1087. Sote kiristää hallituspuolueiden välejä ym.mukavaa

Mitäs me sankarimiehet ja presidentit! Sauli Niinistö vieraili Astanassa Kazakskstanissa 19.-20.6. ja tapasi maan diktaattorin, henkilöpalvonnasta ja itsevaltiudestaan tunnetun Nursultan Nazarbajevin. Lämpimät ovat herrojen välit. Veljekset kuin ilvekset, karhun kanssa painii lyön ja kaiku ympäri kiirii. 

1. Eduskunnan perustuslakivaliokunta käsittelee tällä viikolla maakuntauudistusta ja sote-uudistukseen sisältyvää valinnanvapautta koskevia lakeja. Käsittelylle on varattu aikaa koko viikko eli maanantaista perjantaihin. 

2. Näissä asioissa ollaan nyt ratkaisujen  äärellä. Tämän huomaa myös siitä, että kahden hallituspuolueen eli keskustan ja koomuksen välit  ovat alkaneet kiristyä; uusi vaihtoehto -niminen hallitusryhmä on hallituksessa vain ottopojan asemassa. Tästä hallitukselle osuva nimi: Sipilän "ottopoikahallitus".

3. Kokoomuksen soteasioiden pääneuvottelija sisäministeri Paula Risikko esitti aamulla Lännen Median välityksellä, että maakuntalakien ja sote-järjestämislain käsittely on keskeytettävä eduskunnassa, mikäli sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapausmalliin on tehtävä muutoksia perustuslakivaliokunnan lausunnon seurauksena.

4, Lännen Median valiokuntalähteiden mukaan perustuslakivaliokunnan lausunnossa ollaan päätymässä siihen, että maakuntia ei voida velvoittaa yhtiöittämään valinnanvapauden piiriin kaavailtuja julkisia sote-palveluja.

5. Soten valinnanvapaus ja siihen liittyvä ns. pakkoyhtiöitäminen on kokoomukselle äärimmäisen tärkeä asia. Jos valinnanvapaus ei jostakin syystä toteudu tai jää ainoastaan torsoksi, kokoomus saattaa vastavetona luopua kannattamasta keskustan ajamaa maakuntauudistuksesta. Kokoomus on varautunut sote-uudistuksen tiimoilta tiukkaan otatuksen perustuslakivaliokunnassa. Puolue vaihtoi viime viikolla valiokunnan varajäsentään. Kansanedustaja  Anne-Mari Virolainen, joka johtaa eduskunnan suurta valiokuntaa, mutta joka on ainakin eduskunnan täysistunnoissa osoittautunut hivenen "valjuksi", sai väistyä varajäsenen paikalta ja tehdä tilaa vanhalle ja ärhäkkäälle Ben Zyskowiczille. Kokoomus ajattelee, että Beni pelastaa puolueen pulasta ja jyrisee valiokunnan kokouksissa "kaiken maailman dosenteille ja professoreille" siihen malliin, että kokoomus saa tahtonsa läpi ja lakiin juuri sellaisen valintavapauden kuin haluaa.

6. Paula Risikon lausunto tuli keskustan kannalta huonoon aikaa sikäli, että pääministeri Juha Sipilä matkusti eilen suuren liikemiesvaltuuskunnan (50 henkeä) kanssa muutamaksi päiväksi Pekingiin, jossa on tarkoitus allekirjoittaa tukku sopimuksia suomalaisten ja kiinalaisten yritysten välillä. Sipilän kannalta on tietenkin tärkeintä, että hän tapaa presidentti Xi:n ja Kiinan pääministerin.

7. Keskustalaisista poliitikoista ohjat otti Juha Sipilän poissa ollessa käsiinsä Matti Vanhanen, joka ei tosin kuulu lainkaan hallitukseen, mutta joka ilmoitti pitävänsä  Paula Risikon ehdotusta sote-uudistuksesta käsittämättömänä.

- Tämä on käsittämätön ehdotus, koska maakuntalain kohdalla ei tiettävästi ole perustuslaillisia ongelmia, Vanhanen laukoi medialle lähettämässään kannanotossa. Vanhanen sanoo, että kyse on juridisesta, ei poliittisesta harkinnasta, joten  perustuslakivaliokunnalle tulee antaa työrauha. Hänen mielestään  ministeri Risikon tapa ehdollistaa hallituksen tärkeimmän uudistuksen toteuttaminen, voidaan tulkita perustuslakivaliokunnan painostamiseksi, hän toteaa.

8. Matti Vanhasenkin kannattaisi panna jäitä hatuun eikä paasata siitä, että perustuslakivaliokunnan työ perustusi yksinomaan "juridiseen harkintaan". Juridikkaa valiokunnassa edustavat todellisuudessa lähinnä vain valiokunnan kuulemat oikeusoppineet, joiden lausuntojen perusteella valiokunnan jäsenet yrittävät sorvata kannanottojaan ja mietintöään. Tässä harkinnassa politiikka, myös puoluepolitiikka, painaa vähintään yhtä paljon kuin juridiikka. Maakuntauudistus ja sote-uudistus liittyvät monella tavoin toisiinsa.

9. Sote-uudistuksen sisältyvä valinnanvapaus on alkanut nyt kauhistuttaa jopa keskustan rivikansanedustajia. Tänään heistä tuli "ulos" kolmannen kauden edustaja Hannu Hoskonen Pohjois-Karjalasta, joka on myös Ilomantsin kunnanvaltuuston puheenjohtaja. Hänen mielestään sote aiheuttaa suuria vaikeuksia maaseutukunnille, vain maakuntakeskukset hyötyvät siitä. Hoskosen - ja monenkin muukin mielestä - suuret ylikansalliset yhtiöt ottavat vähitellen sote-markkinat haltuunsa. Vain kasvukeskukset ovat niille houkuttelevia sijoituskohteita. Tilanne on Hoskosen mukaan vakava, sillä perustuslain 19 §:n mukaan palvelujen turvaaminen kaikille kansalaisille on julkisen vallan nimenomainen tehtävä.

10. Saadaanp nähdä, miten Hannu Hoskonen ja kumppanit jatkossa toimivat. Hoskonen on perustuslakivaliokunnan jäsen, joten hän pääsisi vaikuttamaan asiaan jo tällä viikolla, jos vain kanttia ja tahtoa tosipaikan tullen löytyy. Keskustan tiukka ryhmäkuri sullkenee Hoskosen ja muidenkin kepun toisinajattelijoiden suut.

11. Tosiaan, pääministeri Juha Sipilä matkusti eilen  Pekingiin ns. vienninedistämismatkalle noin 50 suomalaisen yritysjohtajan kanssa. Pekingissä Sipilä tapasi tänään Kiinan presidentin Xi Jinpengin, joka kävi Suomessa vastikään eli huhtikuussa. Huomenna Sipilä tapaa Kiinan pääministerin. Kuinka ollakaan, Xi ja Juha innostuivat, lehtitietojen mukaan, puhumaan keskenään maiden suhteiden erinomaisesta kehittymisestä niin pitkään ja hartaasti, että keskustelu venyi selvästi aikataulustaan, Pekingistä lennätetään. 

12. Tapaamisen jälkeen Xi ja Sipilä kehuivat kilpaa, miten Suomen ja Kiinan yhteisytä etenee "mallikkaasti". Tämän jälkeen otettiin muutamia kädenpuristamiskuvia maiden lippujen edessä ja Juha otti, jälleen kerran, kasvoilleen mairean hymyn eli oli melkein niin sanotusti suu korvissa. Oletteko muuten panneet merkille, että näin tehdessään, eli tekohymyillessään, Juhan suupielet pysyvät kuitenkin alaspäin?  Katso alla olevia kuvia. Aikamoinen temppu, mutta tekniikan miehenä Juha kyllä tietää, miten temput tehdään ja lentokoneita lennetään.

13. Viime päivät ja kulunut viikko on ollut Sipilän Juhalle varsinaista matalalentoa, Juha on lentäjä, joten hän kyllä ymmärtää, mitä tuolla termillä kulloinkin tarkoitetaan. Ensin eli viime viikon sunnuntaina Juha sopi Petterin ja Timon kanssa, taustapirunaan Sauli, miten hallituskriisi synnytetään ja miten kriisi sitten laukaistaan ja ratkaistaan nopeasti ja tehokkaati kahdessa päivässä. 

14. Ensin kuultiin, muodon vuoksi vain tietenkin, syntyneestä tilanteesta Halla-ahon Jussia. Tämän jälkeen Juha kertoi koko kansalle, arvopohja, arvoperusta yms. arvopohjaisia termejä kosolti viljellen - laskin niitä esiintyneen Juhan lyhyessä puheessa kaikkiaan 15 kertaa -  että eipä noiden perussuomalaisten tai halla-aholaisten kanssa voida tehdä hallitusyhteistyötä, kas kun se ARVOPOHJA puuttuuu. Tämän jälkeen  perussuomalaisen eduskuntaryhmän loikkaamishaluisille kansanedustajille annettiin vajaa vuorokausi aikaa ilmoittaa hatka-aikaistaan julkisesti sekä perustaa uusi vaihtoehto -niminen ryhmä, jonka viisi ministeriä, kapellimestari Timo Soini tietenkin eturivissä, saa jatkaa hallituksessa. 

15, Jotta operaatio, josta pojat käyttävät keskenään työnimeä "pelastakaa alikersantti Soinin hillotolppa", näyttäisi edes hieman todenperäiseltä, junailtiin niin - Sauli-sedän  ystävällisellä myötävaikutuksella tietenkin - että Juha ottaa alleen pikkukoneen, jolla lentää itse puikoissa ollen Turun kentälle ja jatkaa sieltä autokyydillä kohti Naantalin Kultarantaa. Automatkan puolivälissä tehdään niin, että UV-ryhmän puuhamiehenä esiintynyt Simon Elo, joka tunnetaan nyt hyvin myös Seiskan sivuilta, ottaa yhteyden Juhaan ja kertoo, että hatkaporukka eli 20 kansanedustajaa on nyt sitten eronnut persuista ja perustanut oman eduskuntaryhmänsä. Tämä jälkeen Juhan autosaattue tekee U-käännöksen ja palaa takaisin Turun kentälle, jossa Juha ilmoittaa koko kansalle suurena ilosanoman, että nyt tämä hallituskriisi onkin ratkaistu eikä mitään hallitusneuvotteluja saati sitten uusia vaaleja tarvitse pitää. Minä olen pelastanut Isänmaan, Juhan tekisi kovasti mieli lisätä, mutta malttaa tällä kertaa kuitenkin mielensä.

16. Pienenä sivujuonteena asiaan kuuluu, että Juha eli käytännössä hänen esikuntansa, jonka johdossa on muuan viime vaaleissa eduskunnasta pudonnut Talvivaara-aktivisti ja tunnettu karaoke-laulaja Paula Lehtomäki, on yhteydessä kahteen ikivanhaan oikeusoppineeseen, joista toinen on Seppo Tiitinen, ja kertoo näille, että "eikös se ole niin, että jos persuista loikkaavat 20 kansanedustajaa perustavat oman eduskuntaryhmän, niin mitään vaaleja tai uusia hallitusneuvotteluja ei tarvitse pitää, vaan halllitus voi jatkaa entistä meininkiään ikään kuin mitään ei ole tapahtunut? Vastaukset tulevat heti ja ovat molemmat yhtä jämäköitä: kyllä, asia on juuri niin kuin pääministeri haluaa sen olevan ja näyttävän.

17. Torstaiksi Juha Sipilä lennähtää Berliiniin, omalla konella tai ei, se on nyt sivuseikka, ja tapaa siellä liittokansleri Angela Merkelin. Seremoniat noudattavat jälleen perin tuttua kaavaa, eli ensin Merkel ja Sipilä keskustelevat niitä näitä mukavia, kuulemma unionin yhteisestä puolustuksesta, kybersodankäynnin uhista, talousunionin tiivistämisestä jne., sitten Merkel puhuu lyhyesti saksaksi ja Juha kuuntelee valppaana vieressä. Kun Merkel lopettaa, Juha on jo käsi ojossa ja tuo - anteeksi vain - hieman typeränoloinen kestovirnistys kasvoillaan - tökkäämässä sitä kohti Merkelin tassua, mutta täti-Angela on päättävinen eikä tartu Juhan handuun, vaan ohjaa hänet molempien maiden lippujen eteen ja vasta nyt on kättelyn vuoro. Molemmat poliitikot hymyilevät eikä Juha tunnu saavan kestohymyään - hymyilee kuin puuhevonen pakkasella - millään loppumaan. Hän on niin polleeta, niin polleeta, että oikein!

18. Mutta ei tässä vielä kaikki, ehei! Juhan ihmelliset seikkailut Euroopassa nimittäin jatkuvat vielä. Berliinistä Juha lennähtää käden käänteessä EU:n huippukokoukseen Brysseliin, jotka kestävät kaksi päivää; Juhannus meni Juhalta kyllä tuolla tavoin koko lailla förbi (suomeksi siis persiilleen), mutta ei se mitään, sillä Isänmaan etu ennen kaikkea. Ensimmäisen päivän iltana Juha on tiedotusvälineiden - niiden kahden eli Ylen ja Maikkarin - edessä pelkkää hymyä. Hän oli keskustellut täällä aivan kaikkien tärkeiden EU-johtajien kanssa, toki vain muutaman sanan per tyyppi, mutta tätä Juha ei toki suomalaisille paljasta. Ja mikä tärkeintä, Juha oli jutellut Ranskan uuden presidentin Emmanuel Macronin kanssa "käytävässä" ihan kahden kesken, siis nokikkain. Voi tätä riemua; minä ja Macron kahdestaan käytävässä! Olimme Macronin kanssa tismalleen samaa mieltä unionin puolustusyhteistyön kehittämisestä, Juha hihkuu eetteriin, onnellisena eikä yhtään väsyneenä. Lauantaina Juha on jo hieman vaitonaisempi "macronistaan", sillä oli ilmennyt, että tämä tyyppi, hyi olkoon,  haluaisi viedä talouskysymyksissä jäsenmaita kohti liittovaltiota ja sehän meille härmäläisille ei yhtään passaa.

19. Juha käy välillä nukkumassa kotonaan Sipossa lauantain ja sunnuntain välisen yön, mutta sunnuntaina hän on taas, uudet paidat matkalaukussaan, valmiina säntäämässä kohti Pekingiä ja presidentti Xi:tä matkaseuranaan 50 yritysjohtajaa ja jotain muita dirikoita. Siellä pitää neuvotella ja jutella erikseen, ensin presidentti Xi:n ja seuraavana päivänä vielä pääministerin... mikä sen nimi nyt taas olikaan...kanssa. Mutta kyllä Perä-Pohjolan poika tällaiset reissut kestää, kun Isänmaan etu niin vaatii, tuumii Juha itsekseen. Saapa nähdä, joudummeko me ottamaan lisää niitä helskutin padoja vuokralle Suomeen, Juha myöhäilee Helsinki-Vantaalle astellessaan.

20. Mutta koneessa otettujen nokosten jälkeen Juha on perillä Pekingissä jälleen voimissaan. Hän istuu neuvottelupöytää vastapäätä presidentti Xi:tä ja kertoilee alkajaisiksi samat litianit kuin aina ennenkin vastaavanlaisissa tilanteissa, eli että kyllä minulla näistä talous- ja liike-elämän asioista on myös omakohtaisia kokemuksia yllin kyllin, joten annapa kuulua, toveri Jinping. Ja keskustelujen jälkeen päämiehet asettuvat taas, ties kuinka monennen kerran, maiden isokokoisten lippujen eteen ja puristavat ja vatkaavat toistensa käsiä vähintään minuutin, jotta kuvaajat saisivat ottaa kymmenittäin hyviä ja maiden erinomaisia suhteita kuvastavia kuvia. Onhan niitä kuvia sitten joskus myöhemmin Kempeleen talossa kiikkustuolissa hauska katsella, tuumii Juha ja ottaa taas tuon niin helv…anteeksi lämpimän virnistyksen kasvoilleen.

21. Viikko sitten maanantaina Juha Sipilä ja Petteri Orpo vetosivat Jussi Halla-ahon johtamien perussuomalaisten kanssa tehtävän halllitusyhteistyön mahdottomuuden tueksi mm. siihen, että Jussi Halla-aho on koko ajan Brysselissä, eikä voi siten osallistua kiireellisiin neuvotteluihin ja keskusteluihin hallituksen johtotroikan eli trion ja hallituskumppaniensa kanssa. Mutta mitä tapahtui kuluneen viikon aikana? Jussi Halla-aho on ollut monta päivää Suomessa, paljon enemmän kuin Juha Sipilä, joka reissanut 4-5 viimeisen päivän aikana pitkin maailmaa, eli ensin Berliinissä, sitten Brysselissä ja nyt parhaillaan Pekingissä. Kenen matkat tässä siis itse asiassa häiritsisivät hallitusyhteistyötä? Juha Sipilää tarvittaisiin juuri nyt kipeästi Helsingissä, jossa sote-uudistuksen ja maakuntauudistukset loppuvääntö eduskunnassa käy juuri nyt kuumimmillaan. Mutta Juha sen kuin vain keskustelee kaikessa rauhassa kiinalaisten johtajien kanssa niitä näitä  mukavia Pekingissä.

                                       Juha yhtä hymyä, ensin Berliinissä…

                                               …ja sitten Pekingissä

912. Itä-Ukrainaan uusi hutera tulitauko

1. Itä-Ukrainan kriisiä koskevissa Minskin neuvotteluissa on tänään päästy tulitaukoa koskevaan sopimukseen. Rauhansopimukseen ei päästy eikä kukaan sellaista edes kuvitellut mahdolliseksi. Tulitauko ei ala heti, vaan vasta lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Siihen asti osapuolet yrittävät edetä ja taistelut saavat riehua valtoimenaan, joten sotilaita ja siviilejä ehtii kuolla vielä monta sataa. 

2. Minskissä sopua hierottiin Ukrainan, Venäjän ja Ranskan presidenttien sekä Saksan liittokansleri Angela Merkelin johdolla. Tulitaukoa koskevan asiakirjan allekirjoittivat myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön edustajat. Myös kaksi separistijohtajaa eli Luhanskin ja Donetskin "kansantasavaltojen" johtajat olivat Minskissä ja allekirjoittavat suunnitelman rauhansopimuksen toteuttamiseen tarvittavista toimenpiteistä. Ukrainan johto on johdonmukaisesti kieltäytynyt neuvottelemasta terroristeina pitämiensä venäjämielisten separistien kanssa.

3. Angela Merkelin mukaan Vladimir Putin painosti ko. sepraristijohtajat hyväksymään tulitaukosopimuksen, muutoin koko sopimusta ei olisi syntynyt. Venäjän rooliin kriisin ratkaisemisessa on kuitenkin syytä suhtautua skeptisesti. Venäjä on Venäjä  - ryssä on ryssä vaikka voissa paistaisi. Putin ja venäläiset ovat kivenkovaa väittäneet, ettei Venäjä ole kriisin osapuoli, vaikka kaikki tietävät, että Itä-Ukrainan kapina-alueelle on tullut vuoden aikana tuhansittain venäläisiä sotilaita, joista osa on otettu vangiksi, monta sataa heistä on myös kaatunut. Venäjän raja ei ole Ukrainan kontrollissa, vaan venäläiset ylittävät rajan kuin sitä ei olisi olemassakaan. Separistit sotivat venäläisten moderneilla aseilla, kun taas länsimaat eivät ole olleet halukkaita antamaan Ukrainan armeijalle aseapua. 

4. Tulitaukosopimuksen mukaan osapuolten on määrä vetää raskas kalusto pois sota-alueelta, tämä operaatio alkaa kaksi päivää tulitauon alkamisen jälkeen ja siihen on varattu aikaa kaksi viikkoa. Minskissä sovittiin myös sotavankien vapauttamisesta puolin ja toisin tietyn määräajan kuluessa. Venäjän vastaisen rajan tulisi tulitaukosopimuksen mukaan olla Ukrainan kontrollissa "vuoden loppuun mennessä", mutta tästä ei ole minkäänlaisia takeita. 

5. Vaikeita asioita, joiden toteutumisesta ei ole minkäänlaisia takeita, on todella paljon. Tulitaukosopimuksessa puhutaan kapina-aluiden autonomiasta ja siellä järjestettävistä vaaleista, mutta vaalien aikataulusta ei sanota mitään. Jonkinlaisena hurskaana toivomuksena on sovittu siitä, että vieraiden maiden sotavoimien ja palkkasotureiden tulee vetäytyä kriisialueelta, mutta tämä vaatii erillisen sopimuksen tekemistä. Ukrainan presidentti  Petro Poroshenkon mukaan Venäjä asetti neuvotteluissa Ukrainalle täysin mahdottomia ehtoja, joihin ei voitu suostua. Venäjä vaati esimerkiksi Ukrainan armeijaa vetäytymistä tai antautumista taikka poistumaan kiistanalaiselta Debaltseven alueelta, jossa venäläisten avustamat separistit ovat motittaneet Ukrainan joukkoja.

6. Ranskan presidentti Francois Hollande ja liittokansleri Angela Merkel kertoivat olevansa varovaisen toivekkaita tulitauon suhteen, vaikka mitään läpimurtoa ei Minskissä tehtykään. Vladimir Putin ei ole arvioinut tulitaukoa, mutta jotakin venäläisten suhtautumisesta kertoo se, että Ukrainan mukaan Venäjältä saapui Itä-Ukrainaan juuri Minskin neuvottelujen aikana viime yönä 50 tankkia, 40 panssaroitua ajoneuvoa ja 40 ohjusjärjestelmää. Samaan aikanaan kun neuvotteluissa sovitaan raskaan kaluston ja vieraiden joukkojen poisvetämisestä, Venäjältä saapuu siis "rajan" yli sotanäyttämölle yhä uusia joukkoja ja raskasta kalustoa. Venäläiset ovat kertoneet aloittavansa sotaharjoituksia kahdellatoista Itä-Ukrainan rajan läheisyydessä olevalla alueella.

7. EU-maiden johtajat kokoontuvat tänään Brysselissä, jossa Merkel ja Hollande selostavat heille tulitaukosopimuksen sisältöä. Presidentti Sauli Niinistö piti tänään Mäntyniemessä tulitaukoa "hyvänä alkuaskeleena", vaikka se jättääkin suuren joukon vaikeita ja epäselviä kysymyksiä avoimeksi. Samanlaisia kommentteja ovat esittäneet myös pääministeri Alex Stubb ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Soini. Niinistö ja Stubb korostavat tappamisen tai verenvuodatuksen lopettamisen tärkeyttä, mutta tämä ei ole suinkaan itsestäänselvyys, vaan edellyttää, että tulitauko todella pitää.

8. Itä-Ukrainan kriisiä koskeva ensimmäinen tulitaukosopimus tehtiin Minskissä syyskuun alussa viime vuonna. Tulitauko ei kuitenkaan pitänyt, vaan sodankäynti on jatkunut lähes koko ajan ja tulitauon aikana sodassa on saanut surmansa yli tuhat sotilasta ja siviiliä. Itä-Ukrainan kriisi on vaatinut tähän mennessä kaikkiaan lähes 6 000 kuollutta ja kymmenet tuhannet ihmiset ovat vammautuneet.

9. Pitääkö Minsk II -tulitaukosopimus ja kuinka kauan? Kriisin osapuolten välillä niin paljon vaikeita ja ratkaisemattomia kysymyksiä, että on aika helppoa ennustaa, että tulitauko ei mikään läpimurto, vaan sodankäynti ja verenvuodatus tulevat jatkumaan. Itä-Ukrainasta saadaan uusi jäätynyt konflikti. Sillä tarkoitetaan konfliktia, jolle ei ole löydetty ratkaisua, mutta jonka aiheuttamat asetelmat ovat jääneet voimaan. Sellaisia on esimerkiksi Kyproksella sekä venäläisten aiheuttamana Etelä-Ossetiassa, Abhasiassa ja Transnistriassa. Yksi venäjämielinen separistijohtaja on jo tänään uhonnut BBC:lle, ettei hän aio noudattaa tulitaukoa.

10. Eduskunnan kyselytunnilla tänään jotkut vasemmiston edustajat eivät vaikuttaneet olevan huolissaan Venäjästä ja sen separisteille antamista aseista, vaan tiedoista, joiden mukaan presidentti Barck Obama pohtii aseiden toimittamista Ukrainana armeijalle, jos tulitauko ei pitäisi. Tämä vaikuttaa oudolta. Yllättävää oli myös ulkoministeri Erkki Tuomiojan eduskunnan kyselytunnilla esittämä ajatus, jonka mukaan Venäjä-pakotteista luopuminen voitaisiin ottaa esiin jo nyt eli ennen kuin tulitauko on edes alkanut. 

11. Tulitauon pitämisen edellytykset ovat hyvin heikot. Todennäköistä on, että separistit jatkavat terroritekoja ja sotimistaan, venäläiset puolestaan jatkavat separistien avustamista kaikin mahdollisin keinoin. Kun Ukraina ei voi valvoa rajaa, tuvat venäläiset tulitauosta piittaamatta Itä-Ukrainaan edelleen raskasta kalustoa, muita aseita sekä joukkoja. Informaatiosota tulee laajenee ja Baltian maat kokevat asemansa entistä uhatummaksi. Venäjä kiistää olevansa kriisin osapuoli ja vaatii "Kiovan fasistien" ja Ukrainan armeijan perääntymistä sekä Itä-Ukrainan separistialueiden itsenäisyyden tunnustamista. Yhdysvallat aloittaa aseiden toimittamisen Ukrainan armeijalle. Ilkka Kanervan mukaan Puola ja Liettua ovat jo lähettäneet Ukrainalle aseita.

519. Perustuslakivaliokunta vs. Merkozy

Tätä näytelmää olemme joutuneet katselemaan kyllästymiseen asti...

1. Elämme kuuleman mukaan kohtalokkaita aikoja, mitä euron vakauteen ja koko euroalueen koossa pysymiseen tulee. Näin vakuutellaan johtavissa medioissa nyt oikein tosissaan.

2. EU:n talouskomissaarius Olli Rehn harmaantuu harmaantumistaan yrittäessään viikosta toiseen varoitella, että "aika tiimalasissa käy vähiin", se on käymässä nyt todella "todella vähiin", "enää ei ole kauan aikaa jäljellä" ym. yhtä kiehtovaa ja jännittävää.

3. Saksan Angela Merkel ja Ranskan Nicolas Sarkozy (= Merkozy), jotka tapaavat ja poskisuutelevat toisinaan telkkarissa harva se viikko - parhaimpina tai pahimpina viikkoina pari kolme kertaa viikossa - että oikein pahaa tekee katsellessa, ovat juonineet taas kerran yhdessä ja muita euromaita kuulematta yhteisen sopimuksen, tai luonnoksen tai minkä hemmetin paperin tahansa euron "pelastamiseksi" ja eromaiden talouksien vakauttamiseksi eli kuriin saattamiseksi.

4. Tuon sopimusluonnoksen yhtenä kohtana on säännöstö, jonka mukaan euromaiden valtiontalouksien kuriin saattamistoimista päätettäisiin vastedes enemmistöpäätöksellä - tai esimerkiksi 85 prosentin määräenemmistöllä - kun tähän asti tällaisiin päätöksiin on aina tarvittu kaikkien euromaiden yksimielinen hyväksyntä. Tähän nojaten Suomi ja sen hallitus pullikoivat pitkään vakausrahaston perustamista vastaan ja vaativat paljon puhuttuja"takuita." Näissä neuvotteluissa Jutta Urpilainen joutui muuten turvautumaan lontoolaisen asianajotoimiston apuun, toimiston valtiolta laskuttaman palkkion suuruutta ei ole kerrottu.

5. Suostuuko Suomen eduskunta, lähinnä sen suuri valiokunta, ja maan hallitus pääministeri Jyrki Kataisen johdolla tuohon Merkozyn "kavalaan" ehdotukseen ja hyväksyy sen pakon edessä? Vain piiloudutaanko asiassa perustuslain taakse? Perustuslakivaliokunnan on määrä antaa tänään asiasta lausuntonsa, joka muodollisesti sitoo suurta valiokuntaa ja koko eduskuntaa. Näin on ainakin vakuuteltu.

6. Vilkaisin perustuslakivaliokunnan eilistä pöytäkirjaan, johon oli ko. asian kohdalle rustattu, että valiokunnan jäsenten tulee noudattaa asian käsittelyssä "vaiteliaisuutta." Tämä kehotus ei näköjään koske valokunnan kuulemia asiantuntijoita, ei ainakaan sitä käheä-äänistä akatemiaprofessoria ja oikeusteoreetikkoa, joka kuulumatta edes niihin paljon puhuttuihin valtiosääntöoppineisiin, kähisi jälleen eilen telkkarissa, että Merkozy-sopimusmalli on selvästi perustuslain vastainen, sillä eihän eduskunta, pahus soikoon, saa luovuttaa verotusta ym. koskevaa päätösvaltaansa ulkopuolisille elimille.

7. No, Suomi on kuitenkin EU:n jäsenmaana parinkymmenen vuoden aikana luovuttanut hirmuisen määrään eduskunnalle kuuluvaa lainsäädäntövaltaa unionille. Eikä vain lainsäädäntövaltaa, vaan myös tuomiovaltaa mm. sikäli, että unionin tuomioistuimen kannanotot eli ennakkoratkaisut yksittäisissä tapauksissa sitovat suomalaisia tuomioistuimia aina korkeinta oikeutta ja korkeinta hallinto-oikeutta, vaikka tästä ei ole pykälän pykälään Suomen perustuslaissa.

8. Nytkään ei itse asiassa ole tätä kummallisemmasta asiasta kysymys, mutta jälleen kerran nämä valtiosääntöoppineet ja teoreetikot käyvät kuumina ja pelottelevat kansanedustajia, jotka ovat muutenkin Timo Soinin ja persujen pelossa aivan kauhuissaan pohtien koko ajan sitä, miten heidän käy seuraavissa vaaleissa.

9. Kaikesta pelottelusta huolimatta Suomi ja sen eduskunta ottaa lusikan kauniiseen käteen ja hyväksyy kakistelleen Merkozy-paperin. Eduskunta voi sen tehdä kahden kolmasosan äänten enemmistöllä ilman asian kiireelliseksi julistamista, koska kyse on valtiosopimukseen rinnastettavasta asiasta (PL 94.2 §). Persut äänestävät tietenkin vastaan, mutta osa kepun edustajista saataaneen asian taakse. Vasemmistoliittokin äänestää kokoomuksen kanssa kiltisti samalla tavalla, sillä puheenjohtaja Paavo Arhinmäki haluaa toki jatkaa niin kivaa urheiluministerin pestiään vielä monta vuotta.

10. Kuten Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö aikoinaan halusivat, Suomi on nyt EU:n ja euron ytimessä, niissä paljon puhutuissa "pöydissä", joissa asioista päätetään! Emmekö me enää haluakaan pysytellä noissa pöydissä ja ytimissä? Lipponen ja Niinistö veivät Suomen euroon sallimatta asiassa kansanäänestystä, johon euroon meno olisi ilman muuta tyssännyt. Kyllä heidän nyt pitää kantaa vastuu, kun molemmat heput sattuvat vielä olemaan presidenttiehdokkainakin. Väyrynen on aivan oikeassa: kyllä presidentinvaalikeskusteluissa pitää ottaa esille, mitä ehdokkaat ovat aikaisemmin tehneet ja saaneet aikaan.

11. Suomi on ollut ennen aina vaatimasta tiukkaan talouskuria EU:hun ja euroalueelle, tarvittaessa vaikka määräenemmistöpäätöksillä. Mutta nyt kun tähän olisi todella mahdollisuus ja tilaisuus, niin hallitusherroilta ja eduskunnalta tuntuukin menevän pupu pöksyyn ja kaikki tuntuvat haluavan vetäytyä perustuslain taakse. Onko Timo Soinin kannatuksen kasvun ja persujen pelko todella näin suurta?

11. Jutta Urpilaisen ajaman vakuus-operaation jälkeen Suomella ei enää ole kerta kaikkiaan kanttia ryhtyä yksin pullikoimaan Merkozy-suunnitelmaa vastaan, sillä se merkitsisi koko talouden vakauttamisoperaation kariutumista, mikä johtaisi puolestaan markkinoiden ja kansainvälisten luottoluokituslaitosten vastareaktioon, jolloin myös Suomen AAA-luottoluokitus mitä todennäköisimmin tippuisi kahteen tai yhteen A:han. Tämä johtaisi luotonsaannin tyrehtymiseen, suurtyöttömyyteen ja kaikkiin muihinkin kauheuksiin.

12. Kimmo Sasi oli oikeassa varoitellessaan eilen illalla Ylen A-plussassa, että Suomen "perustuslaillinen kanta" voi kaataa koko tekeillä olevan EU-sopimuksen.

- Onko niin, että Suomi käynnistää kaaoksen vastustuksellaan vai onko sitten mukana, Sasi kysyi. Ilmeisesti Sasi oli keskustellut asiasta ennen A-plusohjelmaa.

13. Pääministeri Katainen matkustaa tänä iltana Brysselin huippukokoukseen, jossa on tarkoitus päättää Merkozy-suunnitelmasta - tai jostakin muusta vastaavanlaisesta mallista, joka tuskin poikkeisi kovin paljon Merkozy-mallista. Kuten Kimmo Sasi sanoi, Kataisen asema on erittäin hankala. Jos Suomi on ainoa maa, joka vastustaa määräenemmistöön perustuvaa sopimusmallia ja jos minkäänlaista pakettia ja ratkaisua ei synny ja markkinoilla on maanantaina tämän johdosta täysi kaaos, niin mikä on Suomen pääministerin ja koko hallituksen vastuu kaikesta tästä?

14. Veikkaukseni on siis, että Suomi taipuu ja mitään perustuslakikriisiä, jota nämä valtiosääntöoppineet ja oikeusteoreetikot aina lausunnoissaan maalailevat, ei tule, vaan eduskunnasta löytyy tarvittava kahden kolmasosan enemmistö Merkozy-sopimuksen tai jonkin muun vastaavanlaisen sopimuksen hyväksymiselle. Suomi ei tule asettumaan poikkiteloin ja vaatimaan, että vakauttamispäätöksiin tarvittaisiin edelleen kaikkien maiden hyväksyntä.

14. Äsken juuri uutisoitiin, että Suomen vienti kääntyi lokakuussa jyrkkään laskuun. Miten suu sitten pantaisiin, jos ensi viikolla ilmoitetaan, että Suomen luottoluokitus onkin sitten AA eikä enää AAA?

472. Putoamistapauksia

Suomen ainoita mitalitoivoja Daegun MM-kisoissa on kävelijä Jarkko Kinnunen, joka kuvassa sinnittelee Berliinin MM-kisoissa 2009 yhdeksänneksi

1. Kohta suomalaisille alkavat jälleen piinaviikot. Kyse ei ole kuitenkaan politiikan piinaviikoista, nehän ovat olleet meillä jo pitkään jatkuvasti käynnistä. Tarkoitan urheilun piinaviikkoa tai -viikkoja, kun yleisurheilun MM-kisat alkavat ensi lauantaina Etelä-Korean Daegussa. Kisat päättyvät 4.9.

2. Tähän mennessä meitä on piinattu kisojen tulosrajoilla, joista on paasattu mediassa koko kesä aivan kyllästymiseen asti. Uutiskynnys on ylittynyt kirkkaasti, jos joku suomalainen on sattunut monien ponnistelujen jälkeen vihdoin ja viimein ylittämään kisoihin pääsyä koskevan B-tulosrajan. Samanlaisen "hurmoksen" aiheuttaa tieto siitä, että joku suomalainen on hankkinut Suomelle niin sanotun maapaikan ensi kesän Lontoon olympiakisoihin.

3. Toista se oli ennen vanhoina hyvinä aikoina, jolloin Suomi vielä oli urheilun suurvalta. Olympiakisoista ja MM-kisoista noteerattiin saavutuksiksi lähinnä vain kultamitalit. No, hopeakin oli toki jonniinlainen saavutus, mutta jo pronssimitalin arvo tummui lehdistössä korkeintaan parin rivin mittaisen maininnan varaan. Pistesijoille jäänti katsottiin pahanlaiseksi pettymykseksi ja epäonnistumiseksi. Nyt sen sijaan pistemiehet ja -naiset otetaan kisoista palattuaan vastaan torvisoittokunnan kera ja kuntapäättäjät etsivät aivan intona sopivia tontteja pistesijaurheilijoille lahjoittamista varten.

4. Daegun kisojen lähetessä ja alkaessa odotamme kauhulla tietoa a) siitä, ketkä kisoihin nimetyistä 13 urheilijastamme ovat niin terveenä, että pystyvät ylipäätään kilpailemaan, ja b) ketkä terveistä urheilijoista putoavat pois pelistä jo karsintavaiheessa. Kyse on siis putoamisesta ja putoamisuutisoinnista.

5. Jo ennen kisojen alkua tapahtui merkittävä putoaminen, kun Daeguun jo matkustanut ja siellä muutaman päivän oleskellut keihäänheittäjän Sampo Lehtola pudotettiin kisajoukkueesta urheilun oikeusturvalautakunnan salakavalalla päätöksellä. Tätä tematiikkaa olemme käsitelleet jo aiemmin kahdessa blogijutussa (470 ja 471), joten ei siitä tässä sen enempää. Todettakoon vain, että omat koirat siis purivat ja pudottivat lupaavan keihäsmiehen kisoista jo ennen kun kisat pääsivät edes alkamaan.

6. Toinen merkittävä ex ante-putoaminen koettiin, kun kv. yleisurheiluliiton eli IAAF:n hallituksessa vuodesta 2003 istunut kansanedustaja ja ex-ulkoministeri Ilkka Kanerva putosi eli pudotettiin sanotusta hallituksesta. Hän olisi tarvinnut jatkopestiin 103 ääntä, mutta joutui tyytymän vaivaiseen 77 ääneen. Kanerva joutui luovuttamaan paikkansa naiselle, sillä IAAF:n uuteen hallitukseen valittiin kaksi uutta naisjäsentä. Myös tästä tappauksesta voitaisiin sanoa, että "omat koira purivat", sillä onhan Ike Kanerva, 63 v., opittu tuntemaan myös kansainvälisillä areenoilla nimenomaan naisten miehenä. Kanerva voi keskittyä nyt täysillä syksyllä häntä vastaan käytävään rikosprosessiin Helsingin käräjäoikeudessa.

7. Mutta ei tämä vielä mitään, sillä tänään saatiin tieto myös toisesta ja vielä Kanervan tippumistakin merkittävämmästä putoamisesta. Presidentti Tarja Halonen ei nimittäin enää mahtunut Forbesin maailman sadan vaikutusvaltaisimman naisen listalle, vaan putosi listalta kokonaan. Vielä viime vuonna Halonen piti listalla sijaa 62 ja joskus aiemmin hän on taisi olla listalla 10-20 parhaan joukossa. Katoavaista siis todella on mainen kunnia; sic transit gloria mundi. Pidetäänkö Halosta maailmalla jo eräänlaisena rampana ankkana? Ilmeisesti, enkä tarkoita nyt niinkään kävelytyyliä. Todettakoon, että viihde-elämän puolella kunnostautunut laulaja Lady Gaga, 25 v., tuli Forbesin listalla sijalle 11.

8. Forbesin listan ykkönen on Saksan rautarouva, liittokansleri Angela Merkel, joka puolestaan pudotti pari päivää sitten Jutta Urpilaisen ja koko Suomen hallituksen kanveesiin ilmoittamalla, että Suomen ja Kreikan sopimasta vakuussopimuksesta ei tule yhtikäs mitään. Peijakkaanmoinen vaikutusvalta tällä DDR:n puolelta kotoisin olevalta Angelalta. Mennä nyt noin vain sanomaan, että kahden vieraan suvereenin valtion välinen sopimus on yhtä tyhjän kanssa!

9. Olisi mielenkiintoista tietää, millainen olisi Suomen kansallinen sadan vaikutusvaltaisimman naisen lista. Kuka pitäisi kärkipaikkaa, tuskinpa Tarja Halonen enää meilläkään. Voittaisiko Paula Koivuniemi tai Katri-Helena KKO:n presidentti Pauliine Koskelon ja olisiko Siiri "Äitee" Raatanen yhä parhainta listakamaa?

10. Mutta palatkaamme kiltisti takaisin Daeguun ja ennakoikaamme hieman suomalais-urheilijoiden kisamenestystä. Suomesta ilmoitettiin kisoihin ainoastaan 13 urheilijaa, mikä on ylivoimaisesti vähäisin määrä, mikä milloinkaan on Suomea yleisurheilun MM-kisoissa edustanut. Mutta kun tulosrajan ylittäneitä urheilijoita ei ollut enemmän, ei eihän siinä muukaan auttanut. Nyt Suomen joukkueessa on ilmeisesti ensimmäisen kerran mukana enemmän johtajia, valmentajia ja toimitsijoita kuin urheilijoita.

11. Yksi urheilija on jo Daeguun lennettyään ilmoittanut, ettei pystykään kilpailemaan. Hän on seiväshyppääjä Minna Nikkanen, joka valittiin joukkueeseen talvella eli hallikaudella hypätyn karsintarajan ylittäneen (460 cm) hypyn perusteella. Ulkoratakaudella Nikkanen on sitä vastoin ollut aivan poissa tolaltaan hypäten vain 430. Mutta kun kisajoukkue piti saada mahdollisimman suureksi, niin tietenkin Minnakin valittiin kisoihin ja lennätettiin Daeguun "toipumaan."

12. Toinen sairaana kisoihin valittu on korkeushyppääjä Osku Torro, joka hyppäsi niin ikään hallissa A-rajan ylittävän tuloksen 233 cm. Kesällä Torro ei ole tainnut päästä 225 senttiä korkeammalta, ja hän ilmoitti Turun Kalevan kisoissa, jäätyään kisassa toiseksi tuloksella 220, että hänen polvensa on niin kipeä, että hän tuskin pystyy hyppäämään Daegussa. Mutta parin päivän kuluttua Torro kutenkin ilmoitti matkustavansa Daeguun. Nähtäväksi jää, pystyykö Torro hyppäämään. Karsintaraja 233 lienee hänelle nykykunnossa joka tapauksessa ylivoimainen tehtävä. Torro kuluu siis sarjaan putoajat.

13. Myös 200 metrille ilmoitetun Jonathan Åstrandin nivus on viime aikoina vihoitellut niin, että hän on joutunut jättämään kilpailuja väliin. On siis jännittävää nähdä, pystyykö hänkään kilpaileman Daegussa. Åstrand on juossut tällä kaudella ennätyksensä 20.50 ja jos hän pystyisi siihen myös Daegussa, hän voisi selviytyä välieriin asti, mutta ei sen pidemmälle.

14. Estejuoksija Jukka Keskisalo on ollut tällä kaudella kuin varjo parhaista tuloksistaan (ennätys 8.10, mutta tällä kaudella vain 8.26), joten olisi pienoinen ihme, jos hän selviäisi alkueristä loppukilpailuun. Seiväshyppääjä Jere Bergius on hypännyt tällä kaudella 560, mutta Daegussa karsintaraja on 570, joten on todennäköistä, että myös Bergius putoaa loppukilpailusta. Moukarinheittäjän Olli-Pekka Karjalainenkin on ollut ollut kaukana parhaista tuloksistaan - ennätys on peräti 83 m ja risat, mutta tällä kaudella leka on lentänyt vain 76 m ja risat - joten Karjalainen saa tehdä parhaansa ylittääkseen karsintarajana olevan 77 m.

15. Keihäsmiehistämme on jo aiemmissa blogijutuissa ollut hieman puhetta. Varmin heistä on Ari Mannio, joka voi sijoittua kuuden parhaan joukkoon ja selviytyä täydellisesti onnistuessaan jopa mitaleille. Mutta "sukeltajille" eli Tero Pitkämäelle ja Antti Ruuskaselle tekee tiukkaa selviytyä karsinnasta loppukilpailuun eikä heillä taida olla loppukilpailussa mitään asiaa mitaleille tai edes pistesijoille.

16. Suomen suurin mitalitoivo MM-kisoissa lienee 50 km:n kävelijä Jarkko Kinnunen, joka on ollut tällä kaudella paremmassa kunnossa kuin koskaan aiemmin. Berliinin MM-kisoissa Kinnunen sijoittui muistaakseni yhdeksänneksi ja hän vi nyt täysin onnistuessaan ottaa mitalin tai olla ainakin pisteillä. Mutta kilpakävely, jota Lauri Tahko Pihkala aikoinaan vertasi lajiin, jossa kilpaillaan siitä "kuka kuiskaa kovimmin," on aina hyvin arvaamaton laji, jossa voi käydä miten tahansa. Suomen toinen edustaja kävelyssä on Antti Kempas, jolla on mahdollisuuksia sijoille 20-30. - Kävelyssä ei tule putoamisia, sillä alkueriä ei ole.

17. Naiset meinasivat unohtua kokonaan! Minna Nikkasen loukkaantumisen jälkeen mukana on vain kaksi suomalaista naisurheilijaa. Sandra Eriksson 3000 m estejuoksussa ja Merja Korpela moukarinheitossa. Kummallakaan ei näillä näkymillä ole asiaa karsinnasta tai alkueristä jatkoon.

18. Summa summarum. Daegussa nähtäneen suuri määrä suomalaisia putoajia, menestyviä urheilijoita on vain vähän. Suomen mitalitili voi jäädä kisoissa kokonaan avaamatta. Mutta parhaansa urheilijamme varmaankin tekevät myös Daegussa, olkaamme siis jo siitä onnellisia!