1. Tänään tulee kuluneeksi vuosi Kauhajoen koulusurmasta, jossa yksitoista ihmistä ammuttiin kuoliaaksi. Murhattujen uhrien omaiset ja muut tragedian koskettamat ihmiset ovat yrittäneet toipua surustaan. Elämä jatkuu niin itse tapahtumapaikalla, monien kauhajokisten edelleen kotoisesti soppakouluksi kutsumalla ammattikoululla, kuin koko pitäjässäkin. Uhreja muistetaan tänä iltana Kauhajoen kirkossa kello 19 alkavassa tilaisuudessa. Tapahtumapaikalle rakennetaan luonnonkivestä oppilaitosten ja kuntalaisten yhteinen muistopaikka, johon on mahdollista laskea kynttilöitä.
2. Kauhajoen samoin kuin Jokelan veritekojen syitä on yritetty pohtia ja selvittää erilaisissa selvityselimissä. Viranomaisilla ja valtiovallalla on ollut ilmeisen huono omatunto nuorten syrjäytymisestä, koulukiusaamisen yleistymisestä ja yleensä nuorison pahoinvoinnista. Tätä on yritetty paikata Jokelan ja Kauhajoen jälkeen rahalla, mutta tulokset eivät näytä kovin hyviltä. Läheskään kaikki järkyttävien kokemusten aiheuttamat traumat eivät ole vielä edes tulleet esiin, sanovat kriisipsykologit. Erityinen Kauhajoki -hanke, johon eri avustustahoja on keskitetty, on saanut valtiolta miljoona euroa. Budjetilla on palkattu useita kymmeniä terapeutteja ja muita palvelutyöntekijöitä.
3. Tänään kerrottiin, että valtio on myöntänyt vielä toiset miljoona euroa Kauhajoki -hankkeelle. Tänään myös ministeri Paula Risikko esitteli ministeriönsä suunnitelmia uuden oppilasterveyshuoltolain säätämiseksi, uudistus on kuitenkin tarkoitus tehdä vasta vuoden 2011 aikana, siis kolme vuotta Kauhajoen tragedian jälkeen. Vuosi sitten Kauhajoen tapauksen jälkeen ministeri Risikko lupasi valmistella ja ottaa käyttöön kyseisen uudistuksen eli siis oppilasterveyshuoltolain ripeällä aikataululla. Herrojen kiireet ovat tunnetusti hitaita. Psykologiliiton puheenjohtaja Tuomo Tikkanen onkin tänään täysin aiheellisesti ihmetellyt sanottua aikataulua ja sanonut, että hänen on vaikea ymmärtää, miten näin selvän ja kiireellisen asian kanssa voidaan viivytellä näin kauan.
4. Tänään tv:ssa selvitettiin ammatti-ihmisten kertomana, että vaikka rahaa on käytetty jo paljon kauhajokisten nuorten kriisityöhön, työ ei ole kaikesta päätellen onnistunut. Päin vastoin, koulusurmat ovat tehneet paikkakunnan nuoret entistä levottomimmiksi. Pahoinvointi on purkautunut rajusti lisääntyneinä ilkivallantekoina vuoden takaisen tragedian jälkeen. Mittavasta kriisi- ja terapiatyöstä huolimatta kauhajokiset nuoret voivat nyt varsin huonosti ja ilkivaltaa riittää, kerrottiin.
5. Luulen tietäväni ainakin osasyyn nuorten levottomuuteen, pahoinvointiin ja ilkivallan lisääntymiseen. Kysymyksessä on nuorten protesti virkavaltaa ja ammattiauttajia kohtaan. Tämä johtuu sitä, että koulusurmaa ja siihen johtaneita syitä ei ole puitu perusteellisesti, vaan surmiin johtaneita tekijöitä ja syitä on yritetty hyssytellä puhumalla yksinomaan koulukiusaamisesta ja syrjäytymisestä. Itse surmatekoa, siihen johtaneita syitä ja poliisin laiminlyöntiä aseen poisottamiseksi on yritetty poliisin toimesta jopa pimittää. Tosiasioiden tunnustaminen on kuitenkin aina kaiken aa ja oo ja sitä se olisi myös tässä asiassa. Kun totuutta annostellaan vain vähän kerrallaan tai se halutaan salata kokonaan, eivät nuoret luota virkavaltaan tai edes niin sanottuihin ammattiauttajiin. Nuoret vaistoavat, että heistä ei todella aidosti välitetä, vaan "auttamisvimma" on vain näennäistä ja teennäistä ja johtuu virkavallan ja viranomaisten huonosta omastatunnosta.
6. Kuten koulusurmin uhrien omaiset, myös nuoret haluaisivat puolueettoman selvityksen siitä, miksi Matti Saaren annettiin surmata kymmenen ihmistä, joista suurin osa oli heidän ikäisiään nuoria. Nuoret pohtivat, miksi vuotta aiemmin sattuneen Jokelan koulusurmien jälkeen Suomessa ei tehty mitään uuden koulusurman estämiseksi. Levottomuuksissa, pahoinvoinnissa ja ilkivallassa on kyse huonommuuden tunteesta ja sen purkamisesta. Miksi tämän piti tapahtua juuri meille, olemmeko me niin paljon muita huonompia, että viranomaiset, poliisi etunenässä, ei välittänyt ryhtyä minkäänlaisiin toimiin uuden Jokelan ehkäisemiseksi? Miksi oman paikkakunnan poliisi ei välittänyt tippakaan meidän turvallisuudestamme, vaan antoi kaiken tapahtua, vaikka hälytyskellot soivat useita päiviä?
7. Erityistä huonommuuden ja alemmuuden tuntoa aiheuttaa nuorissa se, että Kauhajoen koulusurmia ei haluta tutkia pohjamutiaan myöten. Kaikki nuoret ymmärtävät, että koulusurmia ei olisi tapahtunut, jos kauhajokinen poliisimies olisi ottanut aseen koulusurmaajan hallusta puhuteltuaan häntä muun muassa hänen nettiin levittämiensä vihavideoiden takia. Olemmeko me niin huonoja ja vähäpätöisiä, että valtio- ja virkavalta haluaa painaa poliisimiehen menettelyn ja valtion vastuun villaisella, jottei vaan asianomaisen poliisin, koko poliisikunnan, sisäministeriön, sisäministeriön ja maan hallituksen maine ja kunnia vain ryvettyisi? Tästä on kysymys ja tätä myös nuoret ihmettelevät.
8. Jos tänä päivänä sattuisi kolmas traaginen koulusurma, joka tehtäisiin poliisin surmaajalle edellispäivänä jättämällä aseella, tapahtuisi aivan ilmeisesti seuraavaa: hallituksen sisäministeri jättäisi välittömästi eroilmoituksen, myös sisäministeriön asianomaisen osaston virkamiesjohto eroaisi tehtävistään, poliisimies otettaisiin kiinni ja hän saisi viralliselta syyttäjältä syytteet törkeistä kuolemantuottamuksista, pääministeri puhuisi tv:ssä ja tunnustaisi avoimesti, että valtakunnan ja ihmisten turvallisuudesta vastuussa oleva järjestelmä petti, maan hallitus sitoutuisi suorittamaan uhrien omaisille kohtuullisen kärsimyskorvauksen. Mitään oikeudenkäyntejä, jossa uhrien olisi omalla kustannuksellaan vaadittava korvauksia valtiolta, ei tarvittaisi.
9. Jokainen vähänkin oikeudenmukaiseen ajatteluun kykenevä ihminen ymmärtänee, että näin olisi tullut menetellä myös välittömästi Kauhajoen koulusurmien jälkeen, jos maan hallituksessa ja virkakoneistossa olisi vähänkin vastuuntuntoa ja oikeudenmukaisuuden tajua. Olihan vuotta aiemmin tapahtunut samanlainen tragedia Jokelassa, joka olisi pitänyt ottaa opiksi. Miksi sitten Kauhajoen jälkeen ei tehty näin? Syy on siinä, että Jokelan jälkeen tapausta vähäteltiin aina sisäministerin omia sanoja myöten eikä uskottu, että samanlainen tapaus voisi toistua. Hallitus, asianomainen ministeri, virkamiehet, poliisi jne. tuudittautuivat siihen, että Jokela on yksittäistapaus - näinhän ministeri Holmlund totesi - eikä vastaavaa voisi tapahtua koskaan udelleen. Se oli häpeällistä välinpitämättömyyttä ja vastuuntunnottomuutta. Mutta tätä ei vain haluttu Kauhajoen jälkeen mitenkään tunnustaa.
10. Maassa piti sattua vielä toinen ja yhtä traaginen koulusurma, ennen kuin poliitikot ja korkeat virkamiehet heräsivät. Kauhajoen jälkeen kaikki tahot havahtuivat toimimaan hirmuisella kiireellä kolmannen koulusurmatapauksen estämiseksi. Poliisi on joka hetki valppaana, jokaisella koululla on oma poliisi, jos jostakin koulusta kuuluu pienenkin risahdus tai epäily, sinne ryntää heti laumoittain poliiseja Karhukoplan johdolla, käsiasioiden lupamenettelyn tiukentamisesta annettiin uudet tiukennetut ohjeet vain viisi päivää Kauhajoen jälkeen, sisäministeriö käynnisti välittömästi uuden ja tiukennetun aselainsäännön valmistelun jne, jne.
11. Mutta olivatko kauhajokiset koululaiset ja nuoret olivat "niin huonoja", ettei heidän tuvallisuutensa takaamiseksi kannattanut tehdä yhtään mitään! Siksikö tämä kauheus tapahtui juuri heille? Näin luulen monien kauhajokisten nuorten ajattelevan, ja tämä sitten ilmenee pahoinvoinnin ja levottomuuksien kasvuna. Nuoret protestoivat, koska tuon kauhean asian annettiin tapahtua juuri heille ja ilman, että virkavalta olisi tehnyt mitään asian ehkäisemiksi. Virkavalta ei puuttunut peliin ja ehkäissyt tragediaa murhapäivää edeltäneenä päivänä, jolloin siihen olisi ollut tilaisuus. Kauhajokinen komisario ei välittänyt koululaisten ja opiskelijoiden tuvallisuudesta tuon taivaallista, vaan jätti surma-aseen oudosti käyttäytyneen ja internettiin Jokelan Eric Auvisen tavoin vihavideoita levitelleen miehen käsiin. Voiko tuon suurempaa välinpitämättömyyttä poliisi osoittaa ihmisten tuvallisuudesta?
12. Kokenut poliisimies ei ymmärtänyt, vaikka hän näki surmaajan nettiin toimittamat vihavideot, että tässä on hyvin todennäköisesti uusi koulusurmaaja, joka tulisi toistamaan Jokelan teot, jollei asetta oteta häneltä pois. Virallinen syyttäjä ei näe - tai ole näkevinään - että poliisimiehellä olisi ollut kaikki syy olla huolellisempi selvittelysään, varoa ja ennakoida tilanne ja määrätä ase otettavaksi pois, ennen kuin uusi koulusurma pääsisi tapahtumaan. Näin ei tapahtunut, vaan komisario ainoastaan varoitteli miestä. Tästä mies sai kimmokkeen toimia välittömästi, sillä hän ymmärsi, ettei hänelle tulisi enää tämän jälkeen tilaisuutta toteuttaa suunnitelmiaan, joista hän oli videoissaan vihjaillut.
13. Mitä sitten voitaisiin tehdä nuorison pahoinvoinnin ja levottomuuksin osalta? Rahan syytäminen terapiaan, terapeutteihin ja "nuorisotyöhön" ei auta, sillä nuoret kokevat, että rahan jakaminen johtuu vain päättäjien huonosta omastatunnosta ja halusta lakaista kiusalliset vastuukysymykset maton alle. Se, mitä nuoret ihmiset, samoin kuin tietysti uhrien omaisetkin, haluavat, on oikeudenmukaisuus. He haluavat oikeutta ja totuuden selvittämistä. Uhrien omaiset haluavat päästä oikeuksiinsa, he haluavat oikeuden tapahtuvan. Totuuden selvittäminen ja oikeuden tapahtuminen olisi parasta terapiaa kaikille osapuolille.
14. Tapahtumat ja siihen johtaneet syyt pitäisi selvittä oikeudenmukaisesti ja rehellisesti, siitä mitään salaamatta, siihen mitään lisäämättä taikka sitä muuttamatta. Poliisikunnan, sisäministeriön, sisäministerin ja hallituksen tulisi rehdisti ja kiertelemättä myöntää, että Kauhajoen koulusurmat pääsivät tapahtumaan, koska valtiovalta ja virkakoneisto laiminlöivät raskaasti velvollisuutensa huolehtia Jokelan jälkeen ja Jokelan kokemusten valossa ihmisten ja ennen kaikkea oppilaitoksissa työskentelevien ja opiskelevien ihmisten turvallisuudesta.
15. Siitähän tässä on kysymys. Tämän selvittämisen ja myöntämisen olisi heti alun perin ollut asiassa kaikkein tärkeintä. Mutta maan hallitus, sisäministeri, ministeriö ja poliisin ylin johto ei toiminut näin, vaan sulkeutui kuoreensa ja vetäytyi vastuustaan. Virkakoneisto vieritti syyn koulusurmiin yksin Matti Saaren harteille. Eikä tässä kaikki, poliisi on, jos on uskominen Kauhajoen uhrien omaisia ja heidän avustajaansa, yrittänyt salata virkarikostutkinnassa erinäisiä relevantteja tietoja ja asioita, jotta totuus ei vai tulisi ilmi. Myös kauhajokiset nuoret ovat ilmeisesti tajunneet, missä tässä "selvittämistyössä" oikein mennään ja missä tarkoituksessa. Tällainen peittely, salailu ja vastuun pakoilu ei yhtään lisää nuorison lainkuuliaisuutta ja luottamusta virkakoneistoon ja sen puolueettomuuteen, päin vastoin. Epäluottamus ja halveksunta virkakoneistoa kohtaan purkautuu nyt Kauhajoella levottomuuksina ja ilkivaltana. On outoa, että kriisipsykologit ja muut psykologit eivät tunnu tätä ymmärtävän, vaan vaativat vain uusia lakeja ja lisää rahaa ja ovat tuputtamassa terapiaansa summan mutikassa sinne tänne ympäri pitäjiä.
16. Minusta oli eilen järkyttävää lukea Ilta-Sanomista, miten härskisti kauhajokisen komisarion virkarikostutkintaan osallistunut Krp:n tamperelainen rikostutkija on yrittänyt ja ilmeisesti yrittää edelleen - kenties poliisin ylimmän johdon tukemana - tehdä kaikkensa, jotta asian esitutkinta-aineisto voitaisiin julistaa Kauhajoen asekäräjillä lähes kokonaan salaiseksi. Kyseinen tamperelainen komisario haluaisi salata kaikki rikoksesta epäillyn kollegansa ja todistajan kuulustelut! Komisario perustelee vaatimustaan sillä, että kyseisessä esitutkinta-aineistossa on yksittäisiä tietoja uhreista ja ampuja Saaresta.
17. Tämä tuntuu suorastaan makaaberilta: tärkeän tutkinta-aineiston salaamista koulusurmaa koskevassa oikeudenkäynnissä perustellaan koulumurhaajan yksityisyydellä! Vallan outoa on myös perustelu, jonka mukaan aselupia koskevat asiat ovat salassa pidettäviä myös oikeudenkäynnissä, jossa tutkitaan juuri sitä, oliko aselupa myönnetty Matti Saarelle asianmukaisilla perusteilla. Ovatko tällaisen asenteen omaavat poliisimiehet todella voineet olla mukana kauhajokisen kollegansa virkarikostutkinnassa? I-S:n jutun paljastusten valossa en kyllä yhtään ihmettele, jos uhrien avustaja on saanut esitutkinnasta vaikutelman, jonka mukaan esitutkintaviranomaiset ovat halunneet salata aineistoa uhrien omaisilta.
18. Kuten edellisessä Kauhajoki-blogissani sanoin, poliisikunnalla, poliisijohdolla, sisäministeriöllä ja sisäministerillä on Kauhajoki-prosessissa paljon pelissä. Kulissien takana käydäänkin tiettävästi aika ajoin kuumana, mistä edellä mainittu poliisin salaamisoperaatio on yksi osoitus. Onneksi esitutkinta-aineiston julkisuudesta ja salaamisesta oikeudenkäynnissä ei päätä esitutkintaviranomainen, vaan tuomioistuin. Oikeudenkäyntiä jouduttiin eilen jälleen siirtämään syytetyn avustajan lähipiirissä sattuneen sairastapauksen vuoksi. Uutta käsittelypäivää ei ole tätä kirjoitettaessa vielä määrätty. Kun omaisten avustaja sairastui viikko pari sitten, määrättiin pääkäsittely aloitettavaksi heti sairasloman päättymistä seuranneena päivänä. Toivottavasti syytetyn avustaja saa käräjäoikeudelta tässä suhteessa osakseen hieman inhimillisemmän kohtelun. Vahingonkorvausvaatimusten yhdistämisestä ja erottamisesta on käräjäoikeudessa tehty erilaisia päätöksiä, käräjäoikeuden kokoonpano on matkan varrella muuttunut jne.
19. Toivon, että oikeus toteutuu Kauhajoen asekäräjillä. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, sillä vaaditaan myös, että oikeusprosessi ja tuomioistuimen, syyttäjien ja esitutkintaviranomaisten toimet ovat läpinäkyviä. Kyse on siitä, että prosessi on joka suhteessa niin reilu ja oikeudenmukainen, että myös kaikki ulkopuoliset voisivat vakuuttua oikeuden toteutumisesta. Tässä suhteessa prosessissa on tähän asti ollut kyllä runsaasti toivomisen varaa.
20. Myötätuntoni prosessissa on koulusurman uhrien omaisten puolella. Minä en tunne heistä ketään, en ole edes keskustellut puhelimessa yhdenkään omaisen kanssa. Mutta kuten olen aiemmin kertonut, tunnen jonkin verran Kauhajokea, sillä olen ollut siellä työssä ja asunutkin siellä jonkin aikaa. Miellyin tuolloin paikkakuntaan ja sen ihmisiin. Mutta vaikka en olisi koskaan Kauhajoella edes käynyt, olisivat sympatiani tässä niin kuin yleensä muissakin oikeusjutussa heikomman osapuolen puolella, sillä toivon oikeudenmukaisuuden ja reilun oikeudenkäynnin toteutumista. Tässä mielessä voin näiden asekäräjien edellä sanoa: Minäkin olen kauhajokinen.
21. "Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit´ ei hanki," sanoi Jaakko Ilkka aikoinaan. Nyt on kyse hieman samanlaisesta asiasta. Koulusurmien uhrien omaisten ei kuitenkaan tarvitse turvautua omankädenoikeuteen. He joutuvat oikeuksiinsa päästäkseen kuitenkin käymään oikeutta yksin ja taistelemaan mahtavaa valtiovaltaa ja sen kylmää ja juonittelevaa virkakoneistoa vastaan.
22. Toivon koulusurmien uhrien omaisille jaksamista surutyössään ja menestystä heidän oikeutetussa oikeustaistelussaan!
Olen kirjoittanut Kauhajoen koulusurmista aiemmin seuraavissa blogeissa:
- 23.9.2008
- 25.9.2008
- 30.9.2008
- 27.1.2009
- 27.4.2009
- 6.5.2009
- 21.5.2009
- 15.6.2009 (111)
- 26.7.2009 (130)
- 7.9.2009 (147)
- 16.9.2009 (151)
Matti Vanhanen ei näe tarvetta vaalirahoituksen uudelleen arviointiin, saamiensa vaalitukien palauttamiseen, eduskunnan hajottamiseen, hallituksensa eroon...
