lauantai 28. helmikuuta 2015

918. Falunin MM-hiihdot: Kuninkuusmatkat vielä jäljellä

1. Falunin MM-hiihdoissa kilpaillaan tänään mm. naisten 30 km:llä perinteisellä tyylillä. Huomenna on vuorossa miesten 50 km:n hiihto niinikään perinteisellä tyylillä. Kasvaako Suomen joukkueen mitatili? Se olisi suotavaa, sillä tähän mennessä suomalaisten saaliina on vain yksi vaivainen pronssi naisten viestistä.

2. Tätä kirjoitttaessani kello on 12.15. Kävin äsken itse hiihtämässä pari kolmen kilometrin lenkkiä tasaisella suolla. Keli oli suorastaan erinomainen yön pikku pakkasen jäljiltä.

3. Suomalaisista 30 km:n yhteislähtökisaan säntäävät Kerttu Niskanen, Aino-Kaisa Saarinen, Riitta-Liisa Roponen ja viestijoukkueesta äänestyksen tuloksena sivuutettu Anne Kyllönen. Viimeksi mainittu pärjännee suomalaisista tänään heikoimmin, sillä 30 km on hänelle liian pitkä matka. 

4. Riitta-Liisa Roponen puolestaan on paljon parempi vapaalla tyylillä kilpailtaessa, mutta sitä ei saa nyt käyttää. Joskus Roponen on menestynyt toki myös perinteisellä tavalla kisattaessa. Olisiko Roposen sijoitus tänään 10-15 sijan paikkeilla? Naisten hiihdon taso ei ole maailmalla nykyisin kovinkaan korkea, varsinkaan perinteisellä tyylillä hiihdettäessä, joten suomalaiset voivat menestyä tänään aika hyvin.

5. Aino-Kaisa Saarinen ja Kerttu Niskanen ovat perinteisen tyylin taitajia ja heidän nimensä löytynee tänään kymmenen parhan listalta. Saarisella on hallussaan erinomainen vesikelin "kapula", kuten toissapäivän viestinhiihdossa voitiin nähdä. Niskasen kapula on heikompi, mutta hän on 10 vuotta Saarista nuorempi ja sisukas kilpailija, joka on menestynyt suomalaisista tähän mennessä Falunin kisoissa paraiten.

6. Naisten 30 km:n matkaa hallitsevat tutut nimet eli norjalaisista Therese Johaug, Marit Björgen ja Heidi Weng, Ruotsin Charlotte Kalla ja Puolan Justyna Kowalczyk, vaikka vm. ei olekaan tänä vuonna ollut entisessä iskussaan. Nojalaisista mukana on myös Hagen ja Ruotsista Emma Wiken ja Anna Haag.

7. Veikkaukseni on seuraavanlainen: 1) Johaug, 2) Björgen, 3) Kalla, 4) Kowalczyk, 5) Niskanen, 6) Weng ja 7) Saarinen…10) Roponen…16) Kyllönen.

8. Miesten vietissä Suomen joukkue romahti Iivo Niskasen aika heikon hiihdon ja Matti Heikkisen erittäin surkean osuuden tuloksena. IIvo taisi nauttia paperipussissa olleesta tölkistä Red Bullia hieman liikaa, kun suksi alkoi  kolmannella kierroksella lipsua pahasti. Ennen vanhaan suomalaiset eivät käyttäneet mitään "bulleja", vaan hemo hessiä ja tulos oli paljon parempi - kunnes käry kävi!

9. En oikein usko Iivo Niskasen jaksavan huomenna hyville sijoituksille edellyttävää vauhtia lopppuun asti, vaan väsy iskenee häneen viimeistään 30-35 km:n kohdalla. Suomalaisten ässä on kisassa Sami Jauhojärvi (36), jolla on, kuten Aino-Kaisa Saarisellakin, erinomainen vesikelin suksipari käytössään. Sami eli "Musti" jaksanee roikkua kärkivauhdissa 40 km:n kohdalle ja voi ottaa sijoituksen kymmenen parjan joukossa, mutta mitaleille en usko hänen selviytyvän.

10. Toiseksi paras suomalaista lienee Lari lehtonen, jonka nimi löytynee lopputuloksista sijoilta 10-15. Minulle oli yllätys, että Matti Heikkinen on päätti lähteä myös viidenkympin kisaan, vaika ko. matka on hänelle hieman liian pitkä ja Matin MM-hiihdot ovat mennneet tähän mennessän pahasti mönkään. 

11. Salomonin suksitehdas ei ole antanut Matille kunnon vesikelin kapulaa, toisin kuin samanmerkkisillä suksilla hiihtävälle Ranskan Maurice Magnificatille, joka otti jo 15 km:n kisassa hopeaa ja oli eilen viestihiihdossa mukana pronssia saavuttaneessa Ranskan joukkueessa. Matti ja hänen valmentajansa Toni Roposen, jonka oudot selitykset vaihtelevat päivästä toiseen, eivät kerta kaikkiaan rohkene arvostella Salomonin suksia, koska hiihtäjän suksisopimukseen sisältyy nimenomainen pykälä, jonka mukaan hiihtäjä sitoutuu pidättäytymään valmistajan välineiden arvostelusta.

12. Matin kannattaisi alkaa vähitellen panostaa tosissaan taloustieteiden opintoihinsa Jyväskylän yliopistosssa, jotta hän osaisi jatkossa vaatia suksitalliltaan - mikä se sitten tulee tämän jälkeen olemaankaan - kunnon kapuloita kelille kuin kelille. Hänen eilisiin selityksiinsä jalkakrampeista ei uskonut kukaan, ei edes viestinhiihtoa tv-studiossa kommentoinut Juha Mieto. Mietaan kommentit nähtyään Matti ymmärsi itsekin luopua krammpiväitteistään ja selitti haastattelussa, että kramppeja koskevat väitteet ovat vain höpön höpöä! Matti jäi eilen pitkissä laskuissa toisista hiihtäjistä joka kerta toistakymmentä sekuntia ja oli lopulta osuutensa kolmanneksi hitain hiihtäjä.

13. Ketkä menestyvät huomenna hiihdettävällä miesten 50 km:llä? Olen melko varma, että Petter Northug ei ole mitaleilla, jos hän ylipäätään starttaa koko matkalle. Norjalaisista paras voisi olla hiihdon maailman cupia johtava Martin Johnsrud Sundby, joka ei ole sairauden takia voinut tähän mennessä hiihtää Falunissa vielä yhtään matkaa. Ruotsin Johan Olsson ottaa jälleen mitalin, joka voi olla tälläkin kerralla kultainen. Sveitsin Dario Cologna voi myös ottaa mitalin ja yksi suurista voittajaehdokkaista on myös Venäjän Maksim Vylegzanin, joka ehti voitti jo miesten yhdistelmäkilpailun kultamitalin.

14. Petter Northug on nousemassa myös näiden MM-kisojen hiihtokuninkaaksi, sillä mies on saavuttanut kisoista tähän mennessä jo kolme kultamitalia. Eilen Northug osoitti mainiota urheiluhenkeä lähettäessään aivan spontaanisti terveisensä Pasilan tv-studiossa viestinhiihtoa kommentoivalle legendaariselle Juha Miedolle. Northug kertoi, että Juha Mieto on ollut yksi hänen idoleistaan.

15. Nyt on kuulemma selvinnyt syy Matti Heikkisen huonosti luistaviin suksiin. Sukset eivät ole luistaneet vesikelillä siksi, että Matin käyttämien Salomonin suksien pohjahionta on ollut "katasrtofaalisen heikko" eli palanut, kuten Suomen huoltopäällikkö Matti Haaviston selitys kuuluu. On tietenkin perin outoa, ettei mainittua vikaa ole havaittu aiemmin, vaikka Suomen huoltotiimiin Falunissa kuuluu peräti 15 miestä! Nyt Matin kapuloiden pohjista on höylätty pois puoli senttiä ja suksien luiston on luvattu olevan aivan erilainen kuin aikaisemmilla matkoilla.  

torstai 26. helmikuuta 2015

917. Falunin MM-hiihdot: Kun suksi ei luista

1. Suomalaisten maastohiihtäjien, mäkimiesten ja yhdistetyn urheilijoiden menestys Falunin MM-hiihdoissa on ollut juuri niin vaisu kuin etukäteen voitiin odottaa. Tähän mennessä - nyt on torstaiaamu 26.2. - Suomi ei ole saanut kisoista yhtään mitalia eikä niitä ole odotettavissa jatkossakaan.

2. Suomalaisten paras sijoitus on ollut Kerttu Niskasen neljäs sija naisten 10 km:n yhdistelmäkilpailussa.Toisen pistesijan toivat Ville Nousiainen ja Martti Jylhä parisprintissä, he sijoittuvat viidenneksi. Tyypillisesti suomalaiset ovat olleet sijoilla 20-30 sijan vaiheilla. 

3. Eilisellä miesten vapaan 15 km:n hiihdossa Matti Heikkinen, jonka uutta "pöljää päivää" on Oslon MM-kisojen 2011 jälkeen odotettu kuin kuuta nousevaksi jo neljä vuotta ja jonka "piti" eilen taistella jopa mitalista, oli 21:s, Ville Nousiainen 22:s, Lari Lehtonen 23:s ja Perttu Hyvärinen 26:s.

4. Suomalaiset eivät ole kunnossa eivätkä hiihtäjiemme suksetkaan luista. Eilen tämän asian näki jo heti Matti Heikkisen startista, sillä jo noin 200 metrin hiihtämisen jälkeen miehen "hienot" Salomonin sukset kulkivat todella hitaasti. Heikkinen jäi tuolla matkalla Ruotsin Johan Olssonista jo reilut viisi sekuntia. Kun oli hiihdetty 1,7 km, Heikkinen oli jäänyt Olssonista jo 17 sekuntia ja 3,4 km:n kohdalla jo 35 sekuntia. Maalissa Heikkinen hävisi kultamitalin napanneelle Olssonille lähes kaksi minuuttia!

5. Missä vika, miehissä, suksissa, voitelussa vai ylipäätään suksihuollossa? Varmaan hieman kaikissa, mutta kyllä suomalaiset ovat epäonnstuneet selvästi joko suksien valinnassa tai voitelussa. Eilen 15 km:llä hopeaa voittanut Ranskan Maurice Manificat hiihtää Heikkisen tavoin Salomonin "kapuloilla", mutta hän hävisi voiton Olssonille vain 17 sekuntia ja oli noin puolitoista minuuttia Heikkistä nopeampi. 

6. Misten yhdistelmäkilpailun aikana viime perjantaina toimittaja Pertti Tapola välitti ladulta Lari Lehtosen spontaanin puuskahduksen "nää helvetin sukset ei luista mihinkään", mutta maaliin päästyään Lehtonen ei tohtinut moittia suksiaan sanallakaan.

7. Yleensäkään suomalaiset hiihtäjät eivät maaliin päästyään ja hieman häpeilleen lausuntoja antaessaan uskalla moittia suksiaan, vaan yrittävät antaa kaikenlaisia muita meriselityksiä huonolle hiihdolleen. Näin siksi, että Salomon, Fischer, Rossignol, Madhus ym. isot suksifirmat ovat heidän työnantajiaan, jotka maksavat  myös suomalaishiihtäjille palkkaa useita kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. Matti Heikkisen kerrotaan saavan Salomonilta n. 60 000 euroa per vuosi siitä, että hän käyttää ja mainostaa Salomonin suksia; bonukset tähän vielä päälle, jos Heikkinen menestyy kisoissa hyvin. Heikkisen neljän vuoden sopimus Salomonin kanssa päättyy tänä keväänä, joten saa nähdä, saako mies ko. suksisopimustaan enää uusittua vai onko edessä "tallin" vaihto.

8. Matti Heikkisen toinen pääsponsori on BMW, jonka ajopelejä hän mainostaa lähes jokaikisessä lausunnossaan kisojen jälkeen viittaamalla "ovelasti" bemarin mainoslauseeseen eli "ajamisen iloon", joko myönteisesti ("nautin todella ajamisen ilosta") tai, jos kisa meni heikosti, tokaisulla " nyt ei oikein ollut ajamisen iloa". Helsingin Sanomissa oli eilen koottu mainitunlaisia Heikkisen "ajamisen ilosta" antamia lausuntoja eri vuosilta  yli kaksikymmentä kappaletta. Katso tästä.


9. Ei siis ihme, että hiihtämistä jo reilut kymmenen vuotta ammatikseen harjoittanut Matti Heikkinen, jota BMW:n edustaja piti eilenkin, Matin huonosta sijoutuksesta huolimatta, todella "hyvänä tyyppinä, joka opiskelee yliopistossa", on voinut sponsoreiden avustuksella rakennuttaa perheelleen komean omakotitalon. Heikkinen aikoo ilmeisesti jatkaa hiihtäjän ammatissa vielä useita vuosia.

10. Tänään on Falunissa taas uusi kisapäivä. Vuorossa on ensin yhdistetyn kisa, jossa hypätään aamupäivällä isosta mäestä (HS 134 m) ja hiihdetään iltapäivällä 10 km. Tämä laji sujunee suomalaisilta, kuten jo aiemmin pikkumäestä (HS 100 m) hypätty yhdistettykin, surkeasti. Edellisessä kisassa paras - tai vähiten huonoin - suomalainen oli Ilkka Herola, jonka sijoitus oli 21:s tai jotain, muiden suomalaisten sijoitus alkoi kolmosella. 

11. Yhdistetyn joukkuekisassa Suomi oli muistaakseni 9:s, takanaan ainoastan Viro. Suomi hävisi kultamitalin voittaneelle Saksalle  joukkuekisassa yli neljä minuuttia, siis häpeällisen huono sija maalle, joka on sentään aiemmin voittanut muutaman kerran kultaa sekä MM-kisoissa että olympiakisoissa. Yhdistetyn kilpailun voittaja tulee tänään Saksasta, Norjasta tai Italiasta.

12.Tänään hiihdetään myös naisten 4x5 km:n viesti, jossa Suomen joukkue edottaa pronssia Norjan ja Ruotsin takana. Jos pronssia todella tulisi, niin mitali jäänee Suomen ainoaksi mitaliksi koko kisoissa. Mutta tuleeko se toivottu pronssimitali? Veikkaan, ettei tule, vaan Suomen edelle menevät Norjan ja Ruotsin lisäksi myös Saksa ja USA, kenties vielä Puola ja Italakin. Suomen aloittaja on Aino-Kaisa Saarinen (37), mutta hän jäänee melko selvästi Norjan ja Ruotsin aloittajista. Kerttu NIskasella on toisella osuudella  vaikea tehtävä pyristellä Margit Björgeniä ja Charlotte Kallaa vastaan. Suomen joukkueen heikoin lenkki on Krista Pärmäkoski, joka joutunee päästämään lopussa vielä pari joukkuetta edelleen.

13. Suomalaisten surkeuden päättää kello 18 alkava ison mäen (HS 134 m) kilpailu. Kaikki neljä suomalaiset ovat mukana, mutta menestys jäänee tässäkin lajissa heikoksi. Lauri Asikainen ja Harri Olli ovat todella heikossa kunnossa ja putoavat toiselta kierrokselta, jonne selviytyy ensimmäisen kierroksen 30 parasta hyppääjää. Putoamisvaassaa ovat myös Jarkko Määttä ja Janne Ahonen. Määttä tarvitsisi menestyäkseen vastatuulta, mutta sellaista ei ole automaattisesti tarjolla. Ahonen hypäää niin kuin vanha eli 38-vuotias mies nyt yleensä hypää. eli hän "taistelee" pääsystä toiselle kierokselle, mutta sijottunee parhaimmassa tapauksessa sijoille 25-30.  

14. Mäkikisan voittanee tänään  Saksan Severin Freund tai Norjan Rune Velta, kolmas on joku itävaltalainen tai Sveitsin nelinkertainen olympiavoittaja Simon Amman.

torstai 19. helmikuuta 2015

916. Vaasan hovioikeus: Anneli Auer on syytön

1. Pitkään - käsittämättömän pitkään - jatkunut ajojahti Anneli Aueria vastaan sai vihdoin oikeudenmukaisen ratkaisun hovioikeuden tänään antamalla tuomiolla. Hovioikeus totesi seikkaperäisesti ja erinomaisen hyvin laadituissa perusteluissaan jääneen näyttämättä, että Anneli Auer olisi syyllistynyt Jukka Lahden murhaan. Syyttäjällä on todistustaakka, mutta tapauksessa Auerin syyllisyys jäi näyttämättä sillä todennäköisyydellä, jollaista langettava tuomio rikosasiassa edellyttää.
2. Hovioikeuden päätyi perusteluissaan siihen, ettei Auerin ole selvitetty lavastaneen rikospaikkaa ja että hänen syyllisyydestään jäi vähintäänkin varteenotettava epäily. Näyttö- ja tuomitsemiskynnys ei siis ylittynyt.
3. Hovioikeus on antanut tuomion johdosta seuraavan lehdistötiedotteen
LEHDISTÖTIEDOTE 19.2.2015
R 14/232
Ulvilan surma
Vaasan hovioikeus on tänään antamallaan ratkaisulla hylännyt Anneli Aueria vastaan ajetun syytteen Jukka Lahden murhasta tai taposta ja vapauttanut hänet käräjäoikeuden tuomitsemasta rangaistuksesta sekä kaikesta korvausvelvollisuudesta asianomistajille ja valtiolle. Hovioikeus on lisäksi määrännyt, ettei Aueria ole enää pidettävä tämän asian vuoksi vangittuna.
Auer oli valittanut Satakunnan käräjäoikeuden 12.12.2013 antamasta tuomiosta, jolla hänet oli tuomittu äänestyksen jälkeen Lahden murhasta elinkaudeksi vankeuteen. Käräjäoikeus oli katsonut, ettei Auerin kertomus taloon tunkeutuneesta ulkopuolisesta tekijästä pitänyt paikkaansa vaan että Auer oli surmannut aviopuolisonsa.
Hovioikeus totesi, että syyttäjillä oli todistustaakka kaikista murhan tai tapon rikostunnusmerkistöön kuuluvista seikoista. Auerilla ei sen sijaan ollut velvollisuutta esittää syyttömyyttään tukevaa näyttöä eikä myötävaikuttaa oman syyllisyytensä selvittämiseen. Esitutkinnan puutteellisuudesta johtuva näytön epävarmuus ei saa varsinkaan vakavien rikosten yhteydessä koitua syytetyn vahingoksi.
Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin jääneen näyttämättä, että Auerin hätäkeskukseen soittaman puhelun taustalta kuuluvat Lahden valitusäänet olisivat peräisin aikaisemmin äänitetyltä tallenteelta. Auerin ja Lahden nuorimpien lasten kertomukset surmayön tapahtumista eivät olleet uskottavia eivätkä yhteensopivia poliisin teknisessä rikostutkinnassa hankkiman selvityksen kanssa. Kun otettiin huomioon lukuisat ulkopuoliseen tekijään viittaavat seikat ja se, ettei Auerin ollut selvitetty lavastaneen rikospaikkaa, Auerin syyllisyydestä jäi vähintäänkin varteenotettava epäily. Näin ollen hovioikeus katsoi jääneen näyttämättä, että Auer olisi tappanut Lahden syytteen teonkuvauksissa esitetyin tavoin. Syyte murhasta tai taposta oli sen vuoksi hylättävä.
Hovioikeuden ratkaisusta on äänestetty. Eri mieltä oleva jäsen arvioi muun muassa teknisen tutkinnan tulokset eri tavalla ja hylkäsi Auerin valituksen.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeudenlaamanni Robert Liljenfeldt sekä hovioikeudenneuvokset Hagar Nordström (eri mieltä) ja Petteri Korhonen. Esittelijänä ja valmistelijana on toiminut viskaali Aleksi Rantanen.

Hovioikeuden tuomio löytyy tästä

4. Otetaanpa tähän tuomion perustelujen johtopäätösosa (kappaleet 318-331) sellaisenaan:
Hovioikeuden yhteenveto ja loppupäätelmät
318. Ulvilan surma on erikoinen rikostapaus, ja se on herättänyt runsaasti keskustelua ja pitkälle menevää mielenkiintoa kansalaisten ja tiedotusvälineiden keskuudessa. Asiassa halutaan saada selville totuus. Hovioikeuden tehtävä rajoittuu kuitenkin ainoastaan siihen totuuteen, joka voidaan saavuttaa sille esitetyn oikeudenkäyntiaineiston perusteella. Tuomarin on kyettävä, harkittuaan huolellisesti asiassa esitettyä näyttöä ja sen yhteydessä esille tulleita seikkoja, päättämään, mitä asiassa on pidettävä totena, sekä kyettävä perustelemaan johtopäätöksensä tukeutuen näihin tosiseikkoihin. Edellä kuvattu tuomarin harkinta ei voi rikosasiassa koitua syytetyn vahingoksi sellaisten harkinnanvaraisten, avoimien kysymysten osalta, joita ei ole esitutkinnassa kyetty selvittämään ja joihin ei saada riittävän varmoja vastauksia esitetyn näytön perusteella. Tämä rajoittaa merkittävästi sitä, millä tavalla tuomarin johtopäätökset voivat asian ratkaisun perustaksi asetettavien tosiseikkojen suhteen perustua sellaisiin oletuksiin, jotka ovat mahdollisia tai todennäköisiä tuomarin elämänkokemuksen perusteella tai muutoin.

319. Hätäkeskuspuhelutallenne ja siitä ilmenevä tapahtumien kulku on hämmentävä. Toisaalta tallenteelta kuuluu Anneli Auerin hätääntyneisyys, minkä mukaisesti hän pyytää toistuvasti apua ja toivoo sen saapuvan paikalle nopeasti. Jukka Lahden ääntely tai A:n toiminta ja äänet eivät viittaa siihen, että Anneli Auer olisi toiminut tilanteessa väkivaltaisesti. Toisaalta Anneli Auerin toiminta herättää ihmetystä. Hän ei näytä pelkäävän oman tai lastensa turvallisuuden puolesta mutta tuo puhelussa esille, että ulkopuolinen tekijä aikoo tappaa hänen miehensä. Nämä herättävät luonnollisesti kysymyksiä ja kaipaavat vastauksia. Yksiselitteisiä, varmoja vastauksia ei voida antaa, koska tilanne on ollut yllätyksellinen ja Anneli Auer on voinut käyttäytyä luonteelleen tyypillisellä tavalla: hän on järkeistänyt stressitilanteen ja toiminut sen mukaisesti. Rikos on tapahtunut Anneli Auerin makuuhuoneena käyttämässä takkahuoneessa, joten siitä, että Anneli Auer on ollut rikospaikalla, ei voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä hänen syyllisyydestään, kun otetaan huomioon se selvitys, joka puhuu hänen syyttömyytensä puolesta.

320. Tapahtumat ovat olleet järkyttäviä myös A:lle, mikä yhdessä hänen ensimmäisen puhuttelunsa yhteydessä tehtyjen virheiden kanssa voi selittää sen, miksi myös A:n kertomuksen paikkansapitävyys voidaan kyseenalaistaa esimerkiksi siltä osin kuin hän on päätellyt, että ulkopuolinen tekijä olisi piiloutunut pesuhuoneeseen. Psykologisessa asiantuntijatodistelussa on kyseenalaistettu se, että A olisi voinut pitää puhutteluissa salassa kaikki ne todellisuudessa tekemänsä havainnot, jotka olisivat selvästi puhuneet Anneli Auerin syyllisyyden puolesta. Samoin ei ole pidetty todennäköisenä, että Anneli Auerin toiminta hätäkeskuspuhelun aikana olisi luonut A:lle valemuiston poistuvasta ulkopuolisesta tekijästä.

321. Hätäkeskuspuhelutallenteen äänimaailma on tavanomaisiin väkivaltatilanteisiin nähden poikkeuksellinen, koska tallenteelta ei kuulu kamppailuääniä eikä muitakaan tavanomaiseen väkivaltatilanteeseen liittyviä ääniä. Joidenkin äänien taajuudet poikkeavat tarkempien tutkimusten mukaan siitä, kuinka lujaa ne kuuluvat tallenteella. Jukka Lahden voimakkaat huudot suhteessa hänen vammoihinsa sekä suhteessa tallenteelta kuultaviin Anneli Auerin ääniin ovat herättäneet ihmetystä. A:n kirkaisuäänen osalta on esitetty näkemyksiä sen aitoudesta, minkä lisäksi takaa-ajajan juoksuaskeleiden äänet puuttuvat Anneli Auerin kuvaamassa tilanteessa, kuten myös lasin päälle astumisen äänet. FBI:n lausunnon mukaan kuultavien juoksuaskeleiden lukumäärä voi selittyä eri syillä, kuten takaa-ajajan kenkien pohjan materiaalilaadulla. Nämä kysymykset ovat kuitenkin nostaneet esille kysymyksen siitä, ovatko tallenteelta kuuluvat äänet kaikilta osin aitoja vai onko ne tallennettu ja soitettu hätäkeskuspuhelun aikana. Vaikka äänitutkimuksissa on runsaasti yritetty selvittää näitä kysymyksiä, ovat kysymykset rinnakkaispuhelimen, nauhurin, tietokoneen ja puhelimen jatkojohdollisesta käytöstä jääneet kaikilta osin selvittämättä. Hätäkeskuksen monotallenteen perusteella on ollut myös vaikea arvioida sitä, mistä suunnista äänet oli kulloinkin tuotettu, kuten todistaja TN on kertonut. TN:n ammattitaitoa ja puolueettomuutta ei ole ollut syytä epäillä. Äänimaailmaa arvioitaessa on toisaalta otettava huomioon, että kuvatut tapahtumat ovat poikkeukselliset, eikä niihin liity alkoholi, jonka vaikutuksen alaisina tekijä ja uhri usein ovat asunnoissa tapahtuvien väkivalta- ja henkirikosten aikana.

322. Jukka Lahden surmaamisen kannalta merkityksellisin tapahtumajakso alkaa tallenteen kohdassa 1:58, jolloin Anneli Auer juoksee ensin kohti puhelinta, minkä jälkeen askeleet loittonevat puhelimesta. Tallenteen kohdassa 2:00 kuuluu oven avaamiseen viittaava ääni. Anneli Auerin ja A:n kertomuksia siitä, että Anneli Auer oli tässä yhteydessä juossut talon etu-ulko-ovelle ja ulos, ei ole osoitettu virheellisiksi. Pian tämän jälkeen, noin 10–12 metrin päässä kuuluu, kuinka Jukka Lahti alkaa tallenteen kohdassa 2:03 äännellä poikkeuksellisesti "A-laalalala", mikä viittaa siihen, että samassa yhteydessä hänen päänsä alueelle kohdistetaan voimakasta väkivaltaa. Äänitutkimusten perusteella jää avoimeksi, missä Anneli Auer on tässä vaiheessa. Selvää on, ettei Anneli Auer ole puhelimessa. Tätä kysymystä arvioitaessa on otettava huomioon, että tallenteelta ei kuulu juoksuaskelia kohdissa 2:00–2:03, eikä myöskään takkahuoneen lattialla olleen lasin päällä liikkumiseen viittaavia ääniä. Tallennetta tutkineen TN:n mukaan sitä, mistä suunnasta Anneli Auerin sanomaksi katsottu "(u)-o-l-e", joka kuuluu tallenteella kohdassa 2:03 samanaikaisesti Jukka Lahden ääntelyn kanssa, ei voida ehdottoman varmasti määrittää monotallenteen perusteella. Äänitutkimuksissa ei ole kyetty selvittämään tätä kaksitavuista sanaa. Äänitutkimusten mukaan on mahdollista, että Anneli Auer on ollut tässä yhteydessä muualla kuin takkahuoneessa, mutta väliseinät huomioiden samalla etäisyydellä puhelimesta. Tätä kysymystä arvioitaessa on otettu huomioon se, että Anneli Auer on ollut jälleen puhelimen läheisyydessä tallenteen kohdassa 2:08–2:09, jolloin hän huutaa puhelimeen: "[Hyh], tuleeksielt kettää?" Tallenteella ei kuulu lasin päällä liikkumiseen viittaavia ääniä myöskään kohdissa 2:03–2:08, vaikka A ei tässä yhteydessä puhu puhelimeen mitään, kuten ei myöskään hätäkeskuspäivystäjä. Puhelimessa oleva A ei myöskään reagoi millään tavalla tässä yhteydessä siihen, että Anneli Auerilla olisi jotakin poikkeavaa päällään tai käsissään. Tällaista A:n reaktiota ei ole kuultavissa myöskään sen jälkeen, kun Anneli Auer palaa puhelimeen 2:42. Jukka Lahden viimeiset äänet kuullaan tallenteen kohdassa 2:28, johon liittyy tallenteelta kuultava kolahdus kohdassa 2:29. Takkahuoneessa ei ole nähtävissä sellaisia jälkiä, jotka viittaisivat siihen, että Anneli Auer olisi jättänyt Jukka Lahden surmassa käyttämänsä sorkkaraudan tai vereentyneitä vaatteitaan takkahuoneeseen. Myöskään kohdissa 2:28–2:42 ei kuulu selviä juoksuaskelia eikä lasin päällä liikkumiseen viittaavia ääniä.

323. Näin ollen vaikka Anneli Auer ei ole ollut puhelimessa siinä vaiheessa, kun Jukka Lahti on saanut surmansa, on epätodennäköistä, että Anneli Auer olisi surmannut Jukka Lahden hätäkeskuspuhelutallenteen aikana. Tätä johtopäätöstä tukee se, että tekninen rikostutkinta on voinut selvittää, ettei Jukka Lahden kynsien alla, hänen vaatteissaan eikä teossa käytetyssä fileerausveitsessä ole ollut Anneli Aueriin viittaavia kuituja, verta tai DNA:ta. Myöskään Anneli Auerista tai hänen vaatteistaan ei ole esitetty sellaista selvitystä, joka liittäisi hänet tekoon.

324. Anneli Auerin syyttömyyttä tukee vahvasti se, että hän on hätäkeskuspuhelun aikana toistuvasti kiirehtinyt ulkopuolisen avun saamista kohteeseen ja ettei hän ole pyrkinyt päättämään puhelua senkään jälkeen, kun Jukka Lahti on surmattu puhelun aikana. Ei ole uskottavaa, että Anneli Auer olisi menetellyt tällä tavoin, jos hänen olisi pitänyt saattaa Jukka Lahden surmaaminen loppuun puhelun aikana ja vielä suorittaa tarvittavat lavastustoimet.

325. Teossa käytetyn fileerausveitsen ei ole näytetty kuuluneen Anneli Auerin talouteen. Anneli Auerin hallusta ei ole löytynyt teossa käytettyä sorkkarautaa tai niitä vereentyneitä jalkineita, vaatteita tai näppylähansikkaita, joihin viittaavat löydökset on tehty takkahuoneesta. Anneli Auerin ei ole näytetty lavastaneen rikospaikalla todettuja verijälkiä. Rikospaikalla ei ole ollut viitteitä siitä, että pintoja olisi pesty teon jälkeen. Keittiössä tai talon pesutiloissa ei ole ollut myöskään tällaiseen siivoamiseen tai peseytymiseen viittaavia jälkiä. Olohuoneessa ei ole ollut tippuverijälkiä ja keittiön puhelimessa on ollut vain Anneli Auerin verta. Se, ettei takkahuoneen ja terassin ulkopuolisia tiloja ole teknisessä rikostutkinnassa tutkittu perusteellisemmin, on pidettävä vakavana puutteena. Jos näin olisi tehty, olisi voitu saada sellaista näyttöä, joka olisi voinut yhtä hyvin puhua Anneli Auerin syyllisyyden puolesta kuin sitä vastaankin. Tämä mahdollistaa erisuuntaiset arvailut muun muassa siitä, ovatko tekoon liittyneet ruskeankirjavat tekokuidut olleet peräisin Anneli Auerin taloudesta. Tämä ky­symys on kuitenkin jäänyt selvittämättä, eivätkä Anneli Auerin nuorempien lasten kertomukset teossa käytetyistä kilvistä ja niihin naulatuista/teipatuista/liimatuista ruskeista pyyhkeistä ole näiltäkään osin luotettavia. Joka tapauksessa tämänkaltaisia tulkintoja ei saa tehdä syytetyn vahingoksi. Esitettyjä väitteitä laajamittaisista lavastustoimista, jotka olisi tullut suorittaa onnistuneesti loppuun perheriitaa seuranneen teon jälkeen siten, että Anneli Auerin syyllisyyteen viittaavat jäljet olisi tyystin hävitetty lyhyessä ajassa aiheuttamatta ristiriitaisia jälkiä tai muita löydöksiä, on pidettävä epätodennäköisinä.

326. Rikospaikalla on teon jälkeen useaan eri otteeseen etsitty tekoon liittyviä tekovälineitä, jalkineita ja vaatteita, eikä niitä ole löydetty. Se, että talo on ollut vain tavanomaisesti eristettynä ja että Anneli Auer on teon jälkeen käynyt talossa yhdessä muiden henkilöiden kanssa, ei osoita, että hän olisi pyrkinyt hävittämään rikokseen liittyviä jälkiä. Anneli Auer on muun muassa 2.12.2006 näyttänyt poliisille jalkansa verijälkiä, joita ei ollut tuossa vaiheessa vielä pesty pois ja joita ei ole kuitenkaan tutkittu.

327. Vuosia teon jälkeen tehdyt rekonstruktiot eivät ole kyenneet tuottamaan sellaista tietoa, jonka perusteella voitaisiin katsoa, että alkuperäinen tekninen rikostutkinta olisi tehty virheellisesti ja että Anneli Auer olisi surmannut Jukka Lahden. Teknisessä rikostutkinnassa vuonna 2006 otetut valokuvat ja näytteet tukevat yhdessä MM:n ja JJ:n kertomusten kanssa väitettä ulkopuolisesta tekijästä. Ulkopuolinen tekijä on voinut poistua takkahuoneesta ikkunan kautta, kuten A on kertonut havainneensa ja mitä havaintoa valokuvista havaittavat poistumisjäljet tukevat. Tämän jälkeen ulkopuolinen tekijä on voinut poistua etupihan kautta, jonka osalta poliisikoirapartio ei ole jäljestänyt tontin rajaa. Hätäkeskuspuhelutallenteelta ei ole kuultavissa poistumiseen viittaavia ääniä eikä takka- tai pesuhuoneessa ole verisiä kengänjälkiä, jotka viittaisivat siihen, että ulkopuolinen tekijä olisi ennen Jukka Lahden surmaamista piileksinyt pesuhuoneessa. Nämä seikat kyseenalaistavat A:n havaintojen oikeellisuuden. Niiden perusteella ei voida kuitenkaan poissulkea Jukka Lahden surmaajana ulkopuolista tekijää, johon viittaavia jälkiä takkahuoneessa on ollut runsaasti. Takkahuoneen ikkuna on rikottu ulkoapäin, mikä yhdessä A:n ensihavaintojen kanssa tukee Anneli Auerin kertomusta ulkopuolisesta tekijästä. Anneli Auerin nuorempien lasten kertomukset siitä, että Anneli Auer ja A olisivat yhdessä surmanneet Jukka Lahden, ovat ristiriidassa esitetyn teknisen rikostutkinnan näytön kanssa, eikä niitä muutoinkaan voida pitää siinä määrin luotettavina, että asian ratkaisu voitaisiin perustaa osaksikaan niihin.

328. Anneli Auer on esitutkinnassa alkanut epäillä syyllistyneensä Jukka Lahden surmaamiseen sen jälkeen, kun hänelle on ilmoitettu, että ulkopuolisen tekijän mahdollisuus on suljettu pois. Anneli Auer ei ole esitutkinnassa kyennyt kertomaan teosta, teossa käytetyistä välineistä tai suoritetuista lavastustoimenpiteistä. Toisaalta Anneli Auerin kertomukset perustuvat pikemminkin hänen ulkopuolisen tekijän poissuljennasta lähtevään päättelyyn kuin siihen, että hän olisi kertonut esitutkinnassa omat havaintonsa teosta ja tapahtumien etenemisestä. Anneli Auerin esitutkinnassa kertoma on ristiriidassa teknisessä rikostutkinnassa kertyneen näytön sekä niiden havaintojen kanssa, jotka Anneli Auerista on voitu tehdä heti teon jälkeen.

329. Oikeuslääketieteellisessä ruumiinavauksessa on voitu todeta, että Jukka Lahden rinta- ja vatsaonteloissa on ollut vain vähän verta. Tämä on viitannut siihen, että vammat on aiheutettu enintään joitakin kymmeniä minuutteja ennen Jukka Lahden surmaamista hätäkeskuspuhelutallenteen aikana. Joka tapauksessa tämäkin havainto tukee pikemminkin Anneli Auerin syyttömyyttä kuin hänen syyllisyyttään. Anneli Auerin ei ole näytetty puukottaneen Jukka Lahtea kymmeniä kertoja, vaikka tekotapa (modus operandi) on tutkimusten mukaan tyypillinen naishenkilöille teoissa, joissa syynä tekoon on mustasukkaisuus. Tekoon on liittynyt kasvoihin kohdistuneen raa'an väkivallan muodossa piirteitä, jotka eivät ole tyypillisiä parisuhdeväkivaltatilanteissa. Joka tapauksessa näiden tutkimustietojen perusteella ei voida muun näytön puuttuessa edes yhdessä Anneli Auerin hätäkeskuspuhelun aikaisen käyttäytymisen ja tallenteelta puuttuvien ulkopuoliseen tekijään viittaavien äänien perusteella päätyä siihen, että Anneli Auer olisi hätäkeskuspuhelutallenteen aikana surmannut Jukka Lahden ja kohdistanut tähän sitä ennen väkivaltaa takkahuoneen lattialta löydetyllä fileerausveitsellä.

330. Jukka Lahden tunnistettavista ja osin epäselviksi jääneistä sanoista (tallenteen kohdat 0:20-2:28) on syytä nostaa esiin seuraavat toisistaan hyvin irrallaan olevat kohdat tallenteelta: auto - hälytyys - tule Annu apuun - se jäi. Se, mitä Jukka Lahti on yrittänyt sanoa, jää epäselväksi ja hyvin tulkinnanvaraiseksi. Samalla tavalla Anneli Auerin puhe, joka on suunnattu takkahuoneeseen ja siellä joko Jukka Lahdelle tai väitetylle ulkopuoliselle tekijälle, jonka Anneli Auer on joko havainnut tai jonka olemassaoloa hän on hätäkeskuspuhelun aikana näytellyt, on tulkinnanvaraista. Tallenteelta käy kuitenkin ilmi, että Anneli Auer reagoi Jukka Lahden avunpyyntöihin, hän juoksee olohuoneen poikki talon etuovelle ja käskee ulkopuolista tekijää lopettamaan väkivallan kohdistamisen Jukka Lahteen. Tämän kaiken hän tekee samanaikaisesti soittaessaan hätäkeskukseen ja pyytäessään apua Jukka Lahdelle. Tallenteen perusteella herättää ihmetystä se, miksi Jukka Lahden tunnistettava puhe kohdistuu vain Anneli Aueriin ja miksi väitetyn ulkopuolisen tekijän teon tai liikkeiden äänet eivät kuulu tallenteella. Samalla tavalla ihmetyttää se, kuinka Anneli Auer olisi onnistunut toteuttamaan kaiken tämän tallenteelta kuultavan toiminnan siten, että se olisi vielä selitettävissä teknisen rikostutkinnan löydöksillä ja ettei läsnä oleva A omalla käytöksellään paljasta Anneli Aueria tekijäksi. Tallenteen tämän kaltainen arvioiminen osoittaa, kuinka tulkinnanvarainen se on, kun otetaan huomioon tapahtumien lyhyt kesto yöaikaan, rikospaikan jälkien moninaisuus ja Anneli Auerin käytettävissä ollut aika tämänkaltaisiin lavastustoimenpiteisiin.

331. Kyse on erittäin vakavasta rikosasiasta, jolloin voidaan edellyttää, että syytteen tueksi on esitetty kattava selvitys siitä, kuka on syyllistynyt väitettyyn rikokseen. Syyksilukevan tuomion edellytyksenä on, ettei tekijän syyllisyydestä jää mitään varteenotettavaa epäilyä. Oikeudenkäyntiaineisto jättää avoimeksi erilaisia varteenotettavia vaihtoehtoisia tapahtumainkulkuja siitä, kuka on surmannut Jukka Lahden hätäkeskuspuhelun aikana. On mahdollista, että ulkopuolinen tekijä on muulla kuin Anneli Auerin kertomuksesta ilmenevällä tavalla kohdistanut Jukka Lahteen väkivaltaa ja lopulta surmannut Jukka Lahden ja ettei Anneli Auer joko osaa tai halua kertoa koko totuutta tässä asiassa. Tällä ei ole kuitenkaan asian ratkaisemisen kannalta merkitystä, koska ulkopuoliseen tekijään viittaavia vaihtoehtoja ei esitetyn näytön perusteella voida riittävällä varmuudella poissulkea, vaan ne saavat pikemminkin tukea rikospaikalla tehdystä teknisestä rikostutkinnasta. Vaihtoehtoisten tapahtumainkulkujen poissulkeminen edellyttäisi, että avoimiksi jääviin kysymyksiin annettaisiin syytetyn vahingoksi vastauksia, jotka perustuisivat ratkaisevasti Anneli Auerin peruuttamiin esitutkintalausumiin ja myös liiaksi tuomarin omaan vakuuttuneisuuteen siitä, mitä asiassa on hänen näkemyksensä mukaan "oikeasti" tapahtunut. Tämä ei ole sallittua. Näin ollen syytteen tueksi esitetty näyttö ei riitä siihen, että Anneli Auerin katsottaisiin surmanneen Jukka Lahden syytteen teonkuvausten mukaisesti ja että hänet tuomittaisiin tästä rikoksesta rangaistukseen. Hovioikeudelle ei siten jää muuta vaihtoehtoa kuin hylätä syyte. Asia on ratkaistava epäselvässä tapauksessa syytetyn eduksi ( in dubio pro reo ). 

-------

5. Se, että hovioikeuden tuomio on äänestysratkaisu (2-1), ei heikennä enemmistön perustelujen vakuuttavuutta tai lopputuloksen oikeellisuutta. Hovioikeus tuomion antaminen kesti kauan eli ratkaisua saatiin odottaa neljä kuukautta sen jälkeen, kun hovioikeuden pääkäsittely lokakuussa päättyi. Niin kuin aiemmin olen jo ehtinyt blogissa ennakoida, tämä johtui ilmeisesti aika paljon siitä, että hovioikeuden jäsenet eivät ole päässeet lopputuloksesta yksimielisyyteen. 

6. Tapauksesta lausuntoja vuosikausia medialle jaelleet tai siitä mediassa kirjoittaneet asiantuntijat professori Matti Tolvasesta aina rikostoimittaja Jarkko Sipilään ovat sanoneet, että hovioikeuden äänestysratkaisu olisi "pahin mahdollinen vaihtoehto". Näissä lausunnoissa on kuitenkin lähdetty jonkinlaisesta yleisestä mielipiteestä eli siitä, että Ulvilan surmajutulle saataisiin vihdoin piste eikä korkeinta oikeutta valituslupahakemuksilla "vaivattaisi". 

7. Mutta jos tapausta ja pitkäksi venynyttä oikeusprosessia arvioidaan, niin kuin toki pitäisi, myös ja ennen muuta syytetyn kannalta, hovioikeuden äänestysratkaisu ei heikennä tippaakaan ratkaisun merkitystä ja arvoa. Perusteluistaan tuomio tunnetaan!  Hovioikeuden tuomio on erittäin hyvin perusteltu ja perustelujen valossa Auerin syyllisyydestä jää todellakin vähintäänkin varteenotettava epäily syyllisyydestä. Ketään ei voida tuomita syypääksi murhasta tai ylipäätään vakavasta rikoksesta sillä perusteella, että tuomari on intuitiivisesti vakuuttunut syytetyn syyllisyydestä. Syyte tulee näyttää toteen niin vakuuttavasti syytettä tukevalla näytöllä, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Perustelujensa lopuksi hovioikeus vetosi in dubio pro reo -sääntöön: Epäselvässä tapauksessa näyttökysymys on ratkaistava syytetyn eduksi.

8. Nyt alkaa - mediassa on jo alkanut - spekulointi sillä, onko hovioikeuden vapauttava tuomio sittenkään päätepiste jo kahdeksan vuotta kestäneen rikosjutun selvittämisessä. Syyttäjät ja poliisi punovat uusia juonia Auerin pään menoksi ja syytettä tukevaa uutta  selvitystä yritetään kaivaa edelleen esiin. Korkeimmalta oikeudelta tullaan hakemaan valituslupaa, se on selvä asia.

9. Aika merkillistä. Vielä hovoikeuden pääkäsittelyn aikana ja sen jälken kaikki asiantuntijat samoin kuin ns. asiantuntijat ovat kilvan vakuuttaneet, että nyt tämä riittää, eli hovoikeus antaa vihdoin lopullisen tuomion asiassa. Asiantuntijat ovat jo kauan sitten olleet varmoja, ettei korkein oikeus tule myöntämään Ulvila-jutussa valituslupaa. Mutta nyt kun hovioikeuden tuomio on saatu, samat asiantuntijat alkavat kiivaasti pohtia, mikä meni vikaan, kun heidän toivomaansa langettavaa tuomioita ei saatukaan, ja mitä voitaisiin jatkossa tehdä, ettei hovioikeuden tuomio jäisi voimaan!

10. Olen itse alusta lähtien ollut vakuuttunut siitä, ettei syytteen tueksi saatu näyttö, jota tutkijat ja syyttäjät ovat yrittäneet hankkia osin kyseenlaisilla tai kenties jopa laittomilla menetelmillä, tule riittämään langettavaan tuomioon, jos maasta löytyy oikeudenmukaisia ja taitavia tuomareita. Vaasan hovioikeudesta sellaisia tuomareita näyttää löytyvän.  

11. Ulvila-tapauksessa oikeus siis lopulta voitti, vaikka pirun kauan se kesti!

maanantai 16. helmikuuta 2015

915. KHO:sta kaksi pysäköintivirhemasua koskevaa päätöstä

1. Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi tänään 16.2.2015 kaksi pysäköintivirhemaksua koskevaa ratkaisua. Niistä vain toinen eli pysäköintikiekon sijaintia autossa koskeva tapaus on ylittänyt uutiskynnyksen, vaikka siitä KHO ei antanut ns. vuosikirjapäätöstä eli periaatteellisesti merkittävää päätöstä, vaan ainoastaan "alempiarvoisen" eli lyhyellä ratkaisuselosteella kuitatun päätöksen,  

2. Tapauksesta (taltionumero 388, diaarinumero 632/2/14)  on annettu seuraavanlainen lyhyt ratkaisuseloste (asiasanoina mm. "näyvä paikka" ja "lumen peittämä tuulilasi"):

Tieliikennelain 28 a §:n 2 momentin ja pysäköintikiekon käyttämisestä annetun liikenneministeriön päätöksen (924/1990) 3 §:n nojalla pysäköintikiekko on sijoitettava näkyvälle paikalle tuulilasin sisäpuolelle niin, että se on ulkoapäin luettavissa. Auton kuljettaja oli esittämänsä selvityksen mukaan sijoitanut pysäköintikiekon autossaan tuulilasin kuljettajan puoleiseen yläreunaan. Pysäköinnintarkastaja oli tarkastaessaan autoa, jonka uulilasi oli lumen peitossa, pyyhkinyt lumen vain tuulilasin alaosasta eikä ollut havainnut pysäköintikiekkoa. Tarkastaja ei ollut tarkemmin selvittänyt, oliko autossa tuulilasin sisäpuolella pysäköintikiekkoa. Korkein hallinto-oikeus katsoi jääneen näyttämättä, että auto oli ollut pysäköitynä pysäköintikiekon käyttöä koskevan säännöksen tai määräyjsen  vastaisesti. Pysäköintivirhemaksua ei ollut voitu määrätä.

3. Selvä tapaus, joka ohjaa pysäköinnintarkastajia tarkastamaan myös auton tuulilasin yläreunan, jonne pysäköintikiekko voidaan pätevästi asettaa. 

4. Toisessa eli pysäköintilipun katoamista koskevassa tapauksessa KHO antoi vuosikirjapäätöksen (KHO 2015:24). Se on otsikoitu seuraavasti

A oli pysäköinyt moottoripyörän maksulliselle pysäköintipaikalle ja oli kertomansa mukaan kiinnittänyt pysäköintiautomaatista saamansa pysäköintilipukkeen pyörän tuulilasin sisäpuolelle. Pysäköintilipuke oli tuntemattomaksi jääneestä syystä kadonnut, ja pysäköinnintarkastaja oli havaittuaan pysäköintiliputtoman moottoripyörän määrännyt A:n maksettavaksi pysäköintivirhemaksun. Pysäköinninvalvoja oli ilmoituksensa mukaan epäillyt A:n jättäneen pysäköintimaksun maksamatta. KHO katsoi, ettei A:n maksettavaksi voitu määrätä pysäköintivirhemaksua, koska tämä saadun selvityksen perusteella oli maksanut pysäköintimaksun eikä ollut menetellyt pysäköintilipukkeen kiinnittämisen osalta tieliikenneasetuksen 21 §:n ja pysäköintiautomaatissa olleen ohjeen vastaisesti.

KHO 2015:24

5. Ko. tapaus sattui Porvoossa. Pysäköinninvalvoja, jolle A teki oikaisuvaatimuksen, ja Helsingin hallinto-oikeus, jonne A valitti pysäköinninvalvojan päätöksestä,  eivät kumonneet maksua ja määränneet sitä palautettavaksi A:lle.  








lauantai 14. helmikuuta 2015

914. Ylinopeuksia

1. Myös tunnetut poliitikot ovat vain hihmisiä, jotka voivat syyllistyä samanlaisiin pikku rikkeisiin kuin heitä vaaleissa kannattavat äänestäjänsäkin. Otetaanpa tarkasteltavaksi kahden huippupoliitikon liikkennerikkomukset, ensin Erkki Tuomiojan (sd) ja sitten Sirpa Pietikäisen (kok).

2. Helsingin syyttäjänviraston tammikuussa vahvistaman rangaistusmääräyksen mukaan ulkoministeri Erkki Tuomioja syyllistyi kahteen liikennerikkomukseen viime vuoden syyskuussa. 

3. Tuomiojan kuljettaman auton - auton merkki tai vuosimalli ei valitettavasti ole tiedossa - ajonopeudeksi mitattiin automaattisessa nopeudenvalvonnassa Helsingin Mechelininkadun ja Eteläisen Hesperiankadun risteyksessä 49 km/h. Alueella on 40 km/h nopeusrajoitus. Ko. peltipoliisi on Helsingin tuottoisin sakkorysä ja siihen myös ulkoministerimme siis ajoi. 

4. Ylinopeutta tutkittaessa ilmeni, että Tuomiojan auto oli ollut katsastamattomuuden vuoksi käyttökiellossa reilun kolmen kuukauden ajan. Erkin olisi tullut katsastuttaa autonsa toukokuun loppuun mennessä. Kärsiikö Erkki vauhtisokeudesta, vai mistä ylinopeus johtui?

5. Poliisi kirjoitti liikenne-ja ajoneuvorikkomukseen syyllistyneelle Tuomiojalle yhdeksän päiväsakkoa, jotka tekivät ministerin tuloilla 1 359 euroa. Ulkoministerin päiväsakon rahamääräksi katsottiin siis 151 euroa.

6. Tuomioja on kertonut medialle, että totta kai tapaus harmittaa. Hän sanoo saaneensa sakon vain katsusrikkeen vuoksi, ylinopeuden osalta hän sai poliisilta ainoastaan huomautuksen. Mutta toki sakko ja huomautus on ankarampi sanktio kuin pelkkä sakko! Poliitikoille ja myös meille muillekin tyypilliseen tapaan ministeri selitti, että sakkojen "varsinainen alkusyy" ei ollut hänessä itsessään. Hän kertoo vieneensä auton huoltoon viime keväänä ja kehottaneensa huoltamon henkilökuntaa huolehtimaan auton katsastamisesta.  

7. Auto oli laitettu katsastuskuntoon, mutta sitä ei katsastettu. Ulkoministeri sanoo ottavansa "lopullisen syyt niskoilleen. Auton katsastamattomuus olisi ilmennyt huoltoliikeen laskusta, jos ministeri tai joku hänen monista avustajistaan taikka vaimonsa olisi tarkistanut laskun. Hyvä sentään, ettei ministeri ryhtynyt syyttämään huoltoliikettä myös ajamastaan ylinopeudesta.

8. Eilen Tuomioja kuittasi mokansa Yle Uutisille sanomalla lakonisesti, että "tällaista sattuuu". Näinhän se on, mutta sittenTuomioja jatkoi, että samanlaisia unohduksia on sattunut myös "poliisiautoillekin". Autot eivät kuitenkaan unohtele, vaan unohduksia tekevät auton omistajat.

9. Median julkistama Tuomiojan unohdus on toki pikkujuttu ja osoittaa, miten sinänsä mitättömiä asioita vaalitaistelun tiimellyksestä ja lööppejä revittäessä kaivetaan esiin. 

10. Tuomioja on istunut ulkoministerinä yli 10 vuotta ja monet pitävät häntä nykyhallituksen parhaimpana ministerinä. Helmikuun 6. päivänä Tuomiojasta tuli Suomen pitkäaikaisin ulkoministeri, sillä hän ohitti aiemmin sanottua kärkipaikkaa pitäneen Paavo Väyrysen, joka ehti olla ulkomisterinä 3939 päivää; kolmatta sijaa pitää hallussaan Ahti Karjalainen (3383 päivää).

11. Kuinka kauan Tuomioja aikoo jatkaa politiikassa ja ulkoministerinä? Tätä emme tiedä, mutta entisenä este- ja maratonjuoksijana Erkki lienee asettanut tässä suhteessa itselleen kovat tavoitteet. Tuomioja on kirjalija ja älykkö, joka ei noin vain malta heittäytyä pois politiikasta. UKK oli presidenttinä lähes 25 vuotta, aikooko Tuomioja olla ulkoministerinä yhtä kauan?

12. Mutta kun ministerillä ei ole lapsia ja hänen eukkonsakin pysyttelee näkymättömissä, niin mikäpä hänellä on häärätessä UM:ssä ja hallituksessa sekä lennellä lähes joka viikko ulkoministreiden huipputapaamisissa ja muissa vastaavanlaisissa kissanristiäisissä. Siellä ne ihanat korkeat ulkopoliittiset naisjohtajat odottavat kiihkeästi Erkkiä ja hänen poskisuudelmiaan. Silloin tällöin Erkki muistaa käydä parturissa siistiytymässä, mutta on sentään yksi asia, joka pysyy ja seuraa aina Erkkiä: Sadankomitean merkki pikkutakin vasemmassa kauluksessa.  

13. Jos Tuomioja olisi porvari tai vaikkapa vain keskustalainen, hänet olisi jo ajat sitten palkittu korkeilla kunniamerkeillä, erilaisilla käädyillä ja jopa arvonimillä. Sosialistina Erkki ei ole kuitenkaan ottanut vastaan kunniamerkkejä. Tämä on niin positiivinen asia, että hänet voidaan valita myös seuraavan hallituksen ulkoministeriksi! Kunhan hän vain lakkaisi höpöttämästä, että "kun Itä-Ukrainaan on nyt saatu tulitauko, niin Venäjä-pakotteista voidaan pikkuhiljaa luopua". Puheet tulitauosta ja sen pitävyydestä ovat nimittäin täysin ennenaikaisia.

14. "Europarlamentaarikko kaahasi hurjaa vauhtia". Näin uutisoi Iltalehti kaksi päivää sitten ja jotkut muutkin tiedotusvälineet noteerasivat asian. Tämä parlamentaarikko, ex-ympäristöministeri ja kansanedustaja on Sirpa Pietikäinen (kok), joka syyllistyi ylinopeuteen Hämeenlinnanväylällä Helsingissä viime lokakuussa. 

15. Poliisi mittasi Pietikäisen ajonopeudeksi 124 km/t alueella, jossa on 80 kilometrin nopeusrajoitus. Syyttäjä vahvisti Pietikäisen rangaistusmääräyksen tammikuussa. Hänet tuomittiin liikenneturvallisuuden vaarantamisesta 22 päiväsakkoon á 148 euroa eli maksamaan sakkoa 3 256 euroa. 

16. Aikamoista ylinopeutta, joka alkaa lähennnellä törkeää liikenneturvallisuuden vaarantamista. Koska poliitikon ajo tapahtui hiljaisen liikenteen aikana eli kello 10 jälkeen, poliisisedät vähensivät Pietikäisen sakkorangaistuksesta kaksi päiväsakkoa. Tosin kello 10 aamupäivällä liikenne mainitulla väylällä ei yleensä liene kovin hiljaista.

17. Pietikäinen määrättiin ylinopeuden vuoksi muutaman viikon kestäneeseen ajokieltoon. Pietikäinen ei kiistänyt tekoaa ja piti saamaansa rangaistusta oikeudenmukaisena sanktiona. Hän oli ollut hoitamassa sairasta äitään ja lähtenyt sen jälkeen ajamaan kiireesti Amnesty Internationalin tilaisuuteen, jonne hän oli lupautunut puhujaksi. Erkki Tuomiojan tapaan Pietikäinen mainitsi toimittajalle lopuksi, että "tällaisia tilanteita sattuu".

18. Jotkut saattavat vielä muistaa, että Sirpa Pietikäinen tuomittiin vuonna 2003  Hämeenlinnan rautatieasemalla tapahtuneesta törkeästä rattijuopumuksesta ehdolliseen 40 päivän vankeusrangaistukseen ja oheissakkoon. Tuomion johdosta Pietikäinen luopui ehdokkuudestaan vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. Hän oli kansanedustajana 1983-2003. Europarlamentin jäsenenä eli meppinä Sirpa Pietikäinen on ollut vuodesta 2008 lähtien. Hän oli ympäristöministerinä Esko Ahon hallituksessa 1991-95.

19. Sirpa Pietikäinen on 55-vuotias kauppatieteen maisteri, joka valittiin eduskuntaan 24-vuotiaana. Hänen perheeseensä, jos niin voi sanoa, kuuluu elämänkumppanina Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä (49). Pietikäinen pääsi europarlamenttiin vuonna 2008 Alex Stubbin varamiehenä, kun vm. siirtyi Ilkka Kanervan jälkeen Suomen ulkoministeriksi.

20. Pietikäinen on kova touhuamaan ja hänet tunnetaan lukuisista sivutomistaan. 750 EU-parlamentaarikon joukosta hänellä kymmenenneksi eniten sidonnaisuuksia ja sivutoimia. Pietikäisellä sidonnaisuudet ovat laajemmat kuin yhdelläkään toisella pohjoismaisella mepillä. Muut suomalaiset mepit jäävät tässä suhteessa kauas Pietikäisestä. 

21. Pietikäinen sanoo olevansa kansalaisjärjestöihminen, mikä ei ole sinänsä ihme, sillä lapsettomalla ja perheettömällä naispoliitikoilla riittää toki aikaa vaikuttaa ja touhuta. Laaja verkostoituminen edistää politiikon tunnettavuutta ja tuo hänelle vaaleissa lisä-ääniä. Pietikäinen on ollut mukana erilaisissa järjestöissä ja yrityksissä laidasta laitaan, hän kuuluu esimerkiksi hissiyhtiö Koneen (vuodesta 2006 alkaen) ja Lammin Säästöpankin hallituksiin sekä Fortumin sidosryhmien neuvottelukuntaan. Sirpa on esitellyt runsasmuotoisia sulojaan suurelle yleisölle HS:n kuukausiliitteessä julkaistavassa alastonkuvasarjassa.

22. Kyllä tuollaisilla meriiteillä ja avuilla luulisi olevan kysyntää kokoomuksen ministerinä tai vaikkapa vuoden 2018 presidentinvaalien ehdokkaana. Jos Tarja Halonen on valittu presidentiksi, niin silloin myös Sirpa Pietikäisellä voisi olla hyvät mahdollisuudet tulla valituksi. Pietikäinen ei ole konservatiivi, vaan kuuluu kokoomuksen vasemman laidan kulkijoihin. Hänen puolueensa voisi olla yhtä hyvin Sdp tai vihreät. 

    















perjantai 13. helmikuuta 2015

913. Pääministerin kielitaito

1. Pääministeri Alexander Stubb on tunnettu sujuvasta esiintymistyylistään ja hyvästä kielitaidostaan, etenkin täydellisen englannin kielen käytöstä. Hän on antanut monia haastatteluja ulkomaisille tv-kanaville, viimeksi tällä viikolla mm. BBC:lle. Brittiläiset toimittajat ovat ihastelleet Stubbin englantia. Stubb antoi alkuviikosta haastattelun BBC:n HARDtalk-ohjelmassa, katso tästä.  

2. Muiden pääministerien ja EU-johtajien kokouksissa Stubb esiintyy tyyllikkän rennosti. Tämä ilmeni viimeksi eilen, jolloin Brysselissä pidettiin Eurooppa-neuvoston huippukokous. Tv-kuvissa Stubb käveli ja jutteli pääministeri David Cameronin kanssa, kummallakin miehellä toinen käsi rennosti housun taskussa. Alex tervehti kollegoitaan ystävällisest hymyillen ja selkään taputellen.

3. On sääli, jos Stubb joutuu, niin kuin nyt näyttää, luopumaan eduskuntavaalien jälkeen pääministerin paikalta. Jos kokoomus on mukana hallituksessa, puolue nimennee Stubbin ulkomisteriksi.

4. Gallupkyselyjen valossa näyttää jokseenkin varmalta, että uudeksi pääministeriksi nousee keskustan Juha Sipilä.  Hyvä mies ja paras keskustasta, mutta meidän tulisi toisaalta muistaa, että pääministerltä vaaditaan myös ulko- ja eurooppapolitiikan osaamista. Tämä edellyttää hyvää englanninkielen taitoa.

5. Miten käy Juha Sipilältä englanti? Asiasta ei ole juuri näyttöä. Tänään Ilta-Sanomien verkossa on kuitenkin julkaistu videopätkä, josta voi päätellä, miltä Sipilän engelska kuulostaa. Katso tästä

6. Eihän tuo kovin hyvältä ja sujuvalta kuulosta. Jonkinlaista Ahti Karjalaisen aikoinaan käyttämää tankeroenglantia - toisinaan puhutaan myös "ralli-englannista" - Sipilä klipissä haastelee, vaikka hänen tarkoituksenaan näyttää olevan nauraa englanniksi ja lyödä toimittajan hänelle esittämät kysymykset leikiksi. Sipilän esiintyminen on hieman samanlaista kuin toissapäivänä, jolloin hän joutui pitämään infotilaisuuden kepulle kiusalliseksi muodostuneen keskiolutkysymyksen johdosta.

7. I-S:n juttu on kirvoittanut lukijoilta yli 200 kommenttia. Vaikka käsitykset jakautuvat, kommentoijien niukka enemmistö tuntuu pitävän Sipilän vastauksia melko alkeellisena "peruskepulaisena tankeroenglantina" ja luonnehtivat Sipilän esiintymistyyliä toteamuksella "melkein kuin Paavo. M. Petäjä, mut ei ihan". Joidenkin mielestä Juha Sipilän englanti on samaa tasoa kuin Sauli Niinistön.

torstai 12. helmikuuta 2015

912. Itä-Ukrainaan uusi hutera tulitauko

1. Itä-Ukrainan kriisiä koskevissa Minskin neuvotteluissa on tänään päästy tulitaukoa koskevaan sopimukseen. Rauhansopimukseen ei päästy eikä kukaan sellaista edes kuvitellut mahdolliseksi. Tulitauko ei ala heti, vaan vasta lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Siihen asti osapuolet yrittävät edetä ja taistelut saavat riehua valtoimenaan, joten sotilaita ja siviilejä ehtii kuolla vielä monta sataa. 

2. Minskissä sopua hierottiin Ukrainan, Venäjän ja Ranskan presidenttien sekä Saksan liittokansleri Angela Merkelin johdolla. Tulitaukoa koskevan asiakirjan allekirjoittivat myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön edustajat. Myös kaksi separistijohtajaa eli Luhanskin ja Donetskin "kansantasavaltojen" johtajat olivat Minskissä ja allekirjoittavat suunnitelman rauhansopimuksen toteuttamiseen tarvittavista toimenpiteistä. Ukrainan johto on johdonmukaisesti kieltäytynyt neuvottelemasta terroristeina pitämiensä venäjämielisten separistien kanssa.

3. Angela Merkelin mukaan Vladimir Putin painosti ko. sepraristijohtajat hyväksymään tulitaukosopimuksen, muutoin koko sopimusta ei olisi syntynyt. Venäjän rooliin kriisin ratkaisemisessa on kuitenkin syytä suhtautua skeptisesti. Venäjä on Venäjä  - ryssä on ryssä vaikka voissa paistaisi. Putin ja venäläiset ovat kivenkovaa väittäneet, ettei Venäjä ole kriisin osapuoli, vaikka kaikki tietävät, että Itä-Ukrainan kapina-alueelle on tullut vuoden aikana tuhansittain venäläisiä sotilaita, joista osa on otettu vangiksi, monta sataa heistä on myös kaatunut. Venäjän raja ei ole Ukrainan kontrollissa, vaan venäläiset ylittävät rajan kuin sitä ei olisi olemassakaan. Separistit sotivat venäläisten moderneilla aseilla, kun taas länsimaat eivät ole olleet halukkaita antamaan Ukrainan armeijalle aseapua. 

4. Tulitaukosopimuksen mukaan osapuolten on määrä vetää raskas kalusto pois sota-alueelta, tämä operaatio alkaa kaksi päivää tulitauon alkamisen jälkeen ja siihen on varattu aikaa kaksi viikkoa. Minskissä sovittiin myös sotavankien vapauttamisesta puolin ja toisin tietyn määräajan kuluessa. Venäjän vastaisen rajan tulisi tulitaukosopimuksen mukaan olla Ukrainan kontrollissa "vuoden loppuun mennessä", mutta tästä ei ole minkäänlaisia takeita. 

5. Vaikeita asioita, joiden toteutumisesta ei ole minkäänlaisia takeita, on todella paljon. Tulitaukosopimuksessa puhutaan kapina-aluiden autonomiasta ja siellä järjestettävistä vaaleista, mutta vaalien aikataulusta ei sanota mitään. Jonkinlaisena hurskaana toivomuksena on sovittu siitä, että vieraiden maiden sotavoimien ja palkkasotureiden tulee vetäytyä kriisialueelta, mutta tämä vaatii erillisen sopimuksen tekemistä. Ukrainan presidentti  Petro Poroshenkon mukaan Venäjä asetti neuvotteluissa Ukrainalle täysin mahdottomia ehtoja, joihin ei voitu suostua. Venäjä vaati esimerkiksi Ukrainan armeijaa vetäytymistä tai antautumista taikka poistumaan kiistanalaiselta Debaltseven alueelta, jossa venäläisten avustamat separistit ovat motittaneet Ukrainan joukkoja.

6. Ranskan presidentti Francois Hollande ja liittokansleri Angela Merkel kertoivat olevansa varovaisen toivekkaita tulitauon suhteen, vaikka mitään läpimurtoa ei Minskissä tehtykään. Vladimir Putin ei ole arvioinut tulitaukoa, mutta jotakin venäläisten suhtautumisesta kertoo se, että Ukrainan mukaan Venäjältä saapui Itä-Ukrainaan juuri Minskin neuvottelujen aikana viime yönä 50 tankkia, 40 panssaroitua ajoneuvoa ja 40 ohjusjärjestelmää. Samaan aikanaan kun neuvotteluissa sovitaan raskaan kaluston ja vieraiden joukkojen poisvetämisestä, Venäjältä saapuu siis "rajan" yli sotanäyttämölle yhä uusia joukkoja ja raskasta kalustoa. Venäläiset ovat kertoneet aloittavansa sotaharjoituksia kahdellatoista Itä-Ukrainan rajan läheisyydessä olevalla alueella.

7. EU-maiden johtajat kokoontuvat tänään Brysselissä, jossa Merkel ja Hollande selostavat heille tulitaukosopimuksen sisältöä. Presidentti Sauli Niinistö piti tänään Mäntyniemessä tulitaukoa "hyvänä alkuaskeleena", vaikka se jättääkin suuren joukon vaikeita ja epäselviä kysymyksiä avoimeksi. Samanlaisia kommentteja ovat esittäneet myös pääministeri Alex Stubb ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Soini. Niinistö ja Stubb korostavat tappamisen tai verenvuodatuksen lopettamisen tärkeyttä, mutta tämä ei ole suinkaan itsestäänselvyys, vaan edellyttää, että tulitauko todella pitää.

8. Itä-Ukrainan kriisiä koskeva ensimmäinen tulitaukosopimus tehtiin Minskissä syyskuun alussa viime vuonna. Tulitauko ei kuitenkaan pitänyt, vaan sodankäynti on jatkunut lähes koko ajan ja tulitauon aikana sodassa on saanut surmansa yli tuhat sotilasta ja siviiliä. Itä-Ukrainan kriisi on vaatinut tähän mennessä kaikkiaan lähes 6 000 kuollutta ja kymmenet tuhannet ihmiset ovat vammautuneet.

9. Pitääkö Minsk II -tulitaukosopimus ja kuinka kauan? Kriisin osapuolten välillä niin paljon vaikeita ja ratkaisemattomia kysymyksiä, että on aika helppoa ennustaa, että tulitauko ei mikään läpimurto, vaan sodankäynti ja verenvuodatus tulevat jatkumaan. Itä-Ukrainasta saadaan uusi jäätynyt konflikti. Sillä tarkoitetaan konfliktia, jolle ei ole löydetty ratkaisua, mutta jonka aiheuttamat asetelmat ovat jääneet voimaan. Sellaisia on esimerkiksi Kyproksella sekä venäläisten aiheuttamana Etelä-Ossetiassa, Abhasiassa ja Transnistriassa. Yksi venäjämielinen separistijohtaja on jo tänään uhonnut BBC:lle, ettei hän aio noudattaa tulitaukoa.

10. Eduskunnan kyselytunnilla tänään jotkut vasemmiston edustajat eivät vaikuttaneet olevan huolissaan Venäjästä ja sen separisteille antamista aseista, vaan tiedoista, joiden mukaan presidentti Barck Obama pohtii aseiden toimittamista Ukrainana armeijalle, jos tulitauko ei pitäisi. Tämä vaikuttaa oudolta. Yllättävää oli myös ulkoministeri Erkki Tuomiojan eduskunnan kyselytunnilla esittämä ajatus, jonka mukaan Venäjä-pakotteista luopuminen voitaisiin ottaa esiin jo nyt eli ennen kuin tulitauko on edes alkanut. 

11. Tulitauon pitämisen edellytykset ovat hyvin heikot. Todennäköistä on, että separistit jatkavat terroritekoja ja sotimistaan, venäläiset puolestaan jatkavat separistien avustamista kaikin mahdollisin keinoin. Kun Ukraina ei voi valvoa rajaa, tuvat venäläiset tulitauosta piittaamatta Itä-Ukrainaan edelleen raskasta kalustoa, muita aseita sekä joukkoja. Informaatiosota tulee laajenee ja Baltian maat kokevat asemansa entistä uhatummaksi. Venäjä kiistää olevansa kriisin osapuoli ja vaatii "Kiovan fasistien" ja Ukrainan armeijan perääntymistä sekä Itä-Ukrainan separistialueiden itsenäisyyden tunnustamista. Yhdysvallat aloittaa aseiden toimittamisen Ukrainan armeijalle. Ilkka Kanervan mukaan Puola ja Liettua ovat jo lähettäneet Ukrainalle aseita.

keskiviikko 11. helmikuuta 2015

911. Keskioluttieto keskustan omista riveistä

1. Keskustan kansanedustaja ja "vanha emäntä" Sirkka-Liisa Anttila (71) väitti eilen eduskunnan täysistunnossa, että maanantaina julkisuuteen vuodettu  tieto keskustan halusta palauttaa keskiolut kaupoista Alkon hyllyille olisi ollut lähtöisin kokoomuksen taholta. Anttila käytti myöhemmin sanontaa kokoomuksen "likaisen temppujen osasto".

2. Anttila vastasi eduskunnan täysistunnossa kansanedustajan Ben Zyskowiczin kommenttiin, jonka mukaan keskusta olisi aloittanut normien purkamisen keskioluen siirtämisellä pois ruokakaupoista. 

– Keskiolut, siitä saa edustaja Zyskowicz ja kokoomus itse katsoa peiliin, se on rakennettu miina, Anttila sanoi. Hän tarkensi myöhemmin STT:lle ko. lausuntoaan näin:

– Epäilen vahvasti, että tämä koko juttu on kehitelty siellä kokoomuksen puolella. Likaisten temppujen osasto lienee liikkeellä.

3.  Kansanedustaja Anttila epäili mainitusta likaisesta tempusta myös Panimoliittoa, koska liittoa johtava Elina Ussa on aiemmin toiminut kokoomuksen ministereiden, eduskuntaryhmän ja europarlamenttiryhmän avustajana. Anttilan kielenkäyttö kummastuttaa, sillä maanantaina julkistettu tieto ei ole väärä eikä sen kertomisessa julkisuuteen ollut mitään likaista. Likaiseksi voi sitä vastoin kutsua tapaa, jolla vastuu tyhmästä vaalitavoitteesta yritetään vierittää kilpailevan puolueen kontolle.

4. Anttila oli kuitenkin väärässä, sillä tänään mainitun olutjutun Stara.fi -sivustolle kirjoittanut toimittaja Jocka Träskbäck tyrmäsi Anttilan väitteet perättömiksi. Träskbäck kiistää olleensa "kokoomuksen asialla", sillä hän ei ole kokoomuksen jäsen ja hänen suhteensa kokoomuksen on muutenkin "hyvin etäinen". Keppana-asiaa ei syötetty hänelle kokoomuksen taholta.

5. Träskbäck kertoo saaneensa vinkin juttuunsa keskustaväen omista riveistä puolueen viime viikonvaihteen Tallinnan vaaliristeilyllä. Risteilyn kaikki osanottajat eivät ole varmaankaan tyytyneet hörppimään laivalla ainoastaan keppanaa, vaan kepulaisten janoisista kurkuista lienee valunut alas runsaasti myös väkeviä alkoholijuomia. 

6. Träskbäckin mukaan on tavallista, että risteilyillä tai muissa vastaavissa tilaisuuksissa taikka puoluekokousten jatkoilla "ihmiset puhuvat juovuksissa usein ohi suunsa" ja "joskus vieressä sattuu olemaan liikaa korvia." 

7. Träskbäckin mukaan kaikki keskustalaiset eivät ole olleet tyytyväisiä keskustan puoluehallituksen vuonna 2013 tekemään ehdotukseen keskoluen siirtämisestä Alkoon. Tätä ei sovi ihmetellä, sillä voisihan ko. "uudistus" merkitä satojen tai jopa tuhansien keskioluen myynnillä pinnalla pysyvien pikkukauppojen ja kioskien toiminnan päättymistä ja tuhansien ihmisten joutumista työttömäksi.

8. Toissapäivänä, jolloin keskustalle ikävä ja kiusallinen keskiolutkanta tuli julki, puheenjohtaja Juha Sipilä tyytyi tapojensa mukaan pysyttelemään vaitonaisena taustalla. Sipilä jätti selittelyt puoluesihteeri Timo Laaniselle (Vaha-Timo)  ja muulle puoluetoimiston väelle. Timo Laaninen kertoi maanantaina reilusti, että kyllä, keskioluen poistaminen ruokakaupoista, kioskeista ja huoltamoista sisältyy puolueen vaaliohjelmaan. 

9. Kun häly eilen vain kasvoi, Juha Sipilän oli pakko tulla julkisuuteen ja pitää info, jossa hän yritti lyödä koko tapauksen vitsiksi. Sipilän mukaan keskustaa on - tietenkin - "ymmärretty väärin", sillä puolueen vaaliohjelmassa ei ole edes ollut keskioluen siirtämistä pois ruokakaupoista. Puolueen 2013 yksimielisesti hyväksymä alkoholipoliittinen linjaus, johon keppanaehdotus sisältyy, on Sipilän mukaan vain "taustapaperi". Näin siitä huolimatta, että netissä julkaistussa keskustan vaaliohjelmassa on linkki ko. alkoholipoliiittiseen ohjelmaan ja se löytyy myös  Sipilän lanseeraamasta vaalikakkarasta. Vasta eilen Sipilä määräsi mainitun linkin poistettavaksi.

10. Tämä on johtaville poliitikoille tyypillistä saivartelua ja pelin politiikkaa, jolla ei haluta vaarantaa puolueelle gallupeissa luvattua vaalimenestystä ja pääministeripuolueen asemaa. Jos puoluesihteeri ja puheenjohtaja eivät  tiedä, mitä asioita, kysymyksiä ja tavoitteita puolueen vaaliohjelmaan sisältyy, on kyse huonosti hoidetusta vaalivalmistelusta. Voidaanko keskustan muitakaan vaalitavoitteita ja "taustapapereita" ottaa todesta, jos puolueen puheenjohtaja on valmis luopumaan jostakin tärkeästä ohjelmasta vain siksi, että ohjelmajulistus on puolueen vaalimestystä ajatellen kiusallinen?


maanantai 9. helmikuuta 2015

910. Kepun vaaliohjelmasta: keskiolut pois kaupoista

          Kansalaiset, olen taas käytettävissä…keskioluelle sanon ei

1. Eduskuntavaaleihin on aikaa enää kaksi kuukautta. Puolueiden gallupykkösellä keskustalla (Kepu) menee  todella lujaa. Puolueen kannatus hipoo 26-27 prosenttia eikä kannatuksen taittumista ole ollut näköpiirissä. 

2. Keskustalaisen perusväen lisäksi lähes kaikki muutkin puolueet ja johtavat poliitikot haluavat olla puheenjohtaja Juha Sipilän (kesk) kavereita. Sipilän tulossa olevaan hallituksen pyrkivät kiivaasti Timo Soini ja persut, Antti Rinne ja demarit, kokoomus, Ville Niinistön vihreät, vasemmisto aina niin kovin hallituskipeän Paavo Arhinmäen johdolla sekä tietenkin Päivi Räsänen ja kristlillinen liitto. 

3. Ainoa puolue, joka ei ole vielä ilmoittanut hallitushaluistaan, on RKP. Mutta ruotsalaisten ei tarvitse edes sanoa tai toivoa mitään, sillä ilman muuta on selvää, että RKP on mukana myös seuaavassa hallituksessa olkoon pääministerinä sitten kuka tahansa. Toivottavasti RKP ymmärtää sentään jättää nykyisen oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin hallituksen ulkopuolelle.

3. Keskustan tulossa oleva vaalivoitto on houkutellut ehdokkaiksi puolueen lähes kaikki entiset ja vielä jotenkuten kynnelle kykenevät konkarit, joiden joukossa on myös ei-istuvia entisiä kansanedustajia Matti Vanhasen ja Olli Rehnin johdolla. Ehdokkaksi on haalittu myös Perheyritysten Liiton puheenjohtaja Anne Berner, joka ei toki ole minkään sortin kepulainen, vaan pesunkestävä ruotsinkielinen kokoomusporvari. Berner on myös Sveitsin kansalainen, joka puhuu kotiloissaan sveitsinsaksaa. Bernerin mukaan hänen puoluekantansa vaaliehdokkaana ratkaisi yksinkertaisesti se, että hänellä on paremmat mahdollisuudet päästä eduskuntaan keskustan kuin kokoomuksen ehdokkaana. Konkariehdokkaiden joukosta puuttuu itse asiassa vain Tanja Karpela, tämä entinen kulttuuriministerimme.

4. Olli Rehnistä on tarkoitus tehdä Sipilän hallituksen ulkoministeri tai ainakin valtionvarainministeri, Matti Vanhasesta on tulossa vähintään vähintään puolustusministeri ja Anne Berneristä kenties työ- ja elinkeinoministeri, jos hän lyö vaaleissa niin ikään Helsingistä Arkadianmäelle yrittävän Paula Lehtomäen. Lehtomäki laulaa karaokea paremmin kuin Berner - ainakin äänekkäämmin - mutta riittääkö tämä vanha kosti enää nostamaan Talvivaara-veteraania hallitukseen? Nähtäväksi jää, mitkä ministeröt voitaisiin uskoa sellaisten veteraanien kuin esimerkiksi Mauri Pekkarisen tai Seppo Kääriäisen johdettaviksi, jos mainittuja herroja enää ylipäätään huolitaan hallitukseen. Selvää on, että vaikka Paavo Väyrynen valittaisiin eduskuntaan, hänet saatetaan kohteliain sanakääntein takaisin Brysselin koneeseen ja EU-parlamenttiin.

5. Keskusta on julkaissut hyvin ympäripyöreän ja mitäänsanomattoman strategisen hallitusohjelman, jonka nimeksi on pantu komeasti Suomi kuntoon.  Sen mukaan kepu lupaa, että Sipilän hallituskaudella, jota on määrä kestää ainakin kahdeksan (8) vuotta, "Kodeissa voidaan hyvin", "Suomesta tulee luovuuden kärkimaa", "Suomi nousee julkisen sektorin mallimaaksi", "Suomesta tulee biotalouden edelläkävijä" ja sokerina pohjalla vaatimaton lupaus, jonka mukaan  "Suomeen saadaan 10 vuoden aikana 200 000 työpaikkaa lisää".

6. Keskusta ja Sipilä aikovat siis voittaa vaalit tyypillisten vaalilupausten avulla, suomeksi sanottuna siis keplottelemalla, sillä jokainen ymmärtää, ettei edellä lueteltuja lupauksia ole mahdollista saavuttaa. Keinoista, joilla asetettuihin tavoitteisiin päästäisiin, ei ohjelmassa kerrota juuri mitään konkreettista. Keskustalta samoin kuin muiltakin suurilta puolueilta on jo kuukausien ajan perätty leikkauslistaa, jota hallitus tulisi noudattamaan, jos ao. puolue on hallituksessa, mutta sellaista keskustakaan ei ole suostunut kertomaan. Sipilä on tyytynyt mainitsemaan, että siihen listaan palataan sitten myöhemmin. Saa nähdä, tapahtuuko tämä ennen vaaleja vai vasta niiden jälkeen.

7. Viime viikonlopun vaaliristeilyllä, jonka keskusta teki Queen Baltic -laivalla Tallinnaan, Sipilä esitteli vaimonsa Minna-Marian, jonka 340 000 euron suuruiset pääomatulot ylittivät vuoden 2013 verotuksessa Juhan tulot kolminkertaisesti. Juha Sipilä lupasi, että hänen johtamansa uusi hallitus antaa lisää rahaa lastensuojeluun, omaishoidon tukeen ja perheiden - ei siis vanhusten - kotipalveluihin. Sipilä laskeskeli, että valtion tulee säästää seuraavalla hallituskaudella menoja vähintään 2,3 miljardilla eurolla.

8. Siitä vain, hyvät ihmiset, kaikki äänestämään keskustaa, joka lupaa nostaa Suomen ja sen kansalaiset johtavaksi tai onnellisimmaksi kansakunnaksi miltei kaikilla mitattavissa olevilla elämän alueilla! Minä en kuitenkaan äänestä keskustaa, jollei puolue pysty konkreettiseen ohjelmaan, jossa kerrotaan myös keinot, joilla asetettuihin tavoitteisiin olisi mahdollista päästä ja jos puolue ei rohkene kertoa leikkauslistoja julkisesti ja hyvissä ajoin ennen vaaleja. On selvää, että valtion tulee säästää seuraavalla vaalikaudella menojaan paljon enemmän kuin mitä Sipilä on kertonut, luultavasti vähintään 5-6 miljardia euroa. Kansalaisille ja äänestäjille ei pitäisi mennä antamaaan katteettomia vaalilupauksia eikä lupaamaan lisää rahaa sillon, kun maassa tulisi päin vastoin säästää lisää. Ihmisille ei tulisi luvata, että jos äänestätte meitä ja puoluettamme, niin saatte "kymmenen hyvää ja kahdeksan kaunista". 

9. Näissä vaikeissa ellei peräti synkeissä taloudellisissa oloissa ainoa asia, jonka vastuullinen poliitikko saisi vaaleissa luvata, voidaan kiteyttää kolmeen sanaan: verta, hikeä ja kyyneliä.

10. Yhteen asiaan keskustan vaalimenestys voi vielä karahtaa pahemman kerran. Tänään nimittäin kerrottiin, että puolue aikoo pitää edelleen voimassa puoluehallituksen vuonna 2013 tekemän päätöksen, jonka mukaan keskiolut tulee vetää pois ruokakaupoista ja kioskeista ja siirtää takaisin Alkon hyllyille. 

11. Siis tällainen "uudistus" olisi kepun valtakaudella tulossa Suomeen, jossa alkoholin kulutus on kuitenkin ollut jo 6-7 vuotta laskussa. Olisihan tuossa jo "leikkausta" kerrassaan. Mutta kuten Olvin markkinointijohtaja Olli Heikkilä on jo ehtinyt todeta, keskustan sanotussa ajatuksessa ei olisi järjen häivää. Maaseudulla pikkukaupat pysyvät nipin napin hengissä juuri yksinomaan keskioluen myynnillä. Jos keskiolut passitettaisiin takaisin Alkoon, kävisi niin, etteivät ihmiset tyytyisi tulemaan kapasta ulos vain sixpackillinen keskiolutta kainalossaan, vaan Alkosta ostettaisiin toki samalla kertaa myös viinaa.

12. Johan pomppas, kepuväki! Tämä saattoi olla Juha Sipilän ensimmäinen iso virhe. Kaikkien janoisten ystävät, liittykää vaaleissa yhteiseen rintamaan ja estäkää keskustan nousu maan suurimmaksi puolueeksi, jottei puolueen katala suunnitelma keskioluen poistamisesta kaupoista toteutuisi!

Voihan keppana!

909. Käännösvirheitä ym. hybridisodankäyntiä

1. Presidentti Sauli Niinistö osallistui viime viikonvaihteessa Münchenin turvallisuuskokouksen yhteydessä järjestettyyn keskustelutilaisuuteen yhdessä Ukrainan, Liettuan ja Bulgarian presidentin kanssa. 

2. Niinistöä haluttiin kuulla Münchenissä kuulla erityisesti siksi, että Suomella on pitkä kokemus Venäjän kanssa toimimisesta. Muistissa on myös Niinistön viime elokuussa oma-aloitteisesti tekemä Sotshin matka, jolloin hän tapasi presidentti Vladimir Putinin Ukrainan kriisin merkeissä.

3. Eilen Suomen ulkoministeriö vaati oikaisua venäläisen uutistoimiston Interfaxin uutiseen, jossa siteerattiin väärin Sauli Niinistön Münchenin kokouksessa lausumia sanoja. 


4. Niinistö sanoi lausunnossaan, ettei Venäjää pidä "kokonaan eristää". Interfaxin kautta levinneessä uutisessa Niinistön kerrottiin kuitenkin vaatineen Venäjän "täydellistä eristämistä". Niinistön lausuma on siten kääntynyt käännösvirheen takia tavallaan päälaelleen.


5. Interfax korjasi tekemänsä käännösvirheen ja ilmoitti siitä Suomen ulkoministeriölle. Interfax ei ole kuitenkaan pahoitellut virhettään, mitä Suomessa on ihmetelty. Suomen UM olisi edellyttänyt virheen kunnollista oikaisua eli sitä, että Interfax olisi maininnut virheestä ja sen korjauksesta. Näin ei kuitenkaan toimittu, vaan Interfax ainoastaan muokkasi alkuperäistä tekstiään.

6. Presidentti  Niinistöltä kysyttiin Münchenissä arviota Venäjän tavoitteista Ukrainassa. Niinistö vastasi sanomalla, ettei loogista suunnitelmaa näytä olevan, mutta tarkoituksella ylläpidetään epävakautta.

”Sen tiedän, mikä ei ole hyvä: Venäjän ei pidä antaa rikkoa kansainvälisiä sääntöjä ilman seurauksia. Mutta Venäjää ei myöskään pidä kokonaan eristää.”

7. Uutistoimisto Interfax uutisoi asian niin, että Niinistö olisi ehdottanut Venäjän ”täydellistä eristämistä”:

– Jotta meillä olisi hyvä Venäjä-politiikka, niin minä tiedän, mitä se ei ole. Ei saa olla niin, että me sallimme Venäjän talloa kansainvälisiä sopimuksia ja päätöksiä ilman seuraamuksia. Seuraamuksia täytyy olla. Ja on vielä yksi elementti – Venäjän täydellinen eristäminen.

8. Suomalaiset ovat ottaneet Interfaxin virheestä ymmärrettävästi nokkiinsa, sillä Venäjää ja Putinia ei haluta Ukrainan kriisin ja turvallisuuspoliittisen tilanteen vuoksi ärsyttää. Mediassa tapauksesta on vedetty isoja otsikkoja tyyliin "Venäjällä leviää paha käännösvirhe Niinistön sanoista", "Suomi vaatii Interfaxilta oikaisua";  "Vääristeltiinkö Venäjällä tahallisesti Niinistö-uutista"? (tutkija Hanna Smith); "Virheellä voi olla kauskantoisia vaikutuksia";" Käännösvirhe vai pelottelua" jne.

9. Interfax kiisti vääristelleensä Niinistön lausumaa tahallaan, koska kyse oli tahattomasta käännösvirheestä. Niinistön ko. toteamusta ei ilmeisesti löydy hänen kokouksessa pitämästään puheesta, vaan käännös perustuu presidentin haastattelulausumaan.

9. Aleksanteri-instituutin ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijat, kuten esimerkiksi Mika Aaltola, näyttävät olevan sillä kannalla, että Venäjä, jossa tiedotusvälineet ja uutistoimistot ovat vankasti Kremlin valvonnassa ja talutusnuorassa, halusi käännösvirheellään pelotella ja säikyttää Suomen ulkopoliittista johtoa. He voivat olla hyvinkin oikeassa.

10. Interfaxin virheessä saattaa olla kysymys tahallisesta virheellisen propagandan levittämisestä, joka on yksi hybridisen sodankäynnin laji. Hybridillä sodankäynnillä tarkoitetaan aseellisen sodankäynnin ja aseettomien vaikutuskeinojen, kuten esimerkiksi juuri propagandan yhdistelmää, tai vai jälkimmäisellä tavalla tapahtuvaa uhkailua ja pelottelua. Esimerkiksi puolustusminsteri Carl Haglund on Ukrainan kriisin aikana syyttänyt Venäjää aika avoimesti  hybridisestä sodankäynnistä. 

11. Hybridisodankäynnin menetelmiä ovat väärällä informaatiolla vaikuttaminen, sotilaallisella painostuksella uhkaaminen, tunnuksettomien sotilaiden ("vihreät miehet") käyttäminen ja kybersodankäynti. Myös naapurimaan ilmatilan jatkuvat loukkaukset kuuluvat hybridisodankäynnin piiriin.

12. Venäjä valloitti viime kesänä Krimin juuri hybridisodankäynnin menetelmillä. Ukrainalaiset saatiin pelottelulla ja uhkauksilla luopumaan Krimin puolustamisesta ja vastarinnasta. Samantapaisia menetelmiä Venäjä käyttäisi luultavasti myös Suomea vastaan, jos suomalaiset ilmoittaisivat aikeistaan hakea Naton täysjäsenyyttä. Pelottelua on ilmennyt jo kauan ja se alkaa myös tehota, mikä näkyy esimerkiksi tavasta, jolla presidentti Niinistö on halunnut toppuutella suurten puolueiden puheenjohtajia Nato-kannanotoista. 

13. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä totesi puolueensa laivaristeilyllä viikonvaiheessa, että uuden hallituksen ohjelmaan ei pidä ottaa minkäänlaista mainintaa Natosta,  ei edes Nato-optiosta. Lisäksi Sipilä paheksui pääministeri Alex Stubbia, joka rohkeni pari päivää aikaisemmin sanoa, että Nato-kysymykseen on syytä palata uudelleen seuraavan hallituskauden aikana.

14. Suomi osallistuu maaliskuussa yhdessä kahden Nato-maan eli Yhdysvaltojen ja Viron sekä Ruotsin kanssa ilmavoimien harjoituksiin. Aluksi suomalaistenHornettien oli tarkoitus lentää Viron Ämarin tukikohtaan, josta käsin harjoitukset oli määrä suorittaa. Nyt on kuitenkin päädytty siihen, että suomalaiset koneet eivät mene Ämariin, vaan pysyvät omissa tukikohdissaan ja osallistuvat harjoituksiin ainoastaan Pohjanlahdella Ruotsin ja Suomen ilmatilassa ja lisäksi Itämeren yllä kansainvälisessä ilmatilassa. Suomen ja Ruotsi varovat Venäjän reaktioita eivätkä halua ärsyttää Putinia liikaa.

15. Suomalaisten mukaan Interfax on uutisoinut  epätarkasti myös Suomen osallistumisesta ilmavoimien harjoituksiin. Interfax julkaisi viime perjantaina uutisen, jonka otsikko kuului "Suomi ottaa osaa Yhdysvaltojen ilmavoimien harjoituksiin Virossa". Uutisessa mainittiin, että harjoitukset tapahtuvat yksinomaan Itämerellä, eli siinä ei puhuttu mitään siitä, että harjoituksia käydään myös Pohjanlahdella. Lisäksi Interfaxin uutisessa viitattiin Sauli Niinistön  toteamukseern, jonka mukaan hän ei vielä tiedä, miten venääliset suhtautuvat ko.  harjoituksiin.

16. Peli näyttää siis kovenevan ja menevän erittäin tarkaksi. Suomalaiset varovat jokaista lausuntoa ja toimenpidettä, joka voisi ärsyttää Kremliä, Putinia ja venäläisiä. Pitäisi kuitenkin ymmärtää, että juuri tähän Kreml propagandallaan ja menetelmillään juuri tähtää. Putin haluaa pitää Suomen myös jatkossa epävarmasssa tilassa ja Venäjän vaikutus- tai etupiirissä. 

17. Ukrainan operaation jälkeen venäläiset tuskin rynnistäisivät ensimmäiseksi Suomeen, vaan valloituslistalla lienevät ennen meitä Baltian maat eli Liettua, Latvia ja Viro. Münchenin turvallisuuskokouksessa puhunut Liettuan presidentti  Dalia Grybauskaite sanoi, että Ukrainan jälkeen Venäjä hyökkää Liettuaan, jonka sisällä Venäjälle kuuluva raskaasti aseistettu Kaliningradin alue sijaitsee. Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves puolestaan piti selvänä, että Venäjä valoittaa koko Ukrainan, jolleivät länsimaat ryhdy antamaan aseellista apua Ukrainan armeijalle.

18. Ulkopoliittisen johdon kannattaisi osoittaa selvemmin, että Suomi kuuluu todella länteen eikä halua olla Venäjän etupiirissä. Sauli Niinistö luennoi Münchenissä laajasti talvisodasta ja siitä, miten Stalin uhosi 75 vuotta sitten valloittavansa Helsingin helposti kahdessa viikossa. Hän kertoi myös, että Suomella on Venäjän kanssa maarajaa enemmän kuin kaikilla Nato-mailla yhteensä. Tämä kaikki on tiedossa, mutta nyt ajat ja olosuhteet ovat toisenlaiset kuin ennen talvisotaa eikä Putin ole Stalin, vaan kenties vielä katalampi tyranni.

19. Nato-optiosta olisi syytä ottaa maininta myös uuden hallituksen ohjelmaan. Suomen kannattaisi purkaa hätiköity päätös jalkaväkimiinojen kieltämisestä. Suomen poliittisen johdon ei tulisi kyyristellä Venäjän uhan ja hybridisodankäynnin edessä, vaan sanoa asiat suoraan niin kuin ne ovat. Suomalaiset hornetit osallistukoot yhteisiin harjoituksiin Viron ilmavoimien kanssa ja huristelkoot tässä tarkoituksessa myös Ämarin tukikohtaan. 

19. Mitä Sauli Niinistö itse asiassa tarkoitti sanoessaan, että Venäjää ei tulisi eristää kokonaan? Kuinka laajan Venäjän eristämisen Niinistö sallisi? Mikä on Niinistön mielestä venäläisten "riittävää eristämistä"? Mitä Niinistö tarkoittaa termillä "eristäminen"? Selvä kielenkäyttö olisi paikallaan, jotta käännösvirheille tai/ja tahallisille vääristelyille jäisi vähemmän tilaa. Pitäisikö presidentin puheet kääntää jatkossa varmuuden vuoksi myös venäjäksi ja tulisiko Niinistöllä olla kansainvälisissä kokouksissa mukana venäjänkielinen puhuva tulkki?

20. Presidentti Niinistö kannattaa lämpimästi EU:n Venäjälle asettamia taloudellisia pakotteita ja puhuu niiden laajentamisen puolesta. Viime kesänä Niinistöllä oli toinen ääni kellossaan, sillä hän suhtautui silloin ko. pakoitteisiin aika torjuvasti. Samaa varoitusvirttä Venäjä-pakotteista veisasi myös ulkoministeri Erkki Tuomioja.