1067. EU:n oikeusministerikokous ilman suomalaista ministeriä

1. Oikeusministeriön internet-sivuilla kerrotaan, että Euroopan Unionin oikeus- ja sisäasiainneuvosto (Justice and Home Affairs Council) kokoontuu 27.-28. maaliskuuta Brysselissä. Neuvoston kokouksen julkista osuutta ja tiedotustilaisuutta voi seurata verkossa.

Oikeusministeriön tiedote

2. Neuvostossa keskustellaan ensinnäkin jäsenvaltioihin palaavien terrorististen vierastaistelijoiden ilmiöön liittyvistä kysymyksistä. Ministerit vaihtavat kokemuksia ja tietoa käytännöistä, joita jäsenvaltioissa on kehitetty ilmiöön vastaamiseksi. Esillä on mm. tietojenvaihdon tehostaminen Eurojustin kanssa sekä EU:n yhteistyö kolmansien maiden, erityisesti Turkin kanssa.

3. OM:n tiedotteen mukaan EU:ssa hyväksyttiin äskettäin terrorismin torjumista koskeva direktiivi. Sillä yhdenmukaistetaan jäsenvaltioiden lainsäädäntöä niin, että jäsenvaltioissa on uusina rikoksina kriminalisoitava mm. matkustaminen terrorismitarkoituksessa ja sen rahoittaminen sekä terrorismiin liittyvän koulutuksen vastaanottaminen. Suomessa lainsäädäntöä muutettiin joulukuussa 2016 niin, että matkustaminen ulkomaille terrorismirikoksen tekemistä varten ja sen rahoittaminen ovat rangaistavia.

4. Toisena asiana kokouksessa keskustellaan rikosoikeuden käytön tehostamisesta tietoverkoissa yhteistyön lisäämisen ja koordinaation parantamisen näkökulmasta. Tavoitteena on tehostaa sähköisen todistusaineiston saatavuutta rikosten selvittämistä varten. Lisäksi valmistellaan käytännön toimenpiteitä asiantuntemuksen parantamiseksi ja hyvien käytäntöjen vaihtamiseksi tietojen salaukseen (kryptaus) liittyviin rikostutkinnan haasteisiin vastaamiseksi. Tasapainoa tarvitaan yhtäältä rikostorjunnan tehokkuuden ja toisaalta perusoikeuksien turvaamisen ja tietosuojan välillä.

5. Brysselissä ovat siis tänään olleet ja ovat vielä huomenna koolla unionin jäsenmaiden oikeusministerit, jotka OM:n tiedotteen mukaan vaihtavat kokemuksia ja tietoa kokouksessa esillä olevista kysymyksistä. Suomen oikeusministeri Jari Lindström (ps) ei OM:n tiedotteen mukaan kuitenkaan osallistu kokoukseen. Oikeusasioissa Suomea edustaa kokouksessa pysyvä edustaja, suurlähettiläs Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve. Oikeusministeriötä kokouksessa edustaa kansliapäällikkö Asko Välimaa. Tiedotteessa ei mainita, missä kohtaa tai  asioissa Välimaa edustaa kokouksessa maatamme. Asko Välimaa on kuitenkin juuri oikeusasioiden ekspertti.

6. Miksi näin, eli mikä on se syy. jonka takia Suomen oikeusministeri ei ole ollut mukana sanotussa kokouksessa? Tästä OM:n tiedotteessa ei mainita mitään, mikä vaikuttaa hieman oudolta. Suomea edustaa kokouksessa vain kaksi virkamiestä, vaikka tiedoteen mukaan kokous on nimenomaan ministereiden keskustelutilaisuus. 

7. Suomen edustus on kyllä tosiasiallisesti kunnossa, sillä edellä mainitut kaksi virkamiestä tuntevat kokouksessa käsiteltävät asiat varmaan hyvin ja jopa paremmin kuin ministeri Lindström. Kokouksessa saattaa kuitenkin herättää hieman kiusallistakin huomiota se, ettei Suomen oikeusministeri halua tai voi olla kokouksessa mukana.- Vain yksi on joukosta poissa, Sven Tuuvaa siellä ei näy...

8. Oikeusministeri Jari Lindströmille, joka on asianomaisen koulutuksen puuttuessa oikeusasioissa maallikko, lätkäistiin hallitusneuvottelujen tuloksena tehtäviä kahdesta eri ministeriöstä. Oikeusministerin tehtävien lisäksi Lindström hoitaa hallituksessa myös työministerin tehtäviä. Juha Sipilä halusi pitää vaalilupauksensa, jonka mukaan ministereiden lukumäärää vähennetään. Nykyisessä hallituksessa on vain 14 ministeriä, kun normaalisti heitä on ollut vähintään 16 ja aika yleisesti 18. Vähintään yhtä kummallista on, että oikeusministerin posti annettiin poliitikolle, jolla ei ole lainopillista koulutusta.

9. Ministeri Lindströmin kerrotaan kärsineen työuupumuksesta, jota kahden ministeripaikan hoitaminen aiheuttaa. Hän oli pari viikkoa sitten vajaan viikon sairaslomalla kohonneen verenpaineen takia. Johtuisiko Lindströmin poisjääminen nyt myös Brysselin kokouksesta samasta syystä? Sairastuminen sattui samaan aikaan, kun kansanedustaja Sampo Terho ilmoittautui mukaan perussuomalaisten puheenjohtajakisaan ja kertoi puheenjohtajana haluavansa hallituksesta merkittävän ministerisalkun. Kun väistyvä puheenjohtaja Timo Soini ei halua väistyä hallituksesta eikä luopua ulkoministerin salkusta, on luultavaa, että Sampo Terho ottaa, jos tulee valituksi persujen puheenjohtajaksi, oikeusministerin salkun, johon lisätään Timo Soinille nykyisin kuuluvat EU-asiat. 

10. Oikeusministeri tehtävä on näinä aikoina aika vaativa homma mm. siksi, että ministeri joutuu tuon tuostakin matkustamaan oikeusasioissa EU-kokouksiin ja muihin kansainvälisiin tapaamisiin. Välttävän englanninkielen taidon omaava poliittikko ei tuollaisissa tehtävissä luultavasti kovin hyvin viihdy. Tämä lienee osasyy siihen, miksi Jari Lindström ei ole halunnut kaikkiin ulkomaisiin kokouksiin mielellään lähteä. Sairauslomansa aikana Lindströmin piti matkustaa OM:n virkamiesten kanssa  useamman päivän vierailulle Kiinaan, mutta matka jäi siis tekemättä. - No joo, matkan peruuntumisesta ei varmaankaan aiheutunut suomalais-kiinalaisille suhteille minkäänlaista haittaa (latojan huomautus). 

11. Vaikka Sampo Terho ei ole juristi, hän kykenee fiksuna ja kielitaitoisena poliitikkona ja entisenä europarlamentaarikkona hoitamaan oikeusministerin tehtävät varsin hyvin. Paljon paremmin kuin oikeusministerin salkkua kovasti himoitseva kansanedustaja Leena Meri (ps), vaikka hän on koulutukseltaan varatuomari. Meri on lisää julkisuutta saadakseen ilmoittautunut mukaan persujen puheenjohtajakisaan, mutta hänellä ei ole menestymisen mahdollisuuksia.

12. Hallituksen ns. puoliväliriihen yhteydessä tai jälkeen näemme, kenestä tulee hallituksen uusi oikeusministeri.

1066. JSN:lta moitteet pääministerille

     

                                            Minäkö muka ylimielinen?

1. Julkisen Sanan Neuvosto (JSN) on antanut tänään julkisuuteen saatetut tiukkasävyiset ja harvinaiset moitteet pääministeri Juha Sipilälle. 

2. Tapaus sai alkunsa Ylen viime marraskuun uutisesta, joka käsitteli Juha Sipilän sukulaisten Terrafamen eli Talvivaaran valtio-omisteisen kaivksen kanssa tekemiä liiketomia. Pääministeri lähetti uutisen johdosta lukuisia teksti- ja sähköpostiviestejä Ylen päätoimittajalle Atte Jääskeläiselle ja tuolloin Ylessä työskennelleelle toimittajalle Salla Vuorikoskelle. Sipilä hermostui ko. jutusta, jossa kerrottiin hänen sukulaistensa omistuksesta yrityksessä, joka sai tilauksen Terrafame-yhtiöltä. Sipilän hallitus oli myöntänyt samaan aikaan 100 miljoonan avustuksen Terrafamelle.

3. Asian merkittävyyden ja harvinaisuuden takia on tässä syytä kertoa JSN:n Sipilää koskeva lausuma (6450/L/17) kokonaisuudessaan. JSN lausui näin:

Demokraattisessa yhteiskunnassa tiedotusvälineiden täytyy voida käsitellä vallankäyttäjien toimintaa kriittisesti. Median ja vallankäyttäjien suhde saa ja sen pitääkin olla jännitteinen. Mitä merkittävämmässä asemassa vallankäyttäjä on, sitä enemmän toimintansa kriittistä käsittelyä hänen tulee kestää. 

Median ja vallankäyttäjien suhteesta on keskusteltu Suomessa laajasti sen jälkeen, kun julkisuuteen levisi tieto pääministeri Juha Sipilän marraskuussa 2016 Yleisradion toimittajalle ja päätoimittajalle lähettämistä lukuisista teksti- ja sähköpostiviesteistä. Pääministerin on epäilty toiminnallaan rajoittaneen Yleisradion tai sen toimittajien sananvapautta painostamalla Yleisradiota.

Julkisen sanan neuvosto päätti laatia aiheesta lausuman asian suuren yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi. Pääministerin toiminta on nostettu esiin myös useissa neuvostolle tulleissa Yleisradion toimintaan kohdistuvissa kanteluissa, jotka liittyvät ratkaisuun ”6398, 6401/YLE/16”.

Neuvosto pyysi pääministeri Juha Sipilältä lausuntoa tätä lausumaa varten. Pääministeri ei halunnut sellaista toimittaa, mutta neuvostolla on ollut käytössään pääministerin oikeuskanslerille toimittama selvitys, jossa käsitellään pääministerin Ylelle lähettämiä viestejä.

Pääministerin viestittely alkoi Yleisradion 25.11.2016 julkaisemasta jutusta ”Pääministerin sukulaisten omistamalla yrityksellä noin puolen miljoonan euron tilaus Terrafamesta” (http://yle.fi/uutiset/3-9315671). Jutussa käsiteltiin pääministeri Juha Sipilän kytköksiä valtio-omisteiselle Terrafamen kaivokselle kuljettimia toimittavaan Katera Steel -yritykseen. 

Julkisen sanan neuvosto on antanut tapauksesta kolme päätöstä. Niiden mukaan jutussa ei ollut erittäin kielteistä julkisuutta (6405, 6449/YLE/16) eikä asiavirheitä (6403/YLE/16). Pääministerin viestittelyn jälkeen Yle muokkasi juttua ja rajoitti aihepiirin käsittelemistä. Julkisen sanan neuvosto totesi äänestyksen (6-6, jolloin neuvoston puheenjohtajan kanta ratkaisi) jälkeen, että Yleisradio oli tämän seurauksena luovuttanut journalistista päätösvaltaa (6398, 6401/YLE/16).

Viesteissään pääministeri arvosteli rajusti Ylen toimintaa. Julkisuudessa ja oikeuskanslerille toimittamassaan selvityksessä pääministeri on perustellut yhteydenottojaan jutun virheellisyydellä sekä samanaikaisen kuulemisen laiminlyömisellä. Varsinkin ensimmäisissä, suoraan päätoimittajalle lähetetyissä tekstiviesteissä pääministeri kuitenkin arvosteli ainoastaan jutun näkökulmaa ja sitä, että Yle käsitteli hänen sukulaisiaan. 

Vallankäyttäjillä on muiden kansalaisten kanssa yhtäläinen oikeus antaa palautetta, vaatia oikaisuja ja tulla kuulluksi silloin, kun heihin kohdistuu erittäin kielteistä julkisuutta. Pääministerin sananvapauteen kuuluu myös oikeus ilmaista tyytymättömyytensä juttuun ja jopa sen näkökulmaan. 

Tässä tapauksessa pääministerin lähettämien viestien määrää ja sävyä voi kuitenkin pitää niin poikkeuksellisena, että viestit on mahdollista tulkita painostusyritykseksi.

Pääministeri Sipilän viesteissä viitattiin muun muassa siihen, ettei pääministeri arvosta Yleä. Neuvosto pitää ilmaisua harkitsemattomana Yleisradion aseman takia. Pääministeri Juha Sipilän hallituskaudella Ylen rahoitusta on heikennetty jäädyttämällä indeksikorotuksia. Poliitikot ovat hallituskauden aikana muutenkin kyseenalaistaneet Yleisradion rahoitusta ja sen toimintamahdollisuuksia ja päätöksenteon itsenäisyyttä, ja ministerit ovat käyttäneet voimakkaita puheenvuoroja, joissa Yleisradion toimintatapoja ja yksittäisiä sisältöjä on kyseenalaistettu.

Tilanne on omiaan lisäämään rakenteellisen itsesensuurin mahdollisuutta. Tämän vuoksi poliitikkojen, erityisesti pääministerin, tulisi välttää kaikenlaista toimintaa, jonka voi tulkita Yleisradion painostamiseksi.

Pääministeri myös kieltäytyi kahden päivän ajan kommentoimasta Ylelle yhteyttään Katera Steeliin. Pääministeri ei ole antanut kieltäytymiselleen muuta syytä kuin sen, että hän ei saanut kommentoida 25.11. ilmestynyttä juttua ennen sen julkaisemista. Käytännössä siis pääministeri kategorisesti kieltäytyi kommentoimasta yhtä aihepiiriä isolle suomalaiselle tiedotusvälineelle. Myös tällaista toimintaa voi pitää sananvapautta rajoittavana, erityisesti, kun kyseessä on ministeri. 

Neuvosto on huolestuneena pannut merkille, että tämän tyyppinen sananvapautta rajoittava toiminta on yleistynyt. Ministeritasoisetkin poliitikot ovat alkaneet valikoida tiedotusvälineitä antamalla haastatteluja ja lausuntoja vain tiedotusvälineille, joiden julkaisema journalismi on miellyttänyt heitä. Neuvosto korostaa, että tällainen on demokratiaa rapauttavaa tiedonvälityksen rajoittamista. 

Julkisen sanan neuvosto pitää harkitsemattomana myös sitä, että pääministeri on toistuvasti julkisuudessa ja jopa eduskunnan kyselytunnilla väittänyt Yleisradion rikkoneen Journalistin ohjeita mutta ilmoittanut, ettei kantele niistä Julkisen sanan neuvostolle. Neuvosto korostaa, että Journalistin ohjeita tulkitsee Julkisen sanan neuvosto, jonka ratkaisut perustuvat laajaan selvitystyöhön ja sen pohjalta tehtyyn harkintaan. Journalistin ohjeiden perusteeton käyttäminen tiedotusvälineiden tuomitsemiseen rapauttaa journalismin uskottavuutta ja suomalaisen demokratian perustaa.

Neuvoston on mahdotonta selvittää, halusiko pääministeri harkitusti vaikuttaa Yleisradion sisältöihin ja painostiko hän tietoisesti Yleä. Pääministerin toiminta oli kuitenkin vähintään harkitsematonta ja omiaan rajoittamaan yleisradioyhtiön sananvapautta.

Yhteiskunnan faktapohjaisuuden turvaaminen ja informaatiovaikuttamisen torjuminen ovat suomalaisen yhteiskunnan suurimpia haasteita. Neuvosto toivoo, että vallankäyttäjät ymmärtäisivät tämän eivätkä toiminnallaan turhaan vahingoittaisi vastuullisesti toimivan faktapohjaisen journalismin toimintaedellytyksiä.

4. Näin siis JSN. Ratkaisun neuvostossa tekivät Elina Grundström (pj), Lauri Haapanen, Jyrki Huotari, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Niklas Vainio, Tapio Nykänen, Arja Lerssi-Lahdenvesi, Maria Swanljung ja Juha Honkonen. 

5. JSN moitti, suorastaan ryöpyttää, pääministeriä mm. "vähintäänkin" harkitsemattomasta menettelystä, Yleen kohdistamasta painostusyrityksestä sekä demokratiaa rapauttavasta tiedonvälityksen rajoittamisesta. Todella kovaa tekstiä.

6. Miten pääministeri suhtautui tänään saamiinsa moitteisiin? Hän ilmoitti pahoittelevansa vain päätoimittajalle ja toimittajalle lähettämiään sähköpostiviestejä, mutta sanoi edelleen, että hänellä oli oikeus tullut kuulluksi, jota tilaisuutta hän ei väittämänsä mukaan ollut saanut. Todellisuudessa Sipilältä kyllä pyydettiin asiasta kannanottoa ennen uutisen julkaisemista, mutta Sipilä ei kiireisiinsä vedoten haunnut sellaista antaa. Itse asiassa Sipilä tuntui jurppivan, ei suinkaan väitetty kuulematta jättäminen, vaan koko uutisen julkaiseminen.

7. Toisessa tänään antamassaan päätöksessä JSN  totesi Ylen eli käytännössä päätoimittaja Atte Jääskeläisen alistuneen Sipilän edellä kerrottuun painostukseen. Neuvoston mukaan Yle luovutti Jääskeläisen johdolla journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle, eli käytännössä siis viestitulvan lähettäneelle pääministerille.

8. Ylelle antamaansa langettavaa päätöstä JSN perusteli muun muassa sillä, että juttua muutettiin pääministerin viestittelyn seurauksena useita kertoja, vaikka siinä ei ollut häneen kohdistuvaa erittäin kielteistä julkisuutta eikä olennaisia virheitä. Juttuun ei JSN:n mukaan myöskään lisätty pääministerin näkemyksiä eikä tietoa siitä, että muutokset oli tehty tämän yhteydenottojen jälkeen.

9. Journalistin ohjeiden mukaan tiedonvälitystä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein eikä päätösvaltaa saa luovuttaa toimituksen ulkopuolelle. Toimittajalla on myös oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä. Näitä kohtia Yleisradio on JSN:n mukaan rikkonut. JSN:n mukaan vyyhdissä on nähtävissä piirteitä, joita voi tulkita siten, että päätoimittaja on taipunut ulkopuoliseen painostukseen.

10. Neuvosto toteaa, että Ylellä oli oikeus tehdä juttuun muutoksia, vaikka siinä ei ollut olennaista asiavirhettä. Neuvoston mielestä on kuitenkin ilmeistä, että pääministerin palautetta ei käsitelty tavanomaisella tavalla vaan juttua muokattiin poikkeuksellisen paljon pääministerin yhteydenottojen jälkeen. Ratkaisuille ei ollut JSN:n mukaan journalistisia perusteita. Pääministerin saama erityiskohtelu on haitaksi demokratialle, JSN toteaa. Se voi myös heikentää journalismin uskottavuutta suuren yleisön silmissä, neuvosto lisää.

11. Tämä päätös syntyi äänin 6-6. Koska äänet menivät tasan, päätöksen ratkaisi JSN:n puheenjohtajan Elina Grundströmin ääni.

12. Päätoimittaja Atte Jääskeläinen totesi päätöksens johdosta, että hän on eri mieltä kuin JSN ja tietävänsä "itse parhaiten toimitansa vaikuttimet". Jääskeläinen vakuutti, ettei hän aio päätöksen takia erota päätoimittajan työstään. Ylimielistä tekstiä, mutta tästä huolimatta sekä Ylen toimitusjohtaja että hallituksen puheenjohtaja ilmoittivat heti olevansa Jääskeläisen takana. Mikään ei näytä Ylessäkään muuttuvan.

13. Tapaus ja JSN:n sen johdosta antamat moitteet heikentävät pääministeri Sipilän julkisuuskuvaa. Mielikuva Ylen toimittajan ja päätoimittajan kimpussa  vihapäissään häärivästä ja häiriköivästä valtakunnan ylimmästä poliitikosta on sangen ikävä asia. Se vahvistaa entisestään käsitystä, jonka mukaan Juha Sipilä on kovapintainen, omahyväinen ja ylimielinen poliitikko. Politiikassa ylimielisyys voi osoittautua helposti kuolemansynniksi, joka ei vaaleja ajatellen tiedä hyvää. 

14. Suurten puolueiden helmikuussa teettämässä Puoluebarometrissa keskusta sai varsin ikävän lukemat, kun kansalaisilta kysyttiin, mikä puolue on toiminnassaan ylimielinen. Viime syksyn mittauksesta keskustan ylimielisyysprosentti kasvoi 31 prosentista 42 prosenttiin. Puoluebarometrissa mitataan tosin puolueita, ei henkilöitä. Puolueet henkilöityvät kuitenkin voimakkaasti puheenjohtajaan. Juha Sipilän johdolla keskusta sai ylimielisyydestä huonoimman tuloksen seitsemään vuoteen. Pian nähdään, mitä tämä vaikuttaa keskustan menestykseen huhtikuun kunnallisvaaleissa. 

1065. Vapauden kaipuu

 

                                         
1. Pohjois-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi tammikuun 17. päivä Pekka Seppäsen  14,5 vuodeksi vankeuteen vuosien 2007-2014 Viinijärvellä välisenä kahdesta hukuttamalla tehdystä taposta ja kolmesta tapon yrityksestä, alkoholirikoksesta, parituksesta, törkeästä kuolemantuottamuksesta ja pahoinpitelystä. Mediassa Seppänen sai kutsumanimen sarjahukuttaja.

2. Käräjäoikeudessa Seppänen vastasi syytteisiin vapaalta jalalta. Käräjäoikeus määräsi tuomiossaan Seppäsen vangittavaksi. Poliisi ei tavoittanut Seppästä käräjäoikeuden tuomion jälkeen vankilaan passittamista varten, sillä Sepppänen vaali vapauttaan ja katosi joksikin ajaksi jäljettömiin. Itä-Suomen poliisi etsintäkuuulutti Seppäsen, 

3. Pekka Seppänen jäi kiinni tammikuun 21. päivänä, kun poliisi pysäytti noin viisikymmentävuotiaan joensuulaisnaisen auton, jonka kyydissä Seppänen oli. Poliisi epäili naista rikoksentekijän suojelemisesta. Syyttäjä teki kuitenkin asiassa syyttämättäjättämispäätöksen. Naisen mukaan Seppänen oli soittanut hänelle ja pyytänyt kyytiä. Nainen kertoi poliisille, että hän oli viemässä Seppästä poliisiasemalle.

4. Seppänen on valittanut tuomiosta Itä-Suomen hovioikeuteen. Hän kiistää edelleen toteen näyttämättöminä kaikki rikokset, joista käräjäoikeus oli hänet tuominnut. Valituksessa on vedottu myös erinäisiin uusiin todisteisiin. Myös syyttäjä on valittanut käräjäoikeuden tuomiosta. Syyttäjä vaatii, että hovioikeus tuomitsee  Seppäsen 15 vuodeksi vankeuteen kolmesta hukuttamalla tehdystä taposta, viidestä tapon yrityksestä, törkeästä alkoholirikoksesta, parituksesta ja pahoinpitelystä

5. Sepänen on pyytänyt, että hovioikeus määräisi hänet laskettavaksi kiireesti pois tutkintavankeudesta jo ennen kuin asia otettaan käsiteltäväksi hovioikeuden pääkäsittelyssä. Syytöntä mies ei voida pitää vangittuna, sanoo Seppänen, jonka mukaan vangitseminen hovioikeuden tuomioon asti olisi täysin kohtuutonta. Seppästä pidetään tutkintavankina Pyhäselän vankilassa Joensuussa.

6. Syyttäjä on vastustanut Seppäsen vapauttamista, hän ei pidä Seppäsen vangitsemista kohtuuttomana. Hovioikeus ratkaisee vangitsemiskysymyksen ilmeisesti lähiaikoina. 

7. Todennäköistä on, että hovioikeus hylkää Seppäsen pyynnön. Kysymys on useista henkirikoksista ja niiden yrityksistä. Käräjäoikeuden tuomio on hyvin perusteltu. Mutta yllätyksiä voi toki sattua. Muistissa vielä on, että esitutkinnan aikana käräjäoikeus määräsi Seppäsen vangittavaksi, mutta Itä-Suomen hovioikeus, jonne Seppänen kanteli, kumosi vangitsemispäätöksen katsoen, ettei poliisin esittämän selvitys riittänyt epäillyn vangitsemiseen. Pekka Seppänen saapui vapaahehtoisesti jokaiseen käräjäoikeuden istuntoon. Hän peitti kasvonsa visusti karvahatulla.

8. Seppäsen vaatimus vapaaksi päästämisestä on sinänsä hyvin ymmärrettävä. Vapaus on ihmisen tärkeimpiä perusoikeuksia. Vapauden kaipuu kuuluu olennaisena osana ihmisluontoon. Näin kevään korvalla, joiloin luonto alkaa pikku hiljaa herätä talvisesta horroksestaan, lumet sulavat ja purot lorista ja laskea vetensä lampiin ja järviin, vapauden kaipuu korostuu entisestään. Ehkä jo Vapun tiennoilla - ainakin Juhannukseen menenssä - Viinijärvi ja muut Pohjois- Karjalan järvet vapautuvat jääpeitteestään ja ihmiset säntäävät kilvan vesille, kuka kalaan, kuka mökille ja tai veneilemään ja kuka ttas muuten vain, joko selvin päin tai hieman nauttineena. Rannalta mutta myös veneestä on mukava pulahtaa uimaan, joko yksin tai porukalla. Pekka Seppästä luonnehdittiin käräjäoikeuden istunnossa hyväksi tai jopa mestariuimariksi. Vaikka vene kaatuu, Seppänen kroolaa tyynesti rannalle.

9. Voi jospa Suomen järvet. viiniksi muuttuisi, niin silloin meidän poikain, elellä kelpaisi!

1064. Jussi Halla-aho ilmoittautui puheenjohtajakisaan

1. Jussi Halla-aho ilmoitti pari tuntia sitten, että hän lähtee mukaan perussuomalaisten puheenjohtajakisaan. Nykyinen puheenjohtaja Timo Soini heitti  pyyhkeen kesään  toissa sunnuntaina. 

2. Seuraavana päivänä kansanedustaja Sampo Terho ilmoittautui kisaan. Tehtävää tavoittelevat myös kansanedustajat Leena Meri Hyvinkäältä ja Veera Ruoho Espoosta, mutta heillä ei ole mahdollisuuksia tulla valituksi. Leena Merellä näyttää olevan hirmuinen hinku ja pyrky päästä oikeusministeriksi - onhan hän sentään varatuomari (!) - mutta hänen tavoitteensa tuskin tulee onnistumaan.

3. Timo Soinin seuraaja valitaan kesäkuun alkupuolella Jyäskylässä pidettävässä puoluekokouksesa. Puheenjohtajaa saavat äänestää kaikki puoleen jäsenet, jotka ovat maksaneet 30 euron suuruisen jäsenmaksun 28.4. mennessä. Selväää on, että persujen jäsenmäärä kasvaa 1,5 kuukaudessa roimasti.

4. Jussi Halla-aho ilmoitti lähdöstään videolla, jolla hän luki paperista 18 minuuttia kestäneen puheensa. Minusta se oli oikein hyvä, asiallinen, maltillinen ja terävä puhe. Tekisi mieli jopa sanoa, että puhe oli lähestulkoon valtiomiesmäinen esitys! Toki Jussi on aika väritön, mistä häntä on usein moitittu, jos häntä vertaa vaikkapa Timo Soiniin. Mutta asiaa ja sisältöä Jussin puheessa on yleensä aina paljon enemmän kuin Soinin tai Sampo Terhon puheissa.

5. Halla-aho ilmoitti jo viime joulukuussa lähtevänsä todennäköisesti mukaan puheenjohtajakisaan. Hän ei silloin vielä tiennyt Timo Soinin mahdollisista jatkoaikeista tai tämän luopumishaluista. Ilmeisesti tämä Halla-ahon ennakkoilmoitus oli yksi sellainen asia, joka sai Soinin vakavasti miettimään jatkamistaan ja sitten luopumaan puheenjohtajuudesta. Hän ei halunnut mistään hinnasta kisata puheenjohtajan paikasta Halla-ahon kanssa; olishan vaarana ollut, että Jussi kukaties voittaisi hänet! 

6. Timo Soini ja muu persueliitti löi viisaat päänsä yhteen ja teki sotasunnitelman Sampo Terhon nostamiseksi uudeksi puheenjohtajaksi. Samassa tilaisuudessa eli "Työmiehen tunnilla" persujen puoluetoimistossa, jossa Terho ilmoittautui kisaan, näytettiin puolustusministeri Jussi Niinistön ja puhemies Maria Lohelan tilaisuuteen lähettämät twiitit, joissa nämä ilmoittivat tukevansa Terhon valintaa. Myös tuplaministeri Jari Lindström ilmoitti, totta kai, tuestaan Terholle; Jarpan verenpaine oli ilmeisesti tuolloin vielä normaaleissa lukemissa.

7. Jussi Halla-aho on oikeassa sanoessaan, että persuelitti yrittää kaikin tavoin ajaa Sampo Terhoa puheenjohtajaksi ja lausuessaan, että Terho on Timo Soinin ja puolueäelittin "perintöprinssi".  Halla-aho viittaisi myös erään "etelä-pohjalaisen taustavaikuttajan" häntä vastaan heti Sampo Terhon ilmoituksen jälkeen aloittamaan ajojahtiin ja mustamaalaukseen ; tällä Halla-aho tarkoitti tietenkin ex-kansanedustaja Raimo Vistbackaa.

8. Tätä mielikuvaa todella vahvistivat ne tarkasti synkronisoidut tuen ilmaisut, joita Jussi Niinistö ja Maria Lohela lähettivät julkisuuteen Terhon tiedotustilaisuuden aikana. Näin tuon Terhon pitämän infon ja minusta Niinistön ja Lohelan tuen ilmaisut tuntuivat tosi tökeröiltä. Lohelakin on puhemieheksi - Timo Soinin armosta - päästyään kääntänyt kelkkansa, sillä vielä vuoden 2011 eduskuntavaalien alla hän kuului halla-aholaisiin ja oli mukana allekirjoittamassa Nuivan manifestia.

9. Halla-ahon mukaan olisi katastrofaalista, jos  puolue-eliitin suosikki Sampo Terho taputeltaisiin puheenjohtajaksi yksimielisesti tai murskaavin lukemin. Tämä estääkseen Halla-aho sanoi tavoittelevansa puheenjohtajuutta.  Se, että puoluejohto nimittäisi seuaajansa, olisi Halla-ahon mukaan yhtä huono vaihtoehto kuin se, että johto eli Timo Soini jatkaisi itse. Vallanperimys ei edusta muutosta. Lisäksi se syynnyttä epäilyn vallan perijän riippumattomudesta, jatkoi Halla-aho. Perussuomalaiset tarvitsevat demokraattisemman, kaskustelevamman, moniäänisemmän ja hajautetumman puolueen kuin mitä heillä nyt on.

10. Videolla tänään Halla-aho puhui paljon ja minusta viisasti maahanmuutosta, jossa perussuomalaiset ovat hänen mukaansa hallituksessa epäonnistuneet. Tämä on yksi ja varmaankin keskeinen syy sille, että perussomalaisten gallupkannatus on kääntynyt voimakkaaseen laskuun. Halla-aho: "Perussuomalaisia yhdistää näkemys siitä, että Suomi ei voi olla globaali sosiaalitoimisto, johon kenellä tahansa on oikeus lampsia sisään elätettäväksi ja esittää röyhkeitä vaatimuksia". Oikein!

11. Selvää on, että puhenjohtajakamppailusta tulee erittäin tasainen koitos Sampo Terhon ja Jussi Halla-ahon kesken. Terholla on puolue-eliitin tuki, mutta jo persujen eduskuntaryhmässä on useita Halla-ahon kannattajia. Puhumattakaan kenttäväestä, jonka piirissä Halla-aho nauttii laajaa kannatusta.

12. Halla-aho ei ottanut tänään kantaa siihen, mitä tapahtuu persujen hallituksessa ololle, jos hänet valitaan puheenjohtajaksi. Hän ei luvannut selvää tukea persujen  jatkamiselle hallituksessa eikä Timo Soinille jatkokautta ulkoministerinä.  Aikaisemmin Halla-aho on sanonut, ettei hän pyri hallitukseen, eikä hallituksesa oleminen voi olla poliittisille puolueille mikään itseisarvo. Noudatettava politiikka ratkaisee.

1063. Sampo Terho puheenjohtajakisaan

1. Suomen kevät näyttää olevan aika vauhdikasta luopumisen aikaa. 

2. Eilen Timo Soini ilmoitti luopuvansa perussuomalaisten puheenjohtajuudesta. Hän ehti olla puoluepomona 20 vuotta. Eduskunnassa Soini on kuitenkin ollut vasta vuodesta 2003 lähtien, siis 14 vuotta. Tämä ei ole aika mikään. Esimerkiksi Ilkka Kanerva on istunut eduskunnassa yhtäjaksoisesti vuodesta 1975, eli 42 vuotta. Paavo Väyrynenkin, joka on piipahtanut välillä meppinä Brysselissä, on viihtynyt kansanedustaja ainakin 30 vuotta.

3. Muitakin tunnettuja luopujia on ilmaantunut. Rokkia ja metallia soittava HIM -yhtye, jonka keulakuva on Ville Valo,  ilmoitti lopettavansa musisoinnin kuluvan vuoden vuoden lopussa. Bändi oli koossa 26 vuotta. Laulaja Kasimir, oikealta nimeltään Thomas Kirjonen, luopui tai itse asiassa joutui luopumaan TTK:sta eli MTV:n Tanssii tähtien kanssa -kilpailusta, koska mies oli katsellut keikkabussissa salakatselusta tuomion saaneen Axl Smithin kuvaamia seksivideoita.

4. Tänään iltapäivälehdissä on kerrottu, että ex-mäkihyppääjä Toni Nieminen on luopunut vihkisormuksestaan, ainakin Lahden MM-kisojen ajaksi, sillä hänen avioliittonsa Heidi-vaimon kanssa on pahassa kriisissä eikä hän ole "tällä hetkellä" yhdessä Heidin kanssa. Syksyllä Toni joutui luopumaan työstään kiinteistönvälitysfirmassa. Hänen ensimmäinen vaimonsa Veera, joka on kirjailija, luopui Tonista 2013 ja heitti miehen ulos huushollistaan. Juuri tulleen tiedon mukaan Heidi kuitenkin kiistää pariskunnan pitävän taukoa. Sekavalta näyttää! Kyllä Tonin pitäisi tässä tilanteessa alkaa harjoitella tosissaan ensi vuonna Koreassa pidettäviä olympiakisoja varten; hänhän on vasta 41-vuotias ja siis 3-4 vuotta nuorempi kuin Japanin huippuhyppääjä Noriaki Kasai, joka täyttää toukokuussa 45.

5. Timo Soinin seuraajaksi on jo nyt ilmaantunut kaksi ehdokasta. Eilen kansanedustaja Leena Meri (48) ehätti ensimmäisenä kertomaan ehdokkuudestaan. Meri on varatuomari, siviiliammatiltaan henkikirjoittaja, ja ensimmäisen kauden kansanedustaja Hyvinkäältä. Hän sai vuoden 2015 vaaleissa Uudenmaan vaalipiirissä vain 2 500 ääntä, mutta jäi varasijalle. Tie Arkadianmäelle Merelle aukeni, kun  Pirkko Ruohonen-Lerner siirtyi Euroopan parlamenttiin Sampo Terhon tilalle. 

5a. Kukaan tuskin uskoo Meren menenestymisen mahdollisuuksiin puheenjohtajakisassa, mutta on toki paikallaan, että kilpailijoiden joukossa on myös naisehdokkaita. Meren tarkoituksena on lähinnä vain julkisuuden hankkiminen, sillä hän tähtää ministeriksi Sipilän hallituksessa. Hallitukseen jouduttaneen ottamaan lähiaikoina kolme uutta ministeriä, joista yksi tulee perussuomalaisille. Tuplaministri Jari Lindström joutuu luultavasti luopumaan oikeusministerin salkusta, joka kiinnostaa kovasti varatuomari Merta. Itse en pidä Merta kovinkaan sopivana oikeusministeriksi, hänellä on selvästi liian kova hinku päästä ministeriksi. Oikeusministeriksi voi nousta kansanedustaja Ville Tavio, joka on myös juristi. Yksi vaihtoehto olisi se, että Sampi Terho saa oikeusministerin salkun, johon yhdistetään nyt ulkoministeri Soinille kuuluvat EU-asiat.

6. Jussi Halla-aho kertoi jo ennen joulua olevansa kiinnostunut persujen puheenjohtajan paikasta myös siinä tapauksessa, että Timo Soini haluaisi vielä jatkaa. Soini ilmeisesti pelästyi jonkin verran Halla-ahon ilmoituksesta, sillä Jussilla on persujen kenttäväen keskuudessa laaja kannatus. Halla-aho ei ole vielä ehtinyt virallisesti ilmoittautua puheenjohtajakisaan. Jos Halla-ahosta tulisi uusi puheenjohtaja, Timo Soini joutui  todennäköisesti lähtemään hallituksesta, sillä miehet eivät tunnetusti siedä toisiaan.

7. Timo Soinin oma ehdokas uudeksi puheenjohtajaksi on kansanedustaja Sampo Terho, joka ilmoitti tänään halukkuudestaan tehtävään. Terho on 39-vuotias filosofian maisteri, pääaineena Suomen historia. Hän on työskennellyt aiemmin jonkin aikaa puolustusministeriössä ja ollut rauhanturvaajana Bosniassa ja Hertsegovinassa, Maanpuolustuskorkeakoulun strategiantutkiajana ja mediatutkijana. Tänään puolustusministeri Jussi Niinistö, puhemies Maria Lohela sekä työ- ja oikeusministeri Jari Lindström ilmoittivat, etteivät he lähde puheenjohtajakisaan. Asiasta oli ilmeisesti sovittu Terhon kanssa. Niinistö ja Lohela ilmoittvat kannattavansa Terhon valintaa uudeksi puheenjohtajaksi. Lohelan kohdalla ilmoitus on hieman yllättävä, sillä hänet on tunnettu aiemmin ja esimerkiksi vielä ennen vuoden 2011 vaaleja nimenomaan Jussi-Halla-ahon kannattajana; molemmat kuuluivat Nuivan manifestin allekirjoittajiin. Nyt Lohela on ymmärtänyt, että hän saa pitää puhemiehen paikan vain sillä edellytyksellä, että ilmoittaa julkisesti tukevansa Sampo Terhon valintaa puheenjohtajaksi.

8. Sampo Terho piti tänään puoluetoimistossa työmies Matti Putkosen isännöimän tiedotustilaisuuden, jossa hän kertoi ehdoḱkuudestaan. Huomiota kiinnitti mm. se, ettei Terho edes asiaa nimenomaisesti kysyttäessä luvannut, että ex-puheenjohtaja Timo Soini voisi jatkaa ulkoministerinä, jos hänestä tulee uusi puheenjohtaja. Terho sanoi, että puheenjohtajana hän ottaisi itselleen "merkittävän salkun" hallituksessa. Jussi Niinistö puolestaan kertoi, että hän pitää "kynsin hampain" kiinni puolustusministerin salkustaan. Hän lupasi ryhtyä perussuomalaisten presidenttiehdokkaaksi.

9. Terho yritti luoda uskoa siihen, että hän - eikä siis vain Jussi Halla-aho - on sangen kiinnostunut maahanmuuttopolitiikasta. Hän väläytti mahdollisuutta, että Suomessa järjestettäisiin kansanäänestys EU-jäsenyydestä Britannian tapaan. "Jos jäsenistö nin haluaa", Terho lisäsi. EU-kansanäänestys saattaisi Terhon mukaan olla persujen keskeinen vaatimus vuoden 2019 eduskuntavaleissa ja kenties myös seuraavan hallituksen kynnyskysymys. Tämä on persuille tyypillistä retoriikkaa. Kaikki muut puolueet Suomessa ovat realisteja ja katsovat, ettei meillä ole tarpeen järjestää kyseistä kansanäänestystä.

10. On helppo ennustaa, että persujen puheenjohtajajuudesta tullaan Sampo Terhon ja Jussi Halla-ahon kesken käymään kova otatus. Puolueen eliitti Soinin johdolla on Terhon takana, mutta kentällä Jussi Halla-ahon kannatus on vankkaa. Puolueen sääntöjen mukaan kaikki jäsenmaksunsa 1.5. mennessä maksaneet puolueen jäsenet saavat osallistua puheenjohtajaäänestykseen. Tämä panee kovaa vipinää etenkin Halla-ahon kannattajiin ja puolueen jäsenmäärä kasvaa muutenkin roimasti.  Puoluekokokous, jossa puheenjohtaja valitaan, pidetään kesäkuun alkupuolella Jyväskylässä. Halla-ahon valintaa kannattavat puolueaktiivit ovat kuulemma jo nyt varanneet suuren määrän busseja, joilla Jussia äänestäviä kuskataan Jyväskylään.

11. Mutta mikä tulee olemaan Timo Soinin loppusijoituspaikka? On puhuttu Lontoon suurlähettilään paikasta, joka avautuu sopivasti vuonna 2019, jolloin Soini luopuu myös kansanedustajajuudesta. Jos tuo virka ei Soinia kiinnosta, niin löytyisikö uudesta Vaikkaus-yhtiöstä Soinille sopivia johtajan hommia, esimerkiksi totopelin sektorilta? Timppahan on ravimiehiä, joten kokemusta ja asiantuntemusta raveista ja hevospeleistä miehellä kyllä olisi vaikka muille jakaa. Yksi vaihtoehto voisi olla, että valtion omistajanohjausministerin tehtäviä itsevaltaisesti hoitava pääministeri Juha Sipilä järjestäisi Soinille mukavan johtajan paikan jossakin tunnetussa valtionyhtiössä.

12. Kansanedustajana Timo Soini voitaisiin valita yhdeksi vuodeksi eduskunnan puhemieheksi. Kolme vuotta sanottua hommaa hoitanut Maria Lohela, joka oli Soinin "löytö" puhemieheksi, tekisi varmaankin mieluusti tilaa Soinille. Timo Soini tulee joka tapauksessa toimimaan jatkossa perussuomalaisen väen henkisenä isähahmona ja johtajana, eräänlaisena ajatollahina, jonka neuvoa kysytään ja joka kulisseissa tosiasiallisesti päättää, miten suuren luokan poliittisissa kysymyksissä tulisi menetellä. Onhan Timo Soini omien sanojensa mukaan harras katolilainen kristitty ja perhearvoja syvästi  kunnioittava ihminen. Eilen Brysselissä tavoitettu Soini luonnehti itseään "viimeiseksi samuraiksi".

1062. Soini luopuu - muuttuuko mikään?

1. Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini ei aio hakea jatkokautta Jyväskylän puoluekokouksessa kesäkuussa. Hän ilmoitti asiasta tänään blogissaan. Soini sanoi, että päätös ei ollut helppo, mutta että se on kaikkien kannalta hyvä. Soini sanoo olevansa nyt haikealla, mutta toisaalta helpottuneella mielellä.

2. Soini haluaa kuitenkin jatkaa ulkoministerin tehtävässä, joka on hänelle "suuri kunnia". Timo yltyy itselleen tyypilliseen ja jokseenkin naurettavaan itsekehuskeluun sanomalla, että "olen hoitanut vaativaa tehtävää hyvin". Hän  jatkaisi minissterinä mielellään kuluvan vaalikauden loppuun. Niinpä tietystii, koska ulkoministerinä olo on helppoa kuin heinänteko. Ulkopolitiikan hoidosta Suomessa vastaa etupäässä tasavallan presidentti. 

3. Timo Soini on osannut valikoida rusinat pullasta. Hallitusta muodostettaessa hän olisi päässyt valtiovarainministeriksi, mutta tuo raskas ja sangen epäkiitollinen tehtävä ei Soinille kelvannut, vaan hän valitsi itselleen ulkoministerin hommat. Ulkoministerin työssä hankalinta isolle eli noin 130 kiloiselle Soinille on runsas matkustelu, mutta siihenkin Soini on tottunut. Viimeksi Soini kävi muutaman päivän reissulla Kiinassa. Miksi, voidaan tämänkin reissun kohdalla kysyä. Mitään konkreettista tai näkyvää Soini ei sanut tältäkään matkalta aikaan - kuten ei muiltakaan ulkomaanmatkoiltaan tai kollegojensa tapaamisilta.

4. Soinin mukaan hänen jatkonsa ulkoministerinä riippuu useammasta asiasta, ensiksi siitä, jatkaako puolue eli persut hallituksessa. Niinpä tietenkin. Jos perussuomalaisten uudeksi nokkamieheksi tulisi Jussi Halla-aho, on selvää, että puolueen hallitustaival päättyisi. Puheenjohtajana Halla-aho tuskin tyytyisi mihinkään hanttihommiin eli esimerkiksi kulttuuri- tai maatalousministerin salkkuun, vaan varmaa on, että hän haluaisi suistaa Soinin myös ulkoministerin pallilta.

5. Halla-aho pohtisi vakavasti, kannattaako persujen jatkaa hallituksessa. Timo Soini puolestaan sanoo kannattavansa voimakkaasti puolueensa pysymistä hallituksessa. Soinin mukaan hänen ilmoituksestaan käynnistyvä puheenjohtajakilpailu on puolueelle ”oikein ymmärrettynä suuri mahdollisuus.” Soini sanoo luottavansa perussuomalaisten kenttäväkeen valita puolueelle uusi puheenjohtaja. Ovat osanneet tehdä oikean valinnan jo monta kertaa aikaisemminkin, osaavat myös ensi kesänä, Soini toteaa. Hehheh, mitä populismia! Eihän puolueella ole koskaan ollut minkänlaista vaihtoehtoa puheenjohtajan valinnassa, heillä on ollut vain Soini.

6. Persujen puheenjohtajuus on kahden kauppa, eli tehtävään valitaan joko europarlamentaarikko Jussi Halla-aho tai kansanedustaja Sampo Terho. Halla-aholla on kenttäväen keskuudessa johtoasema, mutta nyt puolueen johtoelimet ja henkilöt alkavat tietenkin kovan junttauksen Terhon valinnan puolesta. Kansanedustaja Tervo Hakkarainen ilmoitti tänään, että hän kannattaa Halla-ahon valintaa, sillä sen jälkeen Suomessa alkaisi "trumppilainen politiikka". Kenttäväkeä pelotellaan sillä, että Halla-ahon johdolla puolue joutuisi opppositioon ties kuinka pitkäksi aikaa. Sampo Terholla olisi kyky ja pätevyys hoitaa ulkoministeri posti siinä missä Timo Soinillakin. Soinille voitaisiin katsoa suurlähettilään paikka Lontoosta, jolloin hän voisi keskittyä suosikkijoukkueensa Millwallin seuraamiseen. 

7. Pääministeri Juha Sipilä kehuu Twitterissä Timo Soinia sanomalla, että yhteistyö hänen kanssaan hallituksessa on ollut "hyvää, luottamus vahva ja se jatkuu". Hm, ei hallitustyö ole käytännössdä kyllä tuollaiselta läheskään aina näyttänyt. Sipilä ei tietenkään haluaisi päästää persuja pois hallituksesta, sillä se tietäisi hallittusremonttia ja johtaisi kenties jopa ennenaikaisiin eduskuntavaaleihin. Keskustan gallupkannatus on ollut jo pidemmän aikaa laskussa, sama koskee pääministerin omaa kannatusta. Kansa ei luota enää pääministeriin.

8. Juha Sipilä on osoittanut viime aikoina yhä enemmän itsevaltaisia otteita. Viimeksi näin tapahtui 2-3 päivää sitten, jolloin Sipilä päätti, "ihan itse", valita Veikkauksen hallituksen uudet jäsenet. Sipilä sivuutti kokoomuksen eduskuntaryhmän ehdokkaana olleen Timo Heinosen ja valisi Veikkaukseen Sipoon naapurinsa ja saunakaverinsa Hjallis Harkimon, jonka johtamia Jokereita Veikkaus sponsori vuosittain n. 200 000 eurolla. Demareiden edustajaksi Veikkauksen hallitukseen Sipilä valitsi Jutta Urpilaisen kysymättä etukäteen puheenjohtaja Antti Rinteeltä mitään. 

9. Maan hallituksella ei muutenkaan mene hyvin, löähes vuosi heierottu kiky-sopimus on osoittaunut pelkäksi bluffiksi, vienti ei vedä, pitkäaikaistyöttymyys lisääntyy jne. jne. Sote- uudistus on pahasti rempallaan eikä kukaan tiedä, miten asiassa lopulta käy. Talvivaaran Kankkulan-Kaivoksesta saatiin liki vuoden kestäneen vouhkaamisen jälkeen kaupatuksi ulkomaiselle veroparatiisifirmalle vaivaiset 15 prosenttia.

10. Ei hyvältä näytä, Juha Sipilä, hallitus ja keskusta! On aika helppo ennustaa, että Sdp voittaa seuraavat eduskuntavaalit ja Antti Rinteestä tulee uusi pääministeri. Juha Sipilä palaa Kempeleelle bisnestensä pariin.

11. Timo Soini on vasta 54-vuotias eli parhaassa työiässä. Mistä Timolle siis keksittäisiin sopiva eläköitymisvirka? Maaherroja ei enää - luojan kiitos - ole, eikä Timppaa voisi kuvitella minkään suuren firman toimitusjohtajanakaan. Kyllä se nyt näyttää tosiaan pukkaavan Timolle lokoisaa suurlähettilään paikkaa joko Lontoossa, Tukholmassa tai sitten Moskovassa. Sieltä hänet voitaisiin tarvittaessa kutsua takaisin hallitushommiin Isänmaan edun niin vatiessa.  

12. Vuonna 2024 pidettävien presidentinvaalien aikana Timo Soini on vasta 60. Vertailun vuoksi on syytä todeta, että nykyinen pressa Sauli Niinistö pyrkii ensi vuonna toiselle kaudelle, vaikka täyttää samana vuonna jo 70. Sauli on hyvissä aloittanut vaalikampanjansa, hän kiertelee maakuntamatkojen nimikkeellä puhumassa ympäri maata, suojelee ja avaa vaikka minkälaisia kissanristiäisiä, poseeraa mieluusti koululais- ja lapsilaumojen keskellä, tapaa Putinia pari kertaa vuodessa, taluttelee Siiri Äitee Rantasta (92) Lahden MM-kisoissa jne, jne. 

13. Halu päästä valtaan ja pysyä vallassa on todella vakava asia, joka saa poliitikon tekemään vaikka mitä!

1061. Iivo ja kunnon kapula

1. Eilen tiistaina suomalaisilla naishiihtäjillä oli Lahden MM-kisoissa synkkä päivä. Kaikki odottivat Krista Pärmäkosken joko voittavan10 km:n mestaruuden tai sivakoivan ainakin mitaleille. Mutta toisin kävi. Norjan Marit Björgen oli kisassa täysin ylivoimainen, hopeaa sai Ruotsin Charlotte Kalla ja pronssimitalin Norjan Astrid Jacobsen. Krista Pärmäkoski jäi seitsemänneksi eikä hän ollut edes paras suomalainen, sillä Kerttu Niskanen oli kuudes. Laura Monosen oli 14:s ja kaikkein surkeimmin epäonnistui Anne Kyllönen, joka hävisi Björgenille yli kolme minuuttia ja oli 38:s.

2. Menestyminen hiihtourheilun huipulla edellyttää huippukunnossa olevia välineitä, ennen kaikkea suksia eli "kapuloita". Eilen kaikki näkivät tv-kuvista, että Pärmäkosken, Monosen ja Kyllösen sukset eivät luistaneet tai/ja pitäneet läheskään kunnolla. Vain Kerttu Niskasen alla olleet Rossignol-sukset olivat kunnossa. Pärmäkoski hiihti norjalaisilla Madshus-suksilla. Hän valitsi tai hänelle valittiin kisaan täysin väärät eli nuoskalumelle liian löysät menopelit. Tämä on varsin outoa, sillä Kristan henkilökohtainen valmentaja Matti Haavisto - ylikonstaapeli Nokialta - on myös Suomen hiihtomaajoukkueen huoltopäällikkö, jolla on käytettävissään parikymmentä huoltomiestä ja iso huolto-rekka. 

3. Anne Kyllönen, jonka päämatka - kuten myös Pärmäkosken ja Kerttu Niskasen - oli juuri 15 km. Kyllönen, joka muutti MM-kisojen vuoksi Kainuusta Lahteen jo kaksi vuotta sitten, manasi kilpailun jälkeen virolaisen huoltomiehensä Are Metsin maanrakoon. Pärmäkoskella olisi ollut kisassa hyvät mahdollisuudet saavuttaa ainakin pronssia, mutta tämä tyssäsi epäonnistuneeseen suksenvalintaan.

4. Tänään keskiviikkona oli uusi päivä ja vuorossa oli miesten perinteisen tavan 15 km. Se oli Matti Heikkisen, Iivo Niskasen ja Sami Jauhojärven päämatka Lahdessa. Tällä kertaa huolto ei tyrinyt, mutta tärkeintä oli, että Iivo Niskanen sai Rossignolin suksitehtaalta upouudet transparenttisukset. Nämä osin valkopohjaiset "transut" on valmistettu nimenomaan suojakeliä silmällä pitäen erityismateriaalista, valkoinen pohjamateriaali sijaitsee suksen luistoalueella. Samanlaisilla suksilla Iivo Niskanen voitti Sami Jauhojärven kanssa Sotshin olympiakisoissa 2014 parisprintin kultaa.

5. Iivo aloitti kisan hurjalla vauhdilla ja johti 9,5 km:n jälkeen lopputuloksissa toiseksi sijoittunutta Martin Johnsrud Sundbytä noin puolella minuutilla. Maalissa Sundby hävisi Niskaselle 17,5 sekuntia. Kolmanneksi hiihti Norjan Niklas Dyrhaug. Sami Jauhojärvi yllätti positiivisesti ja oli kahdeksas, Matti Heikkinen oli 10:s. Lari Lehtinen oli 24:s.

6. Kilpailun jälkeen Martin Sundby ihmetteli Iivon kovaa alkuvauhtia. Kisan jälkeen Sundby ja Dyrhaug nostivat Iivon kultatuoliin. Sunnuntaina Norjan Emil Iversen vei Suomelta parisprintistä tulossa olevan kultamitalin siirtyessään takasuoran lopussa yllättäen Iivon eteen, jolloin molemmat miehet kaatuivat pitkin pituuttaan ja Venäjän ja Italian viestinviejien ohittaessa heidät. Sundby luonnehti Iivoa epätyypilliseksi suomalaiseksi, sillä tämä on luonteeltaan avoin ja iloinen. Kisan jälkeen Iivo riemuitsi voitostaan täysin rinnoin, hyppi palkintopallilla ja lauloi Maamme-laulua upealla tavalla kaksi kertaa, ensin hiihtostadionilla pidetyssä kukitusseremoniassa ja toisen kerran torilla järjestetyssä palkintojenjaossa.

7. Lehdistötilaisuudessa ruotsalaiset ja norjalaiset toimittajat nostivat äläkän, kun Iivo kertoi, että hänen idolinsa oli nuorena ollut Mika Myllylä. Hän on halunnut aina olla yhtä hyvä kuin Myllylä, jonka kuvilla hän oli poikana tapetoinut huoneensa seinät.  Expressen, Aftonbaldet ja Verdens Gang hämmästelivät tekopyhällä tavalla, miten Niskanen on voinut pitää dopingista vuoden 2001 kisoissa kärähtänyttä Myllylää esikuvanaan. Expressen  luonnehti Mika Myllylää sanalla "huijari" (fuskare). 

8. Iivo otti kritiikin rauhallisesti ja sanoi, että ruotsalaiset ja norjalaiset voisivat miettiä asiaa ihan itse. Suomalaisessa urheilussa on Iivon mukaan nyt uusi aika. "Mika Myllylä ei ole joukossamme, median paine tappoi hänet. Norjalaiset voisivat antaa hänen levätä rauhassa". Hyvin sanottu, Iivo! Niskanen muistutti olleensa vuonna 2001 vasta 9-vuotias, joten hän ei ollut tajunnut dopingista mitään.

9. Huomenna torstaina on vuorossa naisten viestihiihto, perjantaina miesten 4x10 km:n viesti, lauantaina naisten 30 km ja sunnuntaina miesten 50 km. Molemmat pitkät matkat hiihdetään vapaalla tyylillä, mikä heikentää suomalaisten menestymisen mahdollisuuksia. Jos veikata pitää, sanoisin, että Pärmäkoski voi sisuuntuneena jopa voittaa kolmenkympin kisan tai sijoittua ainakin himmeämmille mitaleille. 50 km:n mestaruudesta kamppailevat  lähinnä Martin Sundby ja Venäjän Sergej Ustjugov, joka on todellinen Siperiassa syntynyt karpaasi. Matti Heikkkinen ja Iivo Niskanen voivat "pöljän päivän" sattuessa kamppailla viidenkympin pronssimitalista. Suomalaisten viestimitaleihin en oikein usko, mutta onhan se toki mahdollista, jos kaikki osuu kohdalleen.