Perustuslakivaliokunnan satraapit Sasi ja Söderman halusivat torpata parkkimaksulain lisäksi myös kansanedustajien lahjuslain hyväksymisen näillä valtiopäivillä1. Eduskunnassa tunteet kuohuivat perjantai-iltana, kun salissa käsiteltiin kansanedustajien lahjontalakia. Asiasta kerrottiin tänään Ilta-Sanomien verkkojulkaisussa.
2. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.) ja varapuheenjohtaja Jacob Söderman (sd.) syyttivät vihreitä lakiuudistuksen valjastamisesta omiin poliittisiin tarkoitusperiinsä.
3. Eduskunta päätti hyväksyä viime tipassa lakiesityksen, jolla lakia kansanedustajan lahjonnasta tiukennetaan täyttämään Euroopan neuvoston korruptionvastaisen elimen Grecon vaatimukset. Uutta ovat muun muassa säännökset törkeästä kansanedustajan lahjonnasta ja lahjuksen otosta sekä niiden rinnastus virkamiesten törkeään lahjontaan.
4. Laista olisi Sasin ja Södermanin selittelyjen mukaan tullut kuitenkin parempi, jos siinä olisi kriminalisoitu myös vaikutusvallan väärinkäyttö eli Kehittyvien Maakuntien Suomi -yhdistyksen tapainen toiminta. Siihen ei oikeusministeri Tuija Braxilla (vihr.) ollut heidän mukaansa haluja, koska lain käsittely olisi ehkä siirtynyt seuraavalle eduskunnalle.
5. Sasin mukaan oikeusministerin toiminta asiassa on ollut hyvin poliittista. Houkutusta asian siirtämisestä vaalien yli yhteistyöhaluisemmalle ministerille oli.
–Oikeusministeri ei tunnustanut ongelmia, joita hallituksen esityksessä oli, mikä vaikeutti asian käsittelyä, sanoi Sasi.
Sasi piti kuitenkin lopputulosta kuitenkin hyvänä ja korosti sen täyttävän Grecon vaatimukset.
6. Jacob Söderman sydämistyi perin pohjin vihreiden Ville Niinistöön. Hän katsoi Niinistön toimineen halpamaisesti antamalla ymmärtää medialle, että Söderman olisi jarruttanut uudistusta tahallaan. Tällä Söderman viittasi tänään Helsingin sanomissa olevaan Ville Niinistön haastatteluun.
–Vihreät haluavat osoittaa, että he tässä toimivat ja muut vastustavat. Siis erittäin rumaa poliittista toimintaa ja minusta syvästi tuomittavaa, Söderman vuodatti.
7. Ville Niinistö puolestaan kertoi vain ajaneensa sitä, että asia saataisiin käsiteltyä nykyisessä eduskunnassa. Hän vetosi HS:n toimittajan hänen haastattelusta tekemiin tulkintoihin ja sanoi arvostavansa suuresti Södermanin työtä kansanedustajana.
8. Söderman tulkitsi kuitenkin edelleen, että Niinistö on saanut aikaan "häpäisevän kirjoituksen Helsingin Sanomissa".
–Jos ei ole miestä seistä tekojensa takana, niin minä en voi sille mitään.
9. Söderman ihmetteli myös, millaisia viestejä Niinistö oikein käy viemässä Braxille valiokunnan työstä.
– Aina kun tapaan Braxin, hän on raivon partaalla. Minkä tyyppisiä viestejä te viette hänelle, Ville Niinistö, mitä te oikein puhutte hänelle?
10. Tämän päivän Helsingin Sanomat uutisoi näkyvästi tunteet eduskunnassa kuumentaneesta asiasta näin (sivu A5):
"Kansanedustajat saivat vaivoin tehtyä oman lahjuslakinsa. Alaotsikko: Perustuslakivalokunta kirjoitti laista lausunnon vasta pakotettuna".
11. Jutussa kerrotaan, että kansanedustajia koskeva lahjontalaki oli hiuskarvan varassa kaatua perustuslakivaliokuntaan. Asiasta lausuntoa lähes vuoden (!) sorvannut valiokunta jäi HS:n mukaan torstaina ylimääräisessä kokouksessaan päätösvallattomaksi, kun osa jäsenistä jäi pois kokouksesta poliittisista syistä. Juuri tuossa kokouksessa oli määrä hyväksyä asiasta neuvoteltu lausunto.
12. Vihreiden edustaja Ville Niinistö oli HS:n mukaan puuttunut tuolloin asiaan ja kertonut olevansa äärimmäisen huolestunut valiokunnan arvovallasta ja kansalaisten käsityksestä eduskunnasta, kun ja jos se ei onnistu tekemään itseään koskevaa lahjuslakia.
13. HS:n uutisen mukaan valiokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi ja varapuheenjohtaja Jacob Söderman ovat suhtautuneet lakiin nihkeästi. Söderman oli tehnyt asiasta oman lakialoitteen, mutta torstaina hän ei saapunut lainkaan valiokunnan kokoukseen.
14. HS:n mukaan peruuntuneen kokouksen jälkeen käynnistyi "Sasin pään kääntänyt prosessi, jossa Sasi puolittain pakotettiin pitämään valiokunnan kokous." Lehti antaa ymmärtää, että Sasin pää kääntyi puolueenpuheenjohtaja Jyrki Kataisen asiaan puuttumisen johdosta.
15. Otetaanpa tähän vielä kyseisestä lakiesityksestä eduskunnan täysistunnossa tänään käyty kiivassnainen keskustelu kokonaisuudessaan, se löytyy tästä.
16. Aikamoista hulabaloota! - Miksi ihmeessä tärkeä lakiesitys, joka tuli eduskuntaan jo lähes vuosi sitten, eteni vasta nyt perustuslakivaliokunnan käsittelyyn? Kyllä näyttää selvältä, että Sasin ja Södermanin ja valiokunnan "pukareiden" (Ukkola ym.) tarkoituksena oli todella torpata koko lakiesitys ja siirtää se uuden eduskunnan käsiteltäväksi.
17. Tarkoitus oli varmaankin samanlainen kuin yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevan lakiesityksenkin torppaamisen kohdalla. Myös tämä lakiesitys makasi perustuslakivaliokunnassa monta kuukautta. Ilmeisesti Sasi ja Söderman ovat suutahtaneet muutenkin oikeusministeri Tuija Braxiin ja Brax puolestaan näihin vanhoihin herroihin.
18. Oli paikallaan, että Ville Niinistö vaati pontevasti perustuslakivaliokuntaa pitämään ylimääräisen kokouksena. Jos se olisi jäänyt pitämättä, olisi lakiesitys rauennut.
19. Kun lukee eduskunnan tämän viikon ja edellisen viikon pöytäkiroja ja valiokuntien mietintöjä, niin sieltä paljastuu se hirmuinen kiire ja hoppu, joka eduskunnalla on ollut, kun lähes kaikkien tärkeiden lakiesitysten käsittely on jätetty viime tippaan. Useat lakiesitykset ovat rauenneet kokonaan aikapulan takia, osa on hylätty suman mutikassa (esimerkkinä juuri kiistelty parkkimaksulaki) ja osa on käsitelty hirvittävän kiireellisessä aikataulussa.
20. Viimeksi mainituista ovat hyvinä esimerkkeinä todella tärkeät lakiesitykset, jotka koskevat uutta esitutkintalakia, uutta pakokeinolakia ja poliisilain muutosta. Ne saatiin käsitellyksi, mutta aivan viime tipassa ja niin kiireessä, ettei valiokunnilla ole tietenkään voinut olla kunnon mahdollisuuksia perehtyä millään kaikkiin tärkeisiin yksityiskohtiin.
21. Nyt vain pelolla odotellaan, mitä kaikkia sammakoita näihin viimeksi mainittuihin tärkeisiin lakeihin sitten jäi. Voidaanko nämä uudet lait edes vahvistaa tasavallan presidentin esittelyssä?
22. Tämä on järkyttävä osoitus eduskunnan kelvottomista toimintatavoista ja huonosta lainsäädäntötyöstä!
23. Lakivaliokunnan puheenjohtajan Janina Anderssonin (vihr) oheisesta puheenvuoro eduskunnan täysistunnossa 11.3. on sangen kuvaava. millaisesta menettelyssä lahjuslakia säädettäessä oli kysymys:
Janina Andersson /vihr: Arvoisa puhemies! Ärade talman! Kun aluksi pyysin anteeksi, että olen painostanut, niin voin ehkä vähän täsmentää. Siis minä myönnän, että roikuin sekä perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Sasin että varapuheenjohtaja Södermanin hihassa erittäin paljon ja aika usein ja pyysin tätä asiaa ja sanoin, että lakivaliokunta on valmis ja haluamme tämän hoitaa ja tämä on meille erittäin tärkeää. Ja kun olin vähän epäileväinen siitä, onnistuuko tämä kuitenkaan, niin sitten myös puhemiesneuvostossa meillä oli aikamoinen keskustelu aiheesta ja puhemiesneuvosto linjasi, että tämä pitää hoitaa tällä vaalikaudella. Siksi minä olin niin kauhean inhottava, että pidin kiinni siitä, että tämä pyritään hoitamaan, kun me sen porukalla päätimme puhemiesneuvostossa.
Sitten siitä, että perustuslakivaliokunta teki kaikki muutokset siihen sisältöön. Me vain kopioimme ne nopeasti lakivaliokunnassa. Mehän emme ehtineet oikeastaan ollenkaan itse tehdä pohdintaa. Me olisimme toivoneet, että te olisitte vaan linjanneet sen, että tämä ei ole perustuslain vastainen millään lailla, ja me olisimme voineet tehdä sen loppupohdinnan. Meilläkin on paljon älykkäitä ihmisiä, jotka osaavat ottaa vastaan kritiikkiä ja pohtia, miten pykälät voisi sitten tehdä paremmin. OM:hän antoi teille nopeasti vastineen vaan perustuslakinäkökulmasta, ja sen vastine meille taas liittyi enemmänkin sisältöön ja yksityiskohtiin. Elikkä olisi voinut paljon nopeammin toimia niin, että teillä olisi ollut ehkä vähän lyhyempi lausunto meille ja me olisimme oikeasti lakivaliokunnassa, missä on myös hyviä ihmisiä, menneet sinne pykäliin ja tehneet tämän saman työn siellä.
24. Tämä tuntuu täysi uskomattomalta! lakivaliokunta, jonka tehtävänä oli paneutua lakiesityksenyksityiskohtiin ja antaa mietintö eduskunnalle, ei itse asiassa voinut tehdä työtään, kun Sasi ja Södermanin johtama perustuslakivaliokunta panttasi lakiesitystä itsellään loppuun eli viime torstaihin saakka. Andersson joutuikin tunnustamaan, että "me vain kopioimme (mietintöön) perustuslakivaliokunnan lakiesitykseen tekemät muutokset sellaisenaan". "Mehän emme ehtineet oikeastaan ollenkaan itse tehdä pohdintaa", sanoi Andersson.
25. Tällaista se on sitten, tämä eduskunnan paljon mainostettu ja kehuttu "näkymätön valiokuntien työ!" Perustuslakivaliokunta panttaa lakiesitykset itselleen ja tekee sitten viime tipassa muutoksia lakiesitykseen, minkä jälkeen lakivaliokunnalle (tai vastaavasti jollekin muulle valiokunnalle) ei jää yhtään aikaa paneutua esitykseen ja tehdä siihen tarvittavia "omia" muutoksia ja tarkistuksia! "Me vain kopsasimme omaan mietintöömme perustuslakivaliokunnan esitykseen ehdottomat muutokset"! Nämä sanat muistamme aina eduskuntatyön nyt jättävän rva Janinan kaudelta. Eipä ollut kovin hohdokas päätös pitkälle kansanedustajakaudelle! Andersson sai kuitenkin painostetuksi Sasia ja Södermania, että lakiesitys saatiin kuin saatiinkin käsitellyksi ja laki siis voimaan.
26. Muta samanalainen hoppu ja kiire lakivaliokunnalle tuli myös erittäin laajan lakipakettien eli a) esitutkintalain, b) pakkokeinolain ja c) poliisilain säätämisen kohdalla. Myös niitä koskevia lakiesityksiä perustuslakivaliokunta panttasi viime viikolle asti, jolloin vasta antoi lausuntonsa ja teki lakiesitykseen joitakin muutoksia, jotta ne voitaisiin valiokunnan mukaan hyväksyä normaalisissa perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Lakivaliokunnalle ei jäänyt näidenkään erittäin laajojen uudistusten osalta juuri lainkaan aikaa tehdä omia pohdintojaan, vaan se joutui nytkin kopioimaan mietintöönsä lähinnä vain perustuslakivaliokunnan esittämät muutokset.
27. Esitutkinta- ja pakkokeinolakien osalta syyn hoppuilusta saavat ottaa niskoilleen oikeusministeri Tuija Brax ja sisäministeri Anne Holmlund, jotka toivat lakiesityksen eduskuntaan vasta viime syksynä täysin tietoisina siitä, ettei eduskunta ehdi käsitellä laajoja lakiesityksiä millään noin lyhyessä ajassa kunnollisella tavalla. Braxin ja Holmlundin pii saada vaaleja ajatellen jotakin näyttöä, koska vaalikausi on muutoin mennyt heidän osalta niin kovin surkeasti monine raskaine töppäyksineen.
28. Onko tuollaisessa lainsäädäntötyössä mitään järkeä?
