1. Kirjoitin 11.8.-09 (blogi 134) Pietarsaaren vauvansurmajutun nimellä tunnetusta oikeudenkäynnistä ja Mustasaaren käräjäoikeuden 3.7.2009 sanotussa jutussa antamasta tuomiosta. Käräjäoikeus totesi 39-vuotiaan vaasalaismuusikon syyttömäksi salaisen naisystävänsä ja naisen synnyttämän poikavauvan maaliskuussa 2006 tapahtuneeseen kuolemaan. Syyttäjä vaati jutussa miehelle rangaistusta lapsensa murhasta ja naisen osalta törkeästä kuolemantuottamuksesta tai vaihtoehtoisesti heitteillepanosta.
2. Nainen, ammatiltaan Pietarsaaren musiikkiopiston rehtori, kuoli synnytyksen aiheuttamaan verenvuotoon asunnossaan, jossa syytetty oli ollut tapahtuma-aikaan paikalla. Vauvan ruumis löytyi asunnon kylpyhuoneesta pyykkikorista. Käräjäoikeuden mukaan nainen oli surmannut lapsen yksin miehen tietämättä surmasta tai lapsen syntymisestä. Käräjäoikeus katsoi, ettei mies ollut tiennyt edes naisen raskaudesta, vaikka pariskunta oli seurustellut naisen säännöllisesti koko raskausajan kuolemaan asti ja ollut tällöin keskenään myös sukupuoliyhdynnässä. Jutussa on monia aika outoja piirteitä. Asian esitutkinta kesti lähes kolme vuotta, syytetty oli vangittuna vain pari kuukautta kuolemantapausten jälkeen.
3. Pohdin blogissani käräjäoikeuden oikeudenkäyntiä ja tuomion perusteluja erityisesti näytön osalta. Kritisoin sitä, että käräjäoikeus määräsi jutun käsittelyn kokonaisuudessaan salaiseksi. Yleisö ei siis päässyt seuraamaan jutun käsittelyä, vaikka lain mukaan oikeudenkäynnin julkisuus on selkeä pääsääntö.
4. Syyttäjät - jutussa on poikkeuksellisesti kaksi syyttäjää - valittivat käräjäoikeuden tuomiosta Vaasan hovioikeuteen. Hovioikeus on päättänyt, että jutussa pidetään suullinen pääkäsittely. Tämä merkitsee muun muassa sitä, että käräjäoikeudessa kuullut todistajat kuulustellaan hovioikeudessa tarpeellisilta osin uudelleen.
5. Syyttäjät vaativat valituksessaan, että hovioikeus pitää pääkäsittelyn ja että se määrätään julkiseksi. Muut asianosaiset eli asianomistajana kuultava kuolleen naisen isä ja syytetty sen sijaan pyysivät, että myös hovioikeuden pääkäsittely pidettäisiin suljetuin ovin.
6. Vaasan hovioikeus ratkaisi pääkäsittelyn julkisuutta koskevan asian 5.1.2010 antamallaan päätöksellä (nro 4, asian diaarinumero R 09/1108). Hovioikeus päätti, että juttu käsitellään julkisesti, mikä merkitsee, että toimittajat ja muutkin asiasta kiinnostuneet pääsevät seuraamaan käsittelyä paikan päällä. Suljettuna asia käsitellään vain siltä osin kuin pääkäsittelyssä läpikäydään kuolleesta naisesta ja hänen vastasyntyneestä poikalapsestaan laadittuja ruumiinavauspöytäkirjoja, niiden liitteitä tai valokuvia surmatusta lapsesta ja kuullaan syytetyn vaimoa hänen terveydentilastaan.
7. Hovioikeuden päätöksen perustelut käsittävät neljä sivua. Perusteluissa on noudatettu pro et contra -metodia, eli hovioikeus on punninnut vastakkain käsittelyn sulkemista (salaisuutta) ja toisaalta sen julkisuutta puoltavia näkökohtia. Asianosaisten mielipide siitä, että asian julkinen käsittely olisi kiusallista ja aiheuttaisi heille kärsimystä, on ymmärrettävä, mutta julkisuuskysymystä ei voida tällaisessa jutussa perustaa yksinomaan mainittuihin näkökohtiin. Punninnassa on otettava huomioon myös oikeudenkäynnin julkisuuteen liittyvät tärkeät yleiset edut. Tuomion seikkaperäinen perusteleminen ei tämänkaltaisessa jutussa riitä, vaan ihmisten on voitava todeta joko henkilökohtaisesti oikeussalissa tai median välityksellä, toteutuuko tuomioistuimessa oikeus ja käsitelläänkö asia tasapuolisesti ja oikeudenmukaisella tavalla.
8. Hovioikeus toteaa perusteluissaan, että perusteltua ja riittävän painavaa syytä suljetulle käsittelylle ei jutussa ole olemassa siltä osin kuin kyse on
- yleisellä tasolla kuolleen naisen ruumiinrakenteesta (tämä kysymys jäi käräjäoikeuden tuomion perusteluissa selvittämättä, sillä käräjäoikeus viittasi ympäripyöreästi vain naisen ruumiinrakenteeseen selostamatta, millainen se oli ollut),
- syytetyn ja vainajan seurustelusta,
- naisen raskaudesta ja hänen aiemmista raskauksistaan ja suhtautumisesta raskauteen ja sen myötä tulevaan äitiyteensä,
- vainajan masentuneisuudesta tai hänen yleisestä terveydentilastaan lapsen synnytyshetkellä, -
- syytetyn ja hänen naisystävänsä toimista syytteessä tarkoitettuna viikonloppuna,
- itse synnytyksestä ja sen ajankohdasta ja paikasta,
- lapsen surmaamisen ajankohdasta ja paikasta,
- lapsen vammojen yleisluonnehdinnasta tai surmatun lapsen ruumiin kätkemisestä sekä
- naisen kuolemaan johtaneista tapahtumista synnytyksen jälkeen.
9. Hovioikeuden päätöksen mukaan mainittuja seikkoja - luettelo ei liene tarkoitettu tyhjentäväksi - ei voida pitää nyt kyseessä olevan kaltaisen rikosasian käsittelyn yhteydessä laissa tarkoitetulla tavalla arkaluonteisina yksityiselämään tai terveydentilaan liittyvinä seikkoina. Nämä seikat liittyvät hovioikeuden mukaan olennaisella tavalla syytteessä tarkoitettuihin tekoihin ja niiden rikosoikeudelliseen arviointin eikä niiden julkinen käsittely todennäköisesti aiheuta merkittävää haittaa tai vahinkoa niille eduille, joiden suojelemiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Hovioikeus viittaa myös siihen, että kyseiset seikat ovat jo tulleet arvioiduksi käräjäoikeuden julkisessa tuomiossa. Hovioikeuden mukaan rikosasian julkiseen käsittelyyn liittyvät yleiset edut ovat huomattavasti painavampia kuin tämänkaltaisten tietojen salassapitoa puoltavat uhrien muistoon ja syytetyn yksityiselämään liittyvät näkökohdat.
10. Hovioikeus korostaa, että käsittelyn julkisuus ei sellaisenaan kuitenkaan oikeuta tiedotusvälineitä käsittelemään oikeudenkäynnissä esille tulevia yksityiselämään tai terveydentilaan kuuluvia tietoja julkisuudessa vapaasti, vaan tämän suhteen on huomioitava esimeriksi rikoslain 24 luvun yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamista koskevat säännökset.
11. Hovioikeuden päätös vastaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksia. Demokraattisessa yhteiskunnassa ihmisten pitää voida seurata oikeuden toteutumista. Julkinen oikeudenkäynti on omiaan lisäämään luottamusta tuomioistuimien lainkäyttöä kohtaan ja se on tarpeen myös sananvapauden toteutumiseksi. Oikeudenkäynnin julkisuus palvelee asianosaisten intressejä ja estää perusteettomia epäilyjä mielivallasta ja asian puolueellisesta käsittelystä.
12. Vaasan hovioikeus on varannut pääkäsittelyä varten runsaasti aikaa. Pääkäsittely pidetään helmikuun alkupuolella ja hovioikeuden istuntopäivät ovat 2.-5.2., 8.-9.2. ja 16.2.

"Laittomuutta suojeleva sisäministeriö
Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 3.6.2005/390 Lupamenettely:17§ Lupaa laajamittaiseen kemikaalien käsittelyyn ja varastointiin haetaan kirjallisesti hakemuksella Turvatekniikankeskukselta.
Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 29.1.1999/59. Ennen kuin räjähdysaineita voi ostaa työmaalle pitää olla Turvatekniikankeskukselta lupa, räjähteille standartit varastot ja tietyt suojaetäisyydet asutukseen sekä ym. turvallisuuteen vaikuttavia asioita.
Korruptio on ainoa keino toimia, ja mukana ovat räjähdysainetehdas, Turvatekniikankeskus, Sisäministeriö, tärinätutkimuksia tekevät firmat. Oikeudessakin valan nojalla valehdellaan louhijoiden räjähdysaineen käyttömäärät.
Tutustu kotisivuihimme: http://www.kotinet.com/veikko.tenkula
Meidän tapauksessa viranomainen todisti suurimman räjähdysainemäärän olleen 5kg. Yrittäjä myönsi huomattavasti suurempien määrien käytön. Haapajärven poliisi valehtelee vielä 2009 vuonna, että louhijalla on luvat. Sisäministeriö ja Paatero estävät rikostutkimukset. Käsittämättömältä tuntuu, että ministeriön virkamiehet pyörittävät rikosta.
Kannattaa tutustua myös Friisilän onnettomuustutkimusselostukseen http://www.onnettomuustutkinta.fi/uploads/itrcn89ov5.pdf. Siellä käy selvästi ilmi, mitä lakeja olisi pitänyt noudattaa. Todellisuudessa sielläkin selvityksen tekivät tutkijat, jotka olisivat olleet tutkinnan kohde. Turvatekniikankeskukselta olisi pitänyt olla tilapäisen varaston lupa. Ei olisi voinut olla myöskään r.aineita. Kuka myi välittämättä lain määräyksistä r.aineita?? Poliisin olisi lain mukaan pitänyt tarkistaa, että on tilapäiset varastot ym. kunnossa ennen kuin sielläkin louhinta aloitettiin. Friisilässäkin oli kyse valvonnan laiminlyönneistä poliisin ja Tukesin toimesta. Onnettomuuttahan ei olisi voinut tapahtua, jos olisi toimittu lain edellyttämällä tavalla.
Nyt voi vain katsoa, minkälaiset jäljet louhimo on jättänyt. Öljyt maahan valuneina, lupaehdot rikottuina, maisemointi tekemättä, jne. Ja tätä samaa tapahtuu jatkuvasti ympäri Suomea. Uusin tapaus on nyt Oulun lähellä Tyrnävällä. Siellä on vaurioitunut useita taloja, ja louhija myöntää itse käyttävänsä kerta räjäytyksissä 10000kg ilman mitään lupia, ja poliisi tekee vain tutkimattajättämispäätöksen."
----
Minä en tunne kyseistä asiaa tai alaa, mutta ehkä joku lukijoista tuntee ja tietää ja haluaa kommentoida Sannan kirjoitusta.