
1. Jälleen puhutaan asuntokaupoista ja asuntokauppavyyhdestä. Tällä kertaa puhe ei kuitenkaan ole Finnairin toimitusjohtajan ja Ilmarisen/Finnairin välisestä kaupasta ja -vuokrasta, jota poliisi parhaillaan tutkii.
2. Nyt puhutaan puolustusministeri ja Rkp:n puheenjohtajan Stefan Wallinin asuntokaupoista.
3. Kansanedustaja Stefan Wallin osti vuonna 2002 ja myi 2009 saman kämpän eli Turun keskustan arvokorttelissa sijaitsevan 147 neliömetrin suuruisen asunnon. 2009 Wallin oli kohonnut Rkp:n puheenjohtajaksi ja kulttuuriministeriksi. Kaupan toisena osapuolena oli kummallakin kerralla yksi ja sama taho eli Åbo Akademin säätiö. Vuonna 2002 asunnon kauppahinta oli 228 000 euroa ja vuonna 2009 jo 398 000 euroa. Wallin siis nettosi asuntokaupassa 170 000 euroa. Puhtaana käteen, sillä myyntivoitosta ei tarvinnut maksaa veroa.
4. Stefan Wallinilla oli ja on edelleen kytköksissä Åbo Akademin säätiöön. Hän tuli säätiön valtuuskunnan jäseneksi 1999 ja oli siinä tehtävässä myös vuonna 2009. Tätä nykyä hän on kohonnut säätiön hallituksen jäseneksi. Säätiön hallituksen puheenjohtaja on ministeri (h.c) Christoffer Taxell, pitkäaikainen Rkp:n puheenjohtaja ja mm. oikeusministeri myöskin. Toffe toimi myös Finnairin hallituksen puheenjohtajana vuonna 2008, jolloin Finnairin 18 johtajalle päätettiin maksaa ruhtinaalliset stay-bonukset.
5. Stefan Wallin oli vuonna 2009 kahden asunnon loukussa, sillä hän oli jo ostanut perheelleen omakotitalon. Kerrostalohuoneiston myynti takaisin säätiölle tuli siis Wallinille kreivin aikaan.
6. Wallin ihmettelee asuntokaupasta syntynyttä kohua, koska kyseessä oli "täysin normaali" kauppa. Toffe Taxell on matkoilla eikä hän sitä paitsi vaivaudu vastaamaan operatiivista asiaa koskeviin kysymyksiin. Säätiön operatiivinen johto, johon Wallin itsekin nykyisin siis kuuluu, puolestaan vakuuttaa, että asuntokauppa tapahtui säätiön omistusstrategian mukaisesti ja että kauppa tehtiin välittäjän aloitteesta. Säätiön hallituksen johto vakuuttaa, että asunto olisi ostettu joka tapauksessa riippumatta siitä, kuka oli myyjänä.
7. Mutta mihin hintaan? Maksoiko säätiö Wallinille vuonna 2009 kämpästä ylihintaa ja mikä oli kerrotunlaisen huoneiston käypä hinta Turussa sanottuna aikana? Jostakin olin lukevinani, että ylihinnan osuus olisi 98 000 euroa, mutta tämä on vain yksi arvio. Tilastokeskuksen mukaan samankaltaisten asuntojen keskimääräinen hinta vuonna 2009 oli 310 916 euroa.
8. Tätä on selvitellään tai ainakin pitäisi selvitellä Varsinais-Suomen poliisissa, joka tiedotti asiasta julkisuuteen saatuaan asuntokauppaa koskevan kyselyn. Merkille pantavaa on, että eilen tv:ssä haastateltu Varsinais-Suomen eli siis Turun poliisilaitoksen komisario ei tuntunut olevan yhtään innostunut saamastaan kyselystä, vaan totesi, että tuskinpa kysely kuitenkaan johtaa mihinkään eli siis esitutkinnan käynnistämiseen.
9. Ennakoiko kyseinen poliisimies jo oikeuskanslerin nyt aloittaman selvityksen tulosta? Oikeuskansleri Jaakko Jonkan nimittäin kerrottiin päättäneen ottaa Stefan Wallinin asuntokaupan eilen selvitettäväkseen. Vaikuttaa hieman oudolta, että oikeuskanslerinvirasto on kirjannut poliisilta saamansa ilmoituksen kanteluksi. Kanteluthan tehdään normaalisti suoraan oikeuskanslerille. Vai kanteli kansalaisen kyselyn kanslerinvirastoon lähettänyt Turun poliisi Jonkalle.
10. Miksi oikeuskansleri tutkii Wallinin asuntokaupan? Tätä tuntui ihmettelevän tänään Itä-Suomen yliopiston "päivystävä" eli lehdille auliisti ja usein lausuntojaan jakeleva professori Matti Tolvanen Ilta-Sanomissa. Tolvasen pointtina on, että oikeuskanslerin tehtäviin kuuluu selvittää ja tutkia ainoastaan virkamiesten ja ministereiden virassaan tekemien toimien laillisuutta ja mahdollisia rikoksia. Wallin teki asuntokaupan yksityishenkilönä. Kyse ei siis olisi ministerivastuulain mukaisesta asiasta.
11. Mutta kyse voi lahjuksen ottamisesta koskevasta epäilystä, jos kaupassa ministerille on maksettu selvää ylihintaa. Siis siitä paljon puhutusta korruptiosta, mitä "rumaa sanaa" Suomen rikoslaki ei kuitenkaan tunne. Mikä intressi säätiöllä olisi ollut maksa ministerille ylihintaa? Säätiö on ruotsinkielistä opetusta ja tutkimusta sekä erityisesti Åbo Akademin toimintaa ja yleensä ruotsinkielistä kulttuuria tukeva laitos. Wallin puolestaan oli, paitsi säätiön "oma poika", vuonna 2009 myös kulttuuriministeri, jolla on valtaa päättää erilaisten kulttuuritoimintojen ja järjestöjen avustamisesta valtion varoilla. Lahjusrikkomuksesta rangaistaan virkamiestä, jos lahjan tai edun vastanottaminen tai hyväksyminen on omiaan heikentämään luottamusta viranomaistoiminnan tasapuolisuuteen (RL 40:3). Soveltuisiko mainittu lainkohta ko. tapaukseen?
12. Kyse voi olla poliitikolle annetusta piilotuesta tai salaisesta vaalirahoituksesta, sillä kuten tiedämme, säätiö ei voi lain mukaan antaa vaalirahaa suoraan poliitikolle ja ministerille. Eikös tämä selvinnyt Nuorisosäätiö-jupakan yhteydessä? Pitää siis keksiä jokin kiertotie, ja tässä nämä ruotsikieliset(kin) tuntuvat olevan melkoisia mestareita. Kyse voi olla hieman samanlaisesta tukitoiminnasta kuin Novan ja eräiden liikemiesten KMS:n kautta poliitikoille jakamasta vaalirahasta tai vaikkapa Riihisäätiön presidentti Tarja Halosen vaaliorganisaatiolle antamasta vaalituesta.
13. Mediassa on kiinnitetty hieman yksipuolisesti huomiota ainoastaan säätiön Wallinille maksamaan korkeahkoon kauppahintaan. Mutta ei pitäisi unohtaa Wallinin asemaa säätiön hallinnossa ja hänen asemaansa ministerinä. Todettakoon myös, että Stefan Wallinin vaimo on työssä Åbo Akademissa professorina, oli jo vuonna 2009, jolloin säätiö osti Wallinien asunnon.
14. Asiaa siis sietää tutkia. Pahoin kuitenkin epäilen, että oikeuskansleri ei löydä - tässäkään tapauksessa - mitään tarkempaa selvitettävää, vaan asia kuivuu kokoon. Näinhän se yleensä menee. Kyllä poliisin pitäisi saada tutkia poliitikkojen lahjus- ja korruptioepäilyt ilman kruununjuristin asiaan puuttumista. SE edes näyttäisi riippumattomalta virantoimitukselta.
15. Aamu-tv oli herättänyt tänä aamuna myös perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Johannes Koskisen (sdp) ja ilmeisesti aika varhain. Siltä ainakin Koskisen narisevasta äänestä voitiin päätellä. Koskinen sai hädin tuskin sanotuksi jotain sellaista, että kyllähän kyseessä on asia, jolla voi olla merkitystä, tai jotakin sinne päin.
16. Johannes Koskisen nykyisin johtama eduskunnan perustuslakivaliokunta valvoo ministerivastuunlain mukaan ministereiden virassa tekemiä töppäyksiä sekä perustuslain noudattamista lainsäädännössä. Täytyy kyllä sanoa, että Johannes, vaikka onkin entinen oikeusministeri ja ilmeisesti taitava juristi, on valiokunnan puheenjohtajan tavallaan pukki kaalimaan vartijana. Hän on nimittäin istuvista kansanedustajista ainoa, jonka tuomioistuin on (Rusi-asiassa) lainvoimaisella tuomiolla todennut syyllistyneen ministerinä ollessaan keskeisen perusoikeuden rikkomiseen, mistä valtiolle aiheutui korvausvelvollisuus. Vanhoja ei pitäisi liiaksi muistella, mutta toisaalta perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan paikka on niin tärkeä ja arvostettu vakanssi, että sitä menneisyyttäkin voisi hieman pitää silmällä, kun puheenjohtajaa valitaan. Mistähän eduskunta keksikin juuri Johannes Koskisen perustuslakivaliokunnan puheenjohtajaksi! Oikeusministeriö ei viitsinyt lähteä aikanaan perimään valtion sanotun töppäyksen johdosta Alpo Rusille maksamaa korvausta tai edes osaa siitä takaisin Koskiselta, eikä oikeuskansleri Jaakko Jonkka nähnyt tässäkään laiminlyönnissä kerrassaan mitään moitittavaa.
17. Sellaista se nyt vain on, tämä suomalainen säätiö- ja yhdistyskulttuuri plus tämä laillisuusvalvonta! Mutta tietäkäämme Hyvät Veljet (Bästa bror), että piinaviikon päätteeksi koittaa ilon juhla eli Pääsiäinen - nauttikaamme siis myös siitä! Glad påsk, också till Toffe, capo di tutti capi!