1. Tasavallan presidentin on määrä nimittää Kelan uusi pääjohtaja ensi perjantaina. Viran nykyinen haltija Jorma Huuhtanen (kesk) jää eläkkelle syyskuun alussa. Virkaan oli vain seitsemän hakijaa, heistäkin suurin osa ihmisiä, jotka hakevat yleensä kaikkia mahdollisia korkeita virkoja ihan vain piruuttaan. Kaksi pätevää hakijaa löytyi: sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) ja Kelan tutkimusjohtaja Mikael Forss (sdp).
2. Viranhakijoiden vähyys johtui siitä, että keskusta ja pääministeri Matti Vanhanen olivat kailottaneet Hyssälän pätevyyttä ja erinomaisuutta Kelan pääjohtajaksi jo ennen hakuajan päättymistä. Kun pidettiin yleisesti itsestään selvänä, että Hyssälä tulisi nimitetyksi, eivät monet pätevät potentiaaliset kandidaatit viitsineet edes laittaa hakupapereitaan sisään.
3. Tämä oli taktiikkaa, joka on purrut usein ennenkin, kun on kyse korkeista viroista, joita kolme suurinta puoluetta ovat tottuneet jakamaan keskenään. Kelan pääjohtajuus on kuulunut tai sen on laskettu kuuluvan iät ja ajat keskustan ja sen edeltäjän maalaisliiton reviiriin. Jorma Huuhtasta, joka nimitettiin pääjohtajaksi myös sosiaali- ja terveysministerin paikalta, edelsi Kelassa Jorma Pajula, jonka valtakausi olikin tosi pitkä. Demarit ovat puolestaan läänittäneet kouluhallitusta (pääjohtaja mm. Erkki Aho) ja sen seuraajaa opetushallitusta. Ikuiselle hallituspuolueelle eli RKP:lle on lohjennut hieman vaatimattomampia posteja, vähemmistövaltuutetuksihan junailtiin pari viikkoa sitten härskisti ohi virallisten kelpoisuusvaatimusten oik. yo. Eva Biaudet (rkp).
4. Ministeri Liisa Hyssälä, 61 v., on virkaan toki pätevä. Hän on koulutukseltaan hammaslääketieteen tohtori ja valtiotieteen maisteri. Hän on ollut 15 viimeistä vuotta kansanedustajana ja seitsemän vuotta peräjälkeen ministerinä. Muodollisesti siis hyvinkin pätevä. Tässä kohtaa muistuu väkisin mieleen Sulo "Suti" Aittoniemen lohkaisu ajalta, jolloin kulttuuriministerinä hääri entinen missi Tanja Karpela. Aittoniemen luonnehdinta Hyssälästä: "Köyhän miehen Karpela". (Ettäs kehtaat, Suti!)
5. Mutta pätevöittääkö kansanedustajuus ja ministeriys noin vain ja ilman muuta suuren viraston pääjohtajaksi? Ministeri on poliittinen päätöksentekijä, joka vastaa suurista linjoista. Viraston johtaminen on sen sijaan aika lailla erilaista hommaa. Kelan pääjohtajan tehtäviin kuuluu erilaisten alue- ja piiritason pikkupomojen valinta tai nimittäminen, nämä puolestaan valitsevat ihmisiä kunta- tai kylätason tehtäviin. Juuri tästä syystä, niin luulen, keskusta pitää kynsin hampain kiinni Kelan pääjohtajan vakanssista katsoen kuuluvan sen ikuisesti puolueen läänityksiin.. Keskustalle on tärkeää saada omaa väkeään erilaisiin Kelan pääkonttorin ja sen alaisten laitosten ja elinten virkoihin ja tehtäviin. Tämä on puolueen työssä tärkeä pointti, jolla havitellaan sitten vaalimenestystä eduskunta- ja kuntavaaleissa.
6. Hyssälän vastaehdokas Mikael Forss (47) on valtiotieteen tohtori ja muistamani mukaan Kelan kehitysjohtaja tai vastaava tirehtööri Kelassa. Hän tuntee Kelan asiat jo entuudestaan ja varmaan yhtä hyvin ellei paljon paremmin kuin Hyssälä. Hyssälä ehtisi hoitaa pääjohtajan postia luultavasti vain 3-4 vuotta ennen eläkkeelle siirtymistään. Kysymyksessä olisi tyypillinen poliittinen palkkivirka ansiokkaasta toiminnasta puolueen hyväksi. Ennen maassa oli pitkälti toistakymmentä lääniä ja maaheran virkaa, joihin saattoi helposti työntää politiikasta sivuun jättäytyviä tai jätettäviä veteraaneja ja ministereitä. Nyt näitä palkkiovirkoja on paljon vähemmän.
7. Minua on ottanut Hyssälän nimittämisessä eniten päähän se ylimielisyys, jota keskusta ja erityisesti Matti Vanhanen ovat osoittaneet antaen ymmärtää, että Hyssälän nimitys virkaan on itsestään selvä asia ja läpihuutojuttu. Kun hakuaika oli päättynyt, Vanhanen järjesti oikein tiedotustilaisuuden, jossa hän antoi ymmärtää, että Hyssälän valinta on selvä asia, vaikka esityksen presidentille virkanimitysasiassa tekevät Kelan valtuutetut, ei Vanhasen johtama hallitus. Vanhanen oikein tuhahteli mahdollisuudelle, ettei Hyssälää nimitettäisi. Samalla hän ilmoitti, että keskustalla on "valmius" valita Hyssälän seuraaja ministeriksi hyvin nopeasti.
8. Tänään Vanhanen toisti tuon "valmiuden". Mediassa on ehditty toitottaa jo viikkokaupalla, että Hyssälää seuraa sosiaali- ja terveysministerinä kansanedustaja Juha Rehula, joka toimii nyt eduskunnan sosiaalivaliokunnan puheenjohtajana. Todella ylimielistä toimintaa ja peliä Vanhaselta ja keskustalta! Ilmeisesti keskustan johto ja Vanhanen ovat päättänet alustavasti myös siitä, että sitten kun Hyssälä jää aikanaan eläkkeelle Kelasta, uudeksi pääjohtajaksi tulee Juha Rehula.
9. Noin viikko sitten Kelan valtuutetut päättivät virkaesityksestä. Kansanedustaja Taisto Rajamäki esitti pokkana, että viran hakuaikaa jatkettaisiin, koska hakijoita oli niin vähän. Rajamäki toki tiesi, ettei tämä olisi ollut mahdollista, mutta tulipa taas tehtyä vähän politiikkaa. Valtuutettujen äänet jakautuivat niin, että Hyssälä sai 9 ääntä ja Mikael Forss yhden äänen, Forssia kannatti Kelan valtuutettujen puheenjohtaja kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd), kaksi valtuutettua äänesti tyhjää.
10. Anneli Kiljusen perustelut olivat mielenkiintoiset. Hän katsoi ensinnäkin, että Forss on johtajakoulutukseltaan Hyssälää pätevämpi. Hyssälän dismeriittejä ovat Kiljusen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön huono lainvalmistelu sekä epäonnistunet otteet Lääkelaitoksen alueellistamisessa Helsingistä Kuopioon. Hyssälän johtaman ministeriön lainvalmistelua on moitittu aika usein heikkolaatuiseksi ja sitä on jouduttu paikkaamaan eduskunnan valiokunnissa.. Lisäksi Hyssälä ja/tai hänen johtamansa ministeriö ovat saaneet oikeuskanslerilta pari kolme huomautusta viranhoitoon liittyvien tehtävien hoidon takia.
11. Liisa Hyssälä on joutunut eduskunnan kyselytunneilla vastaamaan aika usein kysymyksiin, jotka koskevat Kelan ja Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan hidasta päätöksentekoa ja valitusruuhkaa, mistä tuhannet ja taas tuhannet ihmiset ovat joutuneet kärsimään. Moitteita on tainnut tulla myös eduskunnan oikeusasiamieheltä koskien toiminnan hitautta ja päätösten huonoja perusteluja. Viimeksi kuluvan vuoden helmikuun lopulla Kelan valtuutetut patistelivat kirjallisesti Hyssälän johtamaa ministeriötä purkamaan Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan ruuhkia ja kehittämään lautakunnan toimintaa niin, että käsittelyajat lyhenisivät. Vuonna 2009 valitusten keskimääräinen käsittelyaika oli hämmästyttävän pitkä eli yli 500 päivää. Valtuutettujen mielestä tilanne on kestämätön kansalaisten oikeusturvan kannalta. Valtuutetut ovat kirjelmöineet samasta asiasta ministeriötä jo aiemminkin.
12. Jos ministeri ei ole pystynyt huolehtimaan seitsemän vuotta johtamansa ministeriön alaisen Kelan ja muutoksenhakulautakunnan toiminnan riittävästä valvonnasta ja onnistunut kehittämään niiden toimintaa, niin onko uskottavaa, että hän kykenisi siihen Kelan pääjohtajana? Kysyn vaan.
13. Täytyykin panna toivo siihen, että presidentti Tarja Halonen näyttäisi nimitysasiassa keskustalle ja Matti Vanhaselle kaapin paikan ja torppaisi Hyssälän nimityksen. Kuten edellä esitetystä ilmenee, asiallisia perusteita tähän olisi kyllä olemassa. Jos Halonen on estänyt Ilkka Kanervan ja muiden poliitikkojen nimitykset Suomen Pankkiin, niin nyt olisi tilaisuus toistaa sama juttu ja torjua Hyssälän nimitys Kelaan.
14. Tilanne onkin herkullinen: Halonen on valmiiksi ärsytetty. Presidentin valtaoikeuksia ollaan juuri nyt leikkaamassa keskustan ja Matti Vanhasen johdolla ja tämä koskee myös presidentin nimitysvaltaa, mm. ministeriöiden kansliapäälliköiden nimittämisoikeutta. Lisäksi Matti Vanhanen on suututtanut Halosen pahanpäiväisesti puolisen vuotta siten. Halonen ilmoitti viime perjantaina olevansa vieläkin tuohtunut Vanhaselle tavasta, jolla tämä veti mattoa presidentin alta, kun oli kyse siitä, kuka edustaa Suomea EU:n huippukokouksissa. Halosen antoi ymmärtää, että hän ja Vanhanen olivat marras-joulukuuun vaihteessa sopineet kahdestaan, että Halonen voisi edelleen edustaa Suomea mainituissa kokouksissa. Seuraavana päivänä eli 1.12. Vanhanen kertoi kuitenkin pokkana julkisuudessa, että asia on nyt sovittu presidentin kanssa niin, että vastaisuudessa pääministeri edustaa yksin Suomea.
15. Ymmärtää hyvin, että Halonen on vieläkin tuohtunut Vanhaselle. Mutta Vanhanen tietenkin vetoaa siihen, ettei hän enää seuraavana päivänä muistanut, mitä hän oli sopinut Halosen kanssa tai oliko sopinut mitään.
16. Tarja Halosella on nyt hyvä tilaisuus maksaa Vanhaselle potut pottuina nimittämällä Mikael Forss Kelan uudeksi pääjohtajaksi. - Seuraamme tilannetta.
19 kommenttia:
Loistava kirjoitus, Jyrki Virolainen! - Toivon myös, että presidenttimme nyt näyttää tässä poliittisessa pelissä kaapin paikan kansalaisten eduksi, ja samalla osoittaa, että mikä käytännön merkitys on sillä, että presidentillä säilytetään viimeinen sana näissä virkanimitysasioissa.
Mitä on jäänyt mieleen Jorma Huuhtasen pääjohtajakaudesta?
Harvoja Huuhtasta koskevia uutiskynnyksen ylityksen oli tapaus, jossa pääjohtaja Huuhtanen ja hänen puolisonsa osallistuivat Kruununpuisto-Punkaharjun kuntouskeskuksen kustannuksella Savonlinnan oopperajuhlille kesällä 2005. Oopperanjälkeen kuntoutuskeskus oli tarjonnut kestitystä Kruunupuistossa.
Valtakunnansyyttäjä Kuusimäki jätti -luonnollisestikin (!) - esitutkinnan jälkeen syytteen Huhtasta vastaan epäillystä lahjusrikkomuksesta nostamatta.
Asiasta kanneltiin vielä eduskunnan oikeusasiamiehelle, joka piti vuonna 2006 Huuhtasen menettelyä ottaa vastaan sanottua vieraanvaraisuutta "huonosti harkittuna", kun otettiin huomioon edun tarjonneen tahon taloudellisesti merkittävä yhteistyö Kelan kanssa ja pääjohtajan asema organisaatiossa.
Mutta eiväthän nämä oikeusasiamiehet ja - kanslerit koskaan mitään vakavampaa näe korkeiden virkamiesten menettelyissä. Lausuvat vain käsityksiään.
Valtakunnansyyttäjän syyttämättäjättämispäätöstä oikeusasiamies Paunio piti normaalina, VKS oli vain toiminut harkintavaltansa rajoissa.
Sivusta seuranneesta näyttää, että Tarja Halonen on puolustanut vuosien varrella Suomen preidentti-instituutiota, ei henkilökohtaisia etujaan.
Oikeustieteen ammattilaisille asia on varmasti päivänselvä, ei silti ehkä kansalaisille, koska media tekee parhaansa maalatakseen presidentistä tässä virheellisen kuvan.
Hyssälän nimityskiista ei tarjoa Tarja Haloselle mitään pottukaupan tasoituspaikkaa.
Se antaa tasavallan presidentille tilaisuuden käytännössä osoittaa (kaikille epäilijöille), miksi presidentin valtaoikeuksia ei missään nimessä pidä kaventaa.
Presidentin tehtäviin kuuluu puuttua oikeuksiensa valtuuttamana peliin, kun uhkaa syntyä tilanne, jossa heikommaksi osoitettu hakija on saamassa viran perustein, jotka eivät ole asiallisia.
Blogistin hieno teksti pakottaa kysymään, täytyykö huolestuneen suomalaisen nyt vain jäädä sormet ristissä odottamaan mitä nimitysasiassa tapahtuu?
Voiko presidentti-instituutioon vedota ulkoa päin?
"Toivon myös, että presidenttimme nyt näyttää tässä poliittisessa pelissä kaapin paikan kansalaisten eduksi, ja samalla osoittaa, että mikä käytännön merkitys on sillä, että presidentillä säilytetään viimeinen sana näissä virkanimitysasioissa."
Samaa mieltä.
Samanlaista järjen ääntä tai ainakin tasapainottavaa roolia tarvitaan muissakin asioissa. Tämän vuoksi presidentin on oltava vahva.
Parlamentarismia toitottavat kansanedustajat aina sopivasti unohtavat, kuinka ministereinä on aina kahden suuren puoluejohto, jotka puoluekurin kautta käyttävät enemmistövaltaa eduskunnassa. Parlamentarismi on siis harha, jolla hallitus pääsee päättämään asioista yksin. Ennemmin luotan presidenttiin, joka kautensa/kausiensa päätteeksi tapaa poistua tyystin politiikasta ja jolla siten on varaa tehdä mitä pitää, kuin kyynärpäitä myöten p*skaa kauhoviin aktiivipoliitikkoihin. Toisaalta vahvan presidentin kanssa hallituskin on vielä asioissa mukana, joten pelkkää presidenttiin ei tarvitse luottaa.
Liisa Hyssälä:n johtama ministeriö on hoitanut erittäin huonosti juuri sosiaalipolitiikkaan kuuluvat asiat. Kuten sosiaali asioiden muutoksenhakulautakunta. Törkeä perusoikeuksien loukkaus.Asiat on muutoinkin erittäin vastuuttomasti hoidettu juuri ko. ministeriön osalta. Silti hänet aiotaan nimittää, voisiko Presidentti edes tässä asiassa toimia arvojohtajan olemuksen edellyttämällä tavalla ja valita todellinen riippumaton ammattilainen virkaan. Huuhtanen on ollut todellinen mitättömyys virassaan. Valitettavasti taitaa käydä niin ettei tässäkään asiassa vältytä poliittiselta korruptiolta. Suomen valtiomuoto on valtiososialismi jossa "vanhat puolueet" jakavat palkkiovirkoja ja suojatyöpaikkoja omille kannattajilleen. KELA:n toiminta reumasairaalan asiassa edustaa juuri tätä toimintapolitiikkaa. Potilaat osin siirrettiin KePu:n vaikutuspiiriin kuuluvaan kuntoutuslaitokseen, kuten A-studio kertoi. Pekkarointia pahimmillaan sairaiden ihmisten kustannuksella. Kuitenkin pekkarisen risupakettiin riittää aina valtion verovaroja(2 miljardia €), samoin kuin Kreikan lahjoituspakettiin (1,6 miljardia€. Tälläiset hankkeet ja niihin littyvät lait voidaan antaa viikossa. Kansalaisten perusoikeuksiin tai korruption estoon liittyvät lakiuudistukset (esim. käännetty alv. rakennusalan harmaan talouden torjuntaan) vievät aina vuosikausia tai jos lainkaan tuodaan eduskuntaan päätettäväksi. Demokratia ei toimi Suomessa. Lisäksi oikeusjärjestelmä on politisoitu (Mika Illman ei syytä kansanedustaja Oinosta väärän tiedon antamisesta esitutkinnassa)
Tästä blogista näyttää muodostuneen oikein herraskaisten persujen temmellyskenttä. Puhutaan vanhoista puolueista ja oinosista täytenä totena.
Hyssälä on Kelan pääjohtajan virkaan mahdolisimman pätevä nimitettäväksi korkeaan virkaan. Hän on päättäväinen ja jämäkkä korkean tason virkamies, jonka viranhoidosta hänen poliittiset vastustajansa voivat olla mitä mieltä tahansa.
Entisen pääjohtaja Huuhtasen viranhoidolla ei ole mitään tekemistä Hyssälän virkanimityksen kanssa.
Joko on professori Virolaisellekin luvattu Per suomalaisten ehdokkuus tulevissa eduskuntavaaleissa ja mihin vaalipiiriin mies pannaan ääniä kalastelemaan.
Kun Havansista tulee varmaan seuraavan hallituksen oikeusministeri, niin tuleeko Virolaisesta vaikka opetusministeri?
Soini itsehän on ilmoittanut pyrkivänsä sisäministeriksi. Niin niitä "posteja" jaetaan kulissien takana täyttä häkää etukäteen olipa kyseessä mikä puolue tahansa.
Eipä ole persuista tultu kyselemään ehdokkaaksi - onneksi. Sielläkin ehdokkaat kyllä alkavat muuten olla "maistereita tohtoreita melkein jokainen"
Hyssälän jämäkkyys virkamiehenä nähdään vasta sitten, kun tai jos hänet on valittu pääjohtajaksi.
Tähän mennessä hän on ollut hammaslääkäri ja poliitikko. Ministerilläkin toki on virkavastuu.
Jämäkkyyttä Hyssälä osoitti toteuttamalla keskustan tahdon Lääkelaitoksen siirtämisestä Kuopioon, laitoksen työntekijöiden kauhuksi tosin.
Se oli Jaakko Pajula eikä Jorma Pajula.
Siis se KELAn pitkäaikainen pomo.
Aivan oikeus, Jaakko Pajula tietenkin (ei Jorma, vrt. Jorma Panula).
LaL Jaakko Pajula (kesk) oli Kelan pääjohtajana 1971-1993. Hänet promovoitiin Lapin yliopiston oikeustieteidentiedekunnan kunniatohtoriksi, oliko se nyt v. 1999.
Pajula oli vaikuttajamiehiä, hänen juhlakirjastakin tuli kaksiosainen(1989) ja se painettiin kalliille papereille. Edes Seppo Tiitisen juhlakirja ei taida vetää vertoja Pajulan juhlakirjalle.
Vaan, eihän tosin kukaan yhtään muista, mitä juttuja niihin kirjoihin on kirjoitettu.
Pajulan jälkeen Kelan pääjohtajana toimi, niin ikään juristi (kuten Pajualakin), hämeenkyröläinen Pekka Tuomisto (kesk) vv. 1993-2000. Tuomisto oli kauppa- ja teollisuusministerinä vuoden verran Esko Ahon hallituksessa v. 1993.
Tuomistoa seurasi Kelan pääjohtajana sitten Jorma Huhtanen (kesk) vv. 2000-2010.
Keskusta/maalaisliitto on pitänyt kelan pääjohtajuutta siis tosi pitkään.
Vai että perussuomalaiset!
Jos olisi puolue nimeltä "sunnuntaisuomalaiset" - tavallaan persujen vastakohtana - voisi ehkä harita politiikkaan menoa.
Ikävintä näissä poliittisissa virkanimityksissä on se, ettei pätevien ihmisten kannata edes hankeutua valtion tai kuntien organisaatioihin, sillä heillä ei ole mitään mahdollisuutta edetä urallaan ylimmälle portaalle ellei heillä ole poliittista taustaa siinä puolueessa, jolle organisaation johtovirka on läänitetty. Nykyään on tietysti myös lasikatto miehille, sillä tullakseen nimitetyksi, pitäisi olla nainen.
Suomen kieli sai jokin aika sitten uudisverbin hyssälöidä ja sitä vastaavan substantiivijohdoksen hyssälöinti.
Alun perin hyssälöinti oli sitä, että viinapiru nujerretaan sillä, että pulloihin liimataan varoitustarra "VIINA ON VAARALLISTA JA SIITÄ TULEE HUMALAAN!" Sittemmin sanan merkitys on laajentunut tarkoittamaan kaikkea hyödytöntä ja naurettavaa puuhastelua.
Lääkelaitoksen siirto-offensiivi ei ollut hyssälöintiä koska siinä aiheutettiin maalle vahinkoa, se ei naurata.
"Hyssälä on Kelan pääjohtajan virkaan mahdolisimman pätevä nimitettäväksi korkeaan virkaan. Hän on päättäväinen ja jämäkkä korkean tason virkamies, jonka viranhoidosta hänen poliittiset vastustajansa voivat olla mitä mieltä tahansa."
Eihän tässä nyt ole kyse poliittisista vastustajista.
Vain poliittinen puolustaja voi kirjoittaa noin.
Painoindeksi kertoo että Hyssälä on todella jämäkkä tapaus. Pysyy pystyssä kun on leveämpi kuin pitempi! Eipä tuuli eikä myrsky kaada.
Oikeuskanslerin antoi Hyssälälle huomautuksia huonosta lain laatimisesta ja huonosta hallintotavasta (mm. ent. Lääkelaitoksen eli Fimean alueellistamispäätös).
Oikeuskanslerin ratkaisun tultua julki Hyssälä totesi vain, ettei sijoituspäätös ollut laiton! Ei siis korviaan lotkauttanut oikeuskanslerin moitteille.
Eduskunnan oikeusasiamies tutkii parhaillaan kantelua, jossa pyydetään selvittämään sitä, miksi Hyssälä ei ole vuoden vitkuttelunkaan jälkeen oikaissut Fimean sijoittamispäätöstä, jonka puutteellisuudet oikeuskansleri oikein yksilöimällä yksilöi - ja vieläpä suomenkielellä!
Hyssälän nimitys sotii monien oikeustajua vastaan. Mutta tällä ja ministerin huonolla asianhoidolla ei ole mitään väliä, merkitystä on vain puolueiden vallanahneudella.
Myös media vaikenee, vallan vahtikoira heiluttaa vain uskollisena häntäänsä puolueille ja odottaa seuraavaa tekstarihässäkkää, josta voisi repiä isoja otsikoita.
Media ei kritisoi puolueita suomalaisessa suhteelliseen vaaliin perustuvassa demokratiassa.
Kaksipuoluejärjestelmä, joka löytyy esim. Iso-Britanniasta (tosin nykyisin siellä huseeraa kolme puoluetta), toimii tässä suhteessa kärkevämmin. Enemmistövaalissa voittanut pääsee mahdollisesti ehdottoman enemmistön turvin sellaiseen valta-asemaan, että sen ei tarvitse neuvotella muiden poliitisten tahojen kanssa. Medialla on samoin avoin valtakirja haukkua vallassa olevat opposition avustuksella.
Suomalaisessa demokratiassa voi käydä niin, että uutistoimituksen "suosikkipuolue" pääsee seuraavissa vaaleissa hallitusvastuuseen, jolloin kritiikin esittäminen sitä vastaan laimenee, koska mediassa ei haluta haukkua omia "kavereita".
Enemmistövaalissa on tosin sitten omat ongelmansa, esim. äänikynnys muodostuu niin korkeaksi, että poliittisten uudistusten ajaminen on usein melkein mahdottomuus.
Ehkä asia on nähtävä niin, että Hyssälä ei ehdi tulevalla, lyhyellä virkakaudellaan aiheuttamaan enempää vahinkoa Kelalla kuin on kaikkine muutoksineen jo kuluvina vuosina aiheutettu, ja toisenlainen nimitysmenettely presidentin taholta olisi ollut Suomen tämän hetken tilanne huomioon ottaen ollut liian radikaalia.
No niin, saitte sitten Hyssälän!
Luulenpa, että Halosen päätökseen vaikutti ratkaisevasti nimitettävän sukupuoli, hän ei rohjennut olla nimittämättä hallituksen virkaan yksimielisesti esittämään naista.
Nimityspäätöstä on jo ehditty arvostella, mm. Mikael Jungner on ollut asialla ja kertoo kuulleensa, että Hyssälä olisi pärjännyt erityisen huonosti Kelan valtuutettujen haastattelussa. Psykologisia testejäkään ei kuulemma tehty tehty.
Voimme ymmärtää nimityksen siltä kannalta, että Liisa kausi pääjohtajana jää suhteellisen lyhyeksi.
Tarja Halonen on valjastettu demareiden eduskuntavaalikampanjaan.
Luultavasti Halonen nimitti Hyssälän siksi, että nimitys palvelee demareiden vaalikampanjaa. Nyt demarit saivat yhden lisää väittää, että kepu ja hallitus tekevät räikeitä poliittisia virkanimityksiä.
Tätähän Mikael Jungner alkoi paasata heti Hyssälän nimityksen jälkeen.
Halonen nimitti Hyssälän, mutta alkoi heti nimityspäätöksen jälkeen haastattelussaan ihmettelemään nimitystä ja sitä, mikä kiire hallituksella oli saada Hyssälä nimitetyksi jo nyt eli näin aikaisin, vaikka Hyssälä voi astua virkaansa vasta 1.10. tänä vuonna!
Tämä kertoo paljon Halosen asenteista. Hän ei olisi halunnut nimittää Hyssälää, mutta nimitti kuitenkin, koska nimityspäätös palvelee demareiden vaalikampanjaa, jossa demarit mm. moittivat hallitusta poliittisista virkanimityksistä.
Kuitenkin nimittävänä viranomaisena toimii Halonen, joka on ennen poikennut nimitysasioissa hallituksen esityksistä.
Lähetä kommentti