878. Tuomareiden ja syyttäjien ulosmarssi

1. Valtiovarainministeriö, jota johtaa nykyisin ministerinä OTK Antti Rinne, ehdotti elokuun alussa oikeusministeriön hallinnonalalle yhteensä noin 50 miljoonan euron suuruisia säästöjä neljän seuraavan vuoden aikana. Leikkauksia tullaan kohdistamaan, paitsi rikosseuraamusvirastoon ja vankeinhoitolaitokseen, myös tuomioisistuimiin ja syyttäjistöön. Kyseisiä säästöjä ei tehdä hallintoon, vaan ne kohdistuvat tuomioistuinten ja syyttäjälaitoksen toimintaan. Ehdotus olisi sellaisenaan toteutuessaan merkinnyt tuomareiden, syyttäjien, haastemiesten ja kansliahenkilökunnan lukumäärän jatkuvaa ja tuntuvaa supistamista. 

2. Tuomioistuimilla ei ole virallista johtoa, mistä osaltaan johtunee, ettei edes ylimpien oikeuksien johdossa leikkauksista ja lisäsäästöistä nykyisin älähdä kukaan. Tuomioistuimilla, toisin kuin syyttäjillä, joita johtaa valtakunnansyyttäjänvirasto (VKSV), ei ole omaa keskusvirastoa, jota on toki ehdotettu viimeisten 10-20 vuoden kuluessa monta kertaa, aina turhaan. Tuomioistuimia, joiden tulisi perustuslain mukaan olla riippumattomia esimerkiksi maan hallituksesta ja oikeusministeriöstä, johtaa hallinnollisesti oikeusministeriö. Tällainen käytäntö on tietenkin ristiriidassa tuomioistuimien riippumattomuuden kanssa, mutta Suomessa hallitukset, ministeriö ja sen virkamiehet tai edes kansanedustajat eivät tällaisesta "pikkuseikasta" välitä.

3. Vielä vuosi pari sitten tuomioistuinten määrärahojen leikkauksia ja resurssien niukkuutta koskevaa kritiikkiä esitti korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo, mutta nyt hänkin tuntuu vaienneen kokonaan. Koskelo ei ole tänä vuonna pitänyt Suomessa ainoatakaan juhla- tai muutakaan puhetta, ei ainakaan sellaista, joka löytyisi KKO:n kotisivuilta. Mistä tämä johtuu? Luultavasti siitä, että Koskelo on ilmoittautunut ehdolle Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomarin virkaan, jonka toimikausi kestää seitsemän vuotta. Jos Koskelo kritisoisi edelleen oikeusministeriötä, oikeusministeriä ja/tai maan hallitusta, hänelle voisi käydä ko.hakuprosessissa ohraisesti eli häntä ei kenties asetettaisi ehdolle EIT:n tuomarin virkaan. Paras siis vaieta ja pitää mölyt mahassaan.

4. Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen on sentään ollut valppaana. Hän kritisoi verkkokolumnissaan "Rysän päältä" - sangen sopiva nimi VKSV:n asemaa ajatellen - hallituksen kehyspäätöksessä esitettyjä säästösuunnitelmia. Kun syyttäjälaitoksen menoista 85 prosenttia on palkkakustannuksia, merkitsevät ehdotetut säästöt Nissisen mukaan syyttäjälaitoksen väen vähentämistä. Siitä seuraisi asioiden ruuhkautuminen ja koko rikosjuttujen hoidon kriisi. Tämän johdosta Suomen maine kansainvälisen oikeusyhteisön silmissä olisi vaarassa rämettyä.

5. Matti Nissisen puheenvuoro ilmeisesti tehosi, sillä hallituksen budjettiriihessä oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sai edes jonkinlaisen, joskin aika heiveröisen torjuntavoiton. Valtioneuvoston eduskunnalle esittämässä budjetissa ehdotetaan, että tuomioistuinten määrärahoja leikataan seuraavan neljän vuoden aikana, ei ministeri Rinteen ehdottomaa summaa, vaan ainoastaan 15 miljoonaa. Vuoden 2015 osalta tuomioistuimien määrärahoja tullaan supistamaan kuudella miljoonalla eurolla.

6. Myös tuomioistuinten menoista selvästi suurin osa koostuu tuomareille, haastemiehille ja kansliahenkilökunnalle maksettavista palkoista, joiden osuus kakista menoista lienee 80-90 prosenttia. Säästöihin jouduttaessa tuomioistuimien henkilöstöä joudutaan vähentämään joka vuosi seuraavan neljän vuoden kuluessa.  

7. Tämä tuntuu hermostuttavan tuomareita, syyttäjiä ja kansliaväkeä. Netistä voidaan lukea seuraavanlaisia otsikoita: Kiire estää tekemästä työtäni hyvin Helsingin käräjäoikeudessa, kertoo käräjätuomari (4.8.) - Tuomarit hermostuivat: Kertokaa meille, ketkä jätämme tuomitsematta (20.8.) - Helsingin käräjäoikeuden henkilöstöllä huomenna mielenosoitus säästöjä vastaan (24.9.).

8. Tänään torstaina edellä mainittu mielenilmaus pantiin täytäntöön ulosmarssin muodossa. Ylen verkkouutisssa tapaus otsikoitiin näkyvästi: Tuomarit marssivat työpaikoiltaan - "resursseja ei voida enää vähentää". Jutussa kerrotaan, miten Helsingissä, Tampereella ja Porvoossa puoliltapäivin - varmaankin lounastunnilla (latojan huomautus) - tapahtunut ulosmarssi oli vastalause hallituksen suunnittelemille miljoonien eurojen säästöille ja leikkauksille. Käräjäoikeuksien tuomareiden mukaan säästösuunitelmat tarkoittavat irtisanomisia ja sen myötä juttujen käsittelyaikojen venymistä entisestään.

9. Helsingin käräjäoikeuden pihalla ulosmarssijoiden lukumäärä nousi lähes kahteensataan. Uutisjutun mukaan kahvipöytäkeskusteluissa toistunut huolenaihe odotettavissa olevista irtisanomisista haluttiin kertoa nyt koko kansalle ja kiinnittää päättäjien huomiota asiaan. Viesti päättäjille oli selvä: resursseja ei voida enää vähentää. Henkilökunta on uupunut työtaakan alle ja tuomarit joutuvat jo nykyisin käyttämään omaa aikaansa juttujen valmisteluun ja tuomioiden laatimiseen. Erään käräjätuomarin mukaan säästöt voivat johtaa koko Helsingin käräjäoikeuden alasajoon ja juttujen siirtämiseen "muihin laitoksiin". Ulosmarssijat eivät ole huolestuneita vain omasta tilanteestaan, vaan myös kansalaisten oikeusturva ja juttujen käsittelyaikojen pidennykset haluttiin tuoda esiin.

10. Satuin tv-uutisista näkemään helsinkiläisten ulosmarssin ja tuomareiden haastatteluja. Yksi asia minua hieman ihmetytti, nimittäin mielenosoituksen hiljaisuus. Ulosmarssijat eivät kiroilleet tai potkineet ovia, kuten saattaa tapahtua, jos esimerkiksi Nokian tai jonkin tehtaan väki suorittaa ulosmarssin työpaikaltaan. Tuollainen käyttäytyminen olisi toki tuomareiden kohdalla sopimatonta. Mutta se, ettei ulosmarssijoista kukaan pitänyt  pihalla puhetta, jossa osallistujien huoli olisi tuotu kuuluvasti esiin, vaikutti oudolta. Väkijoukko käyskenteli hissukseen ja ikään kuin muina miehinä pihalle, uutisjutun mukaan "kirpeään syysilmaan", seisoskeli hetken paikoillaan ja marssi sitten takaisin sisätiloihin.

11. Puheita pidetään ja lausuntoja annetaan muualla. Lakimiesliiton puheenjohtaja Asko Nurmi, ammatiltaan käräjäoikeuden laamanni, sanoi tänään liittonsa tiedotteessa, että tänään tapahtuneet mielenilmaukset ovat osoitus tilanteen vakavuudesta. Nurmi viittasi Lakimiesliiton oikeusturvaohjelmiin, joissa tilanteen vakavuutta ja resurssien vähäisyyttä on peräänkuulutettu jo pitkään. (Mutta lukevatko poliitikot tällaisia oikeusturvaohjelmia, tuskinpa vain; latojan huomautus). Asko Nurmen mukaan poliittisten päättäjien tulisi viimeistään nyt ymmärtää tilanteen vakavuus. Hän sanoo, että tuomareilla on huoli oikeusvaltion tulevaisuudesta ja että he suorittivat ulosmarssin myös siksi, että ovat peloissaan työnantajansa eli valtion mahdollisuuksista toimia tehokkaasti kansalaisten oikeusturvan toteutumiseksi.

12. Eduskunnan lakivaliokunnassa käsiteltiin tänään hallituksen ensi vuoden budjettiesitystä. Valiokunta kuuli asiantuntijoina mm. hovioikeudenpresidentti Mikko Könkkölää, Helsingin käräjäoikeuden laamanni Eero Takkusta ja valtionsyyttäjä Christer Lundströmia. Varmaa on, että asiantuntijat valittelivat valiokunnan jäsenille tuomioistuinten ja syyttäjälaitoksen resurssien vähäisyyttä ja kritisoivat budjettiesitystä tulossa olevista leikkauksista. Mutta muuttaako tämä sitten jotakin? En usko, sillä lakivaliokunta, joka voi toki lausunnossaan esittää rivien välissä jonkinlaista kevyttä plääp, plääp -krititikiä, tulee "tässä vaikeassa taloustilanteessa" hyväksymään hallituspuolueiden edustajien äänin hallituksen esittämät säästösuunnitelmat sellaisenaan.

13. Valitetaan mitä valitetaan, mutta kyllä tuomioistuinten ja tuomareiden tilanne on nykyisin paljon parempi kuin vielä 1960-, -70 - ja -80 -luvuilla. Tuolloin esimerkiksi alioikeuksissa ja hovioikeudessa istuttiin ja käsiteltiin juttuja, kirjoitettiin pitkiä pöytäkirjoja ja laadittiin tuomioita nykyistä enemmän ja paljon vähäisemmällä väellä. Olen ollut notaarina alioikeudessa, esittelijänä KKO:n lisäksi myös Helsingin hovioikeudessa, jäsenä Vaasan hovioikeudessa ja sen jälkeen kihlakunnan- eli ukkotuomarina 12 vuotta kahdessa tuomiokunnassa. Muistan hyvin, miten tuolloin alioikeudessa istuttiin käräjiä ja paiskottiin töitä lähes joka ilta, usein jopa yömyöhään, eikä edes ajateltu, että "pahus, nyt tätä tehdään omalla ajalla". Käsitettä "oma aika" ei tuomareiden kohdlla tuolloin tunnettu. Toisessa tuomiokunnassa osa tuomareista oli matkalaukkumiehiä, jotka myös asuivat arkipäivät tuomiokunnan tiloissa. Kummassakin alioikeudessa oli tapana, että illalla, sitten kun työt oli saatu tehdyksi, ukkotuomari lähti muutaman notaarin ja jonkun tuomarin kanssa kapakkaan; toisessa tuomiokunnassa Kantakrouvi sijaitsi kätevästi oikeustalon alakerrassa (osoitteessa Topeeka 45; latojan huomautus). Joskus ravintolasta lähdettiin valomerkin jälkeen porukalla vielä tuomiokuntaan jatkoille. - Hyvin meni eikä työn paljoutta valitettu.