1. Taloustieteen Nobel -palkinto myönnettiin tänään 10.10. - Aleksis Kiven päivänä muuten - Harvardin yliopiston taloustieteen professorille Oliver Hartille ja Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) suomalaiselle professorille Bengt Holmströmille heidän sopimusteoriaa koskevista tutkimuksistaan.
2. Bengt Holmströmiä, 67, on veikkailtu jo kymmenkunta vuotta Nobel -palkinnon saajaksi. Hänen tutkimuksiaan on julkaistu kaikissa merkittävimmissä taloustieteellisissä julkaisuissa. Yhdysvaltalainen MIT Bostonissa on yksi maailman arvostetuimmista yliopistoista. Siellä Holmström on ollut professorina jo vuodesta 1994 lähtien; tehtävässä ei ole eläkeikää.
3. Taloustieteen Nobel -palkinnon myöntää Ruotsin keskuspankki, Riksbanken. Palkinnon suuruus on kahdeksan miljoonaa kruunua eli 880 000 euroa, jonka Holmström ja Hart siis jakavat. Palkinnon perusteluissaan Riksbanken toteaa, että "nykyaikaiset taloudet pysyvät koossa lukemattomilla sopimuksilla. Uudet teoreettiset työkalut, jotka Hart ja Holmström ovat kehittäneet, ovat arvokkaita reaalimaailman sopimusten ja instituutioiden ymmärtämiseksi sekä mahdollisten sudenkuoppien havaitsemiseksi sopimusten suunnittelussa".
4. Holmström sanoi palkinnosta tiedon saatuaan, että hänen olonsa on hieman epätodellinen. Hän kertoo pohtineensa ja tutkineensa sopimusteoraa vuosikausia. Palkinto tuli hänelle yllätyksenä.
5. Helsingissä syntynyt Holmström valmistui kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1972. Hän työskenteli valmistumisensa jälkeen pari vuotta suunnittelijana A. Ahlströmin palveluksessa ja siirtyi tämän jälkeen stipendiaattina Stanfordin yliopistoon. Siellä Holmström väiteli tohtoriksi 1978. Hankenin apulaisprofessorina Holmström oli vuosina 1978-79. Hän on asunut yli puolet elämästäään USA:ssa ja toiminut siellä professorina ensin Northwestern Universityssä 1979-83 ja sen jälkeen kansantaloustieteen professorina Yalen yliopistossa (1983-1994). Akateemisen uransa lisäksi Holmströn on toiminut useiden suomalaisten yritysten ja yhteisöjen luottamustehtävissä, esimerkiksi Nokian (1992-2012), Elinkeinoelämän valtuuskunnan ja Aalto-yliopiston hallituksissa.
6. Suomen taloustilanteesta Bengt Holmström totesi viime maaliskuussa, ettei Suomessa oikein ymmärretä, miten heikossa kunnossa maamme talous on. Myöhemmin keväällä hän kuvaili Juha Sipilän hallituksen satojen miljoonien eurojen säästöpäätöstä yliopistojen opetuksesta ja koulutuksesta sanomalla, että se heijastaa "aika syvällistä älyllistä halveksuntaa yliopistomaailmaa kohtaan". Valtiovarainministeri Petteri Orpon pyynnöstä Holmström laati yhdessä Sixten Korkmanin ja Vesa Vihriälän kanssa hallitukselle alkusyksystä luovutetun muistion, jossa todetaan, että Suomi on edellytyksiinsä nähden alisuoriutuja. Muistiossa ehdotetaan mm. ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista ja Suomen korkeakoulujen uudistamista.
7. Nobel -palkinnon julkistamisen jälkeen Bengt Holmström on tietenkin saanut runsaasti onnitteluja myös suomalaisilta poliitikoita presidentti Sauli Niinistöstä lähtien. Uutta nobelistia on kehuttu maasta taivaaseen. Mm. Vesa Vihriälä ja Sixten Korkman kuvailevat Holmströmiä avarakatseiseksi, avoimeksi ja sinnikkääksi tutkijaksi ja mieheksi, joka osaa ja rohkenee ajatella "boksin ulkopuolella". Tämä termi tulee englantilaisesta sanonnasta "thinking outside the box", joka tarkoittaa lähinnä luovaa ja vapaata tapaa ajatella ja ratkaista asioita.
8. Luova tutkija on siis eräällä tavalla toisinajattelija, joka ei anna vanhojen ajatustottumusten, tapojen tai ideologioiden häiritä ja kahlita tutkimusvapauttaan. Tällaista raikasta ajattelua kaivattaisiin myös Suomen vaikeassa taloustilanteessa, mutta kuten on nähty, sellaiselle ei ole juuri annettu arvoa myöskään Juha Sipilän hallituksessa.
9. Begt Holmström on viides henkilökohtaisen Nobelin saanut suomalainen. Frans Emil Sillanpää sai kirjallisuudeen Nobelin vuonna 1939, ilmeisesti paljolti myötätunnon osoittamiseksi uhkaamassa olleen talvisodan takia. Kemian Nobel-palkinto myönnettiin puolestaan sotien jälkeen 1945 professori A.I. Virtaselle; ehkä jotkut muistanevat AIV-rehun, jonka Virtanen kehitti. Martti Ahtisaarelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 2008. Mutta näiden lisäksi on vielä yksi ainakin puoliksi suomalainen nobelisti, joka usein unohdetaan. Hän on Ragnar Granit (1900-1991), joka sai lääketieteen Nobelin 1967. Granit syntyi Suomessa, tarkemmin sanottuna Riihimäen kauppalassa, jonne perustettiin 10-15 vuotta sitten kaupungin "oman nobelistin" kunniaksi Granitin aukio, ja teki Suomessa myös keskeiset tutkimuksensa. Granit muutti pysyvästi Ruotsiin 1940 ja vastaanotti Nobelin palkinnon ruotsalaisena.
10. Martti Ahtisaari kunnostautui myös Yhdysvalloissa eli tarkemmin sanottuna YK:n tehtävissä. Sieltä Mara kutsuttiin kisaamaan Suomen tasavallan presidentin virasta. Olisiko Bengt Holmströmillä käyttöä Suomen politiikassa? Juha Sipilän hallituksessa on avautumassa elinkeinoministerin salkku, sillä sen nykyistä haltijaa Olli Rehniä ollaan valitsemassa kovaa vahtia Suomen Pankikn johtajaksi. Olisi toki komeaa, jos nobelisti Begt Holmström suostuisi Suomen uudeksi elinkeinoministeriksi. Siinä tehtävässä hän saisi oivallisen tilaisuuden soveltaa oppejaan ja teorioitaan käytäntöön. Mutta tämä on tietenkin vain täysin epärealistista toiveajattelua. Holmströn kannattaisi mieluummin palkata hallituksen sivutoimiseksi talouspoliittiseksi neuvonantajaksi vaikkapa n. 50 000 euron kuukausipalkalla. Pääasia olisi, ettei filosofi Pekka Himanen enää saisi toimeksiantoja Suomen hallitukselta; filosofiassa ei muuten jaeta Nobelin palkintoa. Dynamiitin keksinyt Alfred Nobel ei maininnut testamentissaan filosofiaa, ei muuten taloustiedettäkään. Taloustieteen Nobel -palkinnon virallinen nimi on Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi.
11. Bengt Holmström nimi oli meillä vahvasti esillä syksyllä 2003, jolloin valittiin Suomen itsenäisyyden juhlarahaston eli Sitran yliasiamies vuosiksi 2004-2010. Vastakkain olivat tuolloin kuuluisan MIT-yliopiston huippututkija Holmström ja Suomen entinen pääministeri Esko Aho. Ja kuinka ollakaan, Holmströmin tieteelliset ansiot eivät painaneet valintaprosessissa mitään, sillä voiton vei Esko Aho! Valinnan suoritti Sitran hallintoneuvostona toimiva eduskunnan pankkivaltuusto, jonka päätös oli yksimielinen. Avainasemassa olivat päätöstä tehtäessä sosiaalidemokraatit, joiden asettuminen Ahon taakse ratkaisi pelin hänen hyväkseen. Esko Aho on entinen Kannuksen elinkeinoasiamies, jonka edessä tuleva nobelisti sai siis väistyä.
7. Nobel -palkinnon julkistamisen jälkeen Bengt Holmström on tietenkin saanut runsaasti onnitteluja myös suomalaisilta poliitikoita presidentti Sauli Niinistöstä lähtien. Uutta nobelistia on kehuttu maasta taivaaseen. Mm. Vesa Vihriälä ja Sixten Korkman kuvailevat Holmströmiä avarakatseiseksi, avoimeksi ja sinnikkääksi tutkijaksi ja mieheksi, joka osaa ja rohkenee ajatella "boksin ulkopuolella". Tämä termi tulee englantilaisesta sanonnasta "thinking outside the box", joka tarkoittaa lähinnä luovaa ja vapaata tapaa ajatella ja ratkaista asioita.
8. Luova tutkija on siis eräällä tavalla toisinajattelija, joka ei anna vanhojen ajatustottumusten, tapojen tai ideologioiden häiritä ja kahlita tutkimusvapauttaan. Tällaista raikasta ajattelua kaivattaisiin myös Suomen vaikeassa taloustilanteessa, mutta kuten on nähty, sellaiselle ei ole juuri annettu arvoa myöskään Juha Sipilän hallituksessa.
9. Begt Holmström on viides henkilökohtaisen Nobelin saanut suomalainen. Frans Emil Sillanpää sai kirjallisuudeen Nobelin vuonna 1939, ilmeisesti paljolti myötätunnon osoittamiseksi uhkaamassa olleen talvisodan takia. Kemian Nobel-palkinto myönnettiin puolestaan sotien jälkeen 1945 professori A.I. Virtaselle; ehkä jotkut muistanevat AIV-rehun, jonka Virtanen kehitti. Martti Ahtisaarelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 2008. Mutta näiden lisäksi on vielä yksi ainakin puoliksi suomalainen nobelisti, joka usein unohdetaan. Hän on Ragnar Granit (1900-1991), joka sai lääketieteen Nobelin 1967. Granit syntyi Suomessa, tarkemmin sanottuna Riihimäen kauppalassa, jonne perustettiin 10-15 vuotta sitten kaupungin "oman nobelistin" kunniaksi Granitin aukio, ja teki Suomessa myös keskeiset tutkimuksensa. Granit muutti pysyvästi Ruotsiin 1940 ja vastaanotti Nobelin palkinnon ruotsalaisena.
10. Martti Ahtisaari kunnostautui myös Yhdysvalloissa eli tarkemmin sanottuna YK:n tehtävissä. Sieltä Mara kutsuttiin kisaamaan Suomen tasavallan presidentin virasta. Olisiko Bengt Holmströmillä käyttöä Suomen politiikassa? Juha Sipilän hallituksessa on avautumassa elinkeinoministerin salkku, sillä sen nykyistä haltijaa Olli Rehniä ollaan valitsemassa kovaa vahtia Suomen Pankikn johtajaksi. Olisi toki komeaa, jos nobelisti Begt Holmström suostuisi Suomen uudeksi elinkeinoministeriksi. Siinä tehtävässä hän saisi oivallisen tilaisuuden soveltaa oppejaan ja teorioitaan käytäntöön. Mutta tämä on tietenkin vain täysin epärealistista toiveajattelua. Holmströn kannattaisi mieluummin palkata hallituksen sivutoimiseksi talouspoliittiseksi neuvonantajaksi vaikkapa n. 50 000 euron kuukausipalkalla. Pääasia olisi, ettei filosofi Pekka Himanen enää saisi toimeksiantoja Suomen hallitukselta; filosofiassa ei muuten jaeta Nobelin palkintoa. Dynamiitin keksinyt Alfred Nobel ei maininnut testamentissaan filosofiaa, ei muuten taloustiedettäkään. Taloustieteen Nobel -palkinnon virallinen nimi on Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi.
11. Bengt Holmström nimi oli meillä vahvasti esillä syksyllä 2003, jolloin valittiin Suomen itsenäisyyden juhlarahaston eli Sitran yliasiamies vuosiksi 2004-2010. Vastakkain olivat tuolloin kuuluisan MIT-yliopiston huippututkija Holmström ja Suomen entinen pääministeri Esko Aho. Ja kuinka ollakaan, Holmströmin tieteelliset ansiot eivät painaneet valintaprosessissa mitään, sillä voiton vei Esko Aho! Valinnan suoritti Sitran hallintoneuvostona toimiva eduskunnan pankkivaltuusto, jonka päätös oli yksimielinen. Avainasemassa olivat päätöstä tehtäessä sosiaalidemokraatit, joiden asettuminen Ahon taakse ratkaisi pelin hänen hyväkseen. Esko Aho on entinen Kannuksen elinkeinoasiamies, jonka edessä tuleva nobelisti sai siis väistyä.
13 kommenttia:
"Olisi toki komeaa, jos nobelisti Begt Holmström suostuisi Suomen uudeksi elinkeinoministeriksi. Siinä tehtävässä hän saisi oivallisen tilaisuuden soveltaa oppejaan ja teorioitaan käytäntöön. Mutta tämä on tietenkin vain täysin epärealistista toiveajattelua."
Ja hyvän niin. Olipa Holmström miten viisas ja luova teoreettinen ajattelija, hän tulisi ministerinä törmäämään politiikan karikoihin. Tämähän jo nähtiin siinä, että miten politiikan ulkopuolelta tullut "guru" Juha Sipilä on pärjännyt Suomen nostamisessa kuilusta. Sen sijaan neuvonantajaksi palkkaaminen olisi "well spent money". Siinä olisi sekin hyvä puoli, että ihmiset arvostavat hankintoja, joista ovat maksaneet itsensä kipeiksi (vrt autokaupat. Kuinka moni kertoo ostaneensa huonon auton liian kalliilla hinnalla.)
Himasta ei kannata pelätä: Kataisen ja Stubbin kadottua päivän politiikasta, Himanen on menneen talven lumia.
Se on muuten sääli, että filosofiasta ei anneta nobeleita: filosofia parhaimillaan aukoo uusia uria ja luo uusia ajattelutapoja.
Niklas Herlin: Mokasiko talousnobelisti pahasti?
http://niklasherlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224190-mokasiko-talousnobelisti-pahast
Kyllä, noin se teki!
Eka kerran se mokasi kun reputti yo-kirjoituksissa.
Nousi kuitenkin kanveesista kuin Lasse Viren Munchenin kympillä 1972 ja kiri voittoon.
Toivottavasti Esko Aho ei ole käytettävissä elinkeinoministeriksi, vaikka korkeatasoinen pankkivaltuusto havaitsi Kannuksen elinkeinoasiamiehenä kouliintuneen Eskon pätevämmäksi Sitraan kuin kansainvälisesti tunnetun ja viisi vuotta vanhemman huippuyliopiston taloustieteen professorin.
Holmström ei ollut ehdolla aikanaan Hiihtoliiton puheenjohtajaksi.
Jos pankkivaltuuston osaamistaso on korkeampi kuin Nobel -komitean, VTM Esko Aho on talousosaamiseltaan pätevämpi professori Bengt Holmströmiä. Nobel- palkinto kuuluukin silloin Aholle.
Nobeleita tulee ja menee kerran vuodessa. Kelalle kuitenkin kelpasi tuiki tuntematon Elli, jonka arpa ratkaisi.
En tykkää paljon Esko Ahosta. Luulen kuitenkin, että hän olisi aika hyvä elinkeinoministeri. Jos ei muuten, niin aika moni olisi huonompi.
Erityisesti itse kiinnitän huomiota nobelistin ikään. Suomessa oikeustieteelliset "tiedemiehet" kuuskymppisinä saattavat keskittyä tarkastamaan avoimen yliopiston oppimistehtäviä, koska sieltä saa kympin paperilta, mikä kasvattaa eläkettä. Kyse ei ole edes kunnollisesta opettamisesta, koska palautetta ei anneta, vaan arvosanojen ilmoittamisesta opintosuoritusrekisteriin.
Toinen oikeustieteellinen kummallisuus on omien kirjallisten tuotosten vaativuustason kaunistelu. Juuli.fi -tietokannassa on nähtävissä kirjoituksen kirjoittajan oman ilmoituksen mukainen vaativuusluokitus. Osin vaativuusluokitus vaikuttaa omaan meriitteihin, mutta vielä merkittävämpi vaikutus sillä oman yliopiston saamaan rahoitukseen. Työnantajayliopisto saa OKM:ltä "tavallisesta" tieteellisestä artikkelista 100 €, kun vastaava summa vertaisarvioidusta artikkelista on 2000 - 3000 €.
Selailin taannoin Juulia ja löysin vuodelta 2014 useampia kirjoituksia, joille kirjoittaja oli ilmoittanut referee -statuksen. Alkuperäiseen lehteen tutustumalla (esim. Verotus tai DL) saattoi huomata, että kyse ei ollut referee artikkelista. Tämäkin epäkohta voidaan korjata perustamalla Juulin rinnalle uusi rekisteri, joka on nykyistä luotettavampi...
Olisiko Holmströmin sopimusteoriasta apua, ettei vastaanottokeskuksia (VOK) ylläpidettäessä lipsahtaisi läpi sopimuksia, joiden mukaan SPR:n VOKit kalleimmillaan maksavat 150-199 euroa vuorokaudessa yhden turvapaikanhakijan osalta.
No, ei sorvariakaan laiteta hitsaamaan, vaikka molemmat metallimiehiä ovat. Taloustiede on menneisyyden tutkimusta ja tulevaisuutta sen avulla on mahdoton ennustaa.
Holmströmin ansioluettelossa on syytä tarkentaa, että hänen maisterintutkinnossaan oli pääaineena matematiikka. Mukana oli myös fysiikkaa. Taloustieteilijä hänestä tuli varsinaisesti vasta USA:ssa. Osa hänen tutkimustaan on ollut peliteoria, jota voidaan pitää matematiikan osa-alueena. Ainoana nobelpalkinnon saaneena matemaatikkona on pidetty John Nashia, joka sai palkinnon peliteoriaan liittyvistä matemaattisista tutkimuksistaan.
Matematiikan merkitys taloustieteelle ei ole välttämättä ole niin suuri kuin monet ajattelevat.
Peliteoria on osa lineaarista optimointia.
Tämän aihealueen talousnobelisteja ovat ainakin
1973 Wassily Leontief Panos-tuotosmenetelmän (input-output method)
1975 Leonid Kantorovich Myötävaikutuksesta resurssien optimaalisen allokaation teoriaan
1975 Tjalling Koopmans
1990 Harry Markowitz Portfolioteoria
1992 Gary Becker
1994 John Nash
1996 William Vickrey
2014 Jean Tirole Holmströmin kanssa kirjoitettu kirja
Ihan kivaa, että nobel tuli Suomeen.
Syynä taitaa vain olla, että palkittavat alkavat käydä vähiin.
Uusia merkittäviä taloustieteellisiä ajatuksia kun ei nykyaika juuri ole löydettävissä.
Jos Holmström olisi valittu Sitraan, olisi Nobel jäänyt todennäköisesti saamatta. Vaikka Nobelit jaetaan vanhoista vuosikymmenten takaisista meriiteistä, taloustieteen Nobelistit ovat saamishetkellä yleensä joko professoreita tai emeritusprofessoreita. Pienten kansallisten juhlarahastojen johtajia ei Nobeleilla tavata palkita, ovat meriitit aiemmassa työhistoriassa mitä tahansa.
Lähetä kommentti