1156. Sote kaatui, hallitus erosi

Eronnut pääministeri Juha Sipilä vaalitilaisuudessa Riihimäen Prismassa 8.3. klo 15.30

 1. Kolmen eri hallituksen toimikaudella runsaat toistakymmentä vuotta valmisteltu sosiaali- ja maakuntauudistus eli Sote kaatui tälläkin kertaa ryminällä ja vieläpä aivan aivan kalkkiviivoilla. Vielä viime sunnuntaina. siis 3. maaliskuuta,  pääministeri Juha Sipilä lausui Ylen pääministerin kyselytunnilla optismisesti, että uudistus saadaan "maaliin" eli hyväksyttyä eduskunnassa. Samaa vakuutti sosiaaliministeri Anka Saarikko torstaina 7. maaliskuuta, vaikka tiesi, että sote kuoptaan seutaavana päivänä. Kuulijat ja tv-katselijat  ymmärsivät, että ministereiden puhe oli vain toiveajattelua, sillä hallitus oli ajanut asiassa itsensä umpikujaan.

2. Viimeinen naula sote-arkuun lyötiin torstaina 7. maaliskuuta, jolloin Yle julkaisi Taloustutkimuksella tettämänsä puolueiden kannatuskyselyn tulokset.  Kyselyn mukaan keskustan kannatus oli suorastaan romahtanut ennätyksellisen alas eli 14,1 prosenttin, kun suurimman kannatuksen saanutta SDP:tä kannatti kyselyssä 21,3 prosenttia ja kokoomustakin sentään 16,2 prosenttia vastaajista.  Aivan keskustan niskaan hengittivät kyselyssä vihreät (13,7 %) ja jopa perussuomalaiset (13,2 %). Voi vain arvailla,  miten punaista pääministeri ja keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä, joka oli torstaina Baltian matkalla, näki gallupkyselyn tulokset kuultuaan.

3. Pääministerin mitta täyttyi ja hän päätti turvautua suosionsa riippeet pelastaakseen viimeiseen käytössä olleeseen oljenkorteen eli hallituksen eronpyyntöön. Juha Sipilä  oli uhannut hallituksen erolla eli "Mäntyniemeen kävelyllä" muita hallituspuolueita jo syksyllä 2015 ja toisen kerran kesäkuussa 2017, jolloin perussuomalaisille annettiin potkut hallituksesta ja persuministerit käänsivät takkinsa ja jatkoivat hallituksessa Sinisen tulevaisuuden edustajina. Oikea tapa olisi tietenkin ollut hallituksen ero ja uuden hallituksen muodostaminen virallisessa järjestyksessä.

4.  Eduskunnassakin oli viimein havaittu, että sotea ei ehditä käsitellä loppuun kuluvan istuntokauden aikana, joka päättyy 19. maaliskuuta.  Eduskunnan puhemiehen Paula Risikon tarkoituksena oli ilmoittaa asiasta  puhemiesneuvoston perjantaina kello 10 alkavan kokouksen päätyttyä; puhemiesneuvosoton kuuluvat puhemiehen lisäksi kaksi varapuhemiestä ja eduskunnan valiokuntien puheenjohtajat.

5. Tämä ei kuitenkaan sopinut Juha Sipilälle, sillä se olisi ollut hallitukselle liian nöyryyttävä ratkaisu. Hän päätti vetää välistä ja toimia jo ennen puhemiesneuvoston kokousta. Sipilä oli jo edellisenä iltana pohtinut Kesärannassa keskustan eduskuntaryhmän jäsenten kanssa pidetyssä kokouksessa eri vaihtoehtoja tilanteen selvittämiseksi. Yhtenä mahdollisuutena Sipilä toi esiin  hallituksen eronpyynnön jättämisen. Kesärannan kokouksessa tai sen jälkeen Sipilä otti yhteyden presidentti Sauli Niinistöön ja kertoi aikeestaan eli hallituksen eronpyynnön jättämisestä.

6. Perjantaiaamuna kello 8-9 välillä pääministeri Juha Sipilä kutsui työhuoneeseensa valtioneuvoston linnassa koolle, ei suinkaan koko hallitusta, vaan ainoastaan niin sanotun johtoryhmän eli troikan, johon kuuluvat Sipilän lisäksi ministerit Petteri Orpo ja Sampo Terho. Sipilä kertoi Orpolle ja Terholle, että nyt hän sitten marssii Mäntyniemeen pyytämään hallituksen eroa. Pääministerin ilmoitus tuli Orpolle ja Terholle yllätyksenä, näin he ovat julkisuudessa kertoneet. Halliltuksen muut ministerit, ainakaan kokoomuksen ja sinisten loput ministerit, eivät tietäneet Sipilän sanotusta aikeesta mitään.

7. Perjantaina kello 9.30 jälkeen Valtioneuvoston kanslia julkaisi tiedotteen: "Pääministeri  Juha Sipilä pyytää hallituksen eroa tasavallan presidentiltä tänään Mäntyniemessä klo 10.00". Eduskunnan puhemiehelle asia selvisi vasta uutistoimisto  STT:n hänelle lähettämästä uutissähköpostiviestistä. Pääministeri Juha Sipilä ja hänen esikuntansa olivat asian johdosta niin täpinöissään, etteivät ehtineet informoida asiasta eduskunnan puhemiestä.

8. Kello 10.00 pääministeri Juha Sipilä marssi salamavalojen loisteessa Mäntyniemeen, vakavan näköisenä ja eropaperi käsissään. Presidentti Sauli Niinistö köpötteli sivuhuoneesta pääministeriä vastaan kainalosauvoihin nojaten. Herrat kättelivät, minkä jälkeen Sipilä lausui maagiset sanansa: "Herra Tasavallan Presidentti, jätän eronpyynnön". Presidentti vastasi: "Hyväksyn eronpyyntönne. Samalla pyydän, että valtioneuvosto jatkaisi toimitusministeristönä, kunnes uusi valtioneuvosto on valittu". Tämän jälkeen herrat taas kättelivät - vaikka Sipilä ei ollut vielä poistumasta tilaisuudesta - minkä jälkeen Niinistö ohjasi, saatuaan adjutantilta kainalosauvan myös oikeaan käteensä, pääministerin sivuhuoneeseen.  Syntyi vaikutelma, että siinä he nyt astelevat, korkeimman valtiovallan käyttäjä, molemmat hieman raihnaisina. Presidentti fyysisesti ja pääministeri omaa sisintään kuunneltuaan miele maassa ja surkean näköisenä.

9. Pääministeri Juha Sipilä esittämä eronpyyntö on sikäli hieman vajavainen, ettei siitä käy suoraan ilmi, kenen tai minkä eronpyynnön hän oikeastaan presidentille esitti. No, toki Sipilä esitti, hänen tarkoituksenaan ainakin oli niin tehdä, ei vain omaa vaan koko hallituksen eronpyynnön. Sitä paitsi pääministerin eroaminen merkitsisi automaattisesti koko hallituksen eroa.

10. Julkisuudessa on todettu, ja tähän myös korkeasti koulutetut ja kokeneet valtiosääntö-ja hallinto-oikeuden asiantuntijat ja perustuslakivaliokunnassa kävijät ovat yhtyneet, että kun pääministeri esittää presidentille hallituksen eronpyynnön, asia on sillä selvä. Ts. tasavallan presidentti on sidottu  päämisterin pyyntöön, jolloin hänen velvollisuudekseen jää vain kutsua pääministeri luokseen, kätellä tätä ja ilmoittaa, että asia on tällä selvä. Sekä esittää pyyntä, että hallitus jatkaa juoksevia asioita hoitavana toimitusministeristönä,

11. Perustuslain 64 § ei ole kuitenkaan yksiselitteisen selkeä. Sen 1 momentin mukaan tasavallan presidentti myöntää pyynnöstä eron valtioneuvostolle tai ministerille. Lainkohdassa ei mainita, kuka  esittää presidentille hallituksen eronpyynnön ja mitä tuon pyynnön esittäminen hallitukselta edellyttää. Selvää kuitenkin on, että pääministeri toimii hallituksen edustajana eli juuri hän menee  presidentin puheille, koko hallitusta käyntiin ei siten tarvit

12. Nyt tullaan asian ytimeen eli kysymhykseen siitä, voiko pääministeri noin vain yksinään päättää hallituksen eronpyynön esittämisestä? Näin näyttää nyt tapahtuneen, sillä selvää on ensinnäkin, ettei  eron pyytämisestä ollut päätetty hallituksen istunnossa tai edes missään ministerivaliokunnassa. Päätöksen eronpyynnöstä teki pääministeri Juha Sipilä yksin, minkä jälken hän kertoi asiasta aamutuimaan perjantaina klo 8.30 troikalle eli Petteri Orpolle ja Sampo Terholle. Muille ministereille, joita on hallituksessa pitkälti toistakymmentä, ei hiiskuttu mitään; toki Sipilä oli informonut jo edellisenä iltana Kesärannassa keskustan eduskuntaryhmää.

13. Petteri Orpolle ja Sampo Terholle asia tuli, kuten he ovat kertoneet, yllätyksenä. He olivat ilmoittaneet Sipilälle olevansa asiasta eli hallituksen erosta toista mieltä, mutta eivät olleet toisaalta vastustaneet Sipilän Mäntyniemen visiittiä.

14. Minusta on selvää, että pääministerin suunnitelma eronpyynnön jättämisestä tulisi käsitellä ja päättää koko hallituksen istunnossa. Halllituksen ero on niin tärkeä ja koko maata koskeva asia, ettei siitä voida päättää pienessä piirissä eli hallituksen kolmen ministerin kesken (troikassa) noin 10-15 minuutin rupattelun jälkeen. Ei varsinkaan, kun kahden hallituspuolueen eli kokoomuksen ja sinisten napamiehet  ilmoittivat Sipilälle, että he eivät ole hallituksen erosta samaa mieltä.

15. Vaikka mediasa puhutaan "Juha Sipilän hallituksesta", pääministeri ei voi tietenkään yksin sanella hallituksen päätöksiä, saati sitten päättää yksin hallituksen erosta! Se olisi järjen vastaista; hallitus ei ole vapaasti pääministerin yksin käskytettävissä, sillä kysymyksessä on maan eli Suomen hallitus, ei pääminsterin hallitus.

16. Miten presidentti Sauli Niinistön olisi järkevästi ajatellen tullut toimia? Kun pääministeri Sipilä kertoi hänelle torstai-iltana aikeistaan jättää perjantaina hallituksen eroanomus, presidentin olisi tullut miettiä asiaa parikymmentä minuuttia ja soittaa sen jälkeen Sipilälle ja toppuutella täpinöissään ja kannatusmittauksen tuloksesta ärsyyntynyttä pääministeriä suunnitelmissaan. Ts. presidentin olisi tullut yrittää saada Sipilä tulemaan järkiinsä ja luopumaan halllituksen eronpyynnön jättämisestä, johon ei ollut mitään pakottavaa syytä.

17. Miksi olisi pitänyt? Siksi, ettei hallituksen erolla näin lähellä eli vain viisi viikkoa ennen 14. huhtikuuta pidettäviä eduskuntavaaleja olisi mitään mieltä, vaikka oli selvää, että sote-uudistus kaatuisi eduskunnassa. Suomessa, EU:ssa, Euroopassa ja koko maailmassa on tapahtumassa tai saattaa milloin tahansa tapahtua merkittäviä asioita, joihin Suomessakin on syytä varautua. Maassa tulee olla epävakaissa olosuhteissa toimintakykyinen ja eduskunnan enemmistön luottamusta nauttiva poliittinen hallitus eikä vain jokin epämääräinen toimitusministeristö.

18. Juha Sipilän hallitus joutuu toimimaan nyt jo viisi viikkoa ennen vaaleja ja sen jälkeen ties miten kauan pelkästään toimitusministeristönä. Samaan aikaan Suomen tulee valmistautua ottamaan vastaan kesäkuun alussa Euroopan Neuvoston puheenjohtajamaan tehtävät, mikä välttämättä edellyttäisi, että maassa on toimintakykyinen poliittinen hallitus. Miten näin epäviisaasti ja vastuuttomasti ylipäätään voidaan maassa ja valtion korkeimmissa tehtävissä toimia, eli jättää maa ilman poliittista hallitusta?

19. Selvää on, että Juha Sipilän ratkaisun takana on voimakas ketutus hänen johtamansa puolueen edelleen hupenevan kannatuksen takia. Hän lanseerasi neljä vuotta sitten toimintaohjekseen tulos tai ulos -periaatteen. Nyt hallitus on eronnut, mutta eihän Sipilä ole mihinkään "ulos" suinkaan ole poistunut, vaan hän aikoo johtaa hallitusta kuten tähänkin asti ja vielä vaalien jälkeenkin, vaaikka todennäköisesti tulee kärsimään niissä melkoisen tappion.

20. Juha Sipilä päätti lyödä pillit pussiin ja kskittyä seuraavat viisi viikkoa keskuatn vaalityöhön eri puolella Suomea.  Tämä ei minusta osoita vastuuskantoa, vaan pikemminkin vastuun pakoilua. Rotat jättävät uppoavan laivan, on vanha totuus, ja se pätee nyt myös Sipilän toimintaan. Pidettyään häthätää perjantaina tiedotustilaisuuden, Sipilällä oli niin kiire vaalikentille, ettei hän malttanut infossa vastata kuin pariin kolmeen hänelle esitettyyn kysymykseen.

21. Tiedotustilaisuuden jälkeen Juha Sipilä putkahti julkisuuteen - yllätys yllätys - Riihimäen Kauppakeskeskus Atomissa sijaitsevan Prisman aulassa, jossa hän tapasi lähinnä keskustalaisia kannattajiaan. Kun kuli radiosta asiasta, menin paikalle, sillä asun 156 metrin päässä Kauppakeskua Atomin lähimmältä ulko-ovelta.  Nappsin tilaisuudessa yllä olevan blogikuvan. Riihimäeltä Sipilän vaalikaravaani jatkoi Hämeenlinnaan ja sieltä vielä iltamyöhään Forssaan. Lauantaina Sipilän vaalimatka suuntautui Turkuun ja muualle Varsinais-Suomeen.

22. Todellinen syy Juha Sipilän jättämään eronpyntöön oli tietenkin Ylen 7.3. julkaisema vaaligallup, joka ennustaa Sipilän johtamalle keskustalle murskatappiota vaaleissa. Tulos tai ulos -jaarittelu on pelkkää retorikkaa, samoin puhe vastuunkannosta. Sipilä on menettelyllään johtamassa maan myös kansainvälisessä katsannossa aika outoon tilanteeseen juuri ennen vaaleja. Tästä Sipilä viis vesisaa, sillä hänen päätavoitteenaan on menestyminen vaaleissa ja vaalitaistelun käyminen "puhtaalta pöydältä" , so. ilman hallituksen johtamisesta aiheutuvia velvollisuuksia.

1155. Ylen gallup: Sdp ja persut nousussa, kokoomuus ja keskusta laskussa

1. Eduskuntavaaleihin on enää hieman yli kuukausi. Kaikkien ehdokkaiden nimet julkistettiin toissa päivänä 5.3. Tällöin mm. selvisi, ettei ulkoministeri Timo Soini (sin) asetu ehdolle. Muista jatkosuunnitelmistaan Soini vaikenee, joten emme vielä tiedä, aikooko hän asettua ehdolle europarlamentin vaaleissa, jotka toimitetaan toukokuussa.

2. Puolueiden kannatusgalluppeja julkaistaan tuon tuosta eli tahtia pari viikossa. Tänään torstaina 7.3. julkistetiin Ylen Taloustutkimuksella teettämän kannatusmittauksen tulokset. Siinä haastateltiin 6.2. - 5.3. välisenä aikana 2 905 ihmistä. Puolueiden kannatus ilmenee pähkinänkuoressa yllä olevasta kuviosta.

3, Havaitaan, että johtavan oppositiopuolue SDP:n kannatus on noussut edellisestä eli helmikuussa suoritetusta mittauksesta 1,2 prosenttiyksikköä ja on nyt 21,3 prosenttia.  Demareiden kannatus on haastattelukauden aikana suurimmillaan silloin, kun puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja Sanna Marin hoiti sairaalassa olleen puheenjohtaja Antti Rinteen tehtäviä. 

4. Kyselyn suurin nousija on kuitenkin perussuomalaiset, joka kasvatti kannatustaan 1,3 prosenttiyksiköllä helmikuun mittauksesta. Persuja kannattaa nyt 13,3 prosenttia vastaajista. Vihreät sen sijaan menetti lähes prosenttiyksikön kannatuksestaan, joka on nyt 13,7 prosenttia.  Persut hengittää siis aivan viheiden niskaan!

5. Vasemmistoliitto, joka oli vielä pari kolme kuukautta sitten tasoissa perussuomalaisten kanssa, näyttää jämähtäneen selkeästi alle 10 prosentin knnatuksen. Nyt sille mitattiin  8,9 prosentin kannatus, jossa on lievää nousua. Ei auta, vaikka Li Andersson olisi miten valovoimainen poliittikko, jonka kanssa lähes kaikki kansalaiset haluaisivat lähteä kaljalle!

6. Hallituksen suurten porvaripuolueiden kannatus sen sijaan laski jälleen. Kokoomuksen kannatus on Ylen mittauksessa 16,2 prosenttia, joka on puolueen heikoin noteeraus neljään vuoteen. laskua edellisestä eli helmikuun miitauksesta 1,3 prosenttiyksikköä.
 
7. Mutta  pääministeri Juha Sipilän johtaman keskustan kannatus supistui vielä kokoomuksen laskua enemmän eli peräti 1,5 prosenttiyksikköä ja on nyt enää 13,7 prosenttia. Vihreät siis hengittää keskustan ja persut puolestaan vihreiden niskaan. Mikä niistä voisi nousta kolmanneksi tai peräti toiseksi suurimmaksi puolueeksi vaaleissa?

8. Rkp: ja KD:n kannatus junnaa gallupista toiseen koko ajan samoissa luvuissa eli hieman alle viiden (Rkp) tai neljän (KD) prosentin lukemissa. Hännänhuippuna tulee tietenkin siniset, nyt puolueelle mitattiin 1,8 prosentin kannatus. Muita puolueita kannattaa yhteensä 2,8 prosenttia vastaajista.

9. Hallituspuolueiden kannatus on nyt siis alempana kuin koskaan aikaisemmin, sillä kolmea hallituspuoluetta kannatta Ylen kysyelyn mukaan vain noin 32 prosenttia vastaajista. 

10. Voisiko siniset saada edes yhtä kansanedustajaa Arkadianmäelle? Suurimmat mahdollisuudet tähän puolueella on Uudenmaan vaalipiirissä, jossa ehdokkaina ovat Jussi Niinistö, Sampo Terho ja Simon "Kiivailija" Elo. Veikkaisin, että yksi näistä voisi mennä äpi. Toisen paikan puolue voisi saada Kymenlaaksosta tai onko se Etelä-Karjalan vaalipiiristä, jossa ehdokkaana on työministeri Jari Lindström. Miten Jarpan aktiivimalli on purrut duunareiden keskuudessa vai onko purrut lainkaan? Konkari Raimo Vistbacka, 73, yrittää turhaan paluuta Etelä-Pohjanmaalta. 

11. Persut ratsastaa kohti vaaleja entistä kiivaammin maahanmuuttopolitiikan kiristämisellä ja Oulun raiskaustapauksilla. Nähdäkseni puolueen kannatus vaalissa saattaa nousta 15 prosenttiin asti, jolloin se ohittaa ainakin vihreät ja luultavasti myös keskustan.

12. Keskustan kannatusta painavat edelleen mm. onneton Sote-uudistus, Anne Bernerin ministeriys sekä Juha Sipilän ylimielisyys, Juhan tulisi ainakin ajaa parta kiireesti pois. Puolueella on vastatuulta vähän joka rintamalla, vaikka työllisyysaste onkin saatu nousuun ja valtion velanoton tarve vähenee. Puolue voi menettää vaaleissa lähes 30 paikkaa. Matti Vanhasen läpimeno Uudellamaalla ei ole mikään itsestään selvä asia, mutta sen sijaan selvää lienee, ettei ministeri Kimmo Tiilikainen tule valituksi Helsingistä.

13. Kokoomuksen kannatusta alentaa jatkuva valinnanvapaudesta jankuttaminen ja vanhusten hoidossa ilmenneet vakavat epäkohdat yksityisissä hoitolaitoksissa. Petteri Orpon esiintyminen ei juuri vakuuta teki hän sitten mitä tahansa. Kokoomus asettaa toivonsa siihen, että demareiden puheenjohtaja Antti Rinne epäonnistuisi myös tälllä kerralla tv-väittelyissä.

14. Demarit porskuttaa edelleen ja on yhä vahvemmin gallupkyselyjen piikkipaikalla. Sote-uudistuksen vastustaminen on sille elämää suurempi asia, ja sankariksi uhkaa nousta jopa Krista Kiuru, jos hän onnistuu sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana jarruttaaan sote-uudistuksen etenemistä loppuun asti. Kestääkö kaksi kuukautta sairaalassa olleen Antti Rinteen kunta ja kantti kovaa vaalikampanjaa ja onnistuuko hän tärkeissä tv-väittelyissä edes siedettävästi? Nämä ovat ratkaisevat kysymykset, joista demareiden menestys loppupeleissä riippuu.

1147. Persujen gallupkannatus nousussa

1. Poliittisten puolueiden kannatusmittauksia julkaistaan jatkuvalla syötöllä eli kerran kuukaudessa. Mittauksia teettävät säännöllisesti Helsingin Sanomat, Yle ja IL-Uusi Suomi. Mittausten tulokset ovat yleensä vasin lähellä toisiaan, mutta  aina silloin tällöin koetaan myös joitakin eroja.

2. Yle julkaisi tänään kesäkuun puoluekannatusmittauksensa tulokset ja sitä koskevan yllä olevan graafisen esityksen. Kyselyn toteutti Yle Uutisten toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Puhelinhaastattelut tehtiin 6.6. -3.7. välisenä aikana. Kyselyyn vastaisi 2440 18-79 -vuotiasta henkilöä. Kantansa ilmoitti 63,1 prosenttia vastaajista. Kyselyn virhemarginaali on 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa. 

3. Mittaus ei muuttanut suurimpien puolueiden järjestystä. SDP on edelleen suurin tai suosituin puolue, jota kannattaa nyt 20,3 prosenttia vastaajista, tuloksessa on nousua toukokuun mittauksesta 0,3 prosenttiyksikköä. Kokoomus on selkästi toiseksi suurin puolue, jonka kannatusosuudeksi saatiin 19,7 prosenttia, nousua 0,4 prosenttiyksikköä. Kolmatta sijaa pitää hallussaan pääministeripuolue keskusta 16,6 prosentin kannatuksellaan, jossa on laskua edelliseen miittaustuokseen verrattuna 1,0 prosenttia.

4. Vihreät näyttää vakiinnuttaneen paikkansa maan neljänneksi suuurimpana puolueena, sen kannatusprosentti oli nyt 13,9, jossa on laskua 0,5 prosenttiyksikköä. Puolueen kannatus on edelleen selvästi enemmän kuin kaikissa viimeaikaisissa vaaleissa.

5. Perussuomalaiset nosti kannatustaan roimasti eli edelisest mittauskyselystä 2,0 prosenttiyksiköllä, kyselyn mukaan puoluetta kannattaa vastaajista 10,3 prosenttia. Persut ohitti vasemmistoliiton, jonka kannatusluvuksi saatiin 8,6 prosenttia, jossa on laskua 0,3 prosenttiyksikköä.

6. Pienistä puolueista KD eli kristillisdemokraatit sai 3,6, RKP 3,3 ja Sininen tulevaisuus vain vaivaiset 1,1 prosentin kannatuksen. Muut puolueet, joista näkyvin on piraattipuolue, keräsivät yhteensä 2,6 prosentin kannatuksen. Tähän ryhmään kuuluvat myös Harry Hrkimon Liike Nyt ja Paavo Väyrysen Seitsemän tähden liike, joka tosin perustettiin vasta pari viikkoa sitten.

7. Helsingin Sanomien kesäkuun puolivälissä julkaiseman kannatuskyselyn tulos on samansuuntainen kuin Ylenkin kysely. Siinä Sdp:n kannatus oli 21,6, kokoomuksen 19.7 ja keskustan 15,8 prosenttia. Vihreitä kannatti 13,5, vasemmistoliittoa 9,2 ja perussuomalaisia 8,0 prosenttia vastaajista.

8. Kolmen hallituspuolueen kannatus mataa sitkeästi kuukaudesta toiseen 37-38 prosentin lukemissa, mikä on tosi vähän, sillä onhan hallituksella kuitenkin niukka enemmistö kansanedustajan paikoista.  Sinisten mukanaolo hallituksessa viiden ministerin voimin tosiasialisella 1-2 prosentin kannatuksella on kerrasssaan merkillinen ilmiö ja vitsi, kuten olen aina ennenkin tässä yhteydessä todennut.

8. Vaikka Juha Sipilä huudettiin pari viikkoa sitten Sotkamossa keskustan puheenjohtajaksi uudelle kaudelle, ei Sipilä ole saanut puolueelleen minkäänlaista kannatuksen nousua. Syy tähän on selvä, sillä niin ylimielistä pääministerin ja koko puolueen ministeriryhmän touhu on ollut. Keskusta kompastui Soteen ja maakuntauudistuksen ajamiseen, tämä on nyt selvä asia. Ensi huhtikuun eduskuntavaaleista näyttää tulevan todelliset sote-vaalit. 

9. Muutama päivä sitten julkaistiin toisenkin mielenkiintoisen kyselytutkimuksen tulokset.  Helsingin Sanomien Kantar TNS:llä teettämän kyselyn mukaan 22 prosenttia vastaajista koki SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mieluiten pääministerinä huhtikuun 2019 edukuntavaalien jälkeen. Toiseksi suosituin pääministerikandidaatti on kyselyn mukaan kokoomuksen Petteri Orpo, jota kannatti 20 prosenttia, ja kolmanneksi keskustan puheenjohtaja ja nykyinen pääministeri Juha Sipilä, jolle mitattiin 16 prosentin kannatus.

10. Antti Rinne on ollut viime aikoina aktiivinen, sillä hän on heitellyt ilmoille useita täkyjä puolueensa kannatuksen kohentamistarkoituksessa. Vappuna Rinne ehdotti ns. vappusatasta eli 100 euron korotusta alle 1 4000 euron eläkkeisiin. Sdp on myös luvannut alentaa varhaiskasvatusmaksuja, perua monet nykyhallituksen päätökset ja palauttaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Kokoomus ja keskusta ovat pitäneet demareiden  ehdotuksia lähinnä vastuuttomina vaalitäkyinä. Antti Rinne on myös uhonnut muuttaa sote-uudistusta, jos hänestä tulisi uuden hallituksen pääministeri.

11. Ko. kyselystä toisaalta ilmeni, että Antti Rinteen suosio pääministeriksi ei johdu hänen tai yleensä demareiden poliittisista avauksista tai suoranaisista lupauksista, sillä vain kahdeksan prosenttia vastaajista kannatti Rinnettä tuolla perusteella. Rinteen kannatuksen suurin syy on kyselyn mukaan nykyhallituksen epäonnistuminen ja -epäsuosio. Rinne oli jopa oman puolueensa kannattajien keskuudessa vähemmän suosittu kuin Petteri Orpo ja Juha Sipilä omiensa. Siten voidaan perustellusti sanoa, että Antti Rinteen näennäinen suosio on varsin hataralla pohjalla. Kun tiedetään, miten heikko esiintyjä Rinne on vaikkapa Orpoon ja Sipilään verrattuna tv:n vaalikeskusteluissa, ei ole minkäänlaista varmuutta siitä, että demarit voittaisivat ensi vuoden eduskuntavaalit ja Antti Rinteestä tulisi seuraava pääministeri.

12. Monia muitakin puolueiden ja poliitikkojen kannatusta mittaavia kyselytutkimuksia on julkaistu; voidaan jopa sanoa että "ilma on sakena" poliittista kannanunvalantaa. Viime tammikuussa julkaistun Suomen Yrittäjien Kantar TNS:ltä tilaaman tutkimuksen mukaan Petteri Orpo on suosituin poliitikko seuraavaksi pääministeriksi, häntä kannatti 17 prosenttia vastaajista. Toiseksi tässä kysyelyssä tuli - yllätys yllätys - vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, jota kannatti pääministeriksi 13 prosenttia. Vasemmistoliiton kannattajien lisäksi Andersson oli myös vihreiden ykkössuosikki pääministeriksi. Juha Sipilä hävisi niukasti Anderssonille 12 prosentin kannatuksellaan. Kyselyn varsinainen pommi oli Antti Rinteen ja vihreiden Touko Aallon selvä epäsuosio kansan keskuudessa, sillä Rinnettä kannatti pääministeriksi 8 ja Aaltoa ainoastaan 3 prosenttia vastaajista. Perän pitäjäksi tässä kyselyssä jäi sinisten Terho Aalto, jonka kannatukseksi mitattiin 2 pronttia.

13. Tällä viikolla, siis nyt heinäkuun alussa, julkaistiin IL-US -tutkimus, jossa selvitettiin sitä, kuka on Suomen vetovoimaisin puheenjohtaja. Tässä kyselyssä L Andersson pesi kaikkien muiden puolueiden puheenjohtajat. Toisaalta kyselystä ilmeni, että vasemmistoliiton kannattajat pohtivat kaikkein eniten myös muiden puolueiden ja etenkin vihreiden äänestämistä.

14. Tämän viikon alussa julkaistiin myös Kunnallisalan Kehittämissäätiön Kantar TNS Oy:llä teettämä tutkimus, jossa kysyttiin, kuka puheenjohtajista on lisännyt eniten puolueensa kannatusta. Li Andersson selviytyi voittajaksi myös tässä kyselyssä, sillä vastaajista 51 prosenttia katsoi, että Andersson lisäsää puolueensa kannatusta. Toiseksi tuli kokoomuksen Petteri Orpo 38 prosentin osuudellaan; Orpo jäi siis varsin kauas Anderssonin kannatusluvusta. Kolmanneksi kyselyssä tuli KD:n Sari Essayah ja neljänneksi perussuomalaisten Jussi Halla-aho. Hännänhuipuksi jäi tässäkin kyselyssä vihreiden Touko Aalto. Omien kannattajien joukossa parhaiten pärjäsivät Li Andersson ja Jussi Halla-aho, huonnoiten puolestaan Touko Aalto ja Antti Rinne.

15. Mieleen muistuu myös viime vuoden loppupuolella julkaistun kyselyn tulos, jossa Li Andersson pärjäsi hyvin ja hänen voitti osion, jossa tiedusteltiin, kenen puoluejohtajan kanssa vastaajat mieluiten lähtisivät kajalle. Vaikka Li Andersson on menestynyt  erinomaisen hyvin kaikissa edellä mainituissa mittauksissa, eli hän on vetovoimainen politiikko, jolla on hyvä imago, tämä ei kuitenkaan näy hänen johtamansa puolueen kannatusluvuissa, joka pysyttelee sitkeästi 8-9 prosentin tienoilla. Onko Li Andersson siis kenties "väärässä" puolueessa? Jos hän olisi demareiden puheenjohtaja, puolueen kannatusluvut saattaisivat olla paremmat kuin mihin sdp on Antti Rinteen johdolla pystynyt. Toisaalta vihreiden kannatus pysyttelee 15 prosentin tuntumassa, vaikka puolueen puheenjohtaja Touko Aalto häviää kaikki kyselytutkimukset kirkkaasti Li Anderssonille ja muillekin puheenjohtajille.

16. Perussuomalaisten kannatus on myös yllättävän korkealla, vaikka puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei ole erityisen hyvin pärjännyt edellä mainituissa suosiomittauksissa. Mutta niinhän se on, että "kyllä kansa tietää".  Tietää, miten säälimättömästi ja suorastaan sietämättömällä tavalla perussuomalaiset lyötiin hajalle reilu vuosi sitten ja ketkä tähän vallanhuumassaan syyllistyivät (Soini, Sipilä ja Orpo). Persut vaativat eduskuntavaalikampanjassaan varmuudella turvapaikkapolitiikan tiukentamista. Tämä on asia, joka jakaa nyt Saksan hallitusta ja voi myös ratkaista Ruotsissa syksyllä pidettävät parlamenttivaalit ruotsidemokraattien voitoksi.

17. Jussi Halla-aho ilmoittikin eilen tyynesti, että persut tähtää ensi vuoden eduskuntavaaleissa maan suurimmaksi puolueeksi. Kun Yle uutisten toimittaja Pirjo Auvinen suorastan hieman hätääntyneen oloisena tiedusteli Halla-aholta, että merkitseekö tämä myös sitä, että Jussi tähtää samalla seuraavaksi päministeriksi, kuultiin myhäilevä vastaus: Sehän on vain luonnollista.

18. Oikein hyvä! Meissä kaikissa asuu pieni persu, oltiinpa perussuomalaisesta puolueesta mitä mieltä tahansa. Persujen hyvä gallupsuosio luo ensi vuoden vaaleille - niitä pidetään peräti kolmet lyhyen ajan sisällä - mukavaa jännitystä. Nähtäväksi jää, onko persuille tulossa vuoden 2019 eduskuntavaaleissa jo kolmas jytky? Yhtä mielenkiintoista on seurata, montako kansanedustajaa Sininen tulevaisuus saa eduskuntaan vai saako ainoatakaan. 

19. Antti Rinne uhosi eilen, että demarit eivät huoli perussuomalaisia kanssaan samaan hallitukseen, tuli mitä tuli. Tätä samaa virttä ovat aiemmin veissaaneet myös Petteri Orpo ja Juha Sipilä. Persujen arvot eivät kuulemma kelpaa demareille, kokoomukselle ja keskustalle. Tätähän Sipilä ja Orpo toitottivat jo viime vuoden kesäkuussa, jolloin siniset irrottautui persuista omaksi ryhmäkseen ja myöhemmin puolueekseen, jotta viisi soinilaista ministeriä saattoi jatkaa hallituksessa ja pelastaa Sipilän hallituskriisiltä.

20. Pakko sanoa, että Antti Rinteellä, Petteri Orpolla ja Juha Spilällä on todella huono poliitinen hoksnokka, kun he kailottavat jo nyt persujen hallituskelvottomuutta. On selvää, että tällainen perusteeton syrjintä on vain omiaan lisäämään persujen suosiota ja tulee voimistamaan sitä myös ensi huhtikuun eduskuntavaalikampanjassa.

1144. Paavo Väyrynen palaa eduskuntaan

                                        Enhän minä niin ole sanonut...

1. Kulunut politiikan viikko on ollut täynnä eroamisia ja lolkkauksia. Kirjojakin on julkaistu - Elina Lepomäeltä esimerkiksi - ja ilma on sakeana syytöksistä, vihjailuista ja erilaisista tulkinnoista.

2. Ensin Hjallis Harkimo ilmoitti eroavansa kokooomuksesta ja perustavansa Liike nyt -nimisen liikkeen. Sitten sinisten savonlinnalainen kansanedustaja Kaj Turunen - persu vielä 10 kuukautta sitten - ilmoitti, että hän loikkaa kokoomuksen, koska hän on sielultaan yrittäjähenkinen. Hjallis moitti kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon johtamistyylin, mutta vastavetona Kaj Turunen äityi kehumaan Petteriä rakentavaksi ja asialliseksi johtajaksi. 

3. Keskiviikkona sitten Paavo Väyrynen marssi esiin ja piti - ties kuinka monennen kerran tänä vuonna - oman infonsa siitä, mitä hän aikoo nyt oikein tehdä. Miljöö oli leppoisa, sillä Paavo istui (keinotekoisen) takkatulen ääressä ja kertoi suunnitelmistaan pitkään ja hartaasti. 

4. Mitä Paavo oli nyt keksinyt?  Aika odotetusti Paavo ilmoitti, että hän eroaa keskustan jäsenyydestä, palaa eduskuntaan jo kesäkuun alkupuolella, perustaa oman eduskuntaryhmän ja aikoo asettua ehdolle ensi vuonna sekä eduskuntavaaleihin että eurovaaleihin Kansalaispuolueen ehdokkaana. Lisäksi Paavo kertoi, että hän luopuu keskustan kunnianpuheenjohtan arvonimestä.Presidentivaaliehdokkuudestaan vuonna 2024 Paavo ei sentään mainnnut mitään.

5. Paavo ei eroa keskustasta henkilökohtaisesti, vaan asia junaillaan niin, että Keminmaan keskustaseura, jonka jäsen Pavo on, lopettaa toimintansa. Tämän manööverin tarkoituksena on luultavasti jättää takaportti siltä varalta, että Paavo myöhemmin saisi päähänsä palata puolueen jäseneksi. Hän voisi silloin sanoa, että "enhän minä ole koskaan eronnut keskustasta" sillä, että Keminmaan paikallisosasto lopetti toimintansa. "Minähän olen ollut koko ajan keskustan jäsen".

6. Mutta nyt Väyrynen vakuutti, että hänen ja keskustan välit ovat lopullisesti katkenneet.  katkenneen nyt lopullisesti. Viikkoa aikaismemin Pavo oli vielä kovasti pyrkimässä keskustan puheenjohtajaksi ja, luovuttuaan tuosta hankkeesta, keskustan puoluevaltuuston puheenjohtajaksi. Väyrynen oli keskustellut toista tuntia puheenjohtaja Juha Sipilän kanssa, minkä jälkeen hän ilmoitti luopuvansa puheenjohtajaehdokkuudesta.

7. Keskustan puoluevaltuusto oli koolla viime viikonvaihteessa Lahdessa eikä Väyrysen halu puolueen sääntöjen muutamisesta siten, että hänet voitaisiin Sotkamon puoluekokouksessa valita puoluevaltuuston puheenjohtajaksi, saanut lainkaan kannatusta.

8. Väyrysen moitti tällä viikolla Sipilää johtajuuden puutteesta. Väyrysen mukaan Sipilä ei itse asiassa johda puoluetta, vaan hän antaa valitsemansa pienen joukkueen johtaa. Paavo ei täsmentänyt, keitä hän joukkueella tarkoittaa, vaan viittasi vuoden 2015 hallitusneuvotteluihin, joiden yhteydessä arvioi Sipilällä olevan vääränlainen joukkue ja huonot neuvonantajat. Väyrynen kehotti tutkivia journalisteja selvittämään asiaa. Toimittajien tingatessa, esiin nousi viimein yksi nimi eli Olli Rehn. 

9. Väyrysen mukaan keskusta on luisunut pois alkiolaisuudesta ja ryhtynyt ajamaan markkinaliberalistia oppeja. Hän ennsti, että keskustan kannatus vajoaa  ensin vuoden eduskuntavaaleissa keskisuurten tai pieneten puolueiden tasolle. Kansalaispuolueen Väyrynen aikoo noustaa eduskuntavaaleissa lähes suurtmpien puolueiden tasolle; tavoitteena on 10 prosentin ääniosuus. EU-vaaleissa Väysen tavoitteena on, että KP, siis Kansalaispuolue, saisi kolme paikkaa Euroopan parlamenttiin.

10. Heti tiedotustilaisuutensa jälkeen Väyrynen sai pakit Kansalaispuolueen Sami Kilpeläiseltä ja Piia Kattelukselta, jotka tyrmäsivät suoralta kädeltä Paavon aikeet jtkaa toimintaansa puolueessa. Katteluksen mukaan "Paavon mieli vaihtuu useammin kuin sukat jalassa". Kilpeläinen ja Kattelus huomauttivat, että Väyrynen on erotettu Kansalaispuolueesta ja että Väyrynen on itse julkisuudessa ilmoittanut erostaan. 

11. Väyrysen kanta kysymyksestä on, ettei hän ole suinkaan eronnut KP:n jäsenyydestä, vaan on sanonut ainoastaan "päättävänsä erota", mutta tätä aiettaan hän ei ole kuitenkaan toteuttanut. Riitapukareiden välejä ja sitä, onko Värynen erotettu puolueesta laillisesti, kiistellään parhaillaan Helsingin käräjäoikeudessa. Väyrysen asiamiehenä on oikeustieteen tohtori Kari Uoti, joka pari kuukautta sitten teilasi yhdistysoikeuden johtavien asiantuntijoiden eli Lauri Tarastin ja Heikki Halilan keskustalle antaman "maksetun lausunnon" Väyrysen kelpoisuudesta olla keskustan puheenjohtajaehdokkaana Sotkamon puoluekokouksessa.

12. Keskustan kansnedustaja Mikko Kärnä, joka nousi 2015 eduskuntaan EU-parlamenttiin siirtyneen Paavo Väyrysen ensimmäisenä varamiehenä, lähetti heti Paavo pitämän infon jälkeen medialle tiedotteen, jossa hän toivotti Väyryselle "kaikkea hyvää" ja totesi, että Väyrysellä on lainsäädännön nojalla "kaikki oikeus" palata Brysselistä eduskuntaan. 

13. Mutta vajaa vuorokausi myöhemmin Mikko Kärnän mieli muuttui totaalisesti, sillä "yön yli nukuttuaan" - tässähän Paavo on ollut tunnettu edelläkävijä - Kärnä yllättäen ilmoitti medialle lähettämällään uudelle tiedotteella, että hän aikookin "kynsin hampain" taistella paikastaan eduskunnassa. Kärnä mainitsi, että hän on valmis vaikka nostamaan oikeusjutun tuomioistuimessa, jos Väyrynen "noin vain" veisi hänen paikkansa eduskunnasta. 

14. Kovaa peliä Pohjolassa, eli tarkemmin sanottuna Arkadianmäellä, ei voi muuta sanoa! Sitä, saiko Mikko Kärnä mielensä muutokselle tukea keskustan puoluetoimistosta vai kenties edellä mainitulta "Sipilän joukkueelta", on mahdonta sanoa. Kärnä itse ilmoitti keskustelleensa asiasta "useiden lakimiesten" kanssa; lakimiehiäkin on niin kovin monenlaisia.  Asiassa kiistellään valtiopäiväjärjestyksen ao. pykälän tulkinnasta, jota ei tässä yhteydessä lähteä tarkemmin ruotimaan.  Asiaan ovat alustavasti ottaneet kantaa myös eduskunnan pääsihteeri Maija Paavola ja apulaispääsihteeri Timo Tuovinen. Varmaa on, että kiistakysymyksestä tullaan kuulemaan usein esillä olleita valtiosääntöasiantuntijoita. 

15. Itse en ole kysymystä tarkemmin pohtinut, koska asia on mielestäni muutenkin jokseenkin selvä. Kiista ei ratkea suinkaan pelkästään eduskunnan työjärjetyksen nojalla, vaan ensijaisesti perustuslain ao. säännöksen tulkinnalla. 

16. Perustuslain 28 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan edustajantoimen hoitaminen keskeytyy siksi ajaksi, jonka kansanedustaja toimii Euroopan parlamentin jäsenenä. Kun säännöksessä ei puhuta mitään siitä, milloin kansanedustaja palaa EU-parlamentista eduskuntaan, on järkevää tulkita lainkohtaa niin, että se koskee myös tilannetta, jossa kansanedustaja haluaa palata eduskuntaan kesken EU-parlamentin toimikauden. Meillä on vuosien varrella nähty erilaisia hyväksyttäjä "loikkia" eduskunnasta Brysseliin ja takaisin, joten olisi varsin kummallista, jos Paavo Väyrysen kohdalla otettaisiin yhtäkkiä käytäntöön aivan uusi tulkinta, joka estää kansanedustajaa palaamasta eduskuntaan.

17. Paavo Väyrynen palaa siis eduskuntaan kesäkuun alkupuolella, jolloin hän ehtinee mukaan sotesta käytäviin ratkaiseviin äänestyksiin. Paavo on jo ehtinyt ilmoittaa äänestävänsä sotea vastaan. Kun sotea vastaan äänestävät myös Elina Lepomäki ja (varsin todennäköisesti) Hjallis Harkimo sekä kenties muutama muukin kansandustaja, ei soten läpimeno ole suinkaan varma asia. Pääministeri Juha Sipilä joutuu anelemaan tukea oppositiosta, lähinnä KD:n ja RKP:n yksittäisiltä kansanedustajilta.

18. Paavo Väyrysen paluu eduskuntaan on monille mieluinen asia jo siksi, että se tuo eduskuntaan kauan kaivattua lisäväriä, vilkastuttaa keskustelua ja lisää muutenkin suuren yleisön politiikantekoa kohtaan osoittamaa kiinnostusta. 

1142. SDP ohittanut kokoomuksen

1. SDP on noussut kokoomuksen ohi maan suosituimmaksi puolueeksi, ilmenee Helsingin Sanomien teettämästä ja eilen julkaisemasta gallupista.

2. Jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt, SDP saisi 21,4 prosentin ääniosuuden. Kokoomus puolestaan saisi äänistä 20,6 prosenttia.

3. SDP oli kärjessä myös Ylen helmikuussa julkaisemassa mielipidemittauksessa, mutta tipahti takaisin kakkossijalle Ylen maaliskuun mittauksessa. Tuolloin kokoomuksen kannatusprosentti oli 21,5 ja SDP:n 20,2. Iltalehden ja Uuden Suomen yhteisessä kyselyssä maaliskuussa SDP oli kärjessä.

4. HS:n nyt julkaisemassa gallupissa kolmantena on keskusta 15,7 prosentin äänisaalilla ja neljäntenä vihreät, jota äänestäisi 14 prosenttia kyselyyn vastanneista. Vasemmistoa äänestäisi 8,9 prosenttia, perussuomalaisia 8,1, RKP:ta 4,2, kristillisdemokraatteja 3,5 prosenttia ja sinisiä yhä edelleen vaivaiset 1,6 prosenttia.

5. Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on laskenut nyt 37,9 prosenttiin. Kantar TNS:n toteuttamaan kyselyyn vastasi reilu 2 400 ihmistä 19.3-12.4. Virhemarginaali on noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla.

6. Mitäpä tuohon sanoisi? Galluptulokset eivät yllätä keskustan, kokoomuksen ja vihreiden laskusuunnan osalta. Vaikka hallitus on numerojen valossa petrannut toimintaansa - mm. paljon puhuttu työllisyysaste alkaa olla kohta 72 prosentissa - johtavien ministereiden eli Juha Sipilän ja Petteri Orpon toiminta ja puheet eivät vakuuta kansalaisia. Sama koskee myös sinistä tulevaisuutta ja sen nokkamiehiä Sampo Terhoa ja Timo Soinia. Terho, Soini ja kolmikon heikoin lenkki eli työministeri Jari Lindström ovat kentällä ketkun miehen maineessa. Kaikki tietävät,  että siniset ministerit ovat hallituksessa ottopojan asemassa. Kansa on kyllästynyt Juha Sipilään, eikä pääministerin asemaa parantanut yhtään esimerkiksi se, että hän suostui Maria Veitolan humpuukiohjelman Yökylässä "tähdeksi". Se oli silkkaa ja härskin populistista suosion tavoittelua.

7. Kohta nähdään, onnistuuko pormestari Jan Vapaavuori kumppaneineen kaatamaan  Sipilän ja Orpon tekemän lehmänkaupan tuloksena syntyneet sote-uudistuksen ja maakuntauudistuksen. Sitä toivovat hartaasti monet suomalaiet. Hjallis Harkimo ja Mikael Jungner puuhaavat parhaillaan uuden poliiittisen liikkeen perustamista, joka asettaisi omia ehdokkaitaan ensi vuoden eduskuntavaaleissa. Mikään suuri ihme ei olisi, jos Harkimo ja eräät muut kokoomuksen kansanedustajat liittyisivät Elina Lepomäen hankkeeseen äänestää eduskunnassa sote-uudistusta vastaan. Jos sotelle ja maakuntauudistukselle kävisi köpelösti, hallitus joutuisi eroamaan ja maassa järjestettäisiin syksyllä ennenaikaiset eduskuntavaalit.

1140. Kaatuuko Sipilän halllitus?

1. Juha Sipilän hallituksen päivät alkavat olla pian luetut, sanokaa minun sanoneeni. Kysymys on vain siitä, kompastuuko hallitus soteen, maakuntauudistukseen vai kumpaankin. 

2. Viime viikolla kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki herätti suuren kohun ilmoittamalla selvin sanoin, ettei tule äänestämään hallituksen sote-esityksen puolesta. Lepomäki kritisoi hallituksen sote-mallia siitä, ettei se täytä hallituksen sille antamia tavoitteita.

3. Lepomäen mukaan hallituksen sote-uudistus, valinnanvapauslaki ja maakuntauudistus eivät tuo säästöjä, vaan päin vastoin aiheuttavat menolisäyksiä parin kolmen miljardin euron verran.  Sote-malli ei lupauksista huolimatta myöskään paranna sen enmpää palveluiden saatavuutta kuin hoidon laatuakaan. Sen sijaan kannustimet johtavat siihen, että palvelujen osto keskittyy neljälle suurelle yksityiselle toimijalle samalla kun maakuntien 250 000 sote-työntekijästä vajaa kolmannes jouduttaneen irtisanomaan. Lepomäki kritisoi hallitusta myös siitä, ettei se lähetä valinnanvapauslakia EU:n komission tarkasteltavaksi; tästä asiasta myös koko opposito on samalla kannalla.

4. Viime torstaina Elina Lepomäki sai kokoomuksen eduskuntaryhmän kokouksessa sapiskaa. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen moitti lievin sanakääntein Lepomäkeä, mutta vakuutti, että ei tästä mitään kapinaa synny. Kokoomus siis yritti  vakuuttaa, että sen kansanedustajat ovat ruodussa. Lepomäki pahoitteli tiedotteessaan edustajatovereilleen aiheuttamaa harmia.

5. Mutta asia ei jäänyt suinkaan tähän, sillä tänään kokoomuksen kansanedustaja Susanna Koski julkaisi blogikirjoituksen, jossa arvostellaan hallitusta ja vaaditaan, että soten valinnanvapautta koskeva esitys pitää lähettää EU-komission syynättäväksi ennen kuin lakipakettia voidaan hyväksyä eduskunnassa. Koski kantaa huolta siitä, että komissio ja EU-tuomioistuin tulisivat käsittelevät valinnanvapauslain joka tapauksessa, siis riippumatta siitä, lähettääkö Suomi sen notifioitavaksi vai ei. Tuoksena saattaa olla se, että mainittu laki voi jälkikäteen paljastua EU:n kilpailulainsäädännön vastaiseksi ja kaatua. Tällöin maakuntahallinto jäisi, mutta valinnanvapaus ei. Tämä olisi kokoomuksen kannalta täysin kestämätön visio.

6. Aamupäivällä  Helsingin pormestari Jan Vapaavuori uhosi blogikirjoituksessaan, että "maakuntauudistus kaatuu vielä kevään aikana, eikä maakuntavaaleja koskaan järjestetä". Vapaavuori on arvostellut keskustan aloitteesta syntynyttä maakuntauudistusta kovin sanoin aiemminkin.

7. Jan Vapaavuori oli kuntavaaleissa kokoomuksen ja koko maan ylivoimainen ääniharava. Hän haluaa edelleen mukaan valtakunnanpolitiikkaan ja pyrkii kokoomuksen puheenjohtajaksi, seuraavan hallituksen pääministeriksi sekä kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi 2024. 

8. Pari tuntia myöhemmin Petteri Orpo yritti rauhoitella tilannetta kertomalla MTV3:n nettikolumnissaan, että "ei se mihinkään kaadu". Maakuntamalli ei ole täydellinen, Orpo totesi, mutta kertoi lähtevänsä nytkin siitä, että ”sovitusta pidetään kiinni”.  Orpon mukaan kyse ei ole siitä, pitääkö maakuntauudistuksesta vai ei, ja sote-uudistus on hänestä välttämätön, se pitää viedä maaliin.

9. Keskustalaiset käyvät ymmärrettävästi aika kuumina. He moittivat Petteri Orpoa, joka ei tunnu saavan omiaan kuriin. Kovin moni kansanedustaja edustaja ei voi lipsua ruodusta, sillä hallituksella on eduskunnassa vain niukka enemmistö, eli 105 kansanedustajaa ja puhemies Paula Risikko, joka ei voi osallistua äänestyksiin.

10. Elina Lepomäki vahvisti tänään aikovansa äänestää sote- ja makuntauudistusta vastaan, jos esitys säilyy sellaisena kuin se nyt on. Lepomäki sanoi, että kokoomuksen eduskuntaryhmässä on "useita, jotka suhtautuvat tähän jo nyt erittäin kriittisesti." Lepomäki tarkensi, että kriittisesti ko. uudistuksiin suhtautuvia ryhmässä on "enemmän kuin neljä", mikä merkitsisi toteutuessaan sote- ja maakuntauudistusten kaatumista. Julkisuudessa on arveltu, että esimerkiksi Hjallis Harkimo ja Susanna Koski voisivat äänestää kyseisiä uudistuksia vastaan.

11. Jos sote- ja maakuntauudistus kaatuu, samalla kaatuu koko halltus. Ilman kokoomuksen ajamaa valinnanvapautta  keskustalle ei tule maakuntahallintoa, ja päin vastoin. Se on "tulos tai ulos", näin on pääministeri Juha Sipilä vakuuttanut. Hallituksen kaatuminen olisi Juha Sipilälle todella kova takaisku, josta hän ei toipuisi. Se merkitsisi sitä, että Sipilä luopuisi tavoittelemasta keskustan puheenjohtajuutta eikä hän asettuisi myöskään ehdolle ennenaikaisisa eduskuntavaaleissa. Tämä sopisi erinomaisen hyvin Paavo Väyryselle.

12. Kaikkein pahinta hallituksen kaatuminen olisi kuitenkin Timo Soinille ja koko siniselle tulevaisuudelle, jonka gallup-kannatus on ollut loppukesästä 2017 lähtien 1,5 prosentin luokkaa. Mistä Timolle löytyisi uusi hillotolppa ulkoministerin salkun tilalle?

13. Timo Soini roimii tänään plokissaan kokoomuksen sotekapinallisia rajuin sanakääntein. Soini: "Kokoomus on sekoomus, kykypuolue kyntää syvällä". Soini ärhentelee myös Jan Vapaavuorelle, joka on ennustanut maakuntauudistuksen kaatuvan. Soinin mukaan "politiikan ulkoradan turhaantuneet porvarit" suoltavat omaa pienuuttaan ulos päivittäin. Helsingin pitäjän kyläpäällikkö Jan Vapavuori narisee Soinin mukaan kuin "vanha veräjä" soten kaatumista. Elina Lepomäkeä ja Hjallis Harkimoa tarkoittaen Timo Soini sanoo parin kokoomuksen eduskuntaryhmän intelligentin esiintyvän suurina terveystietäjinä, vaikka heidän käytännön kokemuksensa alasta rajoittuu Buranan syömiseen tukehtumatta". 

14. Heheh! On tässä nyt todella naurussa pitelemistä! Valinnanvapauslain käsittely eduskunnassa alkaa ylihuommenna torstaina. Blogisti toivoo hartaasti Juha Sipilän hallituksen kaatumista ja uusien eduskuntavaalien järjestämistä mahdollisimman pian.

15. Muuten, kun hallituksella on uusi oikeuskansleri Tuomas Pöysti, niin miksi hallitus ei tiedustele hänen mielipidettään siitä, pitäisikö valinnanvapauslakia koskeva luonnos lähettää EU-unionin syynättäväksi, kuten oppositio ja osa kokoomusedustajista on vaatinut?

1139. Paavo Väyrynen erotettu kansalaispuolueesta

                                       Väyrynen tiedotustilaisuudessa 5.3. klo 14

1. Suomen poliitisessa elämässä on tapahtunut parin viikon aikana vaikka mitä. Tuntuu siltä, että melkein joka päivä tulee ilmi erilaisia salaliittoteorioita, kähmintöjä, erottamisia, uhkailuja, syytöksiä jne. Jopa oikeuteen eli leivättömän pöydän ääreen on jouduttu menemään ja lisää "käräjöintiherkkua" on jatkossakin luvassa. Sote-uudistuksen läpimenokin kangertelee edelleen,

2. Viime viikolla Paavo Väyrysen perustama kansalaispuolue (KP) ilmoitti erottavansa Väyrysen puolueen jäsenyydestä. Puolueen johtohenkilöiden eli puheenjohtaja Sami Kilpeläisen ja varapuheenjohtaja Piia Katteluksen mukaan erottamisen taustalla ovat talousepäselvyydet ja Väyrysen lähteminen ehdolle keskustan puheenjohtajakisaan. Taloudellisilla epäselvyyksillä tarkoitetaan tilinkäyttöön liitttyviä väärinkäytöksiä ja vaaliraharikkomuksia, joissa olisi kyse viisinumeroisista summista.  

3. Tiedotteen mukaan kansalaispuolueen puoluehallitus on joutunut erottamaan Paavo Väyrysen, koska tämä on toiminnallaan vahingoittanut puoluetta. Erottamisen syinä ovat myös luottamusaseman väärinkäyttö puoluehallituksen jäsenenä ja pyrkiminen keskustan puheenjohtajaksi. Tiedotteen mukaan puoluehallitus pitää "valitettavana ja surullisena", että Väyrynen ei ole sitoutunut perustamansa puolueen kehittämiseen. Puheenjohtaja Sami Kilpeläinen on syyttänyt Väyrystä mittavista väärinkäytöksistä. Puoluehallituksen kolmas  aktiivinen jäsen on Tuula Komsi.  

4. Paavo Väyrynen kiistää odotetusti kaikki väärinkäytössyytökset ja vaaliraharikkomukset ja pitää mainituja väitteitä järjettöminä. Väyrynen kertoo joutuneensa tukemaan presidentinvaaleja varten perustetun valitsijayhdistyksen toimintaa lainaamalla sille 42 000 euroa ja että hänellä on puolueelta "huomattavat ja kiistattomat saatavat." Väyrysen mukaan meneillään on kolmen koplan eli Sami Kilpeläisen, Piia Katteluksen ja Tuula Komsin ajama puolueen laiton kaappausyritys.

5. Näyttää ilmeiseltä, että kansalaispuolue on jakautunut kahtia eli väyrysläisiin ja edellä mainitun kolmen koplan johtamaan joukkoon. Viime viikovaihteessa molemmat ryhmittymät pitivät omia kokouksiaan, joiden päätöksistä ulkopuolisen on vaikea saada selvää. Paavo Väyrysen mukaan Oulun Hotelli Lasaretissa pidetyssä puolueen vuosikokouksessa, johon osallistui 15 henkeä, puoluehallitukseen valittiin Akseli Erkkilä, Seppo Hauta-aho ja Paavo Väyrynen; puoluehallituksen puheenjohtajaksi tuli Hauta-aho. Sami Kipeläinen ja kumppanit puolestaan katsovat, että väyrysläisten kokous oli laiton ja puolue toimii heidän johdossaan. Niin tai näin, puolueella on nyt kaksi puoluehallitusta.

6. Väyrysen lainopillisena asiamiehenä toimii ilmeisesti edelleen oikeustieteen tohtori Kari Uoti. Väyrynen on hankkinut Helsingin käräjäoikeudesta päätöksen, jolla "kolmen koplan" koolle kutsuman ja 20. helmikuuta pidetyn puoluehallituksen päätösten täytäntöönpano on väliaikaisesti keskeytetty  ja kielletty. Edessä lienee muitakin osapuolten vireille panemia oikeusjuttuja, joten Väyrynen tarvitsee jatkossakin todella pätevää juristia.

7. Kansalaispuolueen varapuheenjohtaja Piia Kattelus kertoi eilen, että kansalaispuolue on jättänyt esitutkintapyynnön Paavo Väyrysen tilinkäyttöön ja vaalirahoihin liittyen.
Helsingin poliisin talousrikosyksikön johtaja Ismo Siltamäki vahvistaa, että Helsingin poliisi on vastaanottanut tutkintapyynnön Paavo Väyrysen tapaukseen liittyen. Pyyntö tehtiin viime viikolla. Siltamäki ei suostu kuitenkaan tarkentamaan, mihin yhteisöön tai henkilöön tutkintapyyntö liittyy.

8. Jos kansalaispuolueen erottamispäätös pysyy voimassa, Paavo Väyrynen on vapaa mies osallistumaan ehdokkaana keskustan puheenjohtajaksi. Mutta palaisiko Väyrynen lupauksensa mukaisesti eduskuntaan 12. kesäkuuta, jos hän häviää keskustan puheenjohtajakisan Juha Sipilälle ja mitä ryhmittymää hän tulisi parlamentissa edustamaan? 

9. Politiikassa on muutenkin edessä mielenkiintoisia aikoja. Hajoaisiko Juha Sipilän hallitus, jos kokoomuksesta löytyy Elina Lepomäen lisäksi muitakin kansanedustajia, jotka äänestävät sote-uudistusta ja maakuntauudistusta vastaan ja eduskuntaan tulee vielä Paavo Väyrynen, joka melko varmasti haluaa kaataa sote-uudistuksen? Näin Sipilä on uhannut julkisesti tehdä. 

10. Minusta hallitus voisi aivan hyvin kaatua, jolloin maassa järjestettäisiin uudet eduskuntavaalit ilmeisesti syksyllä. Hallituksen eväät on syöty ja johtavat  hallituspuolueet eli keskusta ja kokoomus riitelevät keskenään. SDP on noussut kannatusmittauksissa maan suosituimmaksi pulueeksi. Jos demareilla olisi Antti Rinnettä valovoimaisempi puheenjohtaja, ei seuraavasta pääministeripuolueesta olisi eduskuntavaalien jälkeen epäselvyyttä. 

11. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on kyselyjen mukaan Petteri Orpon jälkeen maan toiseksi suosituin pääministeriehdokas. Pitäisikö Li Anderssonin ja Antti Rinteen vaihtaa keskenän paikkaa, eli Rinne johtaisi neljä vuotta vasureita ja Li Andersson puolestaan demareita? 

12. Kokoomuksen todellinen voimamies on Jan Vapaavuori, joka arvostelee säälimättömästi sotea ja maakuntauudistusta. Gallup-kyselyjen mukaan hallituspuolueita kannattaa yhteensä enää noin 38 prosenttia vastaajista. Siniset roikkuu epätoivoisesti hallituksessa viiden ministerin voimin, vaikka puoletta kannattaa vain 1,5 prosenttia vastaajista. Ennenaikaisissa vaaleissa sinisistä päästäisiin vihdoin eroon.

13, Paavo Väyrynen on tehnyt poliisille tutkintapyynnön kolmesta perustamansa kansalaispuolueen vastuuhenkilöstä. Tämän hän kertoi tiedotustilaisuudessaan tänään 5.3. klo 14. Väyrysen mukaan häntä syytetään valheellisesti kansalaispuolueen tilinkäyttöön liittyvistä väärinkäytöksistä ja luottamusaseman väärinkäytöstä. Väyrynen katsoo, että asiassa on syytä epäillä kunnianloukkausta tai mahdollisesti törkeää kunnianloukkausta.

14. Väyrysen mielestä "Kolmen koplan" (Kilpeläinen, Kattelus, Komsi) järjestämässä viime lauantain kokouksessa uhmattiin Helsingin käräjäoikeuden viimeviikkoista päätöstä, jolla keskeytettiin puolueen hallituksen päätösten täytäntöönpano. Oikeuden ratkaisu koski kokouksia joulukuussa ja helmikuussa. Väyrysen mukaan lauantain kokous oli samalla tavoin laittomasti järjestetty. Hän kertoi nostavansa käräjäoikeudessa moitekanteet "koplan" kokouksissa tehtyjen päätösten mitätöimiseksi.

1137. Paavo Väyrynen ei hellitä

1. Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen ei aio luopua aikeistaan pyrkiä keskustapuolueen (kesk) johtoon ensi kesäkuun Sotkamon puoluekokouksessa.

2. Väyrynen tyrmää puoluehallituksen tulkinnan, jonka mukaan hänen ei olisi keskustan nykysääntöjen mukaan mahdollista haastaa Juha Sipilää puheenjohtajakilvassa. Syynä on se, että Väyrynen on toisen puolueen eli perustamansa kansalaispuolueen (kapu) jäsen.

3. Tuntuu selvältä - ilman asiantuntijalausuntojakin - ettei oman uuden puolueen perustanut, kahden puolueen jäsenkirjaa kantava Väyrynen voi pyrkiä keskustan puheenjohtajaksi. Keskustan johto rohkeni tehdä tämän johtopäätöksen viime torstaina vasta saatuaan asiasta kahden yhdistysoikeuden asiantuntijan eli ministeri Lauri Tarastin ja professori Heikki Halilan lausunnon. Asiantuntijat katsoivat, että keskustan puheenjohtajaksi ei voida sääntöjen mukaan valita puolueen perusjärjestön jäsentä, joka kuuluu muuhun puolueeseen.

4. Varovainen toimintatapa osoittaa, että keskustan johto haluaa pelata varman päälle, koska Paavo Väyrystä ei ole syytä aliarvioida. Väyrynen kyykytti keskustaa pahemman kerran viimeksi tammikuun presidentinvaalissa, jolloin hän sai vaalissa annetuista äänistä 6,1 prosenttia, kun taas keskustan Mati Vanhanen joutui tyytymään 4,1 prosenttiin.  

5. Keskustan puoluehallitus ei rohjennut erottaa Värystä puolueesta,  vaan tyytyi vain toteamaan, ettei Väyrysellä ole oikeutta olla ehdokkaana keskustan puheenjohtajavaalissa. 
Päätös tuo Paavo Väyryselle lisää julkisuutta ja sitä hän hankkii myös jatkossa keskustan kustannuksella arvostelemalla puolueen omaksumia linjanvetoja. 

6. Väyrynen tietää, ettei hänellä ole minkäänlaisia mahdollisuuksia  tulla valituksi keskustan puheenjohtajaksi. Pyrkimällä tehtävään hän pystyy kuitenkin puhuttelemaan kannattajiaan ja profiloitumaan perustamansa kansalaispuolueen johtajana. Kannattajilleen Väyrynen antaa ymmärtää, että kansalaispuolueen linja ja arvot ovat perinteistä alkiolaisuutta, jonka keskusta on hylännyt.

7. Väyrysen mukaan puoluehallituksen kannanotto tähtää siihen, että puoluekokoukseen valmistauduttaessa vältettäisiin perusteellinen keskustelu puolueen linjasta ja tulevaisuudesta. Puoluehallitus toivoo, että keskustan piirit, kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset ottavat toiminnassaan huomioon sen omaksuman tulkinnan.

8. Väyrynen antaa ymmärtää, että keskustan johto osti Laurin Tarastilta ja Heikki Halilalta itselleen edullisen asiantuntijalausunnon torpatakseen hänen aikeensa haastaa puheenjohtaja Juha Sipilä Sotkamossa. Väyrysen mukaan lausunto on "heppoinen" ja osoittaa vain, että keskustan säännöt ovat tulkinnanvaraiset. Puoluehallituksella ei Väyrysen mukaan ole oikeutta evätä hänen puheenjohtaja-aikeitaan, sillä kysymys hänen vaalikelpoisuudestaan ratkaistaan vasta Sotkamon puoluekokouksessa.

9. Keskustan entinen puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki sanoi pari päivää sitten kolumnissaan, että kevään aikana keskusta järjestää tilaisuuksia puheenjohtajaehdokkaille. Jäätteenmäki antoi ymmärtää, että niiden avulla Väyrynen haluaisi maksattaa kansalaispuolueen eduskuntavaalikampanjaa keskustalla.  Anneli Jäätteenmäki ennustaa, että Paavo Väyrysen uskollisimmat kannattajat lähtevät keskustasta hänen matkaansa ennemmin tai myöhemmin.

10, Paavo Vyrynen on saanut tuekseen oikeustieteen tohtori Kari Uotin, joka Väyrysen mukaan otti häneen yhteyttä ja tarjoutui laatimaan vastineen Tarastin ja Halilan asiantuntijalausuntoon.

11. Vastineessaan Uoti lykkää Tarastin ja Halilan lausunnon ja sanoo, että lausunto ei ole analyysi lain sisällöstä, vaan selvitys tavasta päästä ennalta määrättyy tai tavoiteltuun lopputulemaan liittyen keskustan tulevan kesän puheenjohtajavaaliin. Uotin mukaan tämän tyylisiä lausuntoja käytetään hyvin tavanomaisesti tuomioistuimissa pyrittäessä edistämään oman tavoitteen toteutumista. Uoti pitää asiantuntijalausuntoa sisäisesti ristiriitaisena. Hänen mukaansa keskustan nykyisten sääntöjen mukaan riittää, että puheenjohtajaehdokas on keskustan jäsen.

12. Uotin mukaan puoluekokouksen relevantit päätökset voidaan riitauttaa ja viedä Helsingin käräjäoikeuden tutkittavaksi mahdollisesti täytäntöönpanokieltovaatimusten kera, jos keskusta päätyy toimimaan lausunnossa esitetyn mukaisesti eli käytännössä estämään Väyrysen puheenjohtajaehdokkuuden. Keskusta menisi seuraaviin vaaleihin epätietoisena siitä, kuka on puolueen oikea puheenjohtaja ja Suomi eläisi epävarmuudessa, perustuuko pääministerin asema asianmukaiseen valintamenettelyyn, Uoti arvioi.

13. Voi voi, jo nyt on aikoihin eletty! Vaikuttaa vahvasti siltä, että väitteillään Kari Uoti haluaa lähinnä vain maalailla piruja seinälle. Väyrynen ja Uoti tarvitsisivat väittteidensä tueksi jotakin kättä pidempää, eli yhdistysoikeuteen perehtyneen asiantuntijan kannanoton. Suomessa tämän alan asiantuntijat ovat kuitenkin aika harvassa. Alan kaksi tunnetuinta asiantuntijaa ovat juuri Tarasti ja Halila, joten keskustan johto teki järkevästi pyytäessään heiltä yhteisen lausunnon. Olisi melkoinen ihme, jos Suomesta löytyisi sellainen guru, joka katsoisi, että Väyrysellä olisi kelpoisuus tavoitella keskustan puheenjohtajuutta vaikkei hän eroaisi kansalaispuolueen jäsenyydestä.