaksi. Tiedotteen mukaan puoluehallitus pitää "valitettavana ja surullisena", että Väyrynen ei ole sitoutunut perustamansa puolueen kehittämiseen. Puheenjohtaja Sami Kilpeläinen on syyttänyt Väyrystä mittavista väärinkäytöksistä. Puoluehallituksen kolmas  aktiivinen jäsen on Tuula Komsi.  

4. Paavo Väyrynen kiistää odotetusti kaikki väärinkäytössyytökset ja vaaliraharikkomukset ja pitää mainituja väitteitä järjettöminä. Väyrynen kertoo joutuneensa tukemaan presidentinvaaleja varten perustetun valitsijayhdistyksen toimintaa lainaamalla sille 42 000 euroa ja että hänellä on puolueelta "huomattavat ja kiistattomat saatavat." Väyrysen mukaan meneillään on kolmen koplan eli Sami Kilpeläisen, Piia Katteluksen ja Tuula Komsin ajama puolueen laiton kaappausyritys.

5. Näyttää ilmeiseltä, että kansalaispuolue on jakautunut kahtia eli väyrysläisiin ja edellä mainitun kolmen koplan johtamaan joukkoon. Viime viikovaihteessa molemmat ryhmittymät pitivät omia kokouksiaan, joiden päätöksistä ulkopuolisen on vaikea saada selvää. Paavo Väyrysen mukaan Oulun Hotelli Lasaretissa pidetyssä puolueen vuosikokouksessa, johon osallistui 15 henkeä, puoluehallitukseen valittiin Akseli Erkkilä, Seppo Hauta-aho ja Paavo Väyrynen; puoluehallituksen puheenjohtajaksi tuli Hauta-aho. Sami Kipeläinen ja kumppanit puolestaan katsovat, että väyrysläisten kokous oli laiton ja puolue toimii heidän johdossaan. Niin tai näin, puolueella on nyt kaksi puoluehallitusta.

6. Väyrysen lainopillisena asiamiehenä toimii ilmeisesti edelleen oikeustieteen tohtori Kari Uoti. Väyrynen on hankkinut Helsingin käräjäoikeudesta päätöksen, jolla "kolmen koplan" koolle kutsuman ja 20. helmikuuta pidetyn puoluehallituksen päätösten täytäntöönpano on väliaikaisesti keskeytetty  ja kielletty. Edessä lienee muitakin osapuolten vireille panemia oikeusjuttuja, joten Väyrynen tarvitsee jatkossakin todella pätevää juristia.

7. Kansalaispuolueen varapuheenjohtaja Piia Kattelus kertoi eilen, että kansalaispuolue on jättänyt esitutkintapyynnön Paavo Väyrysen tilinkäyttöön ja vaalirahoihin liittyen.
Helsingin poliisin talousrikosyksikön johtaja Ismo Siltamäki vahvistaa, että Helsingin poliisi on vastaanottanut tutkintapyynnön Paavo Väyrysen tapaukseen liittyen. Pyyntö tehtiin viime viikolla. Siltamäki ei suostu kuitenkaan tarkentamaan, mihin yhteisöön tai henkilöön tutkintapyyntö liittyy.

8. Jos kansalaispuolueen erottamispäätös pysyy voimassa, Paavo Väyrynen on vapaa mies osallistumaan ehdokkaana keskustan puheenjohtajaksi. Mutta palaisiko Väyrynen lupauksensa mukaisesti eduskuntaan 12. kesäkuuta, jos hän häviää keskustan puheenjohtajakisan Juha Sipilälle ja mitä ryhmittymää hän tulisi parlamentissa edustamaan? 

9. Politiikassa on muutenkin edessä mielenkiintoisia aikoja. Hajoaisiko Juha Sipilän hallitus, jos kokoomuksesta löytyy Elina Lepomäen lisäksi muitakin kansanedustajia, jotka äänestävät sote-uudistusta ja maakuntauudistusta vastaan ja eduskuntaan tulee vielä Paavo Väyrynen, joka melko varmasti haluaa kaataa sote-uudistuksen? Näin Sipilä on uhannut julkisesti tehdä. 

10. Minusta hallitus voisi aivan hyvin kaatua, jolloin maassa järjestettäisiin uudet eduskuntavaalit ilmeisesti syksyllä. Hallituksen eväät on syöty ja johtavat  hallituspuolueet eli keskusta ja kokoomus riitelevät keskenään. SDP on noussut kannatusmittauksissa maan suosituimmaksi pulueeksi. Jos demareilla olisi Antti Rinnettä valovoimaisempi puheenjohtaja, ei seuraavasta pääministeripuolueesta olisi eduskuntavaalien jälkeen epäselvyyttä. 

11. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on kyselyjen mukaan Petteri Orpon jälkeen maan toiseksi suosituin pääministeriehdokas. Pitäisikö Li Anderssonin ja Antti Rinteen vaihtaa keskenän paikkaa, eli Rinne johtaisi neljä vuotta vasureita ja Li Andersson puolestaan demareita? 

12. Kokoomuksen todellinen voimamies on Jan Vapaavuori, joka arvostelee säälimättömästi sotea ja maakuntauudistusta. Gallup-kyselyjen mukaan hallituspuolueita kannattaa yhteensä enää noin 38 prosenttia vastaajista. Siniset roikkuu epätoivoisesti hallituksessa viiden ministerin voimin, vaikka puoletta kannattaa vain 1,5 prosenttia vastaajista. Ennenaikaisissa vaaleissa sinisistä päästäisiin vihdoin eroon.

13, Paavo Väyrynen on tehnyt poliisille tutkintapyynnön kolmesta perustamansa kansalaispuolueen vastuuhenkilöstä. Tämän hän kertoi tiedotustilaisuudessaan tänään 5.3. klo 14. Väyrysen mukaan häntä syytetään valheellisesti kansalaispuolueen tilinkäyttöön liittyvistä väärinkäytöksistä ja luottamusaseman väärinkäytöstä. Väyrynen katsoo, että asiassa on syytä epäillä kunnianloukkausta tai mahdollisesti törkeää kunnianloukkausta.

14. Väyrysen mielestä "Kolmen koplan" (Kilpeläinen, Kattelus, Komsi) järjestämässä viime lauantain kokouksessa uhmattiin Helsingin käräjäoikeuden viimeviikkoista päätöstä, jolla keskeytettiin puolueen hallituksen päätösten täytäntöönpano. Oikeuden ratkaisu koski kokouksia joulukuussa ja helmikuussa. Väyrysen mukaan lauantain kokous oli samalla tavoin laittomasti järjestetty. Hän kertoi nostavansa käräjäoikeudessa moitekanteet "koplan" kokouksissa tehtyjen päätösten mitätöimiseksi.

1137. Paavo Väyrynen ei hellitä

1. Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen ei aio luopua aikeistaan pyrkiä keskustapuolueen (kesk) johtoon ensi kesäkuun Sotkamon puoluekokouksessa.

2. Väyrynen tyrmää puoluehallituksen tulkinnan, jonka mukaan hänen ei olisi keskustan nykysääntöjen mukaan mahdollista haastaa Juha Sipilää puheenjohtajakilvassa. Syynä on se, että Väyrynen on toisen puolueen eli perustamansa kansalaispuolueen (kapu) jäsen.

3. Tuntuu selvältä - ilman asiantuntijalausuntojakin - ettei oman uuden puolueen perustanut, kahden puolueen jäsenkirjaa kantava Väyrynen voi pyrkiä keskustan puheenjohtajaksi. Keskustan johto rohkeni tehdä tämän johtopäätöksen viime torstaina vasta saatuaan asiasta kahden yhdistysoikeuden asiantuntijan eli ministeri Lauri Tarastin ja professori Heikki Halilan lausunnon. Asiantuntijat katsoivat, että keskustan puheenjohtajaksi ei voida sääntöjen mukaan valita puolueen perusjärjestön jäsentä, joka kuuluu muuhun puolueeseen.

4. Varovainen toimintatapa osoittaa, että keskustan johto haluaa pelata varman päälle, koska Paavo Väyrystä ei ole syytä aliarvioida. Väyrynen kyykytti keskustaa pahemman kerran viimeksi tammikuun presidentinvaalissa, jolloin hän sai vaalissa annetuista äänistä 6,1 prosenttia, kun taas keskustan Mati Vanhanen joutui tyytymään 4,1 prosenttiin.  

5. Keskustan puoluehallitus ei rohjennut erottaa Värystä puolueesta,  vaan tyytyi vain toteamaan, ettei Väyrysellä ole oikeutta olla ehdokkaana keskustan puheenjohtajavaalissa. 
Päätös tuo Paavo Väyryselle lisää julkisuutta ja sitä hän hankkii myös jatkossa keskustan kustannuksella arvostelemalla puolueen omaksumia linjanvetoja. 

6. Väyrynen tietää, ettei hänellä ole minkäänlaisia mahdollisuuksia  tulla valituksi keskustan puheenjohtajaksi. Pyrkimällä tehtävään hän pystyy kuitenkin puhuttelemaan kannattajiaan ja profiloitumaan perustamansa kansalaispuolueen johtajana. Kannattajilleen Väyrynen antaa ymmärtää, että kansalaispuolueen linja ja arvot ovat perinteistä alkiolaisuutta, jonka keskusta on hylännyt.

7. Väyrysen mukaan puoluehallituksen kannanotto tähtää siihen, että puoluekokoukseen valmistauduttaessa vältettäisiin perusteellinen keskustelu puolueen linjasta ja tulevaisuudesta. Puoluehallitus toivoo, että keskustan piirit, kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset ottavat toiminnassaan huomioon sen omaksuman tulkinnan.

8. Väyrynen antaa ymmärtää, että keskustan johto osti Laurin Tarastilta ja Heikki Halilalta itselleen edullisen asiantuntijalausunnon torpatakseen hänen aikeensa haastaa puheenjohtaja Juha Sipilä Sotkamossa. Väyrysen mukaan lausunto on "heppoinen" ja osoittaa vain, että keskustan säännöt ovat tulkinnanvaraiset. Puoluehallituksella ei Väyrysen mukaan ole oikeutta evätä hänen puheenjohtaja-aikeitaan, sillä kysymys hänen vaalikelpoisuudestaan ratkaistaan vasta Sotkamon puoluekokouksessa.

9. Keskustan entinen puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki sanoi pari päivää sitten kolumnissaan, että kevään aikana keskusta järjestää tilaisuuksia puheenjohtajaehdokkaille. Jäätteenmäki antoi ymmärtää, että niiden avulla Väyrynen haluaisi maksattaa kansalaispuolueen eduskuntavaalikampanjaa keskustalla.  Anneli Jäätteenmäki ennustaa, että Paavo Väyrysen uskollisimmat kannattajat lähtevät keskustasta hänen matkaansa ennemmin tai myöhemmin.

10, Paavo Vyrynen on saanut tuekseen oikeustieteen tohtori Kari Uotin, joka Väyrysen mukaan otti häneen yhteyttä ja tarjoutui laatimaan vastineen Tarastin ja Halilan asiantuntijalausuntoon.

11. Vastineessaan Uoti lykkää Tarastin ja Halilan lausunnon ja sanoo, että lausunto ei ole analyysi lain sisällöstä, vaan selvitys tavasta päästä ennalta määrättyy tai tavoiteltuun lopputulemaan liittyen keskustan tulevan kesän puheenjohtajavaaliin. Uotin mukaan tämän tyylisiä lausuntoja käytetään hyvin tavanomaisesti tuomioistuimissa pyrittäessä edistämään oman tavoitteen toteutumista. Uoti pitää asiantuntijalausuntoa sisäisesti ristiriitaisena. Hänen mukaansa keskustan nykyisten sääntöjen mukaan riittää, että puheenjohtajaehdokas on keskustan jäsen.

12. Uotin mukaan puoluekokouksen relevantit päätökset voidaan riitauttaa ja viedä Helsingin käräjäoikeuden tutkittavaksi mahdollisesti täytäntöönpanokieltovaatimusten kera, jos keskusta päätyy toimimaan lausunnossa esitetyn mukaisesti eli käytännössä estämään Väyrysen puheenjohtajaehdokkuuden. Keskusta menisi seuraaviin vaaleihin epätietoisena siitä, kuka on puolueen oikea puheenjohtaja ja Suomi eläisi epävarmuudessa, perustuuko pääministerin asema asianmukaiseen valintamenettelyyn, Uoti arvioi.

13. Voi voi, jo nyt on aikoihin eletty! Vaikuttaa vahvasti siltä, että väitteillään Kari Uoti haluaa lähinnä vain maalailla piruja seinälle. Väyrynen ja Uoti tarvitsisivat väittteidensä tueksi jotakin kättä pidempää, eli yhdistysoikeuteen perehtyneen asiantuntijan kannanoton. Suomessa tämän alan asiantuntijat ovat kuitenkin aika harvassa. Alan kaksi tunnetuinta asiantuntijaa ovat juuri Tarasti ja Halila, joten keskustan johto teki järkevästi pyytäessään heiltä yhteisen lausunnon. Olisi melkoinen ihme, jos Suomesta löytyisi sellainen guru, joka katsoisi, että Väyrysellä olisi kelpoisuus tavoitella keskustan puheenjohtajuutta vaikkei hän eroaisi kansalaispuolueen jäsenyydestä.

1010. Matti Vanhanen haluaa pressaksi

                             Pikkuvanhanen ja Isovanhanen, Matteja molemmat

1. Ex-pääministeri (2003-2010) ja keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Matti Taneli Vanhanen (60) ilmoitti eilen tavoittelevansa puolueensa presidenttiehdokkuutta. Asiasta kertoi ensin keskustan puoluelehti Suomenmaa, minkä jälkeen Vanhanen vahvisti tiedon. 

2. Matti Vanhanen on toiminut kansanedustajana vuodesta 1991 vuoteen 2010. Edellisellä vaalikaudella hän toimi Perheyritysten liiton toimitusjohtajana, mutta nousi takaisin eduskuntaan kevään 2015 vaaleissa.

3. Keskustan kansanedustajille Vanhanen kertoi halukkuudestaan presidentiksi niin ikään eilen. Keskustan työvaliokunta päätti alkuviikolla ehdottaa puoluehallitukselle, että keskusta asettaisi presidenttiehdokkaansa jo ensi kesäkuussa Seinäjoella pidettävässä puoluekokouksessa. 

4. Mikä kumman hoppu keskustalla on asiassa? Presidentivaalithan pidetään vasta alkuvuonna 2018. Miksi keskusta haluaa valita oman ehdokkaansa jo lähes kaksi vuotta ennen vaaleja? Mikään toinen puolue ei ole vielä tänä vuonna aikeissa ilmoittaa omaa ehdokastaan. Presidentti Sauli Niinistö päättää vasta ensi vuoden alkupuolella, lähteekö hän tavoittelemaan toista kautta.

5. Onko Matti Vanhanen keskustan ainoa ehdokas presidentiksi? Siltä tuntuu, sillä ainakin puolueen johto tuntuu olevan varma asiasta. Vanhasen ehdokkuudesta lienee sovittu alustavasti puolueen työvaliokunnan kokouksessa, jossa päätös puolueen ehdokkaan valitsemisesta kesäkuun  puoluekokouksessa tehtiin. 

6. Työvaliokunnan kokouksesta ei ehtinyt kulua kuin pari kolme päivää kun Matti Vanhasen kiirehti ilmoittamaan ehdokkuudestaan. Vanhanen sanoo kypsytelleensä päätöstä "viime viikkojen aikana". Hän päätti ilmoituksestaan ennen kuin puolueen piirikokoukset kokoontuvat. Vanhanen siis haluaa, että piirikokoukset ilmoittaisivat seisovansa yhtenä miehenä ja naisena hänen ehdokuutensa takana. Vanhanen uskoo saavansa vastaehdokkaita,  ja tätä mahdollisuutta vilautti eilen myös keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä Brysselissä. 

7. Riittävän uskottavia vastaehdokkaita ei kuitenkaan tunnu löytyvän. Olli Rehn ei tiettävästi sunnittele pressaehdokkuutta vaan haluaa mieluummin Erkki Liikasen seuraajaksi Suomen Pankin pääjohtajana.  Rehn ajatellee, että hänen on turha lähteä haastamaan Sauli Niinistöä vuoden 2018 vaaleissa, mutta vuoden 2024 vaaleissa hän sitä vastoin voisi olla arvostettuna pääjohtajana aivan hyvin käytettävissä. 

8. Toinen ex-pääministeri (1991-95) Esko Aho voisi periatteessa ilmoittautua kisaan, mutta tuskin hän sitä tekee. Aho on parhaillaan tyrkyllä Venäjän suurimman pankin Sberbankin hallintoneuvoston jäseneksi; Venäjän keskuspankki omistaa pankista yli puolet.  Ahon idänsuhteet olisivat muutenkin kunnossa, sillä hän Suomalais-Venäläisen kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja ja suomalaisten Venäjän-kauppaa käyvien suuryritysten perustaman East Officen hallituksen puheenjohtaja. Sherbankin nettovoitto laski viime vuonna 23 prosenttia edellisen vuoden tuloksesta. Pankki on ollut loppuvuodesta 2014 lähtien Yhdysvaltojen Venäjän-vastaisten pakotteiden listalla. Esko Aho katsoo, etteivät pakotteet estäisi hallitustyöskentelyä Sherpankissa. - Toivotaan niin. Ehkäpä Esko Aho, entinen Kannuksen elinkeinoasiamies, saa hieman uutta puhtia pankin toimintaan!

9. Kepun mahdollisina presidenttiehdokkaina mainitaan usein myös naispuoliset ex-pääministerit  Annelli Jäätteenmäki ja Mari Kiviniemi. Heidät voidaan kuitenkin viimeistään nyt eli Matti Vanhasen ulostulon jälkeen jättää pois laskuista, eikä heillä sitä paitsi olisi mitään mahdollisuutta menestyä edes kepun esivaalissa.

10. Matti Vanhanen sanoi eilen, että hänelle on tullut ehdokaspyyntöjä usealta taholta, joten "pakkohan sitä oli ryhtyä miettimään." Vanhaselle "kävi" siis aivan samalla tavalla kuin Jan Vapaavuorelle, joka on miehen oman kertoman mukaan saanut kehotuksia ryhtyä kokoomuksen puoluejohtajakisaan "sieltä ja täältä, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä." Myös puoluejohdosta Vanhasta on pyydetty tavoittelemaan ehdokkuutta. Tämä tarkoittaa suomeksi sanottuna sitä, ettei pääministeri juha Sipilä lähde itse kisaan mukaan. Kun Vanhanen ei päässyt ministeriksi, Sipilä lienee päättänyt antaa Vanhaselle eräänlaisena  lohdutuspalkintona keskustan presidenttiehdokkuuden.  Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajuutta on pidetty liian vähäpätöisenä korvikkeena Vanhaselle. Vanhanen kertoi eilen luopuvansa  eduskuntaryhmän johdosta.

11. Matti Vanhanen osallistui presidenttivaaleihin jo vuonna 2006. Hän jäi tuolloin ensimmäisellä kierroksella kolmanneksi eikä siten selviytynyt toiselle kierrokselle. Vanhanen sai tuolloin 562 000 ääntä, mikä oli n. 19 prosenttia annetuista äänistä. Tulos oli istuvalle pääministerille hieman nolo, sillä Vanhasen ääniosuus oli selvästi huonompi kuin keskustan menestys vuoden 2003 eduskuntavaaleissa, jotka puolue voitti pitkälti Anneli Jäätteenmäen ansiosta. Kun Anneli joutui luopumaan, tuli Matista sattumapääministeri. Nyt Vanhanen vähättelee vuoden 2006 tulosta ja vetoaa siihen, että vaalikampanjansa jäi tuolloin liian lyhyeksi eikä hän voinut pääministerinä kunnolla haastaa istuvaa presidenttiä. Vanhasen kannattajat ja keskustan puuhamiehet yrittivät kuitenkin aivan tosissaan, Matista julkaistiin jopa yksi vaalikirja nimelltään "Se on ihan Matti".

12. Vanhanen sanoo tavoittelevansa nyt ehdokkuutta ”tosissaan ja vakavalla mielellä”. Matin tavoitteena on presidentin virka, ei siis pelkkä ehdokkuus vaaleissa. Vanhanen: ”Kyllä se on tavoite. Tämä on erittäin vakava päätös ja tehty täysin riippumatta siitä, mitä istuva presidentti  aikoo tehdä.” Hän aikoo keskustella ihmisten kanssa "hyvin paljon" ulkopolitiikasta. Seuraavat kaksi vuotta Vanhanen aikoo keskittyä nimenomaan ulkopolitiikkaan. Vanhanen julkaisi alkuvuodesta omakustanteena ulkopolitiikkaa käsittelevän kirjan. Siinä hän esittää huolensa Venäjän aikeista ja kannustaa Suomea tiiviimpään yhteistyöhön Ruotsin kanssa. - Tässä suhteessa ei mitään uutta, sillä Suomessa kaikki ulkopolitiikasta vähänkin perillä olevat lienevät mainituista asioista samaa mieltä.

13. Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki ei aio ilmoituksensa mukaan tavoitella keskustan presidenttiehdokkuutta. Matti Vanhasen ehdokkuutta Jäätteenmäki pitää hyvänä asiana, mutta Matin tukijaksi ei hän kuitenkaan suoralta kädeltä lähde. Jäätteenmäki haluaa katsoa, keitä muita lähtee ehdokaskisaan mukaan. Jäätteenmäki pitää presidenttikisaa kenelle tahansa ehdokkaalle haastavana, jos Sauli Niinistö haluaa tehtävässä jatkaa.

15. Matti Vanhasen vime helmikuun alussa julkaiseman omakustanteen nimenä on yksikenkertaisesti Ulkopolitiikkaa; se on luettavissa netissä. Vain reilua viikkoa aikaisemmin ilmestyi keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrysen kirja Eihän tässä näin pitänyt käydä. Väyrysen kirja ennakoi hänen uutta puoluehankettaan, josta hän ilmoitti vain viikko kirjansa ilmestymisen jälkeen. Väyrysen Kansalaispuolue on jo merkitty yhdistysrekisteriin ja kohtapuolin lienee vuorossa puolueen rekisteröinti.

16. Keskustan presidenttiasiassa ottaman varaslähdön yhtenä tavoitteena on voinut olla   Paavo Väyrysen presidenttiehdokkuuden kaataminen ja huomion suuntaminen pois Kansalaispuolueesta. Ensiksi mainitun tavoitteen osalta kepun manööveri iski kuitenkin harhaan. Paavo Väyrynen kertoo nimittäin tänään HS:ssa, ettei hän lähde presidenttikisaan "missään tapauksessa" eikä siis aio tavoitella keskustan presidenttiehdokkuutta, johon hänellä olisi keskustan jäsenenä teoreriassa mahdollisuus. Väyrynen ilmoittaa kannattavansa Sauli Niinistön jatkokautta luottaen siihen, että Niinistö pitää Suomen Paasikiven linjalla ja huolehtii siitä, että Suomi säilyy sotilaallisesti liittoutumattomana ja puolueettomana maana. Väyrynen pitää todennäköisenä, että Niinistö tähtää toiselle kaudelle. Matti Vanhasen ehdokkuutta Väyrynen ei halunnut kommentoida sanallakaan.

17. Keskustan kannattajien äänet saattavat presidentinvaaleissa jakautua aika tasaisesti Matti Vanhasen ja Sauli Niiistön kesken. Tämä voi olla tekijä, joka pudottaa Vanhasen tällä kerralla finaalista eli vaalien toiselta kierrokselta, jos toista kierrosta Niinistön ylivoimaisuuden takia edes tarvitsee toimittaa.

1002. Paavo Väyrynen perustaa oman puolueen

                            Ehei, en minä aio keskustan jäsenyydestä erota...

1. Keskustan kunniapuheenjohtaja, europarlamentaarikko Paavo Väyrynen kertoi tänään perustavansa uuden puolueen. Hän ilmoitti asiasta verkkosivuillaan olevassa "Vapaus valita" -kirjoituksessaan. Väyrysen päätöksestä kertoi ensimmäisenä, ei suinkaan Suomenmaa, vaan Maaseudun Tulevaisuus.

Väyrysen tiedote

2. Väyrysen puolueen nimeksi tulee Kansalaispuolue ry (Medborgarpartiet r.f.). Se on tarkoitus merkitä puoluerekisteriin, kun edellytykset tähän täyttyvät. Puoluerekisteriin päästäkseen uusi puolue tarvitsee 5 000 kannattajakorttia. Tämä lienee jokseenkin helppo tehtävä Väyryselle, joka keräsi euroa koskevan kansalaisaloitteensa tueksi puolessa vuodessa 53 000 nimeä.

3. Puolueen jäseninä tulisivat olemaan vain eduskunnan ja EU-parlamentin jäsenet, jotka kaikki kuuluvat puoluehallitukseen. Kansalaispuolueelle muodostetaan tukiryhmä, johon voivat kuulua sellaiset sitoutumattomat ja myös eri puolueisiin lukeutuvat suomalaiset, jotka kannattavat uuden puolueen tavoitteita. Tukiryhmään voi liittyä Väyrysen kotisivun kautta. Väyrynen näyttäisi kalastelevan kannattajikseen myös muiden puolueiden kansanedustajia ja jäseniä. Nähtäväksi jää, kelpaako tällainen hanke ja tavoite rekisteröintivaiheessa vaaliviranomaisille.

4. Uuden puolueen tärkein ja kiireellisin tehtävä on Suomen irrottaminen euroalueesta. Omaan kelluvaan valuuttaan siirtymisen lisäksi puolue pyrkii rakentamaan ”tasa-arvoista ja hajautettua ihmisyyden yhteiskuntaa” ja vastustaa keskittävää metropolipolitiikkaa. Puolue tulee vastustamaan keskittävää metropolipolitiikkaa ja pyrkii kehittämään tasapuolisesti koko Suomea. 

5. Väyrynen ilmoittaa jatkavansa aluksi europarlamentaarikkona Kansalaispuolueen jäsenenä; tämä on mahdollista sitten, kun uusi puolue on merkitty puoluerekisteriin.  Eduskuntaan Väyrynen aikoo palata "joskus vaalikauden mittaan".  Väyrynen aikoo olla ehdolla vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Vuoden 2018 presidentinvaaleista hän ei mainitse mitään, mutta olisi suoranainen ihme, jollei Paavo pyrkisi presidentiksi. Se olisi hänelle jo neljäs kerta.

6. Väyrynen kehottaa Keskustan toiminnassa mukana olevia kannattajiaan jatkamaan työtään puolueessa ja vaikuttamaan sen poliittiseen linjaan. Tarkemmin Väyrynen kertoo hankkeestaan huomenna pidettävässä tiedotustilaisuudessa.

7. Keskustaväki on ollut hämmentynyt Väyrysen aikeesta. Puoluesihteeri Timo Laaninen sanoo olevansa hyvin yllättynyt ja suorastaan järkyttynyt Väyrysen päätöksestä. Laanisen mukaan Väyrynen oli hänen suuri idolinsa 70-luvulla, ja yhdessä he ovat kestäneet monet poliittiset myrskyt. Laaninen on ollut kolme kertaa aktiivisesti mukana Väyrysen tasavallan presidentinvaalikampanjassa.

8. Vasta hieman vähän yli viikko sitten Paavo Väyrynen kertoi, ettei hän aio erota keskustan jäsenyydestä. Hän ilmoitti 25.1. kyllä luopuvansa hänellä vielä olevista puoluetehtävistä. Väyrynen kertoi asiasta blogijutussaan "Uusi alku". Samana päivänä julkaistiin hänen uusin kirjansa "Eihän tässä näin pitänyt käydä." Kirjan Väyrynen ilmoitti kirjoittaneensa yhdessä viikossa. Tuolloin jo voitiin painavilla perusteilla otaksua, että keskustapuolue ei jää Paavo Väyrysen viimeiseksi puolueeksi.

9. Väyrysen ilmoitus tulee todella kreivin aikaan, sillä niin heikosti Suomella menee juuri nyt. Kusessa ollaan, sillä maan bruttokansantuote kyntää pohjamudissa, vienti ei vedä, Suomen kilpailukyky on Euroopan heikoimpia, työllisyys pahenee kuukausi kuukaudelta. EU-maista vain Kreikalla menee huonommin kuin Suomella. Pakolaisia eli ns. turvapaikanhakijoita virtaa Suomeen lännestä ja idästä. Presidentti Sauli Niinistö on huolissaan, minkälaisia ihmismassoja itärajan takaa pyrkii Venäjän johdon suosiollisella avustuksella Suomeen tämän vuoden kuluessa.

10. Voisi ennustaa, että Paavo Väyrysen Kansalaispuolue saa eduskuntavaaleissa 2018 enemmän kansanedustajia kuin perussuomalaiset. Keskustan vaalimenestys tulee heikkenemään merkittävästi edellisistä eduskuntavaaleista. Persujen kannattajia siirtynee melko runsaasti Väyrysen puolueen tukiryhmään, koska Timo Soini ei enää aja Suomen eroa eurosta. Soini reissailee ulkoministerinä ympäri maailmaa. Eduskunnassa Soinia ei juuri näy, tällä viikolla on viettänyt aikaa Yhdysvalloissa ja osallistunut Barack Obaman rukousaamiaiselle, huomenna hän vierailee Hollannissa jne.  Mutta eiväthän Suomen asiat tulee reilaan, vaikka Timo Soini olisi miten harras katolilainen tahansa, kävisi rukoilemassa siellä ja täällä tai matkustelisi maailman ympäri myötä- ja vastapäivään.

11. Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev näyttää naruttavan pakolaisasiassa Juha Sipilää mennen tullen. Pääministerit tapasivat viikko sitten Pietarissa, mutta ilman minkäänlaista tulosta ja nyt herrat soittelevat toisilleen kerran viikossa. Medvedev ei kuitenkaan lupaile muutosta itärajan tilanteeseen, vaan juttelee Sipilän kanssa niitä näitä virkamiesten välisistä neuvotteluista. Venäläisten aikeista kukaan Suomen johdossa ei tunnu tietävän tai saavan irti mitään tolkkua. Ukrainan kriisin alkuvaiheissa Sauli Niinistö oli aktiivinen ja soitteli Vladimir Putinille tuon tuostakin ja kävi tapaamassa Putinia Venäjällä. Mutta nyt kun presidentin oma Isänmaa on pulassa, Niinistö on Venäjään nähden hissukseen ja odottelee peloissaan, mitä kauheaa itärajan takaa tuleman pitää.

12. Ne, jotka haluavat Suomen eroa eurosta ja kaipaavat muutenkin suomalaisen politiikan menoon todellista muutosta, liittyvät kukaties sankoin joukoin Väyrysen puolueen tukiryhmään. Suomi on mennyt lähestulkoon joka joka suhteessa alamäkeä vuodesta 2008 lähtien eikä tunnelin päässä näy vieläkään valoa. Aika näyttää, onko Paavo Väyrysestä ja hänen uudesta puolueestaan Suomen pelastajaksi.

PS 5.2.

13. Tänään 5.2. pitämässään tiedotustilaisuudessa Paavo Väyrynen yllätti jälleen. Hän nimittäin keroi, ettei aiokaan erota keskustapuolueen jäsenyydestä, vaikka hän perustaa uuden Kansalaispuolueen. Väyrynen sanoo, että Keskustan asia on päättää, mitä he hänen suhteensa tekevät.  Kansalaispuolue lähtee Väyrysen mukaan siitä, että sen jäsen ja tulija voi olla muunkin puolueen jäsen. Sen sijaan keskustan säännöt sanovat, että muiden puolueiden jäsenyyttä ei sallita. 

14. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä sanoi eilen, että kahden puolueen jäsen ei voi olla. Väyrysen mukaan tämä ei kuitenkaan koske puolueiden paikallisyhdistyksiä. "Mehän emme ole puoleen jäseniä, vaan paikallisyhdistyksen jäseniä", hän perusteli. Väyrynen aikoo jatkaa toimimista Keminmaan kunnanvaltuustossa. Uusi Kansalaispuolue toimisi Väyrysen mukaan vain parlamentaarisena puolueena. Tämä malli on tuttu Isosta-Britanniasta. Sen jäseninä olisi pelkkiä kansanedustajia, eikä sillä olisi lainkaan paikallispoliittista toimintaa.