tiistai 31. heinäkuuta 2012

620.  Nautitaan nyt tästäkin vähästä!
Lontoon olympiakisojen "kuumin WAG" Emilia Pikkarainen: Tästä pitää osata vaan nauttia...näkiks Valtteri ny varmana ku mä perhostelin? - Viihteellinen urheilusaitti  Bustedcoverage on valinnut Emilian kisojen kuumimmaksi WAGiksi.  Lyhennettä WAG käytetään jalkapalloilijoiden ym. julkkisurheilijoiden vaimoista ja tyttöystävistä.

1. Lontoossa ovat meneillään kesäolympialaiset, ei siis uulla eli olumpialaiset, niin kuin suurin osa suomalaisista urheiluselostajista edelleen tuon sanan ääntää. Kisojen seuraaminen telkkarin ja radion välityksellä on jokseenkin  puuduttavaa ajanvietettä, mutta onneksi näin kesällä on muutakin puuhaa.

2. Paikan päälle ovat Suomesta matkustaneet  jälleen kerran kaikki ns. silmäätekevät eli julkkikset, joilla on jokin liityntä yleensä urheiluun. Lehdet ovat puollollaan näiden entisten suomalaismestareiden ja muiden kuulumisia ja muisteluksia, jotka on kuultu ja luettu jo sataan kertaan. Mutta kun nykyiset urheilijat eivät menesty, niin lukijoille pitää yrittää syöttää näiden ex-urheilijoiden ikivanhoja juttuja. On muisteltu Paavo Nurmea ja Hanne Kolehmaista, Lontoon vuoden 1948 kisojen voittajaa Tapio Rautavaaraa ja tietenkin Lasse Vireniä jne. Uintipuolelta  kerrataan nyt kovasti tukevoitunutta Jani Sievisen vanhoja uinteja ja sitä, miten Jani menetti Atlantassa v. 2004 varman kultamitalinsa 200 metrin sekauinnissa.

3. Kellään ei tunnu olevan hyvää selitystä sille, miksi suomalaiset urheilijat eivät enää menesty. Olisiko selitys sittenkin dopingissa ja siinä, että suomalaiset vanhat käyttivät aiemmin menestyessään doping-aineita siinä missä esimerkiksi DDR:nkin urheilijat? Tätä toki kukaan ei uskalla lausua mitään. Se, että suomalaiset urheilutoimittajat ovat antaneet urheilujohdolle ja ex-urheilijoille vaitiololupauksensa 70- ja 80-luvulla tapahtuneen dopingkäytön suhteen, on yleisesti tunnettu asia.

4. Suomalaisille urheilijoille on nykyisin päätavoite päästä kisoihin ja alittaa tai ylittää joku ihmeen B-raja, jonka kaikki tietävät sellaiseksi, ettei siihen päässeillä urheilijoilla ole minkäänlaisia mahdollisuuksia menestyä kisoissa. Hyvänä esimerkkinä tästä vaikkapa estejuoksija Jukka Keskisalo, joka viikko pari sitten vihdoin ja viimein alitti B-rajana olleen ajan 8.32 sijoittumalla Zürichin kv. kisoissa kahdeksanneksi, mutta häviten voittajalle ajallaan 8.28 noin puolisen minuuttia Tässä lehdet repivät sitten isoja otsikoita! Lontoon alkuerissäkin käy niin, että kun erän voittaja (tietenkin joku kenialainen tai etiopialainen) tulee maaliin, lähestyy Suomen Keskisalo vasta viimeistä vesiestettä eli on noin 150 metriä voittajaa perässä.

5. Suomalaisilla urheilijoille on opetettu järjestään kummallinen hokema "nautitaan nyt tästä" tai "mä menen sinne starttiviivalle nauttimaan kisasta." Jopa sellaiset kokeneet urheilijat kuten Jarkko ja Anu Nieminen toistelevat tätä mantraa lausunnosta toiseen, puhumattakaan uimareista. Mitä hemmetin nautintoa herättää, jos jää jo alkuerässään tai yleensä karsinnassa aivan jälkipäähän ilman pienintäkään toivoa edes välieriin pääsystä! Katsojille  tuollaisten "nautintourheilijoiden" lausunnot ja esiintymiset kisoissa eivät sen sijaan ole nautintoa, vaan kärsimystä. Ja selostajat ja kommentaattorit sen kun vaan "ymmärtävät" ja lohduttavat suomalaisurheilijoita tai uskaltavat korkeintaan sanoa, että "ehkä tuo Emilia jäi hitusen tavoitteestaan," kun ko. uimari tai muu urheilija jää sekunti- tai metrikaupalla ennätyksestään ja jää alkuerässä sijalle 37!

6. Uimari Emilia Pikkarainen, joka nuoresta iästään huolimatta (19 v.) on jo toisissa olympiakisoissaan, on hyvä esimerkki näistä pahasti tavoitteestaan jääneistä suomalaisurheilijoista. Mutta niin hänkin  vain selittelee epäonnistumistaan puhelemalla, että "nautitaan nyt kuitenkin tästä". Emilian ajatukset ja "tavoitteet" tuntuvat olevan täysin Formula-kuski (Williamsin koeajaja) Valtteri Bottaksessa, joka oli tullut Lontooseen seuraamaan tyttöystävänsä Emilian  kisaamista; toinen iltapäivälehdistämme olikin omistanut tänään pääjuttunsa Emilian ja Valton tapaamiselle! Emilia jäi 100 m perhosuinnissa sijalle 29 ja päämatkallaan 200 m perhosissa eränsä viimeiseksi ja kokonaistilanteessa sijalle 27, kolmen sekunnin päähän omasta ennätyksestään.

7. Emilian ja muidenkin suomalaisurheilijoiden kannattaisi ottaa hieman oppia ja mallia Liettuan 15-vuotiaasta Ruta Meilutytestä, joka voitti 100 metrin rintauinnin kultamitalin. Kelpasi Liettuan presidentin Dalia Grybauskalten katsella lehteriltä Rutan uintia ja voittoa!

8. Lontoossa on toki myös Suomen presidenttipari Sauli ja Jenny, jotka olivat kovin ihastuneita ilmapistooliampuja Kai Jahnssonin 8. sijasta; se onkin toistaiseksi Suomen joukkueen paras sijoitus näissä kisoissa! Niinistö teki viisaasti mennessään Lontooseen kisojen alkupäivinä, sillä viikon kuluttua siellä olisi varmaan aika ikävää, jos tuo Kai Jahnssonin sijoitus on edelleen Suomen paras sijoitus.

9. On ollut huvittavaa seurata, miten Niinistö on jaellut Suomen kisapuku yllään lausuntoja myös kotimaan politiikasta ja eurokriisistä. Niinistö kehaisi, miten hänellä oli ollut pitkä ja "rakentava" keskusteltu venäjän pääministeri Medvedevin kanssa. Vai oikein "rakentava", mitähän herrat ovat mahtaneet kisoja seuratessaan "rakentaa"? Ovatkohan punoneet joitakin juonia Putinin päänmenoksi?

10. Merkittävin uutinen näin suomalaisittain on oikeastaan Salen ja "Pojun" tapaaminen Suomen lähetystön kokkareilla. Miljardööri Chaim "Poju" Zabludowicz asuu Lontoossa, mutta ei ole kertomansa mukaan seurannut suomalaisurheilijoiden kisaamista olympialaisissa. Pojun kerrotaan olevan "lähellä kokoomusta," kuuluneeko Poju Niinistö vaalirahoittajiin? - Mistä muuten lempinimi "Poju"?

11. Kisat jatkuvat Lontoossa vielä puolitoista viikkoa. Toivotaan nyt, että suomalaismenestys paranisi hieman, sillä olisihan se perin noloa, jos joukkueemme ei saisi kisoista mitalin mitallia!
Ettei koko joukkueelle kävisi niin kuin kävi purjehtija Tapio Nirkolle, joka johti eilen Finnjollien kisaa, mutta putosi käännökseen tultaessa veneestä, joka kellahti ympäri, jolloin Nirkko joutui sukellus- ja uintihommiin päästäkseen taas ylös veneeseen!

12. Putosi kuin Nirkko jollasta!


torstai 19. heinäkuuta 2012

619. Kaksi oppositiojohtajaa

Oppositiojohtajaa opastaa hallitusta Välimeren maista: "Nyt hiljaa hiljaa hiivitään, näin Kardemumman yössä, on kaikki kansa pötköllään, vain rosvot raataa työssä"

1. Tämänpäiväisessä eduskuntakeskustelussa oli mielenkiintoista verrata kahden oppositiojohtajan eli Timo Soinin ja Juha Sipilän puheita ja esiintymistä yleensä.


2. Juha Sipilä puhui ja käyttäytyi nuhteettomasti kuin pyhäkoulupoika, vaikka esittikin epäluottamuslausetta hallitukselle. Kukaan ei tuntunut ottavan häntä oikein todesta. Vaikka Sipilä esitti puheessaan nelikohtaisen ohjelman, jolla Espanja hänen käsityksensä mukaan selviäisi ilman muiden euromaiden lainatakauksia kriisistään, Katainen ja Urpilainen eivät olleet kuulevinaan Sipilän listaa, vaan tivasivat häneltä hieman myöhemmin, mikä on Sipilän ja keskustan vaihtoehto kriisistä selviämiselle! Kun Sipilä sitten hieman vaisusi sieltä takapenkistään toisteli jonkin verran puhettaan, Katainen ja Urpilainen vain pyörittelivät ivallisen näköisesti päätään eivätkä ottaneet minkäänlaista kantaa Sipilän esitykseen!

3. Timo Soini sen sijaan esiintyi rehvakkaasti kuin vanha rovasti, joka saarnastuolistaan karjahtelee seurakuntalaisilleen ja vaatii parannuksentekoa ja uhkaa näitä helvetin tulella, jollei parannusta ala kuulua! Kun Sipilän kielenkäyttö oli korrektia ja kuivan asiallista, Soinilla viljeli totutusti värikkäitä kielikuvia tyyliin "Välimeren maissa on menty vuosikausia kuin Kardemumman yössä". Siis: Nyt hiljaa, hiljaa hiivitään näin Kardemumman yössä; on kaikki kansa pötköllään, vain rosvot raataa työssä".

4. Vaikka Soinin puhe oli jälleen kerran pelkkä retoriikkaa, keräsi hänen varmaankin tv-katsojien ylivoimaisen enemmistön äänet esiintymisellään. Sipilä ja keskusta jäivät kauaksi Soinin taakse, vaikka Sipilä esitys olikin selvästi Soinin puhetta analyyttisempi. Soini sai pompata vähän väliä pystyyn ja pyytää puheenvuoroa ja hänen kanssaan hallitus keskusteli, ei Sipilän kanssa. Katainen ja Urpilainen sekä kokoomuksen ja demareiden ryhmäpuheenjohtajat Jan Vapaavuori ja Jouni Backman ottivat maalitaulukseen Timo Soini ja syyttivät tätä vaihtoehdon puutteesta. Sipilä sai jäädä hallitukselta rauhaan.

5. Kyllä Sipilän pitää petrata todella paljon esiintymistään ja otettaan, jos hän aikoo olla uskottava oppositiojohtaja. Ja aivan ensimmäiseksi hänen olisi kömmittävä sieltä piippuhyllyltä alas istuntosalin etupenkkiin, muuten hän jää täysin näkymättömäksi.

6. Keskustelussa Katainen ja Urpilainen näyttivät taktikoivan ja halusivat jättää Juha Sipilän ja keskustan kannanotot vaille huomiota keskittyen yksinomaan tivaamaan Timo Soinilta, mikä on perussuomalaisten vaihtoehto ja näkemys siitä, mitä tapahtuisi, jos Espanjan tukipaketti kaatuu. Juha Sipilästä ei ollut miestä ottamaan keskustelua paremmin haltuunsa.

Seksi aina mielessä...oikeusministeri kaavailee seksinoston täyskieltoa








keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

618.  Onko Espanjan vakuussopimus silmänlumetta vai sisäpoliittinen savuverho?

Voi helvetti, mä en yhtää tiiä ketä nää naiset on ja mitä ne must oikein tahtoo...mun piti puhua täällä Marian kanssa teemasta "Tyhjän päälle ja ilman suuntaa", mut vaikka meillä oli diili, ni siitä huolimatta Maria teki oharin eikä tullukaan...voi  saakeli...muthan tässä on nyt jätetty tyhjän päälle...siis mut, vaikka mä olen sentään purjehtinu yksin maapallon ympäri...miten mä pääsisin täältä veke...Mariia, tuu nyt helevetin äkkiä hakee mut täältä himaan...mä en kestä...

1. Suomi pääsi pari päivää siten sopimuksen vakuusneuvotteluissa Espanjan kanssa. Vakuudet olivat Suomen ehto Suomen osallistumiselle Espanjan lainaohjelmaan. Suomen osuus Espanjalle myönnettävästä lainasta on 1,9 miljardia euroa. Vakuussopimus kattaa 40 prosenttia summasta, eli Suomi voi saada Espanjalta enintään 769,92 miljoonaa euroa, jos euromaat lainaavat espanjalle yhteensä 100 miljardia euroa, mikä on asetettu lainamäärän katoksi. Vastineeksi vakuuksille Suomi joutui luopumaan lainan mahdollisista korkotuotoista.

2. Uutta sopimusta on juhlittu mediassa ikään kuin uutena sulkana valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen hattuun.  Onhan tämä jo toinen sanotunlainen sopimus, jota Urpilainen on tiukasti ajanut. Ensimmäinen tehtiin Kreikan kanssa viime talvena. Vm. sopimus on Suomen kreikkalaisten pankkien kanssa tekemä sopimus, ei siis Suomen ja Kreikan valtion välinen sopimus. Tämä tuli yllätyksenä monelle kansanedustajille.

3. Espanjan tukea annetaan espanjalaisille pankeille, ei Espanjan valtiolle. Tämä on askarruttanut monia ja myös hallituspuolueiden edustajia. Vakuussopimuksen tulosta ei voida muutenkaan pitää erinomaisena, sillä se kattaa vain 40 prosenttia Suomen vastuista.

4. Oppositio on tietenkin päättänyt jo aiemmin tyrmätä Espanjan tukemisen. Timo Soini on julistanut, että Suomen saamat vakuudet ovat vain savuverho, jolla hoidetaan suomalaista sisäpolitiikkaa. Tästä kielii Soinin mukaan myös se, ettei mikään muu euromaa ole ollut vakuuksista kiinnostunut Kreikan tai Espanjan tukemien yhteydessä. Espanjan tukipaketilla valmistellaan Soinin mukaan pankkiunionia, eurobondeja ja eurooppalaista liittovaltiota. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on jäänyt tässäkin asiassa Soinin varjoon. Hän ei tyrmää täysin Suomen vakuussopimusta, jota hän pitää tyhjä parempana.

5. Timo Soini ja Juha Sipilä vaahtoavat nyt ikään kuin yhdestä suusta siitä, että kansanedustajille jää aivan liian vähän aikaa tutustua vakuussopimukseen ja sen ehtoihin, sillä eduskunnan on määrä käsitellä asiaa ja päättää sopimuksen hyväksymisestä jo huomenna. Espanjan vakuussopimusta on tarkoitus julkistaa enemmän osia kuin Kreikan sopimuksesta ja sen pääkohtia ollaan parhaillaan hiki hatussa kääntämässä suomeksi ja ruotsiksi. Soinin mukaan suurin osa kansanedustajista joutuu päättämään asiasta "pussi päässään".

6. Soini ja Sipilä vaahtoavat tietenkin täysin turhaan, sillä hehän ovat jo paljon aiemmin ilmoittaneet, että persut ja keskusta eivät tule "missään tapauksessa" hyväksymään Espanjan tukipakettia. Asia ei tietysti muutu miksikään siitä, vaikka vakuussopimus olisi käännetty "enkelien kielelle." Vai uskooko joku todella, että Soini ja Sipilä olisivat valmiita hyväksymään sopimuksen, jos sen käsittelyä vitkuteltaisiin vaikka viikko tai vaikkapa kuukausi eteenpäin ja vakuussopimus julkistettaisiin sanasta sanaan ja käännettäisiin suomen, ruotsin ja saamen kielelle sekä lisäksi savon murteelle?

7. Mutta persut ja keskustahan edustajat voisivat Soini ja Sipilän johdosta jarruttaa asian käsittelyä ja hyväksymistä huomenna eduskunnassa maratonpuheillaan niin, että asia pitäisi lykätä ensin ensi viikkoon ja sitten tarvittaessa vieläkin kauemmaksi.

8. Muistamme vielä,  jos muistamme, miten aikoinaan 90-luvulla EU:n liittymissopimuksen hyväksymiskäsittelyä jarrutettiin eduskunnassa muutamalla päivällä lähinnä Paavo Väyrysen ja kristillisten Vesa Laukkasen maratonpuheilla. Sitä, kumpi herroista mahtoi puhua tuolloin kauemmin,  en muista, mutta veikkaisin Laukkasta; kauaksi ei Väyrynen kuitenkaan jäänyt.

9. Jos Paavo Väyrynen olisi eduskunnassa ja hänet olisi valittu keskustan puheenjohtajaksi, yrittäisi Paavo kyllä jotenkin viivyttää asian käsittelyä, vaikka eduskunnan työjärjestystä lienee nyt muutettu siten, etteivät maratonpuheet enää onnistuisi. Mutta keskustalaiset menivät onnettomuudekseen valitsemaan noviisi Sipilän, joka on EU:n ja euron kannattaja, ja Uudenmaan äänestäjät puolestaan olivat niin "tolloja", että jättivät Väyrysen valitsematta Arkadianmäelle. Tämä kyllä ei ollut yhtään kivaa.

10. Ainoita todellisia voittajia näissä vakuussopimusneuvotteluissa ovat kansainväliset asianajotoimistot. Tänään on lehdissä kerrottu, että Suomea ja valtiovarainministeriötä Kreikan vakuusneuvotteluissa edustanut ja avustanut lontoolainen advokaattitoimisto Linklaters laskutti ministeriötä sopimusneuvottelusta yhteensä 636 000 euroa. Kun HS pyysi ministeriöltä nähtäväkseen toimistolle annetut toimeksiannot, toimiston toimittamat asiakirjat ja kaikki laskut, ministeriö vetosi mainittujen asiakirjojen salassapitoon ja ilmoitti ainoastaan asianajotoimiston laskun kokonaissumman.

11. Kiinnostaisi tietää, missä nuo Kreikan ja nyt Espanjan kanssa käydyt neuvottelut on pidetty? Ilmeisesti Lontoossa, jos Suomea on myös Espanjan sopimuksen osalta edustanut sama lontoolainen toimisto. Suomalaisin eli helsinkiläisiin "huipputoimistoihin" ei siis ole ko. neuvotteluissa ja sopimuksenteossa luotettu.

12. Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun mainittuja vakuusneuvottelija ei käyty Suomessa! Neuvotteluihin osallistuneet Espanjan pojat ja tytöt olisi tullut tuoda tänne ja viedä katsomaan eksoottisia suomalaisia kesätapahtumia alkaen Sonkajärven eukonkantokisoista ja Hyrynsalmen suopallon MM-kisoista ja päättyen vaikkapa Suonenjoen mansikkakarnevaaleihin ja Matti Nykäsen konserttiin ja tietenkin Seinäjoen tangomarkkinoihin sekä lopuksi vielä löylynheiton MM-kisoihin Heinolassa.

13. Olen varma, että  kyseisen ohjelman lomassa käydyt neuvottelut olisivat onnistuneet Suomen kannalta vallan erinomaisesti ja espanjalaiset olisivat lopuksi olleet ko. "kesätapahtumahelvetin" läpikäytyään valmiita panemaan nimensä vaikkapa millaisen sopimuksen alle hyvänsä.

maanantai 16. heinäkuuta 2012

617. Hiljaa yössä eli tangomarkkinat ovat taas onnellisesti ohi
Hiljaista suviyössä ilman tangonrenkutusta...

Jokaheinäkuinen kärsimysnäytelmä - oikeastaan yksi monista (muistakaamme myös asuntomessut ym. kamaluudet) - on sitten taas ohitse.

Tarkoitan Seinäjoen Tangomarkkinoita, vai mikä niiden nimi nyt taas onkaan. En katsonut "kisoja" telkkarista tälläkään kertaan, on se niin hirveännäköistä ja etenkin -kuuloista touhua! TV-uutisista näin pätkän kisoista ja ohimennen myös etupenkissä istuneen Sauli Niinistön kärsivän ilmeen. En yhtään ihmettele, että Salella oli "Hiljaa yössä" -kisojen jälkeen niin kiire pois Seinäjoelta, että siihen tarvittiin armeijan sotilaskone, vaikka Turkkuseen ja Kultarantaan on Seinäjoelta matkaa vain 300 kilsaa!

Monien lehtien lukijoiden ylivoimainen ennakkosuosikki Suvi Karjula - soinnukas nimi naiskilpailijalle muuten (!) - ei sitten voittanutkaan eikä päässyt edes loppufinaaliin. Voisiko joku ystävällisesti kertoa, mikä Suvin esityksessä nyt mätti? Oliko hän kenties "liian paksu perhoseksi"- tyyppiä, vai mistä lie kiikastanut? Joku hieman kimeä-ääniseltä kuulostanut miekkonen julistettiin voittajaksi. No, olihan mies ainakin tumma, vaikkei "tummiin" kuulukaan.

Jotakin noille tangokisoille tarttis tehrä! Kun kisoja on järjestetty kai jo 30 vuotta, on selvää, ettei maasta löydy joka vuosi uusia korkeatasoisia tangolaulajia. Siispä kisat voitaisiin pitää esimerkiksi vain joka toinen, joka viides tai vaikkapa joka kymmenes vuosi!

Ai niin, mutta kyllä jokaiselle tasavallan presidentille pitää jättää mahdollisuus olla mukana Tangomarkkinoilla, joten joka kymmenes vuosi ei sitten käy!

Kun ravikisoissa on omat sarjat kylmä- ja lämminverisille hepoille, niin samoin pitäisi olla myös tangokisoissa. Siis "tummille" eli näille ahlgreneille, lundbergeille, nymaneille jne. oma sarjansa. Nyt näitä "tummia" sorsitaan tuomariston toimesta.

Eri ikäryhmille myös oma sarjansa ja ns. "vanhat mestarit" myös kisaan mukaan. Esimerkiksi sarjassa miehet yli 70 tai 75 vuotta kisaisivat voitoista sellaiset nimet kuin Reijo Taipale ja Eino Grön. Tämä olisi yleisöstä varmasti metkaa!

Klassisen musiikin laulajat eli esim. Matti Salminen ja Karita Mattila olisi myös houkuteltava mukaan veivaamaan tangoa ja kisaamaan keskenään Suomen suviyössä!

Onhan näistä jokavuotisista tangokisoista ainakin se (muka) hyvä puoli, että iltapäivälehdet voivat julkaista joka vuosi samat ikivanhat juttunsa siitä, miten esimerkiksi "Olavi Virta muuttui vuonna 1959" tai "miten Eino Grön paini Reposaaren Kunnossa" tai "lakkasi dokaamasta tasan tarkkaan 35 vuotta sitten".

Ennen vanhaan kansan tuomio oli tyly olipa sitten kyseessä millainen tangokuningas tai -keisari tahansa. Kun Olavi Virta sortui kerran esiintymään jossakin Kiteellä kännissä, niin hänen uransa olikin sitten siinä eli alamäki alkoi eikä kansa antanut anteeksi "mestarinsa" juovuksissa esiintymistä.

La Cumparsitaa, Satumaata tai muita tangokappaleita ei, saatuna soikoon, saa kerta kaikkiaan laulaa kännissä, on se tanko niin jumalainen ja pyhä asia! Kipaleet "Hopeinen kuu" ja "Satumaa" olisi kyllä otettava virsikirjan seuraavaan painokseen, on ne niin iki-ihania ja jo nyt puhkiveisattuja!

Mutta kuka hemmetin suomalainen mies suostuu tanssimaan tangoa täysin selvin päin? En minä ainakaan silloin, kun satuin 2-3 kertaa joskus nuorena miehenä Riutan tai Kolmilammin lavalla suviyönä käymään.

perjantai 13. heinäkuuta 2012

616. Auerin jutussa jahdataan nyt ex-tutkinnanjohtaja Juha Joutsenlahtea

Krp:n virkarikoksesta etsintäkuuluttamaa rikoskomisario Juha Joutsenlahtea ei epäillä "suuresta rikoksesta", kertoo VKSV:n syyteasiain yksikön päällikkö, valtionsyyttäjä Jukka Rappe. Yle Satakunnan haastattelussa Rappe sanoi, että hänellä ei ole oikeutta kertoa asiasta tarkemmin.

Virka-aseman väärinkäyttö ei kuitenkaan ole mikään pikkurikos, sillä siitä voidaan RL 40 luvun 7 §:n mukaan tuomita sakon lisäksi vankeutta aina kahteen vuoteen saakka.

Juha Joutsenlahti aikoo ilmoittautua poliisille huomenna. Satakunnan Kansan tavoittama Joutsenlahti sanoo, ettei hän ole pakoillut haastemiestä. Omasta mielestään hän on ainoastaan ollut sairauslomalla.

Koska Joutsenlahden syyksi epäillyn virkarikoksen syyteoikeus uhkaa vanhentua, Satakunnan käräjäoikeus on poliisin pyynnöstä jatkanut syyteoikeutta ko. rikosepäilyssä. Käräjäoikeuden päätös on julistettu salaiseksi 25 vuodeksi. Joutsenlahden syyksi epäillyn rikoksen vanhenemisaika on viisi vuotta, joten se on tapahtunut todennäköisesti joskus vuonna 2007.

Kuten kaikki muukin Auerin jutuissa, myös tämä asia on siis päätetty julistaa täysin salaiseksi. Kas kummaa kun ei sentään  60 vuodeksi! Rappen mukaan jutun "varsinainen syyttäjä" on lomalla elokuun puoliväliin asti. Asian esitutkinta on meneillään.

Juha Joutsenlahti puolustautuu voimakkaasti - syyttää ylintä poliisijohtoa. Joutsenlahti on lähettänyt medialle viisisivuisen kirjeen, jossa hän kertoo yksityiskohtaisesti kokemuksistaan ja käsityksistään. Hän muun muassa arvostelee poliisiylijohtaja Mikko Paateroa sekä omia esimiehiään Satakunnan poliisilaitoksella. Lisäksi Joutsenlahti kokee tulleensa alistetuksi ja aliarvioiduksi työssään.

Yle Uutiset ei tässä vaiheessa julkaise kirjeen sisältöä tarkemmin sen sisältämän arkaluonteisen materiaalin takia.

Huh, miten salaista!

Mitä tästä kaikesta vielä oikein mahtaa seurata? Heiluuko Mikko Paateron palli, häntäkö Yleisradio tahtoo salailullaan suojella? Joutsenlahden kirje tullee kuitenkin enemmin tai myöhemmin julkiseksi - ja sietää tullakin!

maanantai 9. heinäkuuta 2012

615. Summum jus summa injuria: professoripeliä Finnairin turvaamistoimiasiassa?


1. Kirjoitin 5.6. blogijutun 605 otsikolla "Onko käräjäoikeuden päätös Finnairin teknisten lakon keskeyttämisestä laiton"? Kirjoitus löytyy tästä.

2. Kirjoitus oli kannanotto saman päivän Helsingin Sanomissa julkaistuun toimittaja Petri Sajarin juttuun, jossa väitettiin "kissankokoisin kirjaimin" ja tuolle isolle lehdelle tyypilliseen mahtipontiseen ja kaikkitietävään tyyliin, että käräjäoikeuden Finnairin tekniikalle määrätyt sakot ovat lainvastaisia. Toimittaja Sajarin juttu perustui, kuten hänen juttunsa yleensäkin, parin hieman yksipuolisella tavalla valitun oikeustieteilijän lausumiin, jotka toimittaja oli lähinnä vain kirjannut muistiin. Itse en nähnyt käräjäoikeuden kyseisessä turvaamistoimipäätöksessä lainvastaisuutta.

3. Tiedämme, miten tuossa lakossa sitten kävi. Käräjäoikeus asetti väliaikaisella turvaamistoimella oikeudenkäymiskaaren (OK) 7 luvun 3 §:n nojalla Finnairin teknisiä työntekijöitä edustaville kuudelle  ammattiliitolla sekä Ammattiliitto Prolle, jonka puheenjohtajana on oikeustieteen kandidaatti Antti Rinne (sdp), yhteensä 2,8 milj. euron uhkasakon lakon opettamiseksi. Päätös tepsi, vauhdituslakko jonka työntekijät ja ammattiliitot olivat niille ominaiseen reteeseen tyyliin ilmoittaneet kestävän viikon, loppui heti ja työriidan osapuolet pääsivät muutaman päivän kuluttua sovintoon. Finnairin hakemuksesta käräjäoikeus sittemmin peruutti väliaikaisen turvaamistoimen.

4. Kaikki tiesivät hyvin jo etukäteen, että ammattiliittojen masinoima lakko oli laiton eli työrauhavelvollisuuden vastainen. Tämä todettiin sitten virallisesti parin viikon kuluttua eli 19.6., jolloin työtuomioistuin, jonne Palvelualojen työnantajat PALTA ry oli haastanut Ammattiliitto Pron sekä Finnairin tekniset ry:n ja Suomen Lentovirkailijat ry:n, totesi yksimielisellä päätöksellään lakon laittomaksi ja määräsi vastaajayhdistykset maksamaan hyvityssakkoa "huikeat" 10 500 euroa; hyvityssakon enimmäismäärä on 29 500 euroa. Työtuomioistuimen tuomio TT 2012:74 löytyy tästä.
Toisella samassa asiassa antamallaan tuomiolla (TT 2012:75) työtuomioistuin tuomitsi Ilmailualan Unionin ja Ilmailuteknisten Ammattiyhdistyksen maksamaan hyvityssakkoa, edellisen 5 000 euroa ja jälkimmäisen 4 000 euroa.

5. Työtuomioistuin ei - tietenkään - ottanut tuomioissaan kantaa siihen, oliko käräjäoikeuden aiemmin määräämä turvaamistoimipäätös lakon väliaikaisesta lopettamisesta aiheellinen. Työtuomioistuin jätti ammattiliittojen vaatimukset käräjäoikeuden turvaamistoimen peruuttamisesta tutkimatta. Tämän vuoksi on todella hämmästyttävää, miten Pron puheenjohtaja Antti Rinne kiirehti työtuomioistuimen ratkaisujen antamisen jälkeen julistamaan Yle Uutisille, että työtuomioistuin oli muka katsonut käräjäoikeuden päätöksen perustuslain vastaiseksi! Täytä puppua!

6. Lakon keskeyttäminen käräjäoikeuden turvaamistoimipäätöksellä oli tietenkin kova paikka ammattiliitoille ja erityisesti Pron nokkamiehelle Antti Rinteelle. Tämä Rinnehän tunnetaan tyyppinä, joka tavoittelee harteilleen lakkokenraalin viittaa, jota ovat aiemmin kantaneet sellaiset ay-pomot kuin Niilo Wälläri, Risto Kuisma ja Timo Räty. Kuukausi sitten Antti Rinne päätti tehdä vielä yhden uuden aluevaltauksen ja ilmoittautui demareiden puoluekokouksessa puolueen varapuheenjohtajakisaan, mutta manööveri ei onnistunut.

7. Käräjäoikeuden päätös on jäänyt kaivelemaan myös Suomen suurinta työväenlehteä ja toimittaja Petri Sajaria sekä hänen professoritiimiinsä. Eilisessä Hesarissa Sajari on nimittäin palannut asiaan jutussa, joka on varustettu otsikoilla "Tuomaripeliä työtaistelussa" (C 5). Jutun alaotsikko on myös paljon puhuva ja kertoo, kenen ja millä asialla jutussa liikutaan: "Finnair ja Helsingin käräjäoikeus näyttivät työntekijöille, kuinka lakko lopetetaan lyhyeen. Nyt ammattiliitto vaatii käräjätuomarin toimien tutkintaa". Kyseinen käräjätuomari eli Timo Jääskeläinen, jonka kimppuun toimittaja ja hänen haastateltavansa tuntuvat haluavan iskeä oikein vimmalla, mainitaan Sajarin jutussa nimeltä, mutta - kas kummaa - häneltä ei ole edes pyydetty lausuntoa; tästä ei ainakaan ole jutussa minkäänlaista mainintaa.

8. Toimittaja Sajarin "päälähde" jutussa on Turun yliopiston aiemmin arvostamani prosessioikeuden piakkoin eläköityvä professori Antti Jokela, jota Sajari oli haastatellut jo 5.6. julkaistussa jutussaan. Jokela tuntuu käyvän tapauksen johdosta yllättävän "kuumana" - olisiko helteillä osuutta asiaan? Pro et contra - tyyppinen ajattelu tuntuu unohtuvan Jokelalta tyystin, sillä niin yksipuolisen kiivaasti hän rusikoi, ainakin yrittää rusikoida, käräjäoikeutta ja Finnairia. Toimittaja Sajarin toinen haastateltava eli työoikeuden professori Seppo Koskinen sentään esittää lausunnoissaan hieman viileämpää harkintaa.

9. Olen jo edellä mainitussa kirjoituksessa 605/5.6.2012 käsitellyt ko. turvaamistoimiproblematiikkaa eikä minulla ole siihen tässä yhteydessä lisättävää. Yhteenvetona totean, että  käräjäoikeudella on asiassa toimivalta, sillä työtaistelutoimenpide kuuluu OK 7:3:n soveltamisalaan, eli lakkoa laittomana pitävä yritys, jota vastaan lakko on suunnattu, voi vaatia lakon keskeyttämistä OK 7:3:n mukaisella turvaamistoimella. Kun työtuomioistuin ei voi antaa turvaamistointa, niin silloin tietenkin "lainataan" käytettävissä olevaa yleistä turvaamistoimimenettelyä. Tässä ei ole Suomen oikeuden mukaan mitään uutta eikä ihmeellistä. Viittaan tässä suhteessa ennakkopäätökseen KKO 2000:94, jossa edustamani näkemys on selkeästi hyväksytty nimenomaan juuri työtaistelutoimen yhteydessä.

10. Toinen asia on, että ko. asiassa  turvaamistoimihakemukseen suostuminen ja siis väliaikaisen määräyksen antaminen edellyttää suhteellisen korkeaa näyttökynnystä. Turvaamistointa pyytävän yrityksen tai muun tahon tulee siis esittää vahvanpuolinen näyttö siitä, että aloitettu työtaistelutoimi on laiton. Finnairin tapauksessa käräjäoikeus/käräjätuomari on katsonut, että nämä molemmat edellytykset ovat täyttyneet. Kuten jo edellä totesin, myös ulkopuolisille oli alusta lähtien Finnairin lakossa selvää, että Pron masinoima lakko oli selkeästi laiton. Työtuomioistuimella oli jälkikäteen helppo tehtävä tämä käsitys vahvistaa.

11. Ennen kuin ko. työriidanosapuolet pääsivät sovintoon, ammattiliitto Pro kanteli käräjätuomarin väliaikaisesta turvaamistoimipäätöksestä hovioikeudelle vaatien väliaikaisen toimen eli siis asetettujen uhkasakkojen poistamista; lain mukaan väliaikaisesta turvaamistoimipäätöksestä ei saa valittaa. Mutta kuten hyvin tiedämme, kantelu on ylimääräinen muutoksenhakukeino, jota lain mukaan (OK 31 luku) voidaan käyttää ainoastaan lainvoimaista tuomiota tai päätöstä vastaan. Koska tässä asiassa ei ollut olemassa minkäänlaista lainvoimaista ratkaisua, on tietenkin selvää, että hovioikeus jätti Pron kantelun tutkimatta. Professori Jokela tuntuu nyt haluavan "motkottaa" tästä hovioikeuden päätöksestä kovasti, mutta  minusta hovioikeus teki vain sen, minkä se lain mukaan saattoi ja myös piti tehdä. OK 31 luvun kantelu, jonka käyttöala rajoittuu yksinomaan menettelyllisiin kysymyksiin, ei  tietenkään ole oikea keino, jolla avulla ylempi oikeus voisi juuri käynnistyneen turvaamistoimiprosessin aikana ottaa aineellisoikeudellisen riitakysymyksen noin vain tutkittavakseen!

12. Professori Jokela kritisoi edelleen tapaa, jolla käräjäoikeus päätti myöntää turvaamistoimen väliaikaisesti vastapuolta kuulematta. Mutta kuten kerroin jo jutussa 605, laki mahdollistaa tämän menettelyn, jonka käyttöä myös reaaliset näkökohdat puoltavat. Finnairin tapauksessa työntelijäpuoli ja sitä tukevat liitot olisivat voineet aiheuttaa Finnairille todella tuntuvia vahinkoa, jos käräjätuomari olisi jäänyt odotteleman liittojen vastauksia, joiden antamisessa olisi hyvinkin voitu"vitkutella" päiväkausia! Erään aiemman laittoman lakon johdosta työntekijät aiheuttivat Finnairille kaikkiaan 6 miljoonan euron suuruiset tappiot. Tämän ne kuittasivat maksetuksi myöhemmin 11 000 eurolla, jonka summan työtuomioistuin tuomitsi liitot maksamaan hyvityssakkoa liattoman lakoan johdosta. Onko tämä oikeudenmukaista? Tästä epäkohdasta toimittaja Sajari ja hänen professorinsa eivät mainitse halaistua sanaa, mikä on minusta käsittämättömältä ja osoittaa vain, miten yksipuolisella asenteella jutun tekijät ovat olleet liikkeellä.

12a. Antti Jokela ja kumppanit unohtavat vanhan tuomarinohjeen summum jus, summa injuria totaalisesti. He tuijottavat "suurimpaan oikeuteen" eli EIT:een ja sen ratkaisuihin sokeasti ja unohtavat tyystin, millaisiin vääryyksiin ja vahinkoihin EIT:n ratkaisujen pikkutarkka noudattaminen voi tietyissä yksittäistapauksissa johtaa.

13. Kaiken huippuna ammattiliitto Prolla on otsaa nostaa viime viikolla Helsingin käräjäoikeudessa Finnairia vastaan vahingonkorvausjuttu, koska Finnairilla ei ollut "lain mukaan" mahdollista saada lakon estävää kieltotuomiota tuomioistuimesta. Kyse ei ollut kuitenkaan kieltotuomiosta, vaan turvaamistoimesta, jonka käräjäoikeus, ei siis suinkaan Finnair, päätti myöntää väliaikaisesti.

14. Jo on aikoihin eletty! Ensin Pro ja sen mahtipontisuutta puhkuva lakkokenraali Antti Rinne päättivät kesken neuvottelujen aloittaa ilmiselvästi laittoman lakon, joka ehti jo saada osan yhtiön koneita jäämään kentälle, ja ilmoittaa tyynesti jatkavansa laitonta lakkoa viikon verran. Kun lakko sitten saatiin keskeytetyksi, Pro ja Rinne alkavat suureen ääneen parkua ja valittaa, että kavala käräjätuomari ja Finnair estivät heitä jatkamasta laitonta lakkoaan ja aiheuttivat näin heille vahinkoa! Professori Jokelan mielestä tämäkin käsittämättömyys on kuitenkin okei eli Pron kanne on "perusteltu." Professori Koskinen sentään ymmärtää ottaa järjen käteensä toteamalla, että Pron kanteen menestyminen on "epätodennäköistä", koska Finnairhan on jo ajat sitten perunut turvaamistoimihakemuksensa. - Selvää on, että Pron kanteen menestyminen ei ole vain epätodennäköistä, vaan täysin mahdotonta.

15. Ammattiliitto Pro ja Antti Rinne jatkavat parkuaan nyt myös eduskunnan oikeusasiamiehelle, jolle on kanneltu käräjätuomari Jääskeläisen menettelystä suostua Finnairin pyyntöön väliaikaisesta turvaamistoimesta. Toimivaltaansa Jääskeläinen ei kuitenkaan ylittänyt, kuten edellä ja jo blogissa 605 on tullut todetuksi. Oikeusasiamies ei voi puuttua rippumattoman tuomioistuimen ratkaisujen asiasisältöön, eikä tuomarin menettely ollut tässä tapauksessa lainvastaista. Oikeusasiamies lausunee päätöksessään ainoastaan "käsityksensä" siitä, että tuomarin päätös väliaikaisen turvaamistoimen myöntämisestä olisi voinut olla hieman tarkemmin perusteltu.

16. Vai että "tuomaripeliä" työtaistelussa! Aika härskin tuntuinen väite, joka kertoo toimittajan ja lehden asenteista. Kirjoitus huokuu yksipuolista tiedonvälitystä, sellaistako siellä Sanoma Säätiön toimittajakoulussa opetetaan? Hesarin em. jutun perusteella olisi osuvampi ilmaisu "professoripeli" tai mediapeli.