982. KKO:n presidentiksi Timo Esko

1. Nyt on vihdoin varmistunut, että korkeimman oikeuden uudeksi presidenttiksi tulee ensi vuoden alusta oikeustieteen tohtori Timo Esko (63). Valtioneuvosto nimittäin teki eilen tasavallan presidentille tätä tarkoittavan esityksen. Tasavallan presidentti päätti nimityksestä tänään 20. marraskuuta.

2. Korkeimman oikeuden presidentin nimittämismenettelystä ei laissa ole tarkempia säännöksiä. Asian valmistelu tapahtuu vakiintuneen käytännön mukaisesti siten, että oikeusministeri käy nimitysasiasta etukäteen keskusteluja sekä korkeimman oikeuden että tasavallan presidentin kanssa. Korkein oikeus käsittelee nimitysasiaa täysistunnosssaan, jolloin talon "omasta ehdokkaasta" voidaan myös äänestää. Näiden keskustelujen, kuulemisten ja korkeimman oikeuden kannanoton pohjalta oikeusministeriö valmistelee valtioneuvoston ratkaisuehdotuksen tasavallan presidentille esiteltäväksi.

3. Minulle Timo Eskon nimitys varmistui itse asiassa jo lokakuun alussa, jolloin tuli tietoon, että korkeimman oikeuden jäsenistä koostunut lähetystö oli käynyt Turussa varta vasten pyytämässä Timo Eskoa ilmoittautumaan avoinna olevaan virkaan. Korkeimman oikeuden mielipide painaa ko. nimitysmenettelyssä kaikkein eniten eikä sen tahdosta  liene aiemminkaan juuri poikettu. 

4. Olen kirjoittanut blogissa KKO:n presidentin valinta-asiassa aiemmin jo ainakin kolme kertaa.  Ks. blogit 856/5.7.2014 "Kenestä seuraava ihmisoikeustuomari?" (kappaleet 11-12), 900/12.12.2014 "Kenestä EIT-tuomari 2016-2025? (kappaleet 8-9) ja 967/4.10.2014 "Timo Eskosta KKO:n uusi presidentti". Vm. kirjoituksessa saatoin siis jo itse "vahvistaa", että Timo Eskon nimitys on kypsää kauraa eli varma asia.

5. Ensimmäisen kerran eli heinäkuussa 2014 tartuin ko. asian merkeissä kynään heti, kun ilmeni, että korkeimman oikeuden nykyinen presidentti Pauliine Koskelo oli ilmoittautunut ensi vuoden alussa vapautuvaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) tuomarin virkaan. Pidin Koskelon valintaa varmana, joten pohdinnan saattoi suunnata oitis siihen, kenestä voisi tulla Koskelon seuraaja KKO:n päällikkötuomarina. 

6. Pidin selvänä, että presidentin virkaa hakisivat ainakin Turun hovioikeuden presidentti Timo Esko ja Helsingin hovioikeuden presidenti Mikko Könkkölä, jotka ovat molemmat toimineet aiemmin KKO:n oikeusneuvoksena. Lisäksi ennakoin, että virkaa saattaisi hakea myös oikeusneuvos Tuula Pynnä. Kävi kuitenkin niin, että virkaan ilmoittautuivat vain Timo Esko ja Mikko Könkkölä. Oma suosikkini virkaan ei ollut Mikko Könkkölä, jonka voidaan katsoa edustavan tavallaan "vasemmistoa", vaan "porvarisiipeen" lukeutuva Timo Esko. 

7. Timo Esko on toiminut Turun hovioikeuden presidenttinä vuodesta 2012. Sitä ennen hän oli kuusi vuotta oikeusneuvoksena korkeimmassa oikeudessa (2006-2012). Oikeusministerin tiedotteen mukaan Esko on aiemmin työskennellyt muun muassa professorina ja hallintojohtajana Helsingin yliopistossa (1987-92). Lisäksi Esko on toiminut mm. lakimiehenä, asianajajana ja osakkaana asianajotoimistoissa (1992-2006). - Tätä kuvausta voitaisiin täydentää siten, että Timo Esko ei ole toiminut professorin vakinaisessa virassa, vaan hän on hoitanut "ainoastaan" vt:nä kansainvälisen yksityisoikeuden apulaisprofessorin virkaa 1983-85 ja yleisen oikeustieteen ja kv. yksityisoikeuden professorin virkaa 1986-87. Yleisen oikeustieteen ja kv. yksityisoikeuden professorin vakinaiseen virkaan Helsingin yliopistossa nimitettiin vuonna 1988 Hannu Tapani Klami (1945-2002); olisiko Timo Esko siis hävinnyt  ko. viranhaun Klamille?

8. OM:n tiedotteen mukaan Timo Esko on ollut jäsen ja asiantuntija oikeusministeriön asettamissa työryhmissä ja osallistunut lainvalmisteluun. Hänellä on ollut useita luottamustehtäviä muun muassa tuomarijärjestöissä. Esko on Suomen edustaja Euroopan Neuvoston piirissä toimivassa neuvoa-antavassa tuomarikomiteassa (CCJE).

9. Yksi aika merkittävä asia OM:n tiedotteessa on Timo Eskon meriittejä lueteltaessa kuitenkin tyystin sivuutettu. Tarkoitan Timo Eskon toimintaa välimiehenä. Juristipiireissä Esko tunnetaan ahkerana ja usein käytettynä välimiehenä, hänen tiedetään toimineen välimiehenä myös oikeusneuvoksena ollessaan. Siitä, onko hän hoitanut välimiestehtäviä myös hovioikeuden presidentin viran ohella, minulla ei ole tietoa. Timo Esko on toiminut Suomen Välimiesyhdistyksen hallituksen jäsenenä vuodesta 1996 aina 2010-luvulle saakka, mikä kuvastaa Timo Eskon välimiehenä nauttimaa arvostusta. Kuten tiedämme, osa korkeimman oikeuden nykyisistä jäsenistä toimii aika usein välimiehenä. Timo Eskon toiminta välimiehenä lienee yksi tekijä, joka on ollut omiaan saamaan mainitut oikeusneuvokset puoltamaan Timo Eskon valintaa KKO:n uudeksi presidentiksi. Mikko Könkkölä lienee toiminut välimiehenä vain harvoin.

10. Mikko Könkkölä on meritoitunut urallaan lähinnä pitkäaikaisena lainsäädäntöneuvoksena ja -johtajana, hänen toimikautensa OM:n palveluksessa kesti noin 27 vuotta. Sieltä hän "pomppasi" suoraan KKO:n jäseneksi vuonna  2001. Pauliine Koskelo toimi OM:n lainvalmistelutehtävissä noin 15 vuotta ja Leif Sevónkin lähes 10 vuotta. Olisi ollut hieman omituista, jos korkeimman oikeuden presidentiksi olisi nimitetty jälleen lainvalmistelijana ansioitunut lakimies, sillä se olisi ollut jo kolmas kerta putkeen. Tältä kannalta asiaa katsottaessa on hyvä, että KKO:n päällikkötuomariksi nimitettiin nyt kahta edeltäjäänsä monipuolisemman kokemuksen ja myös käräjäsalikokemusta omaava lakimies ja entinen asianajaja. Timo Esko lienee ensimmäinen päätoimisena asianajajana pitkään toiminut juristi KKO:n presidenttinä.

11. Helsingin Sanomissa oli tänään Timo Eskon haastattelu otsikolla "Riippumattomuus on tärkeä asia". Esko sanoo olevansa erityisen ylpeä suomalaisista tuomareista, sillä nämä ovat korkean moraalin omaavia "lahjomattomia tuomareita jotka tekevät  työtänsä vaikeissa oloissa kaikella tarmolla". Vastanimitetyn ylimmän oikeuden päällikkötuomarin tulee toki lausua näin jo "virkansa puolesta". Timo Esko voi toki puhua ja vastata vain yleisistä tuomiostuimista ja niiden tuomareista, ei hallintotuomioistuimista, jotka muodostavat yleisistä tuomioistuimista erillisen oman organisaationsa. 

12. Suomessa ei ole korruptoituneita tuomareita, mutta tämä tai Eskon mainitsema tarmokkuus tai edes korkea moraali ei ole toki ainoa asia tai ominaisuus, jota hyvältä tuomareilta edellytetään. Tuomareilta edellytään ennen kaikkea korkeaa ammattitaitoa, jonka avulla oikeusprosessin laatua ja myös tehokuutta voidaan merkittävästi parantaa. Oikeudenkäytön laatu ei ole kiinni yksinomaan resurssien riittävyydestä, vaikka niin yleisesti yritetään uskotella. Tuomareiden  ammattitaidosta voidaan toki esittää erilaisia mielipiteitä. Varovaisesti voidaan sanoa, että tuomareiden ammattitaidossa ja -etiikassa on suuria eroja.

13. Timo Esko tuntuu tyrmäävän viime aikoina aika usein ilmoille heitetyn aloitteen tai ajatuksen siitä,  että valittaminen käräjäoikeuden ratkaisemista näyttökysymyksistä tulisi evätä. Esko on tässä suhteessa realisti, realistisempi kuin edeltäjänsä Pauliine Koskelo, sillä hän toteaa,  ettei sanottu ehdotus tai idea menisi läpi. Eskon mukaan olisi realistisempaa ajatella, että  "alioikeuskäsittely nauhoitetaan ja todistelu katsotaan hovioikeudessa nauhalta." 

14. Olen ollut samaa mieltä mieltä jo ainakin reilut kymmen vuotta. Kun hovioikeusmenettelyä Suomessa viimeksi viisi tai kuusi vuotta sitten laajemmin uudistettiin (HE 105/2009 vp), olisi mallia tullut ottaa tässä suhteessa Ruotsista, jossa tehdään juuri Timo Eskon mainitsemalla tavalla. Ehdotin tätä omassa lausunnossani, mutta OM:n lainvalmistelijat ja asiantuntijat eivät halunneet ottaa ehdotustani kuuleviin korviinsa. Paradoksaalista on, että hovioikeusmenettelyn uudistamista pohtineen toimikunnan puheenjohtajana oli KKO:n "oma mies" eli oikeusneuvos Kari Kitunen. Timo Eskon nyt peräänkuuluttama Ruotsin malli sivuutettiin Kitusen johtaman toimikunnan mietinnössä (OM 2006:28) muutaman rivin toteamuksella, siis täysin, koska toimikunta ei halunnut ottaa sanottua mallia edes käsittelyn kohteeksi. 

15. Tämä tuntuu tietenkin jokseenkin käsittämättömältä, mutta sellaista lakien valmistelu Suomessa nyt vain "sattuu" olemaan! Järkeviä ehdotuksia on vaikea saada läpi, mutta sen sijaan vähemmän järkevät ja oikeusturvaa kaventavat ehdotukset menevät läpi suorastaan "heittämällä". Esimerkkinä viimeksi mainituista uudistuksista voidaan mainita hovioikeuden jatkokäsittelylupa, jonka soveltamisala on meillä paljon laajempi kuin Ruotsissa. Sen avulla asianosaisten tosiasiallista muutoksenhakuoikeutta on kavennettu ja rajoitettu merkittävästi.

16. Yhdyn myös Timo Eskon näkemykseen tuomioistuinviraston tarpeellisuudesta.  Oikeusministeriöstä erillisen viraston tai johtokunnan perustamista on pidettävä tärkeänä nimenomaan tuomioistuinten riippumattomuuden turvaamisen kannalta.  Muissa pohjoismaissa aina Islantia myöten tuomioistuinten keskushallinnon siirtäminen itsenäiselle tuomarivetoiselle elimelle on toteutettu jo vuosia, Ruotsissa jopa vuosikymmeniä sitten, mutta täällä meillä EU:n itärajalla hankkeesta asiasta ei vain tahdo tulla valmista, ei sitten millään. Tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea teki 2003 viraston tai johtokunnan perustamisesta perusteellisen ehdotuksen (KM 2003:3), mutta kun oikeusministerinä sattui tuolloin olemaan Johannes Koskinen (sd), niin tuo mainio ehdotus päätettiin haudata ministeriössä kaikessa hiljaisuudessa. Koskisen seuraajat eli Tuija Brax ja Anna-Maja Henriksson eivät myöskään saaneet oikeusministereinä ko. asiassa mitään aikaan, ja nykyiseltä oikeus-ja työministeriltä Jari Lindströmiltä lienee turha odottaa minkäänlaista aloitteellisuutta asiassa. Tuomioistuinvirastosta eli virallisesti tuomioistuinten keskushallinnon uudistamisesta valmistui kyllä viime vuoden lopulla kahden selvitysmiehen laatima ansiokas mietintö, mutta tämän jälkeen mainittu tärkeä hanke on kokenut oikeusministeriössä tutun kohtalon: asiasta ei puhuta eikä pukahdeta enää yhtikäs mitään.  Juha Sipilän hallitusohjelmassa tai edes sen liitteissä ei mainita myöskään mitään tjuomioistuinviraston perustamisesta. 

17. Timo Esko kertoo HS-haastattelussaan harrastavansa vapaa-aikanaan juridiikkaa ja metsänhoitoa; hänellä on metsätila Keuruulla. Mitähän kaikkea juridiikan harrastamiseen vapaa-ajalla voisi sisältyä? Luultavasti myös välimiestehtävien hoitamista, sillä sitä edes hovioikeuden presidentiltä ei ole Suomessa kielletty. KKO:n presidentti ei sen sijaan voi toimia välimiehenä. Lakimiesmatrikkelissa 2011 Timo Eskoo mainitsee harrastavansa myös umpihankihiihtoa. Noo, hyvänä lumitalvena tuota uljasta lajia voi varmaan harrastaa vaikkapa Keuruun metsissä.

18. Timo Esko on 63-vuotias, joten hän ehtii olla KKO:n presidenttinä vain eilut neljä vuotta. Se on suhteellisen lyhyt aika, mutta siinäkin ehtisi kyllä saada paljon aikaan, jos vain tahtoa riittää. KKO:n omissa menettelytavoissa olisi aika paljon kehittämisen tarvetta.  Eskon edeltäjä Koskelo paneutui vanhana lainvalmistelijana muutamiin sellaisiin asioihin, jotka eivät edes kuulu KKO:n presidentin toimenkuvaan. Timo Eskon toivoisi presidenttinä jättävän iäikuisen resursseista ruikuttamisen, oikeusministerin ja oikeusministeriön jatkuvan mollaamisen sekä KHO:n suuntaan tapahtuvan piikittelyn vähemmälle ja keskittyvän toden teolla lainkäytön laadun parantamiseen yleisissä tuomioistuimissa. Siinä presidentille riittäisi työsarkaa yllin kyllin. Se, miten asiassa tulee käymään, jää nähtäväksi.

967. Timo Eskosta KKO:n uusi presidentti

1. Korkeimman oikeuden presidentti vaihtuu ensi vuoden alussa. Nykyinen päällikkötuomari Pauliine Koskelo (59) lähtee niin sanotusti lätkimään hommasta eli siirtyy 1.1.2016 lukien Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) tuomariksi kaudelle, joka kestää yhdeksän vuotta. 

2. Juristipiireissä pidetään lähes varma, että Pauliine Koskelo ei tyydy EIT:sssä(kään) rivituomarin tehtävään, vaan tähtää EIT:n presidentiksi. Saa nähdä, miten tavoitteessa käy. Koskelo on palkittu parina kolme viime vuonna mm. parilla kunniatohtoriudella ja vuoden lakimiehen tittelillä. Viime perjantain Lakimiesiiton järjestämässä Tuomaripäivässä hänen kouraansa lätkäistiin ikään kuin läksiäislahjaksi K.J Ståhlberg -mitali.

3. Kenestä uusi KKO:n presidentti? Olen käsitelyt ko. asiaa blogissa lyhyesti jo aiemmin ja veikannut, että vrkaa hakevat ainakin Mikko Könkkölä ja Timo Esko. He ovat molemmat hovioikeuden presidenttejä, Könkkölä Helsingissä ja Esko Turussa.  Kumpikin on toiminut aiemmin KKO:n jäsenenä, Könkkölä 2001-2005 ja Esko 2006-2012.

4. Hakuaika päättyi 30.9. Ennustukseni toteutui, sillä sekä Könkkölä että Esko ovat ilmoittautuneet virkaan. He ovat myös viran ainoat hakijat, mikä tarkoittaa sitä, että yksikään KKO:n oikeusneuvoksista ei ollut virasta kiinnostunut. Missä vika, "paska homma" vai mikä? Presidentin palkka ei ole häikäisevän korkea, vain 12 640 euroa kuukaudessa.

5. Mikko Könkkölä ja Timo Esko alkavat olla jo ikämiehiä, sillä molemmat ovat syntyneet vuonna 1952 ja ovat nyt 63-vuotiaita. Kun  virassa voi olla 68-vuotiaaksi, jää uuden presidentin virkakausi varsin lyhyeksi eli 4-5 vuoden pituiseksi. Kyse on siis tietyllä tavalla ylimenokauden päällikkötuomarista. Pauliine Koskelosta tuli KO:n presidentti 49-vuotiaana ja Olavi Heinosesta 51 vuoden ikäisenä.

6. Toimittaja Ari Mölsä, hänkin muuten lakimiehiä, on pohtinut  valintaa Yle Uutisissa tähän tapaan.

7. Kumpikin hakija on ollut tuomarina KKO:ssa ja hovioikeudessa, hovioikeudessakin ainoastaan päällikkötuomarina. Könkkölä hakeutui KKO:n jäseneksi toimittuaan aiemmin lähes 30 vuotta (1974-2001) oikeusministeriön lainvalmistelijana eli lainsäädäntösihteerinä, lainsäädäntöneuvoksena ja lainsäädäntöjohtajana; sangen tyypillinen hallintoura siis. Samanlaista virkamiesuraa KKO:n jäseneksi eteni myös Pauliine Koskelo, sillä myös hän on toiminut pitkään oikeusministeriön lainsäädäntöneuvoksena. Könkkölä pyrki myös oikeuskansleriksi, mutta hävisi Jaakko Jonkalle.

8. Timo Eskolla on Könkkölää monipuolisempi lakimiesura takanaan. Hän toimi ennen oikeusneuvoksen nimitystään reilut 10 vuotta asianajajana, eli hän ei ole esiintynyt oikeussalissa yksinomaan tuomaripöydän takana. Könkkölä on OTK, mutta Timo Esko on väitellyt oikeustieteen tohtoriksi 1986 kansainvälisen yksityisoikeuden alalta ja ollut yliopistossa assitenttina ja vt. professorina. Esko on toiminut myös Helsingin yliopiston hallintojohtajana (1987-92) ja Defensor Legis -lehden päätoimittajana (1994-2006). Timo Esko tunnetaan ahkerana välimiehenä; kuten tiedämme, KKO:ssa arvostetaan välimiesjuristeja. Kummallakin hakijalla on laaja kielitaito.

9. Lakimiesten keskuudessa molempia kilpahakijoita arvostetaan, tosin hieman eri piireissä. Timo Esko on herrasmies ja hillityn porvarin perikuva. Mikko Könkkölä on räiskyvämpi persoona, joka tunnettiin nuorena juristina vasemmistoradikaalina. Hänet lienee nimitetty OM:n lainsäädäntöneuvokseksi Skdl:n kiintiöstä; 70- ja 80-luvuilla lainsäädäntöneuvoksen virat olivat yleensä jäsenkirjaa edellyttäviä tehtäviä. Mikon isä oli asianajaja Erkki Könkkölä, jonka tapasin istuessani 1968 auskultanttina käräjiä Janakkalan tuomiokunnassa Riihimäellä. Mikon poika Justus on siviilioikeudesta väitellyt  OTT, joka on toiminut vuoden verran (2003-2004) lakimiehenä Timo Eskon asianajotoimistossa. Mikko Könkkölä on ottanut hovioikeuden presidenttinä vastaan runsaasti hänelle tarjottuja lainvalmistelutehtäviä - kerran OM:n mies, aina OM:n mies -  mikä on saattanut hieman haitata maan suurimman hovioikeuden päällikkötuomarin viranhoitoa.

10. Kumpi hakijoista tulisi valita tehtävään? KKO:n presidentin nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston yleisistunnossa. KKO ei tee virkaesitystä - kuten oikeusneuvoksen nimitysmenettelyssä - vaan asian valmistelu ja esittely valtioneuvostossa kuuluu oikeusministerille. Oikeusministeriö hankkii kuitenkin asiasta KKO:n lausunnon ja tämä lausunto todellisuudessa ratkaisee valinnan - näin tapahtui myös Pauliine Koskelon valinnan yhtyedessä - sillä tuskinpa oikeusministeri Jari Lindströmillä tai valtioneuvostolla on kanttia poiketa lausunnosssa.

11. Tavallisesti varsin luotettavalta taholta olen kuullut, että korkein oikeus on käytännössä epävirallisesti  jo ratkaissut kantansa. KKO:n oikeudenneuvoksista koostuva lähetystö  - ei siis mikä tahansa karvalakkilähetystö - on nimittäin käynyt Turun hovioikeudessa tapaamassa Timo Eskoa ja pyytänyt, että tämä ilmoittautuisi presidentin virkaan. Käynti tepsi, sillä tämän jälkeen Timo Esko jätti ilmoittautumisensa.

12. Minusta KKO:n jäsenistö on tehnyt oikean valinnan, sillä kyllä minäkin näkisin KKO:n presidenttinä mieluummin Timo Eskon kuin Mikko Könkkölän. Olisi aikamoinen yllätys, jos korkeimman oikeuden sana ja lausunto asiassa ei painaisi, vaan virkaan nimitettäisiin Könkkölä. Tämän jutun otsikosta voitaisiin siis poistaa kysymysmerkki.

13. Timo Eskon suhteellisen lyhyeksi jäävällä kaudella korkeimmassa oikeudessa ei tapahtune merkittäviä muutoksia. Uudella presidentillä ei liene tarvetta aukoa koko ajan päätään ja puuttua tuomioistuinlaitoksen epäkohtiin ja kehittämiseen yhtä räyhäkkäästi kuin edeltäjällään. Sellainen asenne ei edes sovi ylimmän tuomioistumen päällikkötuomarille.