950. Soini herättää kauhistusta Euroopassa

                                  …oonhan suomalainen...TosiSuomalainen...

1. Ulkoministeri Timo Soini (ps)  matkustaa huomenna Brysselissä pidettävään EU:n ulkoministereiden kokoukseen. Jotkut odottavat vierailua hieman peloissaan, jota Soinin lausunnot ovat herättäneet.

2. Euroopassa on kummeksettu Soinin ilmoille sinkomia ajatuksia ja suoranaisia uhkauksia.  Saksan radiolle Soini sanoi, ettei Kreikka kuulu euroon. EU:ssa kysellään aiheellisesti , aikooko Suomi, tämä EU:n todellinen murheenkryyni omassa valtiotaloudessaan, vaatia toisen rapamaan eli Kreikan erottamista eurosta. Haluaako Suomi todella kaataa Kreikan kolmannen tukipaketin, vaikka se voi syöstä myös muita EU-maita talousahdinkoon.

3. Mitä lainahanojen sulkeminen Kreikalta ja maan eroaminen tai erottaminen eurosta merkitsiksi Euroopalle ja myös sen turvallisuudelle? Ajautuisiko Kreikka vaikeuksissan Venäjän vaikutuspiiriin ja Putinin liittolaiseksi? Johtaisiko Kreikan ero eurosta uusiin talousvaikeuksiin esimerkiksi Portugalissa, Espanjassa, Italiassa ja myös Suomen talousvaikeuksien syventymiseen?

4. Euroopassa on ihmetelty, miksi Suomesta, tästä  EU:n entisestä mallioppilaasta, on tullut tai hyvää vauhtia tulossa todellinen EU-häirikkö, joka ei tahdo pysyä yhteisessä ruodussa, ei sitten millään.  Miksi Suomen ulkoministeriksi piti valita populistipuoluetta edustava ja EU-kriiittinen Timo Soini ja näin yksinomaan sillä perusteella, että hän halusi, Kauppatorin ympäri käveltyään, ottaa hallituksessa juuri ulkoministerin salkun?  Miksi presidentti Sauli Niinistö luottaa Soiniin, joka vastustaa mm. Välimeren pakolaisten sijoittamista Suomeen ja moittii yleensä kovin sanoin Suomen virallista maahanmuuttopolitiikkaa? Miksi Niinistö ei luota Alex Stubbiin, ulkopolitiikan todelliseen osaajaan ja Euroopassa arvostettuun ammattilaiseen?

5. "Helsinki etääntyy Euroopasta". Mm. näin julisti tunnettu ranskalainen Charlie Hebdo -satiirilehti uusimmassa numerossaan. Rkp:n puoluekokouksessa viime viikonloppuna vieraillut eu-parlamentaarikko ja euroliberaalien (Alde) johtaja Sir Graham Watson vertasi puheessaan Timo Soinin nousua ulkoministeriksi kreivi Draculan nousuun veripankin johtajaksi. Persujen puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo, myös hän allekirjoitti aikoinaan halla-aholaisten nuivan vaalimanifestin, riensi hätiin ja sanoi, että Watsonin luonnehdinta on "ala-arvoinen ja raju hyökkäys suomalaista demokratiaa vastaan". Tyypillistä persujen uhriutumismentaliteettia. Puoluesihteeri näyttää unohtaneen vanhan suomalaisen kansanviisauden: Niin metsä vastaan kuin sinne huudetaan. Sitä paitsi Dracula on kreivi, joten persut voisivat olla päin vastoin tyytyväisiä Sir Grahamin vertaukseen; hyvä, ettei Timppaa sentään kotimaiseen kreivin versioon eli Pertti Ylermi Lindgreniin rinnastettu.

6. MTV:n uutisissa haastateltu ministeri (hc)  Jaakko Iloniemi yritti vähätellä Timo Soinin lausunnoista noussutta kouhua. Iloniemen perustelut eivät vakuuta, kun hän väittää, että pelkoa Suomen asemasta EU:ssa ja maan etääntymisestä Euroopasta esiintyy ainoastaan niiden keskuudessa, jotka tietävät vain vähän Suomesta ja sen ulkopolitiikasta. Sen sijaan ne piirit, joissa päätökset tehdään, luottavat Suomeen, väitti Iloniemi. 

7. Tämä on ulkopolitiikan tekemisestä jo vuosikymmeniä sivussa olleen Iloniemen omaa arvelua, joka ei perustu tietoon. Iloniemi on Martti Ahtisaaren vanha kaveri ja tunnettu hyssyttelijä, joka kutsutaan silloin tällöin uutisstudioon, kun ketään muitakaan ei sinne saada. Kuuntelin juuri äsken puolella korvalla TV1:n A-studio -ohjelmaa, jossa Ylen toimittaja kyseli Brysselissä ajankohtaisia asioita brittiläiseltä, irlantilaiselta, portugalilaiselta ja kreikkalaiselta EU-vaikuttajalta. Irlantilainen mies sanoi, että aikaisemmin ja vielä muutama vuosi sitten kovaa talouskuria muille EU-maille saarnannut Suomi on kohta pieni, ilkeä ja yksinäinen mies, jolle muut EU-maat kääntävät selkänsä.

8. Timo Soini rehvastelee ja suorastaan räyhää blogissaan uudella asemallaan ja yrittää esittää jonkinlaista valtiomiesta. Hän teki ensimmäisen virallisen matkan ("valtiovierailun") eli pikaviisitin Ruotsiin, mutta hänen ruotsalainen kollegansa Margot Wallström suhtautui Soiniin aika nihkeästi; Wallström ei tullut edes yhteiseen tiedotustilaisuuteen Soinin kanssa.

9. Blogissaan Timo Soini solvaa minkä ehtii entisiä hallituspuolueita eli lähinnä vihreitä ja Rkp:tä. Viime lauantain blogissaan Soini kuvaili vihreitä härän edessä pullistelevaksi sammakoksi. Rkp torjui Soinin väitteet täysin puppuna, mutta Soini ei hellitä, vaan painaa päälle herkeämättä. Monet pitävät hänen rehvastelevaa ja muita sättivää tyyliään ulkoministerille täysin sopimattomana. 

10. Persujen eräät ministerivalinnat ovat herättäneet hämmästystä. Idea oikeusministerin salkun antamisesta työministeri Jari Lindströmille oli, kuten Lindström on itse maininnut, Timo Soinin ajatus. Totisesti hämmentävä ministerinsalkkujen yhdistäminen, ei voi muuta sanoa. Yllättävää, miten Juha Sipilä ja Alex Stubb menivät halpaan ja hyväksyivät Soinin epätavallisen ehdotuksen kakistelematta. Tuplaministeri Lindström sooloilee työllisyysasioissa jatkuvasti hallitusohjelmasta tuon taivaallista välittämättä; hän on kerääm ässä sympatiaa rasvanahkaduunareilta. Jarppa puhuu yhtä, mutta hallitus haluaa tehdä aivan toista. Saa nähdä, mitä kaikkea "hauskaa" tästä seuraa!

11. Timo Soini valitsi oikeusministeriksi Lindströmin eli maallikon, joka suhtautuu kuolemanrangaistuksen palauttamiseen periaatteessa myönteisesti. Eikä tässä vielä kaikki. Eduskunnan puhemieheksi Soini valitutti viime tingassa parrasvaloihin nostamansa Maria Lohelan, joka on tullut tunnetuksi maahanmuuttokriittisistä kannanotoistaan ja joka on pelotellut ja varoitellut ihmisiä mm. ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja islamin uskonnolla ja muslimien määrän kasvulla Suomessa. Puhemies Lohela suhtautuu negatiivisesti myös maan toisen kansalliskielen eli ruotsin kouluopetukseen. - Jollei nyt ihan draculamaisia niin joka tapauksessa melko pirullisia valintoja.

12. Ei ole mikään ihme, että oppositio on ärhäköitynyt ja tuntuu vastustavan, yhdessä ay-liikkeen kanssa, lähestulkoon kaikkia hallituksen esityksiä ja tavoitteita. Katsotaanpa vaikka tekstitv:n tämänpäiväisiä otsikoita:

- Hallituksen kaavailema ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaus (200 milj. euroa) siirtyy vuodella eli vuoteen 2017
- Kansanlaiset ja ay-liike eivät hyväksy hallituksen ehdotusta työajan palkattomasta pidennyksestä
- SAK: Yhteiskuntasopimuksentekoa on lykättävä!
- Sipilä: Säästöt alkavat kaavailtua myöhemmin
- Koulutuksesta ei saa leikata
- Päivähoidosta ei saa leikata
- Valtiosääntöoppineet: Kaavailtu perustulo on perustuslain vastainen
- Aikaisemmin: työehdoista eli mm. irtisanomisaikojen lyhennyksestä ei voida sopia vapaasti, se olisi - taas - perustuslain vastaista
- jne, jne.

13. Mihin tästä Juha Sipilän uudesta hallituksesta ja sen politiikasta oikeastaan voisi olla, kun kaikki ihmiset, ryhmät, järjestöt, ay-väki, hallituksen oma ministeri Lindström ja kaikki muut vastustavat suuna ja päänä kaikkia mahdollisia "leikkauksia" ja sopeutuksia? Yhteiskuntasopimusta ei haluta, ansiosidonnaista työttömyysturvaa ei haluta leikata, työajan mitättömän tuntuista 100 tunnin pidennystä vuodessa ei hyväksytä jne. 

14. Punavihreä tai viherpunainen oppositio tuntuu vastustavan kaikkea mahdollista, mitä hallitus esittää, ja se, samoin kuin ammattiyhdistysliike, saa jakamattoman tuen valtiosääntöoppineilta; ovathan nekin samanalaisia punavihreitä. Tuleeko Sotestakaan taaskaan mitään, vai kaatuuko se uudelleen valtiosääntöoppineiden tylyyn tuomioon: Mutta tämähän on perustuslain vastaista! 

15. Ay-liike valmistautuu taistoon ja lakkoiluun. Tässä kohdin jo entuudestaan surullisen kuuluisaksi tullut kuljetusväki eli AKT ilmoitti vain kaksi päivää hallituksen valtaantulon jälkeen, että joo, me valmistaudumme lakkoon ja sulkemaan kaikki satamat, jollei ay-liikkeen vaatimuksiin suostuta ja hallitus peruuta katalia suunnitelmiaan.

16. Hallitus tuntuu olevan lievästi sanottuna lirissä. Päätöksiä pitäisi tehdä, mutta miten niitä voisi tehdä, kun jokaikistä suunnitelmaa vastustetaan ja kaikki tuntuu kaatuvan päälle? Eduskunnan oppositio huutelee Sibelius Akatemian akustiikaltaan surkeassa suuressa salissa iskulauseitaan, isänmaa velkaantuu joka päivä muutamalla sadalla miljoonalla eurolla, vienti ei vedä, Suomen kilpailuky laskee edellen kuin lehmän häntä, työttömyys kasvaa jne., mutta AKT ja Ay-liike ylipäätään varautuu vain lakkoiluun periaatteella "meiltä ette, hemmetti vieköön, leikkaa kyllä yhtään mitään". 

18. Kummallista, mutta tämä kehitys ei ole estänyt ministereiden matkailuintoa tippaakaan. Mitä järkeä Soinin, Sipilän, Jussi Niinistön ja Stubbin on tehdä pikaisia visiittejä naapurimaihin, Bildenberg-kokoukseen ja ties minne? Ei minkäänlaista, tietenkään. Hallituksen ja ministereiden pitäisi nyt istua siellä maisemakonttorissaan ja tehdä jo lähviikkoina päätöksensä ja esityksensä eduskunnalle.  

767. Ideointia

                                                    Kypsää kauraa

1. Presidentti Tarja "Tarska" Halosella näyttää olevan selkeästi tekemisen puutetta. Hänet on ikuistettu Hakaniemen kadulla tonkimassa roskalavalta kierrätykseen kelpaavia pannuja, kattiloita ja muuta sellaista roinaa. Eiköhän ex-pressalle sentään pitäisi keksiä valtiovallan toimesta hiukka laadukkaampaa tonkimista!

2. Nyt on uutisoitu, että USA:n ulkoministeri Kerryllä on todisteet siitä, että presidentti Assadin joukot ovat käyttäneet Syyrian sodassa kemiallisia aseita. Näytteitä kuulemma aiotaan lähettä Suomeen tutkittavaksi. Mutta kyllä niitä näytteitä voidaan vielä tutkia paikan päällä Damaskoksessakin.

3. Ehdotankin, että Suomen valtio sopii Kerryn kanssa siitä, että tekemisen puutteesta kärsivä Tarja Halonen lähetetään Syyriaan USA:n valvonnassa tonkimaan ja selvittämään, onko sodassa tosiaan käytetty kemiallisia aseita, missä niitä olisi käytetty ja millaisia aseita. Siellä ne roskalavat ja muut kaatopaikat odottavat reipasta tonkijaansa! Matkakumppanikseen Tarja voisi ottaa mukaan toisen tehopakkauksen ja tunnetun tonkijan, Elisabeth Rehnin.

4. Hallituksen rakenneuudistuksesta ja työmarkkinajärjestöjen tänään alustavasti sopimasta keskitetystä tulopoliitisesta ratkaisusta eli Tuposta riittää juttua vielä pitkäksi aikaa. Kun kaiken piti olla selvää, Matti Röngän vieraaksi YLE:n tv-uutisiin ilmaantui eräänlaisena pahan ilman lintuna ammattilitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne. Hän kertoi, ettei ole vielä lainkaan varmaa, tuleeko Pro  - joskus kahdeksan viikon kuluttua - hyväksymään nyt sovitun Tupon. Näin siitä huolimatta, että Tupo antaisi ensimmäisenä vuonna kaikille palkansaajille tilipussiin suuruteen (vrt. Timo Soinin "Timon tilipussi")  katsomatta yhtä suuren korotuksen eli 20 euroa per kuukausi.

5. Tuollaisen tulosovun luulisi kelpaan myös Prolle, mutta mitä vielä: vastaan ne aikovat vaan pullikoida. Ehdotankin harkittavaksi, olisiko Pron syytä muuttaa nimensä, uusi johdonmukainen nimi olisi Contra.

6. Rakenneuudistuksen ja erityisesti siihen olennnaisena osana kuuluvan kuntarakenneuudistukselle ilmaantuu halukkaita kaatajia eri puolilta. Yhden näistä piireistä, jonka vastahanka ei tässä suhteessa enää ketään yllätä, muodostavat perusoikeusoppineet, joita myös perusoikeusfundamentalismista on toisinaan epäilty. Tämän porukan itseoikeutettu nokkamies on akatemiaprofessori Kaarlo Tuori, joka yritti jo keväällä kannattajineen kaataa kuntarakenneuudistusta koskevan lakihankkeen perustuslain vastaisena. Tuorilaiset kuitenkin hävisivät kamppailun, sillä kesäkuussa perustuslakivaliokunta totesi, tosin harvinaisen äänestyspäätöksen jälkeen, että kuntarakennelaki voidaan viedä eteenpäin tavallisena lakina eikä perustuslain säätämisjärjestystä tarvita.

7. Tänään HS:ssa Kaarlo Tuori uhoaa, että hallituksen eilinen ehdotus kuntien pakkoliitoksista pakottaa arvioimaan uudestaan koko kuntarakennelain; Tuori tuntuu siis haluavan revanssin kesäkuussa hallituksen esityksellle perustuslakivaliokunnassa kärsimälleen tappiolle. Tuori oudoksuu myös ajatusta seudullisista kansanäänestyksistä, joiden tulosten perusteella hallitus voisi pakottaa kunnat liitoksiin. Tällaisia seudullisia äänestyksiä ei Suomessa ole aiemmin järjestetty, vaan kuntaliitoksiin liittyvät kansanäänestykset ovat olleet kuntakohtaisia.

8. Kaarlo Tuorin mukaan isojen keskuskuntien asukkaat päättäisivät asioista pienten kuntien asukkaiden puolesta.  Hänen mukaansa "kyse on samasta, jos Saddam Hussein olisi aikoinaan ehdottanut, että järjestetään kansanäänestys Kuwaitissa ja Irakissa siitä, liitetäänkö Kuwait Irakiin".

9. Värikästä kieltä, toden totta! Tuori saattaa olla "seutuäänestysasiassa" - ainakin pykälien tiukan muodollisen tulkinnan mukaan - oikeassa. Kuitenkin hieman ihmetyttää, että aikaisemmin niin hurjan edistyksellisenä lakimiehenä tunnetusta Kaarlo Tuorista on vanhemmiten tullut kaikkien järkevältä tuntuvien uuditusten kiivas vastustaja, joka tuntuu haluavan heitellä kapuloita rattaisiin vain heittelemisen ilosta aina, kun siihen on sangen tulkinnanvaraisten pykälien mukaan hänen mielestään hiukankin aihetta. 

10. Kaarlo Tuorille ja hänen hengenheimolaisilleen perusoikeusjuristeille pitisi kyllä löytää joitakin hiukka mielekkäämpiä tutkimuskohteita. Yksi sellainen olisi työmarkkinajärjestöjen hämmästyttävän vahva rooli yhteiskunnassa. Mainitut järjestöt ovat ottaneet tai niille on suorastaan tyrkytetty (delegoitu) sellaista lainsäädäntövaltaa, joka perustuslain mukaan kuuluu yksinomaan lainsäätäjälle eli eduskunnalle. Muissa pohjoismaissa ja useimmissa muissakin maissa työmarkkinajärjestöjen rooli yhteiskunnassa on paljon vaatimattomampi kuin Suomesssa. Esimerkiksi työntekijöiden eläkeiästä päätetään parlamentissa ja laissa, ei työmarkkinajärjestöjen pomojen hämärissä kabinettikokouksissa, kuten Suomessa tapahtuu.

11. Eikö tämä ole selvästi perustuslain vastaista? Perustuslaista ei taida edes löytyä sanaa ja käsitettä "työmarkkinajärjestöt" tai "työmarkkinat". Kuitenkin nuo järjestöt tuntuvat mellastavan mielin määrin lainsäädännön parissa ja käyttävän tosiasiallisesti perustuslain mukaan yksinomaan lainsäätäjälle kuuluvaa valtaa. Tässäpä olisi Tuorille ja muille valtiosäntöoppineille tutkimuskenttää kerrassaan!

721. Tuomarivaltiolla pelottelua vappuaattona

Myöskään vappusäästä puhuttaessa ei olisi syytä maalata piruja seinälle....

1. Vappu on taas, vaikka Hevosurheilu-lehden päätoimittajaksi äskettäin valittu ja jo entuudestaan hevosmiesten tietotoimiston johtavaksi sanansaattajaksi arveltu Jussi Lähde, joka muuten asuu tässä aika lähellä eli Perä-Hikiällä, on vaatinut suomalaisen Vapun lopettamista. Lähteen mukaan suomalainen vappu on nuljahtanut sijoiltaan. Vappupuheetkin koskevat kuulemma pääsääntöisesti krapulaa ja kaupungit muuttuvat zombie-elokuviksi, kun vanhemmat yrittävät piilottaa pahoinvointinsa Ben Zyskowicz -naamariensa taakse. 

2. Vappu on taas, vaikka entisellä valtionhoitajapuolueella eli demareilla menee heikommin kuin koskaan. Tämä näkyi tänään Aamu TV:n Jälkipörssi-lähetyksessä (yhä vielä) mukana olevan Ulpu Iivarin kasvoilta; Ulpuhan muistetaan, jos vielä muistetaan, Suomen pitkäaikaisimman pääministerin Kalevi Sorsan kaudelta Sdp:n puoluesihteerinä 1987-1991. Kaukana ovat siis demareiden parhaat päivät, todella kaukana!

3. Vappu on taas, vaikka Maalaisliiton työn jatkaja Keskusta onkin noussut gallupeissa, toivottavasti kuitenkin vain tilapäisesti, myös työväestön suosituimmaksi puolueeksi. Perussuomalaiset menettivät siis tämän kärkipaikkansa keskustalle, mutta säilyttivät sentään kirkaasti ykkössijansa miehisten miesten (yli 50 vuotiaat) suosikkipuolueena. Juha Sipilä on nousemassa keskustan puheenjohtajana lähes messiaan asemaan; hänhän on jo maan johtava osinkoveroasiantuntija. Vielä viime syksyn kunnallisvaaliväittelyssä muuan Jussi Lähteen raadissa istunut naisjäsen vertasi Juha Sipilää laumastaan eksyneeseen pikkku mangustiin, joka arkana pälyilee kolostaan ympärilleen  - Jussi Lähteen naureskellessa hyväksyvästi taustalla - mutta tänään Sipilälle tuntuvat olevan ovet auki kaikkiin vallan kammareihin ja erityisesti naiset ovat ikään ja säätyyn katsomatta ottamassa Juhan kuin omaksi pojakseen.

4. Vappu on taas ja tämän huomaa alussa mainitun Ben Zyskowiczin ja hänen eduskuntapuheillaan ärsyttämien valtiosääntöoppineiden välisestä sanailusta. Ben provosoi ja nimitteli eduskunnan täysistunnossa perustuslakivaliokunnan "pysyviä" asiantuntijoita norsuutorneissaan omaa elämämäänsä eläviksi mietiskelijöiksi ja profeetoiksi. Tästäkös nämä perustulakihemmot provosoituivat oikein viimeisen päälle ja perustivat nettiin oman Perustuslakibloginsa, jonka ensimmäisessä kirjoituksessa Martin Scheinin kävi tuimaan vastahyökkäykseen Beniä vastaan. Keskustelu on jatkunut sittemmin Hesarissa, jossa Tuomas Ojanen ja Ben Z. ovat käyneet toistensa kimppuun oikein urakalla.

5. Tänään, siis vapunaattona, valtiosääntöasiantuntijoiden ja kaikkien muidenkin itseään kunnioittavien oikeusoppineiden itseoikeutettuna johtavana ideologina esiintyvä professori Kaarlo Tuori on näköjään päättänyt antaa lopullisen tyrmäysiskun beneille ja kaikille muillekin, jotka ovat yrittäneet nakertaa perustuslakivaliokunnan - lue valiokunnan kuulemien pysyvien asiantuntijoiden arvovaltaa. Helsingin Sanomissa on julkaistu Tuorin mielipidekirjoitus, jonka raflaavana otsikkona on "Viekö Suomen tie kohti tuomarivaltiota"?

6. Tuori pelottelee ja maalailee uhkakuvia, että jollei arvostelu ja eduskunnan arvovallan nakertaminen á la Ben Zyskowcz jumalauta lopu, niin edessä on Suomen siirtyminen tuomarivaltaan! Kaarlo Tuori käyttää Benistä hauskaa nimikettä "edukunnan entinen, tosin lyhytaikainen puhemies". Tuoria näyttää jurppivan myös se, että kansanedustajat ovat aloittaneet kokonaan uudenlaisen käytännön eli ryhtyneet lakiehdotusten lähetekeskusteluissa "ohjeistamaan perustuslakivaliokuntaa". Jumankekka, ovat siis alkaneet ohjeistaa perustuslakivaliokuntaa, siis käytännössä meitä, valiokunnan pysyviä asiantuntijoita - eikö tässä valtakunnassa mikään ole enää pyhää!

7. Tuomarivaltio on kirosana, jolla vasemmistoradikaalit perusoikeusoppineet ja lakimiehet  yleensäkin ovat yrittäneet aiemminkin toisinajattelijoiden turpia tukkia. Sana tuomarivaltio vertautuu ulkopolitiikan alalla sanaan neuvostovastaisuus, joka oli Kekkosen tasavallassa pahin asia ja leima, mikä poliitikkoon ja toisinajattelijaan saatettiin lyödä. Jollet kannattanut Kekkosta ja hänen ulkopolitiikkansa, olit neuvostovastainen ja urasi politikassa tai valtion viroisssa oli mennyttä. Tuorin tasavallassa olet "pahan" eli tuomarivaltion kannattaja, jos uskallat arvostella perustuslakivaliokuntaa tai sen pysyviä asiantuntijoita, joista useimmat taitavat olla enemmän tai vähemmän kallellaan vasemmistoon tms. ryhmien suuntaan.

8. Johtavat vasemmistolaiset lakimiehet ovat Olavi Heinosen ajoista eli 1960- luvun lopulta lähtien pelotelleet kansaa tuomarivaltion vaaroilta eli tilanteelta, jossa "kaikki valta on tuomareillla" - tämä siteeraus oli erään Olavi Heinosen 1970-luvun alussa julkaiseman lehtiartikkelin nimenä kysymysmerkillä varustettuna. Tätä slogania on sen jälkeen toisteltu sopivissa tilanteissa ja nyt tähän aseeseen näyttää siis tarttuneen ikään kuin viimeisenä oljenkortenaan Kaarlo Tuori.

9. Konkreettisesti tuorilaiset pelkäävät sitä, että heidän edustamansa kanta, jonka mukaan kaikki valta perustuslain tulkinnassa kuuluu ja tulee kuulua aina ja iankaikkisesti perustuslakivaliokunnalle, tosiasiallisesti valiokunnan kuulemille asiantuntijoille, olisi jotenkin vaarassa. Tuori varoittelee, että samalla kun kaiken maailman "benit sun muut" nakertavat puheillaan valiokunnan arvovaltaa, on "tuomioistuinlaitoksessa ilmennyt merkkejä kiistää valiokunnan lausuntojen merkitys lainkäytössä". Tuorille ja hänen hengenheimolaisilleen olisi suoranainen kauhistus, jos meidän "omaperäinen perustuslakivalvontamme" menettäisi merkityksensä ja tulkintavalta siirtyisi tuomioistuimiin.

10. Tuori saattaa viittaa esimerkiksi yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevaan korkeimman oikeuden ratkaisuun vuodelta 2010, jossa korkein oikeus katsoi, ettei yksityisessä pysäköinninvalvonnassa tai valvontamaksun määrämisessä, oikeastaan vaatimisessa, ole kysymys perustuslain 124 §:ssä tarkoitetusta merkittävän julkisen vallan käyttämisestä (KKO 2010:23). Perustuslakivaliokunnalla ja sen kuulemien asiantuntijoiden enemmistöllä oli juuri ennen vuoden 2011 maalisvaaleja asiasta toisenlainen käsitys, mutta korkein oikeus ei nähnyt tämän johdosta aiheelliseksi purkaa aiemmin antamaansa tuomiota (KKO 2011:43). Kysymys on edelleen ratkaisematta. Perustuslakivaliokunta joutuu ottamaan siihen kantaa eduskunnan käsiteltävänä parhaillaan olevan uuden yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevan lakiesityksen käsittelyn yhteydessä. Perustuslakivaliokunta on lykännyt lausunnon antamista asiassa jo pitkään; katso blogikirjoitusta nro 713/25.3.2013. Ilmeisesti valiokunta empii, oliko sen ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja vaaleja ottama tiukka kanta sittenkään perusteltu ja järkevä. Kaarlo Tuorin kirjoituksen yhtenä tarkoituksena saattaa olla pyrkiä vaikuttamaan valiokunnan asiaa koskevaan päätöksentekoon.

11. Kyllä, Suomen perustuslaki on todella Tuorin mainitsemalla tavalla kansainvälisessä vertailussa sangen "omaperäinen", mitä tulee perustuslakivaliokunnan keskeiseen ja vahvaan asemaan perustuslain tulkinnassa. Likipitäen kaikissa muissa maissa tuomioistuimilla on yleensä paljon merkittävämpi rooli perustuslain valvonnassa ja tulkinnassa kuin Suomessa. Meillä ollaan siis tässä suhteessa itse asiassa kaikkein kauimpana Tuorin niin kovasti varoittelemasta "tuomarivaltiosta". Perustuslain mukaan tuomioistuin saa tosin sivuuttaa eduskunnan hyväksymän tavallisen lain säännöksen, jos säännöksen soveltaminen johtaisi ilmeiseen ristiriitaan perustuslain kanssa. 

12. Sanalla "ilmeinen" on tässä kohtaa ratkaiseva merkitys, sillä muiden maiden perustuslaeissa tuomioistuimille ei ole asetettu vastaavanlaista rajoitusta tai "jarrua" valvoa lakien perustuslainmukaisuutta. Tätä pidikettä on Suomessa perusteltu juuri perustuslakivaliokunnan "johtavalla" asemalla perustuslain valvonnassa. Suomessa on katsottu, että jos laki tai jokin sen säännöksistä ei ole perustuslakivaliokunnan etukäteisvalvonnan mukaan perustuslain vastainen, tuomioistuimella ei olisi oikeutta katsoa säännöksen olevan "ilmeisesti" ristiriidassa perustuslain kanssa. Poliitikot ovat siis halunneet kahlita riippumattomien tuomioistuimen valtaa ja säilyttää perustuslain valvonnan poliittisen elimen eli perustuslakivaliokunnan hallussa.

13. Kun asia on todellisuudessa näin, on perin outoa, että jotkut oikeusteoreetikot ovat katsoneet asiakseen ryhtyä varta vasten pelottelemaan eduskuntaa, tuomioistuimia ja kansalaisia "tuomarivaltion vaaroilla" tai "Suomen tiellä kohti tuomarivaltiota".

14. Mutta ehkäpä Kaarlo Tuorin puheet on syytä kuitata lähinnä vappupuheiksi! Meneehän vasemmistoliitolla sentään gallupeissa kohtalaisesti, sillä sen kannatus on noussut edellisestä kannatusmittauksesta 0,5 prosenttiyksiköllä ja on nyt 9 prosenttia. Olkaamme tästäkin vähästä onnellisia ja sännätkäämme huomenna joukolla vappumarssille!

713. Lakiesitys pysäköinninvalvonnasta kangertelee eduskunnassa

1. Yksityistä pysäköinninvalvontaa on harjoitettu pääkaupunkiseudulla 6-7 vuoden ajan. Se on otettu käyttöön myös joissakin muissa kaupungeissa. Valvonta perustuu yksityisoikeudelliseen sopimukseen, jonka ehdot ja sopimusrikkomuksen seurauksen autoilija etukäteen hyväksyy. 

2. Valvontamaksu ei ole sakko tai pysäköintivirhemaksuun rinnastettava julkisoikeudellinen maksu eikä maksun vaatimisessa ole kyse julkisen vallan käyttämisestä.  Kysymys on joustavasta reaalisopimuksesta, jollaisia ihmiset tekevät päivittäin ja joiden varassa matkustaminen, kaupankäynti ja palvelut paljolti toimivat. Yksityinen pysäköinninvalvonta ja valvontamaksun määrääminen, oikeastaan vaatiminen, on todettu korkeimman oikeuden ennakkopäätöksellä (KKO 2010:23) lailliseksi; korkein oikeus oli mainitusta kysymyksestä yksimielinen. Ennakkopäätöksessä kiteytettyjä oikeusohjeita noudatetaan alempien tuomioistuinten lainkäytössä, kuten esimerkiksi Helsingin käräjäoikeuden syyskuussa 2012 antamasta tuomiosta ilmenee; ks. siitä blogikirjoitusta numero 630/28.8.2012.

3. Villien parkkifirmojen kitkemiseksi pois ja valvonnan selkiinnyttämiseksi alalle on toivottu lainsäädäntöä. Edellinen hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen yksityisestä pysäköinninvalvonnasta (HE 223/2010 vp).  Lakiesitys kaatui kuitenkin juuri ennen kevään 2011 eduskuntavaaleja perustuslakivaliokunnan loppuruuhkassa antamaan kielteiseen lausuntoon (PeVL 57/2010). Siinä katsottiin, ettei laki ollut säädettävissä sellaisenaan eli lakiesityksen mukaisesti tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Perustuslakivaliokunta edellytti, että lakiesitykseen tehtäisiin tiettyjä muutoksia, jotta se voitaisiin hyväksyä. Tämä ei kuitenkaan ollut maalisvaalien 2011 alla mahdollista, joten lakiesitys raukesi.

4. Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa (22.6.2011) luvattiin, että yksityisestä pysäköinninvalvonnasta säädetään laki. Lakiesitystä yksityisestä pysäköinninvalvonnasta ei ole kuitenkaan annettu. Sen sijaan hallitus antoi eduskunnalle viime vuoden syyskuussa lakiesityksen (HE 79/2012 vp), jossa ehdotetaan muutettavaksi pysäköinninvalvonnasta annettua lakia ja säädettäväksi laki pysäköinninvalvontaluvasta ja valvonta-avustajista. Lakiesitys ei sisällä säännöksiä yksityisten parkkifirmojen nykyisin harjoittamasta valvonnasta, vaan esitys koskee ainoastaan julkista eli poliisin ja kunnan pysäköinninvalvontaa avustavaa toimintaa. Tavoitteena on, että kunta ja poliisi voisivat valvoa myös yksityisillä alueilla tapahtuvaa pysäköintiä. Olen kommentoinut lakiesitystä jo sen valmisteluvaiheessa (ks. blogikirjoitus numero 516/2.12.2011) ja todennut, että esitys on monilta osin "susi" - anteeksi vaan, kaikki oikeat sudet! Lakiesityksessä on vähät välitetty siitä, tulisiko julkinen valvonta myös käytännössä toimimaan ja miten yksityisillä alueilla tapahtuvalle pysäköinnille käytännössä tapahtuisi. Kiinteistönomistajat pelkäävät, että pysäköinti jäisi vaille asianmukaista valvontaa ja riistäytyisi käsistä.

5. Mikä on lakiesityksen suhde nykyisin harjoitettavaan yksityiseen pysäköinninvalvontaan? Tätä kysymystä on lakiesityksessä kierrelty ja kaarreltu kuin kissa kuumaa puuroa. Lakiesitykseen ei sisälly ainoatkaan pykälää, jossa yksityinen pysäköinninvalvonta nimenomaisesti kiellettäisiin, ei rangaistuksen uhalla tai muillakaan keinoilla. Lakiesityksen perusteluissa tosin annetaan ikään kuin kautta rantain ja muutaman rivin mittaisella toteamuksella ymmärtää, että esityksen tavoitteena on sulkea pois yksityisten muunlainen  toiminta pysäköinninvalvonnassa. 

6. Esityksen punaisena lankana ja ideologisena tavoitteena on selvästikin yksityisten parkkifirmojen toiminnan alasajaminen ja lakkauttaminen. Luvan saaneet parkkifirmat ja  yksityishenkilöt voisivat jatkossa toimia vain kunnan ja poliisin pikkuapulaisina (valvonta-apulaisina). Pysäköintimaksut menisivät kokonaan valtiolle tai kunnalle. Avustajille "mahdollisesti" maksettavasta korvauksesta avustajan tulisi sopia kunnan tai poliisin kanssa, todetaan lakiesityksessä lyhyesti. Parkkifirmat ovat jo ilmoittaneet, etteivät ne hyväksy esitystä eivätkä aio lähteä kunnan tai poliisin avustajiksi.

7. Viime syyskuussa annetussa lakiesityksessä sanotaan, että lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.3. 2013. Esityksessä on toisaalta arvioitu, että lait voisivat tulla voimaan aikaisintaan neljän kuukauden kuluttua niiden hyväksymisestä ja vahvistamisesta. Nyt ollaan kohta jo huhtikuussa, mutta lakiesityksen käsittely eduskunnassa on edelleen kesken ja koko asia levällään kuin kuuluisat Jokisen eväät konsanaan. 

8. Mistä tämä johtuu? Katsotaanpa hieman, mitä eduskunnassa on tämän lakipaketin tiimoilta tähän mennessä oikein tapahtunut. Se selviää pääpiirteittäin tästä.

9. Lakiesityksen käsittely tuntuu etevän eduskunnassa kovin verkkaisesti ja lakiesityksessä kaavailtua paljon hitaammassa tahdissa. Asia tupsahti eduskuntaan jo 7.9. viime vuonna ja lähetekeskustelu pidettiin heti seuraavana päivänä. Lakiesitys lähetettiin mietinnön laatimista varten lakivaliokuntaan sekä lausunnon antamisen tarkoituksessa perustuslakivaliokuntaan ja hallintovaliokuntaan. 

10. Mainitut kolme valiokuntaa ovat toki kuulleet lakiesityksen johdosta lukuisia asiantuntijoita. Merkille pantavaa on, että valiokunnissa on kuultu samoja valtiosääntöoppineita ja perusoikeusfundamentalisteja, joiden lausuntojen pohjalta ja mukaisesti perustuslakivaliokunta maaliskuussa 2011 torppasi asiallisen ja hyvän lakiesityksen yksityisestä pysäköinninvalvonnasta. 

11. Perustuslakivaliokunnan torppaus perustui sanottujen asiantuntijoiden (Olli Mäenpää, Veli-Pekka Viljanen, Kaarlo Tuori, Tuomas Ojanen, Mikael Koillinen) ajatukseen, jonka mukaan yksityisessä pysäköinninvalvonnassa ja valvontamaksussa olisi muka kysymys julkisen vallan käytöstä ja vieläpä merkittävän julkisen vallan käytöstä. Nyt tähän yksityistä pysäköinninvalvontaa kiihkeästi vastustavien oikeusoppineiden joukkoon on saatu mukaan vielä Itä-Suomen professori Matti Tolvanen sekä siviilioikeuden professori Juha Karhu. Tolvanen tunnetaan valtakunnan ehkä kaikkein kiivaimpana yksityisen pysäköinninvalvonnan vastustajana (" en minä toki halua ketään yllyttää, mutta minä en kyllä ainakaan maksaisi valvontamaksua"). Karhu puolestaan on tullut tunnetuksi radikaaleista varallisuusoikeudellisista opeistaan, joille on tunnusomaista  perusoikeuskeskeisyys. Juha Karhun opit eivät kuitenkaan vakuuttaneet muita siviilioikeuden oppineita. 

12. Hallintovaliokunta antoi lakiesityksestä lausuntonsa 23.11.2012 eli normaaliajassa (HaVL 18/2012 vp). Lausunto on luonteeltaan lähinnä teknisluontoinen. Lakivaliokunta odottaa mietintöään varten perustuslakivaliokunnan lausuntoa, mutta juuri viimeksi mainittuun valiokuntaan lakiesitys näyttää jumiutuneen. Syytä tähän ei ole kovin vaikea arvata. Keskeinen kysymys on se, onko lakiesityksen, oikeusministerin ja koko hallituksen tarkoituksena ollut  todella "sosialisoida" nykyinen yksityinen pysäköinninvalvonta, vai saavatko yksityiset pysäköintifirmat jatkaa myös vastaisuudessa toimintaansa. Kuten edellisessä blogijutussa (numero 712) totesin, lakiesityksen laatijoiden ja esitystä kannattavien asiantuntijoiden tavoitteena näyttäisi olevan näppärä (lue: ruma) kaappaus, jolla yksityisten yritysten harjoittama laillinen elinkeino lakkautettaisiin. Valtio ja kunnat haluavat rynnätä markkinoille ja kaapata (sosialisoida) yksityisen pysäköinninvalvonnan haltuunsa ja koota siitä kertyvät maksut itselleen.

13. Muodollisesti hallituksen lakiesitys ei itse asiassa edes koske yksityistä pysäköinninvalvontaa, vaan kuten jo ehdotettujen lakien nimistäkin ilmenee, julkista pysäköinninvalvontaa avustavaa valvontaa, johon yksityisten toivotaan osallistuvan avustajina. Mutta toisin kuin lainvalmistelijat, oikeusministeri ja ehkä koko hallitus, joka tosin ei liene asiaan mitenkään syvällisesti perehtynyt, kenties kuvittelevat, yksityistä pysäköinninvalvontaa ei voida kieltää ja lopettaa yksinomaan lakiesitykseen perusteluihin sisältyvällä parilla lyhyellä toteamuksella. Perusteluilla säätäminen ei ole mahdollista, sillä ainoastaan kirjoitetun lain pykälillä on lainkäytössä sitova vaikutus. Nykyisin laillisena elinkeinona harjoitetun yksityisen pysäköinninvalvonnan lakkauttaminen vaatisi lakiin nimenomaisia säännöksiä ja lain hyväksymistä perustuslain säätämisjärjestyksessä. 

14. Lakiesityksen kohtalo on siis perustuslakivaliokunnan käsissä. Asia näyttää polttelevan valiokuntaa, sillä lakiesityksen käsittelyä on siirretty monta kertaa. Lakiesitys tuli valiokuntaan 13.9.2012, minkä jälkeen asiantuntijoita on kuultu useissa kokouksissa. Professori Olli Mäenpäätä, jota myös hallintovaliokunta ja lakivaliokunta ovat kuulleet, on kuultu perustuslakivaliokunnassa kaksi kertaa; Mäenpäätä on siis kuultu eduskunnassa tämän asian tiimoilta jo neljä eri kertaa ja hän on antanut valiokunnille neljä kirjallista lausuntoa. Aikamoista lobbausta pysäköintifirmojen alasajamisen ja päänmenon puolesta, mutta tästä huolimatta Olli ei näytä saaneen porukkaa täysin vakuuttuneeksi kannastaan.

15. Eduskunnan eri valiokunnissa kuultavina olleiden ihmis- ja perusoikeusoppineiden tai -fundamentalistien vastavoimaksi ja yksityisen pysäköinninvalvonnan eräänlaiseksi pelastavaksi enkeliksi näyttäisi nousevan korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo. Perustuslakivaliokunta sai asiantuntijakuulemisensa valmiiksi jo 19.10.2012, mutta sitten valiokuntaan saapui Pauliine Koskelon kirjallinen lausunto, minkä jälkeen asian käsittelyä ja asiantuntijoiden kuulemista päätettiin jatkaa. Tätä jatkokäsittelyä on kestänyt nyt jo viitisen kuukautta.

16. Perustuslakivaliokunta palasi asian pariin uudelleen vasta 12.3.2013, jolloin valiokunnassa luultavasti käytiin kaksinkamppailu (otatus) Pauliine Koskelon ja Olli Mäenpään välillä. Tämän jälkeen valiokunta totesi - jälleen kerran - asiantuntijakuulemisen päättyneeksi, minka jälkeen asiassa siirryttiin "jatkettuun valmistavaan keskusteluun". Mutta heti tämän jälkeen eli jo mainitussa 12.3. pidetyssä kokouksessa valiokunta totesi, että asian käsittely keskeytetään! Tämän jälkeen asiassa ei ole tapahtunut eikä myöskään näytä tapahtuvankaan aivan heti mitään, sillä asiaa ei ole otettu valiokunnassa uudelleen esille eikä sitä tulla tekemään vielä huhtikuun ensimmäisellä viikollakaan.  

17. Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo otti viime syksynä, sen jälkeen kun hallituksen lakiesitys 79/2012 vp oli jo annettu eduskunnalle, VTV:n forumissa puhuessaan muun ohella kantaa myös pysäköinninvalvontaa koskevan lainsäädännön valmisteluun; katso tästä blogia numero  644/8.10.2012 (kohdat 12-14). Koskelo ihmetteli aiheellisesti, onko hallituksen, oikeusministeriön ja oikeusministerin tarkoituksena todella ollut, että ehdotetulla lainsäädännöllä kiellettäisiin parkkiyhtiöiden harjoittama sopimukseen perustuva valvonta ja valvontamaksujen vaatiminen sopimusrikkomusten perusteella. Tästä asiasta ei sisälly lakiesitykseen säännöstä. Koskelon mukaan "sellaisen normin kirjoittaminen esitykseen olisi pakottanut miettimään, voiko sen kirjoittaa ja millä perusteella". Kysymys kulminoituu tuttuun kiistaan siitä, onko valvontamaksussa kysymys perustuslain 124 §:ssä tarkoitetusta merkittävän julkisen vallan käyttämisestä.

18. Presidentti Koskelo epäili, että mainittu yksityistä pysäköinninvalvontaa koskeva ydinkysymys on pyritty tarkoituksellisesti väistämään ja jättämään avoimeksi. Koskelon mukaan merkit viittaavat siihen, että kyseinen ratkaisu on tehty virkamiestasolla, eli sitä ei olisi tehnyt oikeusministeri. Virkamiesmoraali olisi Koskelon mukaan edellyttänyt, että lakiesityksen valmistellut virkakunta olisi kertonut  kakistelematta päättäjille, mitä lakiesitys po. suhteessa merkitsee ja mihin se käytännössä johtaa. Näin ei tehty, vaan nämä ydinkysymykset on jätetty lakiesityksessä täysin avoimiksi ja kertomatta ilmeisesti siinä hurskaassa toivossa, että eduskunnan perustuslakivaliokunta hoksaisi asian ja puuttuisi siihen tavalla tai toisella. 

19. Koskelon kuulemisen johdosta perustuslakivaliokunta joutuu nyt vakavasti pohtimaan, mitä asiassa pitäisi tehdä. Nähtäväksi jää, mitä asiassa tapahtuu. Kaatuuko myös uusi lakiesitys siksi, että asia vaatisi perustuslainsäätämisjärjestyksen? Toivokaamme, että Ben Zyskowiczinkin korostama "arkijärki" vihdoin voittaisi, sillä eihän yksityisessä pysäköinninvalvonnassa toki ole kysymys minkäänlaisesta julkisen vallan käytöstä, "väärät profeetat" joutuisivat häpeään ja korkeimman oikeuden presidentti saisi valiokunnan jäsenten päät kääntymään. Tämä ei ole helppo tehtävä, kun tietää, millaisia vanhoja jukuripää-juristeja, jotka ovat kyllä aiemminkin olleet asiantuntijoiden vietävissä, ja toisaalta aivan untuvikkoja kansanedustajia valiokunnassa nykyisin istuu.



.

712. Kuuleeko perustuslakivaliokunta vääriä profeettoja?

Ben Zyskowicz omassa elementissään

Motto: "Varokaa vääriä profeettoja. He tulevat luoksenne lampaiden vaatteissa, mutta sisältä he ovat raatelevia susia" (Matt. 7:15-23, Vuorisaarna)

1. Kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok) on istunut eduskunnassa yhtäjaksoisesti vuodesta 1979. Ikääntyessään Zyskowicz tuntuu parantavan vauhtiaan kuin sika juoksua. Benistä on tullut viime vuosina totuudenpuhuja, jonka suorapuheisia lausuntoja on kuultu monissa asioissa. Seuraavassa muutama poiminta niistä.

2. Yritysjohtajien kohtuuttoman suuret optiot ovat olleet pitkään Ben Zyskowiczin silmätikkuna ja arvostelun kohteena. Esimerkiksi vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen tilapäiseksi puhemieheksi valittu Zyskowicz haukkui valtiopäivien avajaisissa presidentti Tarja Halosen läsnä ollessa yritysjohtajien käsittämättömän suuret optiot maanrakoon.

3. Lokakuussa 2012  Ben Zyskowicz  ihmetteli eduskunnassa sisäministeri Päivi Räsäselle, miten Suomessa voidaan olla niin ”lammasmaisia ja niin avuttomia”, että yhtä ulkomaalaista ammattirikollista ei pystytä palauttamaan tämän kotimaahan, vaikka suomalaiset viranomaiset ovat päättäneet hänet sinne karkottaa. Zyskowicz muistutti, että ko. vietnamilaismies oli tuomittu Suomessa useisiin pitkiin vankeusrangaistuksiin muun muassa huumerikoksesta, tapon yrityksestä, konepistoolin hallussapidosta ja pahoinpitelyistä, mutta mies oli yhä Suomessa ja jatkoi rikosten tekemistä

4. Kuukausi sitten eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin oikeusasiamiehen kertomusta vuodelta 2011. Keskustelussa Zyskowicz veti saapuvilla olleen oikeusasiamies Petri Jääskeläisen tilille siitä, että tämä oli hieman aiemmin antamassaan päätöksessä katsonut, että vankien pukeminen niin sanottuihin tarkkailuhaalareihin on lainvastaista. Oikeusasiamies perusteli kantaansa sillä, että haalarit rajoittavat kohtuuttomasti vangitun tahdonvapautta ja itsemäärääämisoikeutta. Ben Zyskowiczin mukaan sitä vastoin Suomessa on menty liian pitkälle siinä, että perus- ja ihmisoikeusrajoituksista on säädettävä hyvin täsmällisesti laissa. "Onko todella niin, että terveen järjen käyttö tässä maassa erilaisissa tilanteissa on todellakin kielletty ja kaikesta pitää säätää laissa", Zyskowicz ihmetteli.

5. Ihmisoikeusasiantuntijat ovat joutuneet usein Zyskowiczin arvostelun kohteeksi. Viimeksi viime viikon tiistaina eli 19.3. Zyskowicz kohahdutti eduskuntaa ja mediaa haukkuessan 21 minuuttia kestäneessä puheenvuorossaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan vuonna 2010 pakkokeinolain käsittelyn yhteydessä kuulemat ihmisoikeusasiantuntijat täysin lyttyyn. Zyskowiczin mukaan mainitut ihmisoikeusasiantuntijat asettava säännönmkaisesti rikoksentekijöiden oikeudet rikosten uhrien oikeuksien edelle.

6.  BZ:n arvostelu liittyy eduskunnan viime hallituskaudella hyväksymään uuteen pakkokeinolakiin. Se tulee voimaan vasta ensi vuoden alussa, mutta sitä halutaan jo nyt kiristää. Zyskowicz ryöpytti perustuslakivaliokuntaa, jonka lausunto vuonna 2010 osoittautui hänen mukaansa osin "täysin käyttökelvottomaksi", koska valiokunta kuuli näitä "norsunluutorneissaan olevia akateemisia mietiskelijöitä".

7. Zyskowicz valotti puheenvuorossaan perustuslakivaliokunnan päätöksentekomenettelyä. BZ:n mukaan valiokunnan kanta syntyy siten, että "profeetat lausuvat ja neuvokset kirjoittavat", vaikka he, siis "profeetat" eivät tiedä esimerkiksi käytännön rikoksentorjunnasta mitään. Profeetoilla BZ tarkoittaa  ihmisoikeusasiantuntijoina kuultavia professoreja ja muita perus- ja ihmisoikeuksiin perehtyneitä oikeustieteilijöitä. Neuvokset puolestaan ovat eduskunnan virkamiehiä, valiokuntaneuvoksia.

8. Pakkokeinolakia, joka ei siis ole vielä voimassa, ollaan nyt muuttamassa, mutta lakiin tulee eräiden kansanedustajien ja muun muassa  Zyskowiczin mielestä jäämään edelleen epäkohtia. Jos poliisi esimerkiksi huumerikosta selvittäessään kuulee samalla todistelutarkoituksessa tiettyjä henkilöitä myös epäillyn varkauden tai pahoinpitelyn johdosta, poliisi ei ihmisoikeusasiantuntijoiden mukaan saisi käyttää näitä tietoja asian selvittämiseen, kertoo Zyskowicz.

9. Zyskowicz on eri mieltä: "Arkijärki sanoo, että totta kai saa. Tällaista on ihmisoikeusajattelu perustuslakivaliokunnan asiantuntijoiden mielestä".  BZ:n puoluetoveri Kari Tolvanen, siviilissä rikoskomisrio, säestää Beniä: "Kyse on siitä, että rikoksen tekijöitä suojellaan". Zyskowicz ihmetteli myös, miksi rikoksesta epäillylle pitää entistä painokkaammin vakuuttaa, että hänellä on oikeus saattaa kotietsintä tuomioistuimen tutkittavaksi. Hänen mielestään rikoksen tekijän oikeusturvan korostaminen voi jarruttaa rikosten selvittämistä.

10. Zyskowiczin 19.3. eduskunnassa pitämä ko. puheenvuoro - hän piti niitä sanotussa asiassa useampia -  löytyy tästä pöytäkirjasta. 

11. Zyskowiczin kritiikki osuus joissakin kohdin oikeaan, joiltakin osin taas ei. Zyssen kritiikkiin on helppo yhtyä yritysjohtajien ylisuurten optioiden ja vakaviin rikoksiin syyllistyneiden rikollisten karkottamisessa ilmenevän viranomaisten saamattomuuden osalta. Vankien tarkkailuhaalarien käytön osalta Zyskowiczin edustama ajattelu sitä vastoin on pahasti metsässä, eikä hänen esitutkinta- ja  pakkokeinolain säätämisen yhteydessä rikoksesta epäillyn oikeusturvaan kohdistamaansa yliampuvaan kritiikkiin voida yhtyä. 

12. Zyskowicz samaistaa, kuten hänen ripityksestään 19.3. ilmenee,  ihmisoikeustuntijat ja valtiosääntöoppineet: "Perustuslakivaliokunnassa käy kuultavana noin, sanotaan, 2-4 valtiosääntöasiantuntijaa, ihmisoikeusasiantuntijaa, ja he asioita tarkastellessaan vain ja ainoastaan rikoksentekijän tai rikoksesta epäillyn oikeusturvan ja ihmisoikeuksien kannalta päätyvät esittämään erilaisia tiukennuksia tähän lainsäädäntöön, jolla vaikeutettiin poliisin ja viranomaisten kykyä saada rikoksia selville, saada rikoksentekijöitä kiinni ja tuomiolle". BZ ei mainitse näiden oppineiden nimiä, mutta esimerkiksi pakkokeinolain säätämisen yhteydessä kuultujen asiantuntijoiden nimet ilmenevät perustuslakivaliokunnan lausunnosta numero 66/2010 vp.

13. "Profeetat lausuvat ja neuvokset kirjoittavat" - ja kansanedustajat hyväksyvät. Ben Zyskowicz tietää omasta kokemuksestaan erinomaisen hyvin, miten esimerkiksi juuri perustuslakivaliokunnan lausunnot syntyvät. Ben on nimittäin toiminut itse parikymmentä vuotta (1972-1993) kyseisen valiokunnan jäsenenä, mistä ajasta kahdeksan vuotta (1985-1993) valiokunnan puheenjohtajana. Neuvoksilla Zysse tarkoittaa valiokuntien sihteereinä toimivia eduskunnan virkamiehiä eli valiokuntaneuvoksia, joiden paikat ovat iät ja ajat täytetty puolueiden kansanedustajien määrän suhteessa; valiokuntaneuvokset ovat poliittisia virkamiehiä, sillä sanottuihin virkoihin ei ole pääsya ilman asianomaisen puolueen jäsenkirjaa. Tämän käytännnön myös Zyskowicz on hyväksynyt.

14. Jos Ben Zyskowicz olisi kiinnostunut muustakin kuin vain rikosten uhrien oikeuksien ajamisesta, rikoksesta epäillyn oikeusturvan väheksymisestä ja rikollisten kiipeliin saattamisesta, hän voisi havaita, että perustuslakivaliokunta on antanut myös eräissä muissa asioissa lausuntoja, joissa ei ole puututtu vain lakiesitysten yksityiskohtiin, vaan joiden tuloksena järkeviä lakiesityksiä on kumottu tai vedetty pois eduskunnan käsittelystä. Nämäkin valiokunnan kannanotot ovat perustuneet Zyskowiczin kritisoimien valtiosääntöoppineiden lausuntoihin, jotka perustuslakivaliokunta on sellaisenaan hyväksynyt.

15. Räikein tiedossani oleva esimerkki koskee perustuslakivaliokunnan lausuntoa numero  57/2010 vp. Valiokunta katsoi, että hallituksen esityksessä numero 223/2010 vp ehdotettu laki yksityisestä pysäköinninvalvonnasta on perustuslain vastainen, koska yksityisten pysäköintfirmojen harjoittamassa valvonnassa ja valvontamaksun määräämisessä olisi kyse perustuslain 124 §:ssä tarkoitetusta merkittävästä julkisen vallan käyttämisestä. Valiokunnan kyseinen lausunto on kopioitu eduskuntavaalien 2011 vaalinaluskiireessä suoraan valiokunnassa kuultujen asiantuntijoiden lausunnoista. Zyskowiczin retorikkaa mutatis mutandis lainaten voidaan todeta, että nämä "norsunluutorneissaan olevat akateemiset mietiskeljät " ovat johtaneet oppeineen ja teorioineen perustuslakivaliokuntaa pahemman kerran harhaan. 

16. Tämä oli mahdollista, koska valiokunnan jäsenet eivät ole ehtineet, halunneet tai rohjenneet käyttää Zyskowiczin perään kuuluttamaa arkijärkeä. Se olisi epäilemättä sanonut, että sopimusvapauteen perustuvassa yhteiskunnassa valvontamaksulla ei ole mitään tekemistä julkisen vallan käyttämisen kanssa. Valvontamaksu ei ole sakko, pysäköintivirhemaksu tai julkisoikeudellinen maksu, vaan se perustuu tyypilliseen yksityisoikeudelliseen reaalisopimukseen, jollaisia tehdään liikenteessä, palvelujen käytössä ja kauppaliikkeissä asioitaessa joka päivä lukematon määrä. 

17. Toisin kuin perustuslakivaliokunta ja sen kuulemat asiantuntijat, jotka ovat ideologialtaan yleensä kallellaan enemmän tai vähemmän vasemmiston suuntaan, valtakunnan korkein oikein katsoi aiemmin samana vuonna eli 2010 antamassaan ennakkopäätöksessä (KKO 2010:23), että periessään mainitunlaiseen reaalisopimukseen perustuvaa valvontamaksua kiinteistön omistaja tai haltija taikka tämän toimeksiannon perusteella toimiva parkkiyhtiö ei käytä viranomaiselle kuuluvaa toimivaltaa eikä valvontamaksussa siten ole kyse julkisen vallan käytöstä. Tätä järkipuhetta eduskunnan perustuslakivaliokunta ei kuitenkaan suostunut kuulemaan, vaan se luotti sokeasti "omien" perusoikeusoppineidensa käytännölle täysin vieraisiin teorioihin ja lausuntoihin.

18. Zyskowiczin ihmettelyyn ja retoriikkaan on syytä yhtyä yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevan lainsäädännön osalta:  "Onko todella niin, että terveen järjen käyttö tässä maassa erilaisissa tilanteissa on todellakin kielletty ja kaikesta pitää säätää laissa"; "Tämä on aivan järjetöntä"; "Miten nämä muutamat perusoikeusprofeetat, jotka eivät tiedä käytännön rikostorjunnasta/yksityisestä pysäköinninvalvonnasta/liikenteestä yhtään mitään, on korotettu ylimmiksi auktoriteeteiksi ja asiantuntijoiksi suomalaisessa rikostorjunnassa/sopimusoikeudessa"?

19. Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa sovittiin keväällä 2011, että hallitus antaa rauenneen lakiesityksen (HE 223/2010 vp) jälkeen eduskunnalle uuden yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevan esityksen. Sellaista lakiesitystä ei ole kuitenkaan annettu. Sen sijaan hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityksen, joka tähtää sopimusvapauden romuttamiseen mainitulla alalla ja perustuslain suojaa nauttivan laillisen elinkeinon lakkauttamiseen. Valtio ja kunnat aikovat vallata ja omia itselleen yksityisen pysäköinninvalvonnan ja jurri tässä tarkoituksessa eduskunnalle on annettu mainittu lakiesitys, jolla yksityisten harjoittama laillinen liiketoiminta saatetaan lahtipenkille. Kyse on yksityisen elinkeinon sosialisoinnista. Ben Zyskowiczin retoriikkaa mukaillen kyse on itse asiassa vielä pahemmasta: yksityisten yritysten laillisesti harjoittaman elinkeinon ryöstöstä julkiselle vallalle, joka aiotaan toteuttaa juuri vasemmistolaisten valtiosääntöoppineiden ja ihmisoikeusjuristien lausunnoilla. BZ:n sanoin: Onko eduskunta todella niin lammasmainen ja avuton, että se sallii tämän tapahtuvan?

20. Hallituksen kyseinen lakiesitys annettiin eduskunnalle syyskuun alussa 2012. Lakiesityksen mukaan uusi lainsädäntö voisi tulla voimaan noin neljän kuukauden kuluttua lakien hyväksymisestä ja vahvistamisesta. Hallituksen esityksessä kaavailtiin, että lakien voimaantulo voisi tapahtua 1.3.2013. Nyt ollaan kohta jo huhtikuussa, mutta lakiesityksen käsittely eduskunnassa on edelleen pahasti kesken. Mistä tämä johtuu? Onko eduskunta kenties vihdoin ryhdistäytymässä vai mistä on kysymys? Palaan kysymykseen lähiaikoina.

21. Ben Zyskowicz lopetti 19.3. eduskunnassa pitämänsä (ensimmäisen) puheenvuoron vetoamalla perustuslakivaliokuntaan, että se ei kuuntelisi "näitä vääriä profeettoja", vaan kuuntelisi ihmisiä, jotka tietävät, mistä tässä asiassa on kysymys. "Pitäkää kiinni eduskunnan oikeudesta säätää tässä maassa lait", sanoi Zyskowicz. Tähän vetoomuksen voidaan hyvällä syyllä yhtyä myös pysäköinninvalvontaa koskevan lakiesityksen käsittelyn osalta.