1146. Alex Stubb korvaa Jyrki Kataisen

1. EU -komission varapuheenjohtaja, entinen pääministeri Jyrki Katainen jysäytti tällä viikolla melkoisen uutispommin. Hän nimittäin ilmoitti jättävänsä politiikan nykyisen kautensa jälkeen.  Hän ei siis aio asettua ehdolle komission seuraavaksi puheenjohtajaksi, tai olla käytettävissä toista kautta Suomen komissaarina.

2. Katainen perusteli ilmoitustaan sillä, että hän on 46 vuotta vanha ja ollut koko aikusiikänsä mukana politiikassa. Katainen sanoo, että hän voisi vielä tehdä  "yhtä ja toista". Hän kertoi katsovansa jatkossa jotain muutta kuin politiikkaa.

3. Kataista oli veikkailtu mahdolliseksi Euroopan kansanpuolueen eli EPP:n kärkiehdokkaaksi, ja sitä kautta seuraavan komission puheenjohtajaksi Carl-Claude Junckerin jälkeen. Hän kertoi harkinneensa ehdokkuutta vakavasti ja tunnustelleensa kannatusta EPP:n sisällä.

4. Perhesyyt ja halu työskennellä politiikan ulkopuolella saivat Kataisen kuitenkin luopumaan ajatuksesta. Komission puheenjohtajuus, mikäli hän olisi sinne asti päässyt, on iso muutos, ja sillä on iso vaikutus myös perhe-elämään, Katainen kertoi. Kotipesä tulee olemaan jatkossa on Suomessa, Katainen sanoo.

5. Varapuheenjohtajan päätökseen vaikutti myös se, että hänen vaimonsa Mervi Katainen on kiinnostunut ryhtymään kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaaksi Uudeltamaalta.

6. Kataisen päätös nostaa luonnollisesti  Alexander Stubbin osakkeita kokoomuksen komissaariehdokkaaksi. Puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo on jo ehtinyt todeta, että kokoomuksen tulisi asettaa suomalainen ehdokas EPP:n kärkiehdokasvaaliin ja että hän on jo keskustellut nimenomaan Stubbin kanssa asiasta.

7. Kokoomus isännöi EPP:n puoluekokousta Helsingissä ensi marraskuussa. Katainen ei ota kantaa kokoomuksen ratkaisuihin, mutta sanoo, että Stubb täyttäisi kaikki komission puheenjohtajalta vaadittavat ominaisuudet. Hän ilmoitti "totta kai ilman muuta" tukevansa Stubbin valintaa. 

8. Jyrki Katainen toimi kansanedustajana 15 vuotta ja oli sinä aikana neljä vuotta valtiovarainministerinä neljä. Pääministerinä hän toimi vuosina 2011–2014, kunnes lähti yllättäen kesken vaalikauden komissaariksi, jolloin Stubb tuli hänen tilalleen kokoomuksen puheenjohtajaksi ja pääministeriksi.

9. Alexander Stubb ehti keväällä 2014 jo henkisesti valmistautua siirtymään komissaariksi Brysseliin, mutta Katainen ylätti ja veti tavallaan maton Stubin alta ryhtyessään itse komissaariksi.Vuonna 2017 ilmestyneessä kirjassaa Alex Stubb kertoo olleensa varma siitä, että juuri hänestä tulisi Olli Rehnin jälkeen Suomen seuraava komissaari.

10. Komission varapuheenjohtajana Jyrki Katainen on vastannut työllisyydestä, kasvusta ja investoinneista. Hän sanoo jatkavansa tehtävässään komission kauden loppuun, joka päättyy ensi vuden lopussa. Katainen sanoo itse, ettei hän ole vielä päättänyt, millaista työtä ryhtyy jatkossa tekemään. 

11. Mutta ei ehtinyt kulua kuin kaksi päivää, kun mediassa jo tiedettiin, mitä Jyrki Katainen aikoo Suomessa ryhtyä tekemään. Hänet tullaan todennäköisesti valitsemaan Sitran eli Suomen itsenäisyyden juhlarahaston uudeksi pomoksi, jonka nimikeenä on vaatimattomasti yliasiamies. Tehtävää nykyisin hoitava Mikko Kosonen jää sopivasti eläkkeelle juuri vuoden 2019 lopussa. Katainen olisi toinen entinen pääministeri sanotussa hommassa, sillä pääministerinä 90-luvulla toiminut Esko Aho oli Sitran yliasiamiehenä 2004-2008. 

12. No, ehkäpä tuo on Kataiselle sopiva työ, sillä olisi aika vaikea kuvitella hänet esimerkiksi Nokian tai Koneen taikka Valion tai Ponssen pää- tai toimitusjohtajaksi.

13. Alexander Stubbin valinta EU-komission puheenjohtajaksi tai edes tavalliseksi rivikomissaariksi ei toki ole itsestään selvä asia. Marraskuussa europarlamentin suurin ryhmä EPP, johon kokoomuksen mepitkin kuuluvat, valitsee Helsingin kokouksessaan kärkiehdokkaansa (Spitzenkandidaten), joka todennäköisesti komission puheenjohtajaksi, jos EPP:stä tulee myös toukokuun 2019 EU-vaalien suurin ryhmä. Stubbilla olisi kokemuksensa ja pätevyytensä perusteella hyvät mahdollisuudet tulla valituksi kärkiehdokkaaksi; selvää on, että Stubb on ehdokkaana vuoden 2019 EU-vaaleissa.

14. Toisaalta myös ensi vuoden edusuntavaalien tulos vaikuttaa siihen, kuka Suomesta valitaan komissaariksi Jyrki Kataisen jälkeen. Kerrotaan, että kokoomus ja SDP olisivat jo sopineet siitä, että vaalien voittajapuolue, jonka puheenjohtajasta tulee seuraavan hallituksen pääministeri, valitsee seuraavan komissaarin. Vaikka Stubb on tehtävään ylivoimaisesti paras ehdokas, saattaa hyvinkin käydä niin, että hänet jätetään taas rannalle, jos SDP voittaa vaalit ja pääministeriksi tulee Antti Rinne.  Rinne ja Stubb eivät ole, kuten yleisesti on tiedossa, lainkaan hyvissä väleissä keskenään; tämä ilmeni  jo 2014-2015, jolloin miehet istuivat samassa hallituksessa. Änkyrä Rinne saattaa haluta seuraavaksi komissaariksi naisen, jolloin komissioon lähetetään ilmeisesti Jutta Urpilainen (sdp). En kuitenkaan usko, että demarit voittasivat ensi vuoden eduskuntavaalit Antti Rinteen johdolla.TV:n vaalitenteisssä taas kerran huomataan, ettei Rinteestä tulisi hyvää pääministeriä.

15. Olisi kuitenkin suoraan sanoottuna hölmöä, jos Suomi ei valitsisi komissaariksi Alex Stubbia, joka on tehtävään ylivoimaisesti pätevin ja kyvykkäin ehdokas. Jutta Urpilaisen parasta ennen -päivä meni jo, eikä hän tunne EU:ta ja sen asioita riittävän hyvin hyvin. Stubb sen sijaan on entinen pääministeri, ulkoministeri, valtiovarainministeri,  ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri ja hän on toiminut EU:ssa myös virkamiehenä ja väitellyt Britanniassa tohtoriksi Euroopan integraatiosta. Hän on monien vaalien ääniharava ja hän on opettanut EU:ta ulkomaisissa yliopistoissa ja hänen kielitaitonsa ja kansainvälinen verkostonsa on tunnetusti laaja. Stubbin liikunta- ja urheiluharrastukset ovat myös kaikkien tiedossa - viimeksi eilen Stubb osallistui Lahdessa järjestettyyn triathlonin puolimatkojen Ironman -kilpailuun.

16. Toki Alex Stubbia toki kahdehditaan ja monet  katsovat häntä eri syistä karsaasti; heihin lukeutuu myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka ei yhtään pidä Stubbin avoimesta, keskustelevasta ja rennosta tyylistä. Viime eduskuntavaalien jälkeen presidentti Niinistö lienee ratkaisevasti vaikuttanut sihen, että Timo Soini valitsi itselleen ulkoministerin salkun, vaikka olisi voinut ryhtyä valtionvarainministeriksi. Niinistö ei halunnut, että ulkoministeriksi olisi tullut Stubb. Myöhemmin Niinistön suosikki Petteri Orpo haastoi, presidentin kanssa ensin asiasta keskusteltuaan, Stubbin kokoomuksen puheenjohtajavaalissa ja voitti.

17. Vuonna 2024 ovat seuraavat presidentinvaalit. Kokoomuksen ehdokkuudesta kamppailevat luultavasti Jyrki Katainen, Jan Vapaavuori, Petteri Orpo ja Alex Stubb. Stubb olisi oiva valinta seuraavaksi presidentiksi, sillä silloin Suomi saisi todella kansainvälisen ja myös laajaa ulkomaista suosiota ja arvostusta nauttivan presidentin.

851. Stubb - fantastinen valinta pääministeriksi

1. Kokoomus valitsi tänään Lahdessa uudeksi puheenjohtajakseen eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin. Hänestä tulee juhannuksen jälkeen samalla Suomen seuraava pääministeri. 

2. Stubb voitti äänestyksen toisella kierroksella sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon. Stubb sai 500,4 ääntä ja Risikko 349,2 ääntä. Kolmas puheenjohtajaehdokas, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, putosi kisasta jo ensimmäisellä kierroksella. Vapaavuori hävisi Risikolle vaalin ensimmäisellä kierroksella vain niukasti. Selvää on, ettei Vapaavuori olisi pärjännyt toisella kierroksella Stubbille, jos hän olisi voittanut ensimmäisellä kierroksella Risikon.

3. Alex Stubb on oppiarvoltaan filosofian tohtori ja ensimmäisen kauden kansanedustaja. Hän nousi Matti Vanhasen toiseen hallitukseen ulkoministeriksi europarlamentaarikon paikalta, kun Ilkka Kanerva joutui tekstiviestiensä takia ja muunneltua totuutta puhuttuaan eroamaan tehtävästä.

4. Stubb valittiin toukokuun eurovaaleissa europarlamenttiin Suomen suurimmalla äänipotilla eli noin 150 000 äänellä. Hänen varamiehestään Petri Sarvamaasta tulee nyt Brysselin meppi. 

5. Paula Risikon valinta puheenjohtajaksi ja uudeksi pääminsteriksi olisi minusta ollut Suomelle suoranainen katastrofi. Hän on istunut ministerinä yhtäjaksoisesti seitsemän vuotta, mutta minua ja monia muitakaan ihmisiä Risikko ei ole tomillaan ja esiintymisellään lainkaan vakuuttanut. Häneltä puuttuu lähes tyystin talous-ja ulkopoliittinen kokemus ja osaaminen, hän on lähinnä pelkkä sosiaalipoliitikko.

6. Jan Vapaavuori oli puheenjohtajakisan suurin ennakkosuosikki. Valinnan tehneet kokoomuslaiset kuitenkin ymmärsivät, että Vapaavuori on jokseenkin väritön ja kapea-alainen poliitikko, joka puhuu ja paasaa mielellään talouspolitiikasta, mutta jolla on itse ollut elinkeinoministerinä Kataisen hallituksessa ensisijainen vastuu Suomen talouden todella kurjasta tilasta. Vapaavuori vaikuttaa turhan tärkeältä ja patruunamaisen pönäkältä poliitikolta. Lisäksi nuoruuden rikokset rasittavat hänen julkisuuskuvaansa.

7. Alex Stubb on kansainvälinen tyyppi ja rento, mutta samalla taitava poliitikko, jonka esiintymisiä ei tarvitse etenkään kansainvälisissä huippukokouksissa ja vastaavissa tilaisuuksissa myötähäpeää tuntien seurata. Hän hallitsee ulko-ja EU-politiikan hyvin ja on kahden hallituksen ministerinä toimiessaan saanut tilaisuuden perehtyä perusteellisesti myös kotimaan politiikkaan.

8. Etenkin vuoden 2015 eduskuntavaaleja silmällä pitäen Stubbin valinta oli kokoomuksen kannalta viisas ja, voisinko sanoa, suorastaan "fantastinen" asia. Hän on todellinen ääniharava, joka vetänee kokoomuksen äänestäjiksi myös paljon sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole koskaan aiemmin kokoomusta äänestäneet.

9. Tänään oli suorastaan huvittavaa seurata, miten happamasti Timo Soini ja Juha Sipilä suhtautuvat Stubbin ylivoimaiseen voittoon Lahdessa. Nämä oppositiomiehet olisivat mieluusti nähneet Jan Vapaavuoren tulleen valituksi, sillä he ymmärtävät, että heidän puolueidensa on seuraavissa vaaleissa vaikea voittaa Stubbin johtamaa kokoomusta. 

10. Timo Soini ja Juha Sipilä haukkuvat räksyttävät Stubbia äärioikeistolaiseksi, Nato-haukaksi ja ties miksi. He eivät ymmärrä, että juuri Stubbin mutkaton ja rento suorapuheisuus saa ihmiset kiinnostumaan politiikasta ja valitsemaan vaaleissa puolueensa. Soini, Sipilä, Antti Rinne, Paavo Väyrynen ja monet muut vanhat kasvot kaluavat Nato-kysymyksessä vain iänikuista Nato-optiota.

11. Voidakseen menestyä ensi vuoden eduskuntavaaleissa keskusta ja perussuomalaiset joutuvat todennäköisesti turvautumaan "Venäjä-korttiin" - vai pitäisikö sanoa Putin-korttiin - mitä tulee Nato-kysymykseen. Kun Venäjä vastustaa Suomen liittymistä Natoon, niin Juha Sipilän, Timo Soinin ja muiden vanhoillisten ja varovaisten puoluejohtajien ei auta muu kuin yhtyä Putinin, Lavrovin ja "Putinin kavereiden" sankkaan kuoron, joka varoittelee suomalaisia harva se päivä Natoon liittymisen hirmuisista vaaroista!

12. Kun Stubbin valinta Lahdessa on varmistunut, niin eikös Jyrki Katainen, tämä ex-puheenjohtaja ja kohta myös ex-pääministeri, ilmoittanut heti, kun tv-toimittaja häntä haastatteli, että minusta tulee sitten 1.7. alkaen Olli Rehnin jälkeen pätkätalouskomissaari Brysseliin! Hämmästyttävää, sillä eihän hallituksessa ole vielä tiettävästi päätetty - ainakaan viralllisesti - mitään siitä, kuka on Suomen hallituksen ehdokas talouskomissaarin loppukaudeksi. Mutta selvää on, että kyseisestä asiasta eli Kataisen uudesta pestistä on sovittu kokoomuksessa salassa, sillä eihän Katainen olisi muuten lähtenyt lätkimään pääministerin paikalta. 

13. Samaan hengenvetoon Jyrki Katainen kertoi - jälleen ikään kuin täysin selvänä ilmoitusasianana - että hän tähtää syksyllä jonkin muun "painavan" komissaarin salkun haltijaksi. Tämä on sitä poliitista kähmintää, jota äänestäjät eivät ymmärrä eivätkä hyväksy, mutta jota maan hallitus harrastaa vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.

14. Outo on myös tapa, jolla ns. johtavan poliittisen puolueen vajaat 800 edustajaa voivat ikään kuin itsestään selvänä asiana valita tasavallan hallitukselle uuden pääministerin, kun talousvaikeuksista toiseen joutunut pääministeri kyllästyy - EU-komission viran saamisen toivossa - kesken vaalikauden johtamaan hallitusta ja ilmoittaa muina miehinä kansalle, että "tämä oli sitten nyt tässä, hoitakaa hommat". 

15. Suomen perustuslaki sallii kuitenkin tällaisen demokratian vastaisen menettelyn ja pelin. Itsestään selvää tulisi olla, että koko hallitus eroaa ja maassa järjestetään uudet eduskuntavaalit, jos pääministeri ilmoittaa, että hän ei halua enää jatkaa tehtävässään.

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riitti kokoomuksen puoluekokouksen iltajuhlassa. Iltalehden jutun mukaan vantaalainen kansanedustaja Tapani Mäkinen kaappasi Paula Risikon syliinsä ja retuutti tätä vaarallisesti tanssilattialla (ks. oheinen kuva). Risikon mielestä Mäkisen temppu oli törkeä.

699. Suomen EU-maksuista ilmiriita

Kaikki eivät surreet Paavin irtisanoutumista virastaan...

1. Uuden viikon alussa lienee syytä heitää lukijoiden kaluttavaksi jokin uusi aihe. Vaikka jotkut ovat  sanoneet, että minun ei pitäisi kirjoittaa politiikasta, vaan keskittyä ainoastaan (kuivaan) juridiikkaan, en malta totella näitä  neuvoja enkä pitää näppejäni irti politiikan kommentoinnista.

2. Suomessa  keskustellaan nyt kiivaasti siitä, joutuuko Suomi maksamaan liikaa EU:n jäsenmaksuja yleensä tai verrattuna eräisiin muihin maihin, kuten esimerkiksi Ruotsiin, Tanskaan ja Britanniaan. Unionin huippukokouksessa viime torstain ja perjantain välisenä yönä päästiin jonkinlaiseen sopuun EU:n budjetista vuosille 2014-2020. Ensimmäistä kertaa kävi niin, että unionin budjettia päätettiin supistaa.

3. Tätä on pidetty voittona Britannialle ja muille "pohjoisille" maille. Myös Suomessa hallituksen johtavat minsterit pääministeri Katainen etunenässä, ovat hyrisseet tästä tyytyväisyyttään. Mutta selvää toki oli, että  jos unionin jäsenmaat joutuvat säästökuurille taloudessaan, on myös unionin pakko säästää omia menojaan.

4. Suomi on kuulunut jo vuosia EU:n nettomaksajiin ja maan maksuosuus on ollut viime vuosina  hienoisesa nousussa. Tämä on tarjonnut perussuomalaisille ja muille oppositiopuolueille, nyt siis myös keskustalle, oivan hallituksen haukkumiskohteen. Miten Suomi sitten onnistui tavoitteissan Brysselin huippukokouksessa?

5. Tästä ei ole päästy yksimielisyyteen, sillä eri tahoilta sinkoillaan julkisuuteen aivan erilaisia lukuja ja numeroita. Maataloustuista saatiin ilmeisesti aikaan Suomen kannalta varsin hyvä tulos, sillä jopa MTK ilmoitti olevansa tyytyväinen EU:n Suomelle vuosina 2014-2020 maataloustukiaisiin, jotka lienevät yhteensä 600 miljoonan euron luokkaa. Valtio maksaa sitten maanviljelijöille vielä tuplasti lisää tukea. Itä- ja Pohjois-Suomen eli maamme "köyhien alueiden" EU:lta saamat avustukset vähenevät viidellä eurolla per nuppi, mitä keskusta on tietenkin ikään kuin vanhasta muistista paheksunut. Kovin merkittävältä tuo alennus ei kuitenkaan vaikuta. EU-nimisteri Alexander Stubb on kertonut, että muualla unionissa on vielä paljon köyhimpiä alueita, sillä köyhien alueiden listalla esimerkiksi Pohjois-Karjalan taakse jää vielä reilut sata (108) muuta aluetta.

6. Nyt kiistellään poliitikkojen ja virkamiesten kesken julmetusti siitä, paljonko Suomi joutuu  vuosina 2014-2020 maksamaan vuodessa lisää EU:lle. Valtiovarainministeriön virkamiesten laskelmien mukaan Suomi voisi joutua pahimmoilleen maksamaan lisää  200 milj. euroa nettona per vuosi, kun taas esimerkiksi Alex Stubb on sanonut, että Suomen osuus kasvaisi mainitun seitsemän vuoden aikana yhteensä vain 500 milj. euroa, bruttona. Timo Soini panee tietenkin paljon paremmaksi, sillä persujen laskelmat kuulemma osoittavat, että Suomi joutuu koko tällä vuosikymmenenellä  eli vuoteen 2020 asrti maksamaan EU:lle bruttona kaikkiaan viisi miljardia euroa. 

7. No, onhan tuo Soini hatustaan tempaisema 5 miljardia toki paljon komeampi luku kuin 500 miljoonaan ja sitä paitsi persujen ja heidän kannattajiensa helpompi muistaa!  Miljoonat ja miljardit, brutot ja netot, per nupit ja per alueet menevät siis puheissa ja väittelyssä aivan ihanasti seikasin ja heittelevät häränpyllyä äänestäjien mielissä! Jokainen voi valita tästä sekamelskasta itselleen mieluisimman luvun ja tarkastelutavan.

8. Eniten porua on herättänyt se, että pohjoismaista Ruotsi ja nyt Tanskakin pääsivät jonkinlaiseen kultapossukerhoon, sillä EU maksaa molemmille maille jäsenmaksupalautusta. Aiemmin tähän ryhmään ovat kuuluneet jo mm. Britannia ja Saksa.

9. Tuntuu hieman vaikealta ymmärtää, miksi Suomi ei tälläkään kerralla edes vaatinut jäsenmaksun palautusta. Tanska vaati topakan naispääministerinsä johdolla ja uhkasi yksinkertaisesti romuttaa koko unionin budjetin, jollei maan vaatimukseen suostuta - ja suostuttiinhan siihen tietysti! Jyrki Katainen ja Alex Stubb yrittävät nyt vain tyyynnytellä suomalaisia siitä, että meidän jäsenmaksuosuutemme on jo tähän asti ollut ko. vertailumaita pienempi, joten Suomen vaatimus ei olisi mennyt läpi.

10. No, pitää muistaa, että maksoihan Suomi sotakorvauksensakin ainoanana maana viimeistä penniä myöten ja aivan yksin. Parikymmentä vuotta sitten emme kinunneet Kreikan tavoin keneltäkään apua talouslaman iskiessä.  Kyllähän me toki tämänkin "iskun" kestämme, eli toki meidän pitää maksaa nurisematta unionille myös osa monikulttuuristen maiden kuten Britannian, Saksan, Tanskan ja Ruotsinkin jäsenmaksuista  eli vasta osaltamme näiden maiden saamista maksunpalautuksista. Meidän ei pidä ruikuttaman, mehän olemme Euroopan rikkain ja menestyvin maa! Maamme ei ole ollut köyhä eikä siksi jäänyt,  vaikka entisajan viisuntekijät yrittivätkin meille muuta vakuutella.

11. Vasemmistoliiton ex-meppi Esko Seppänen on blogissaan aivan kuumana toivottaen Jyrki Kataisen hornan kattilaan ("Piru sinut periköön, Katainen") . Onko hallitus Kataisen, Stubbin ja Urpiaisen johdolla jyrännyt ja pettänyt meitin? Puhuvatko EU-johtajat ja suomalaiset ministerit ja virkamiehet jälleen kerran "mustan valkoiseksi"? Annetaanko meille kenties jopa tahallisesti väärää tietoa EU-maksuista, ja miksi tuntuu olevan niin hirmuisen vaikeaa selvittää, mitä Suomi itse asiassa joutuu maksamaan ja miten paljon Suomen maksuosuus todellisuudessa nousee?

12. Onko tämän takana myös poliittista peliä ja suhmurointia? Pyrkiikö Suomi Jyrki Kataisen ja Alex Stubbin johdolla olemaan EU:n mallioppilas, jotta heidän oma painoarvonsa nousisi, kun unioni tulevaisuudessa jakelee huippuvirkoja? Olli Rehnin komissaarikausi lähenee loppuaan ja suuret puolueet ovat sopineet jo vuosia sitten siitä, että seuraava suomalainen komissaari on kokoomuslainen.

13. Jos Suomelle lankeaa vain tavallisen rivikomissaarin posti, kohdistuu valinta melkoisella todennäköisyydellä Alex Stubbiin. Mutta entäpä jos Suomi saa EU:n mallioppilaana itse pääpirun eli komission puheenjohtajan paikan Portugalin José Manuel Barosson jälkeen? Silloin Suomen ehdokkaana ei ole Stubb, vaan pääminsteri Jyrki Katainen. Tähänkö Katainen on kiltillä linjallaan ja myöntyväisellä suhtautumisellaan unionissa koko ajan tähdännyt?