1010. Matti Vanhanen haluaa pressaksi

                             Pikkuvanhanen ja Isovanhanen, Matteja molemmat

1. Ex-pääministeri (2003-2010) ja keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Matti Taneli Vanhanen (60) ilmoitti eilen tavoittelevansa puolueensa presidenttiehdokkuutta. Asiasta kertoi ensin keskustan puoluelehti Suomenmaa, minkä jälkeen Vanhanen vahvisti tiedon. 

2. Matti Vanhanen on toiminut kansanedustajana vuodesta 1991 vuoteen 2010. Edellisellä vaalikaudella hän toimi Perheyritysten liiton toimitusjohtajana, mutta nousi takaisin eduskuntaan kevään 2015 vaaleissa.

3. Keskustan kansanedustajille Vanhanen kertoi halukkuudestaan presidentiksi niin ikään eilen. Keskustan työvaliokunta päätti alkuviikolla ehdottaa puoluehallitukselle, että keskusta asettaisi presidenttiehdokkaansa jo ensi kesäkuussa Seinäjoella pidettävässä puoluekokouksessa. 

4. Mikä kumman hoppu keskustalla on asiassa? Presidentivaalithan pidetään vasta alkuvuonna 2018. Miksi keskusta haluaa valita oman ehdokkaansa jo lähes kaksi vuotta ennen vaaleja? Mikään toinen puolue ei ole vielä tänä vuonna aikeissa ilmoittaa omaa ehdokastaan. Presidentti Sauli Niinistö päättää vasta ensi vuoden alkupuolella, lähteekö hän tavoittelemaan toista kautta.

5. Onko Matti Vanhanen keskustan ainoa ehdokas presidentiksi? Siltä tuntuu, sillä ainakin puolueen johto tuntuu olevan varma asiasta. Vanhasen ehdokkuudesta lienee sovittu alustavasti puolueen työvaliokunnan kokouksessa, jossa päätös puolueen ehdokkaan valitsemisesta kesäkuun  puoluekokouksessa tehtiin. 

6. Työvaliokunnan kokouksesta ei ehtinyt kulua kuin pari kolme päivää kun Matti Vanhasen kiirehti ilmoittamaan ehdokkuudestaan. Vanhanen sanoo kypsytelleensä päätöstä "viime viikkojen aikana". Hän päätti ilmoituksestaan ennen kuin puolueen piirikokoukset kokoontuvat. Vanhanen siis haluaa, että piirikokoukset ilmoittaisivat seisovansa yhtenä miehenä ja naisena hänen ehdokuutensa takana. Vanhanen uskoo saavansa vastaehdokkaita,  ja tätä mahdollisuutta vilautti eilen myös keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä Brysselissä. 

7. Riittävän uskottavia vastaehdokkaita ei kuitenkaan tunnu löytyvän. Olli Rehn ei tiettävästi sunnittele pressaehdokkuutta vaan haluaa mieluummin Erkki Liikasen seuraajaksi Suomen Pankin pääjohtajana.  Rehn ajatellee, että hänen on turha lähteä haastamaan Sauli Niinistöä vuoden 2018 vaaleissa, mutta vuoden 2024 vaaleissa hän sitä vastoin voisi olla arvostettuna pääjohtajana aivan hyvin käytettävissä. 

8. Toinen ex-pääministeri (1991-95) Esko Aho voisi periatteessa ilmoittautua kisaan, mutta tuskin hän sitä tekee. Aho on parhaillaan tyrkyllä Venäjän suurimman pankin Sberbankin hallintoneuvoston jäseneksi; Venäjän keskuspankki omistaa pankista yli puolet.  Ahon idänsuhteet olisivat muutenkin kunnossa, sillä hän Suomalais-Venäläisen kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja ja suomalaisten Venäjän-kauppaa käyvien suuryritysten perustaman East Officen hallituksen puheenjohtaja. Sherbankin nettovoitto laski viime vuonna 23 prosenttia edellisen vuoden tuloksesta. Pankki on ollut loppuvuodesta 2014 lähtien Yhdysvaltojen Venäjän-vastaisten pakotteiden listalla. Esko Aho katsoo, etteivät pakotteet estäisi hallitustyöskentelyä Sherpankissa. - Toivotaan niin. Ehkäpä Esko Aho, entinen Kannuksen elinkeinoasiamies, saa hieman uutta puhtia pankin toimintaan!

9. Kepun mahdollisina presidenttiehdokkaina mainitaan usein myös naispuoliset ex-pääministerit  Annelli Jäätteenmäki ja Mari Kiviniemi. Heidät voidaan kuitenkin viimeistään nyt eli Matti Vanhasen ulostulon jälkeen jättää pois laskuista, eikä heillä sitä paitsi olisi mitään mahdollisuutta menestyä edes kepun esivaalissa.

10. Matti Vanhanen sanoi eilen, että hänelle on tullut ehdokaspyyntöjä usealta taholta, joten "pakkohan sitä oli ryhtyä miettimään." Vanhaselle "kävi" siis aivan samalla tavalla kuin Jan Vapaavuorelle, joka on miehen oman kertoman mukaan saanut kehotuksia ryhtyä kokoomuksen puoluejohtajakisaan "sieltä ja täältä, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä." Myös puoluejohdosta Vanhasta on pyydetty tavoittelemaan ehdokkuutta. Tämä tarkoittaa suomeksi sanottuna sitä, ettei pääministeri juha Sipilä lähde itse kisaan mukaan. Kun Vanhanen ei päässyt ministeriksi, Sipilä lienee päättänyt antaa Vanhaselle eräänlaisena  lohdutuspalkintona keskustan presidenttiehdokkuuden.  Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajuutta on pidetty liian vähäpätöisenä korvikkeena Vanhaselle. Vanhanen kertoi eilen luopuvansa  eduskuntaryhmän johdosta.

11. Matti Vanhanen osallistui presidenttivaaleihin jo vuonna 2006. Hän jäi tuolloin ensimmäisellä kierroksella kolmanneksi eikä siten selviytynyt toiselle kierrokselle. Vanhanen sai tuolloin 562 000 ääntä, mikä oli n. 19 prosenttia annetuista äänistä. Tulos oli istuvalle pääministerille hieman nolo, sillä Vanhasen ääniosuus oli selvästi huonompi kuin keskustan menestys vuoden 2003 eduskuntavaaleissa, jotka puolue voitti pitkälti Anneli Jäätteenmäen ansiosta. Kun Anneli joutui luopumaan, tuli Matista sattumapääministeri. Nyt Vanhanen vähättelee vuoden 2006 tulosta ja vetoaa siihen, että vaalikampanjansa jäi tuolloin liian lyhyeksi eikä hän voinut pääministerinä kunnolla haastaa istuvaa presidenttiä. Vanhasen kannattajat ja keskustan puuhamiehet yrittivät kuitenkin aivan tosissaan, Matista julkaistiin jopa yksi vaalikirja nimelltään "Se on ihan Matti".

12. Vanhanen sanoo tavoittelevansa nyt ehdokkuutta ”tosissaan ja vakavalla mielellä”. Matin tavoitteena on presidentin virka, ei siis pelkkä ehdokkuus vaaleissa. Vanhanen: ”Kyllä se on tavoite. Tämä on erittäin vakava päätös ja tehty täysin riippumatta siitä, mitä istuva presidentti  aikoo tehdä.” Hän aikoo keskustella ihmisten kanssa "hyvin paljon" ulkopolitiikasta. Seuraavat kaksi vuotta Vanhanen aikoo keskittyä nimenomaan ulkopolitiikkaan. Vanhanen julkaisi alkuvuodesta omakustanteena ulkopolitiikkaa käsittelevän kirjan. Siinä hän esittää huolensa Venäjän aikeista ja kannustaa Suomea tiiviimpään yhteistyöhön Ruotsin kanssa. - Tässä suhteessa ei mitään uutta, sillä Suomessa kaikki ulkopolitiikasta vähänkin perillä olevat lienevät mainituista asioista samaa mieltä.

13. Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki ei aio ilmoituksensa mukaan tavoitella keskustan presidenttiehdokkuutta. Matti Vanhasen ehdokkuutta Jäätteenmäki pitää hyvänä asiana, mutta Matin tukijaksi ei hän kuitenkaan suoralta kädeltä lähde. Jäätteenmäki haluaa katsoa, keitä muita lähtee ehdokaskisaan mukaan. Jäätteenmäki pitää presidenttikisaa kenelle tahansa ehdokkaalle haastavana, jos Sauli Niinistö haluaa tehtävässä jatkaa.

15. Matti Vanhasen vime helmikuun alussa julkaiseman omakustanteen nimenä on yksikenkertaisesti Ulkopolitiikkaa; se on luettavissa netissä. Vain reilua viikkoa aikaisemmin ilmestyi keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrysen kirja Eihän tässä näin pitänyt käydä. Väyrysen kirja ennakoi hänen uutta puoluehankettaan, josta hän ilmoitti vain viikko kirjansa ilmestymisen jälkeen. Väyrysen Kansalaispuolue on jo merkitty yhdistysrekisteriin ja kohtapuolin lienee vuorossa puolueen rekisteröinti.

16. Keskustan presidenttiasiassa ottaman varaslähdön yhtenä tavoitteena on voinut olla   Paavo Väyrysen presidenttiehdokkuuden kaataminen ja huomion suuntaminen pois Kansalaispuolueesta. Ensiksi mainitun tavoitteen osalta kepun manööveri iski kuitenkin harhaan. Paavo Väyrynen kertoo nimittäin tänään HS:ssa, ettei hän lähde presidenttikisaan "missään tapauksessa" eikä siis aio tavoitella keskustan presidenttiehdokkuutta, johon hänellä olisi keskustan jäsenenä teoreriassa mahdollisuus. Väyrynen ilmoittaa kannattavansa Sauli Niinistön jatkokautta luottaen siihen, että Niinistö pitää Suomen Paasikiven linjalla ja huolehtii siitä, että Suomi säilyy sotilaallisesti liittoutumattomana ja puolueettomana maana. Väyrynen pitää todennäköisenä, että Niinistö tähtää toiselle kaudelle. Matti Vanhasen ehdokkuutta Väyrynen ei halunnut kommentoida sanallakaan.

17. Keskustan kannattajien äänet saattavat presidentinvaaleissa jakautua aika tasaisesti Matti Vanhasen ja Sauli Niiistön kesken. Tämä voi olla tekijä, joka pudottaa Vanhasen tällä kerralla finaalista eli vaalien toiselta kierrokselta, jos toista kierrosta Niinistön ylivoimaisuuden takia edes tarvitsee toimittaa.

1009. Vapaavuori ei (muka) pyri puheenjohtajaksi

1. Euroopan investointipankin varapääjohtaja Jan Vapaavuori ilmoitti tänään, että hän ei ole ilmoittautumassa kokoomuksen ensi kesän puheenjohtajakisaan. Vapaavuori oli kokoomuksen kansanedustajana 2003-2015, asuntoministerinä 2007-2011 ja elinkeinoministerinä 2012-2015. Hän siirtyi Euroopan investointipankkiin syyskuussa 2015. Sauli Niinistö, jonka avustajana Jan Vapaavuori aikoinaan toimi, oli samassa tehtävässä 2003-2007.

2. Valtiovarainministeri ja kokoomuksen nykyinen puheenjohtaja Alexander Stubb on kertonut haluavansa jatkaa puheenjohtajana. Hänen odotetaan kuitenkin saavan haastajia ensi kesän puoluekokoukseen. Tänään on kerrottu, että kokoomuksen piirijohtajien enemmistö on Stubbin jatkamisen kannalla. 

3. Kansanedustaja Harry "Hjallis" Harkimo kertoi pari päivää sitten, että häntä on pyydetty ehdolle puheenjohtajavaalissa; asiasta kerrottiin ensimmäisen kerran - Urheilulehdessä. Harkimo sanoo harkitsevansa Stubbin haastamista. Varsin yleisesti on kuitenkin arveltu, että Harkimo halusi ilmoituksellaan vain avata puheenjohtajapelin, koska monet kokoomusvaikuttajat haluaisivat vaihtaa Stubbin tyyppiseen poliitikkoon. Joidenkin mukaan Hjallis toimii asiassa ikään kuin Petteri Orpon sähköjäniksenä. Sisäministeri Orpolla näyttäsi olevan tällä hetkellä eniten kannatusta kokoomuksen uudeksi puheenjohtajaksi. Toisena tulee kahdeksan vuotta ministerinä putkeen istunut Paula Risikko ja kolmantena vaanii uutta tilaisuutta kärkkyvä Vapaavuori.

4. Jan Vapaavuori oli kaksi vuotta sitten selvä ennakkosuosikki Jyrki Kataisen seuraajaksi. Hän hävisi  kuitenkin puheenjohtajakisan jo ensimmäisellä äänestyskierroksella sekä Risikolle että Stubbille. Stubbin valinta jurppi ilmiselvästi Vapaavuorta.

5. Tänään Vapaavuori kertoi, että hän ei ole haastamassa ketään ja lähtemässä kisaamaan puhenjohtajan paikasta. Ei, vaikka kutsuja lähteä mukaan kisaan on kuulemma "satanut joka ilmansuunnasta", niin puolueen sisältä ja kannattajakunnasta, "idästä sekä lännestä". Huh huh, onpa huimaa kannatusta kerrassaan!  Vapaavuori piti silti epätodennäköisenä, että hänen päätöksensä poisjäännistä muuttuisi.”Viihdyn erittäin hyvin nykytehtävissäni”, Vapaavuori kertoi tiedotustilaisuudessa. No joo, noihan sitä on vastaavalaisissa tilanteissa lähes aina sanottu, mutta todellisuus saattaa usein olla toinenlainen. Vaikkei Vapaavuori itse olisikaan "pyrkimässä" tehtävään, hän varmaankin lähtisi mielihyvin kisaan, jos häntä oikein joukolla pyydettäisiin ehdokkaaksi ja haastamaan Alex Stubbia. 

6. Poliitikkomaiseen tapaan Vapaavuori totesikin, että asia olisi eri, jos paikka olisi "aidosti auki". Mitä tämä tarkoittaa? No sitä, että nykyinen puheenjohtaja Alex Stubb ilmoittaisi, ettei hän halua enää jatkaa. Jos siis Hjallis Harkimo, Eero Lehti ja kumppanit saisivat savustettua Stubbin ulos, lähtisi Vapaavuori oikein mielellään ja suorastaan riemusta kiljuen kisaamaan kokoomuksen puheenjohtajuudesta.

7. Jan Vapaavuori julkaisi tänään kirjan Puoliholtiton Suomi; nimi tulee tietenkin Sauli Niinistön tokaisusta, jossa tämä luonnehti olevansa "puolivallaton leskimies". Ei liene yllätys, että kirjan julkaisuhetki osuu "sattumalta" ajankohtaan, jolloin kokoomuksen puheenjohtajakisa on juuri käynnistymässä. Kirjan julkaisemista voidaan pitää Vapaavuoren lähtölaukauksena puheenjohtajakisassa, sanokoon mies itse mitä tahansa.

9. Jan Vapaavuori ruotii ja suorastaan mollaa kirjassaan poikkeuksellisen suorasukaisesti Matti Vanhasen, Jyrki Kataisen ja Alex Stubbin hallitusten työskentelytapoja; Esko Ahon ja Paavo Lipposen hallitukset olivat hänestä parempia. Jyrki Kataisen sixpack-hallitus oli lähes tulkoon "tuhoon tuomittu" jo aloittaessaan. Vapaavuoren mukaan hallituksen ns. budjettiriihi on pelkää teatteria, koska käytännössä riihessä käsiteltävät asiat on päätetty jo hyvissä ajoin ennen "riihen" aloittamista. Hän sanoo olevansa huolissaan Suomen taloudesta ja politiikan pinnallisuudesta. Vapaavuori (51) luonnehtii Suomea "moni-ongelmaiseksi potilaaksi" ja "keski-iäiseksi ukonkörilääksi".

10. Vapaavuori sanoo kirjassaan, että suomalainen politiikka "viihteellistyy ja pinnallistuu" ja että "pölhöpopulismi" rehottaa. Tässä kirjoittaja on oikeassa, kuten jokainen on voinut havaita. Viihteellistyminen ja pinnallistuminen ei koske ainoastaan kansanedustajia, puoluejohtajia ja hallituksen ministereitä, vaan sama ilmiö on "iskenyt" myös tasavallan presidentteihin, kuten  Martti Ahtisaaren, Tarja Halosen ja Sauli Niinistön toiminnasta ja toilailuista on erinomaisen hyvin voitu nähdä.

11. Vapaavuori väittää, että johtaviinkin posteihin pääsee aika ajoin kipuamaan myös "patologisia narsisteja", joille politiikan sisältö ei ole koskaan muuta kuin välinearvoa heidän omalle julkisuuskuvalleen. Ketä tai keitä Vapaavuori mahtaa tarkoittaa? Kenties esimerkiksi Alex Stubbia, jolle hän kärsi yllättävän tappion vuoden 2014 puheenjohtajakisassa. Vapaavuoren mukaan Suomessa olisi pitänyt järjestää uudet eduskuntavaalit Jyrki Kataisen erottua pääministerin paikalta ja lähtiessä (livohkaan) Brysselin komisaariksi.  Vapaavuori sanoo, että Alex Stubb ei kuitenkaan halunnut katkaista omaa pääministerintietään, joka avautuu poliitikon eteen yleensä vain kerran elämässä. Timo Soinin johtamista perussuomalaisista Vapaavuorella ei ole korkeaa käsitystä, sillä persuilla on hänen mielestään politiikanteon moraalia rapauttava vaikutus.

12. Näin siis  Luxemburgin pankin rauhassa kirjaansa kirjoittanut Jan Vapaavuori. Investointipankin (EIP) hallituksessa on pääjohtajan lisäksi kahdeksan varapääjohtajaa, joita  työnteko ei liiemmin rasittane. Varapääjohtajille maksetaan yhtä suurta palkkaa kuin Euroopan unionin komission varapuheenjohtajille eli n. 25 000 euroa kuukaudessa. Muita etuuksia on kosolti. Vapaavuori vaikuttaa kuitenkin tyypiltä, joka haluaa elämäänsä enemmän äksöniä. Hän tuntuu olevan valmis palaamaan Suomen politiikkaan heti, kunhan joukon eli kokoomuksen kutsu käy ja soiva paikka tulee avoimeksi. Puolueen puheenjohtajakisaan voi kuka tahansa ilmoittautua, joten Vapaavuoren on täysin turha nirsoilla ja (muka) valitella, ettei hänellä olisi tilaisuutta haastaa nykyistä puheenjohtajaa. Kyllä pankkiiri  Stubbin vielä mielellään myös haastaa, sillä hän haluaa saada revanssin kahden vuoden takaiselle tappiolleen. Pidän selvänä. että Vapaavuori ilmoittautuu kisaan, vaikka hänen toiveensa siitä, että Stubb ilmoittaisi luopuvansa puoleen johtamisesta, ei toteutuisikaan.

13. Jan Vapaavuori on 51-vuotias juristi, joka valmistui vuonna 1989. Tämän jälkeen mieheltä vierähti pari vuotta jatko-opintojen parissa, mutta ilman tulosta. Sitten Jan päätti heittäytyä politiikkaan ja hän toimi kokoomuksen puluetoimiston ja eduskuntaryhmän hallinnossa sekä ministeri Pertti Salolaisen (1993-95) ja oikeusministeri Sauli Niinistön (1995) erityisavustajana. Politiikan ulkopuolella Vapaavuori ei näytä olleen töissä ennen Luxemburgin keikkaansa. Hairahtui nuoruudessaan pari kolme kertaa rikoksen poluille ja valittiin ensimmäisen kerran kansanedustajaksi 2003 eli (vasta) 38-vuotiaana.

14. Tiedotustilaisuudessa tänään Vapaavuori syytti nykyistä hallitusta muun muassa koulutus- ja yliopistoleikkauksista. Hänen pitäisi muistaa, että Kataisen ja Stubbin hallitukset, joissa mies itse oli mukana, leikkasivat koulutuksesta ja yliopistoilta enemmän kuin mitä Juha Sipilän hallitus on nyt tekemässä. Vapaavuoren mukaan Suomessa on tehty "ainakin 10 vuotta" väärää politiikkaa. Hän ei näytä välittävän vähäkään siitä, että tuona aikana hän itse istui keskeisenä ministerinä hallituksissa seitsemän vuotta. Minusta Vapaavuoren käytös on rumaa ja vastenmielistä oman vastuun välttelyä. Miksi hän ei tehnyt hallituksessa parempaa politiikkaa ja miksi hän ei eronnut ministerin pallilta kesällä 2014, jos hän todella oli sitä mieltä, kuten hän nyt jälkeen päin sanoo, että eduskunta olisi pitänyt hajoittaa ja järjestää ennenaikaiset eduskuntavaalit?

1008. KKO: Nordean laina-asiakkaille valituslupa korkomarginaaliasiassa

1. Korkein oikeus myönsi eilen 8.3. eräille Nordea Pankin laina-asiakkaina olleille kunnille, yhteisöille ja säätiöille valitusluvan luottojen korkomarginaalien korottamista koskevassa asiassa; diaarinumero S2014/311. KKO:lta valituslupaa haki yhteensä 25 eri tahoa, joille kaikille myönnettiin valituslupa.

2. Asia liittyy Helsingin hovioikeudessa aiemmin käsiteltyyn riitaan siitä, oliko Nordealla ollut vuonna 2009 oikeus korottaa kuntien ja kunta-alalla toimivien yhteisöjen ja säätiöiden luotoista perittäviä marginaaleja. 

3. Hovioikeus hylkäsi pankin laina-asiakkaiden kanteet, joissa nämä olivat vaatineet tuomioistuinta vahvistamaan muun ohella, ettei perusteita marginaalin korottamiselle ollut. Hovioikeus katsoi, että pankin varainhankinnan kustannukset olivat kansainvälisen talouskriisin seurauksena lisääntyneet velkakirjan ehdossa tarkoitetulla tavalla siten, että marginaalien korottamiselle oli ollut perusteet. Aikaisemmin myös Helsingin käräjäoikeus oli päätynyt ko. asiassa samaan johtopäätökseen ja hylännyt laina-asiakkaiden kanteet.

4. Pari viikkoa sitten korkein oikeus katsoi Handelsbankenia koskevassa vastaavanlaisessa asiassa (KKO 2016:10), että pankilla ei ollut yksipuolista oikeutta korottaa kuntien ja  kuntayhtymien korkomarginaaleja.

KKO 2016:10

KKO:n tiedote vm. asiassa

Blogikirjoitus nro 1005/24.2.2016 ratkaisusta KKO 2016:10

5. Nyt esillä olevassa uudessa tapauksessa on kysymys Jyväskylän kaupungin ja eräiden muiden kuntien ja yhteisöjen Nordeaa vastaan nostamasta kanteesta. Käräjäoikeus ja Helsingin hovioikeus hylkäsivät kanteen samoilla perusteilla kuin ne olivat hylänneet KKO:n ratkaisussa 2016:10 selostetussa tapauksessa Handelsbankenia vastaan ajetun korkomarginaalikanteen. Hovioikeus velvoitti Jyväskylän kaupungin ja muut vastaajat korvaamaan yhteisvastuullisesti Nordean oikeudenkäyntikulut  491 764, 76 eurolla.

US:Nordea voitti taas - kunnat maksavat 492 000 euroa

6. Reilu oikeudenkäynti? Luultavasti, ainakin päällisin puolin. Nordean kuluvaatimuskin on hyväksytty sentilleen. Oikeuden tavoittelu maksaa, vaikkei sitä aina saavutettaisi. Olisi kuitenkin hyvä, että myös hovioikeuden tuomarit hallitsisivat myös substanssia eli riidan aineellisoikeudellisia kysymyksiä. Jottei esimerkiksi pankkien mielivaltaisia menettelyjä tarvitsisi joka kerta viedä korkeimpaan oikeuteen asti.

1007. Kaatuuko yhteiskuntasopimus nyrkkivitosiin?

                                 Tää on hallituksen paras ja kivoin päivä... ikinä

1. Yhteiskuntasopimus - todellisuudessa "vain" kilpailukykysopimus - on Juha Sipilän jo hallitusneuvottelujen aikana virittämä ja virallisesti hallituksen muodostamisen jälkeen aloitettu ja loputtomilta tuntuvien neuvottelujen kohteena ollut hanke. Sitä on jauhettu jo 10,5 kuukautta, mutta valmista ei ole saatu aikaan. Hankkeen tarkoituksena on parantaa yritysten kilpailukykyä ja kohentaa työllisyyttä pienetämällä yritysten kuluja. Syksyllä pääministeri ehti jo hermostua ja hänen hallituksena sorvasi ehdotuksen kustannuskilpailukykyä vahvistavista toimista eli ns. pakkolaeista, jonka avulla asiat piti saada reilaan. Palkansaajajärjestöt ja eduskunnan vasemmisto-oppositio suivaantuivat silmin nähden pakkolakihankkeesta.  

2. Viime sunnuntaina työmarkkinoiden keskusjärjestöt, eli yhtäältä Elinkeinoelämän keskuslitto (EK) ja Kuntatyönantajat, ja toisaalta SAK, STTK ja Akava pääsivät vihdoin viimein sopuun ja hyväksyivät neuvottelutuloksen kilpailukykysopimuksesta. Lopullisesti sopimus tulisi voimaan vasta, kun liitot ovat neuvoteleet sovitut muutokset työehtosopimuksiin maalis-toukokuussa. 

3. Maan hallitus tai ainakin pääministeri Sipilä ja valtiovarainministeri Alex Stubb suhtautuivat tuoreeltaan eli maanantaina 29.2. aika nyrpeästi sopimuksen sisältöön. Sipilän ja Stubbin mielestä järjestöjen saavuttama neuvottelutulos jäi vajaaksi, sillä se ei täytä hallituksen sille asettamia vähimmäisvaatimuksia. Hallitus oli muun muassa peräänkuuluttanut  5 prosentin kilpailukykyhyppyä, mutta järjestöt olivat päässeet vain 3,5 prosentin suuruiseen loikkaan. Sopimuksen työllistävä vaikutus jäisi hallituksen mukaan  35 000 uuteen työpaikkaan, vaikka sopimuksen mukaan ko. vaikutukseksi on arvioitu 45 000 työpaikkaa. Hallituksen mukaan julkista taloutta voidaan sopimuksen avulla tasapainottaa vain 600 miljoonalla eurolla, vaikka tavoitteeksi oli tältä osin asetettu miljardi euroa. Sipilä ja Stubb viestittävät, että hallituksen lupailema verotuksen keventäminen ei olisi sopimuksen perusteella mahdollista. Valtion menojen lisäleikkauksista ei voitaisi kokonaan luopua. Paikallisen sopimisen osalta sopimuksessa on jääty kauas siitä, mitä hallitus oli kaavaillut.

4. STTK, Akava, EK ja Kuntatyönantajat hyväksyivät päättävissä elimissään sopimuksen, mutta SAK varasi sopimuksen käsittelylle aikaa peräti yhden viikon; SAK:n hallituksen on määrä ensi maanantaina (7.3.) ilmoittaa, hyväksyykö se neuvottelutuloksen. Tällä viikolla SAK:n ammattiliitot ovat käsitelleet sopimusta omissa elimissään. Osa liitoista on hyväksynyt sopimuksen - useat liitot (esim. Metalliliitto) tosin monin varauksin - mutta suurin liitto eli PAM (235 000 jäsentä) sekä ATK, ETL ja Rakennusliitto ovat ilmoittaneet, etteivät ne hyväksy neuvottelutulosta. 

5. Pääministeri Sipilä kävi tiistaina keskusteluja työmarkkinajohtajien kanssa. Siitä, mitä näissä neuvotteluissa oli puhuttu tai sovittu, ei ole tarkkaa tietoa. Hallituksen 2.3. julkistamassa "linjauksessa" puhutaan ns. Suomen mallista ja sen "selkitymisestä", mutta sen sisältöä ei ole linjauksessa tarkemmin selostettu. 

6. Kaksi päivää myöhemmin eli keskiviikkona 2.3. hallituksen johtotroikka Sipilä, Stubb ja tuplaministeri Jari Lindström oli kuitenkin kuin uudesti syntynyt. (Ulkoministeri Timo Soini ei ollut - tietenkään - paikalla, vaan matkaili vastuuta välttääkseen tällä kertaa mahdollisimman kaukana eli Australiassa). Nyt ei enää näkynyt merkkiään Sipilän ja Stubbin kahta päivää aiemmin näyttämistä nyrpeistä ilmeistä, vaan varsinkin Sipilä suorastaan sädehti hyvää oloaan ja onneaan. Sipilän ja Stubbin maanataina puhumasta "vajeesta" ei puhuttu enää sanaakaan. Sipilä hehkutti, että tämä on hänen paras päivänsä 10,5 kuukautta kestäneen pääministerikauden aikana. Sipilä taputteli Pappa-Lindströmiä harteille ja virnuili myös Stubbin suuntaan. Sipilä ilmoitti, että hallitus tukee järjestöjen neuvottelutulosta kilpailukykysopimuksesta. Stubb  ja Lindström nyökyttelivät vieressä tyytyväisen oloisina.

Hallituksen vastaus (linjaus)

7. Ministerikolmikko oli tiedotustilaisuudessa todella iloisella päällä. Eikä tässä vielä kaikki, sillä troikka päätti tiedotustilaisuuden äijämäisellä tavalla nyrkkitervehdykseen (nyrkkivitoset, fist bump) Ensin iskivät nyrkkejä vastakkain Sipilä ja Stubb, sitten Sipilä ja Lindström ja lopuksi vielä Stubb ja Lindström. Mistä tuollainen riehakkuus löytyi kahdessa päivässä, sillä vielä maanantaina Sipilä ja Stubb olivat pitäneet sopimusta tavoitteisiin nähden vajavaisena ja huonona?

8. Nyrkkitervehdys oli nolo ja aika typerä temppu, sillä onhan järjestöjen neuvottelutulos raskas nimenomaan työntekijäpuolelle. Tästäkö ministerit ilakoivat nyrkkivitosillaan, kyseltiin torstaina eduskuntaa myöten. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sdp) sanoi hallituksen kyselytunnilla eduskunnassa torstaina 3.3., että ministereiden äijätervehdys ja ilakointi pienipalkkaisia kurittavasta ja työaikaa pidentävästä sopimuksesta on loukannut ihmisiä laajasti. Kansanedustajan mukaan aihetta tuuletteluihin ei ole ole, vaan kaikilta osapuolilta vaadittaisiin nöyryyttä. Etenkin monet pienipalkkaiset kuntatyöntekijät ovat huolissaan, kun heidän lomarahojaan leikataan, ostovoimaa viedään ja työaikaa pidennetään.  

Yhteiskuntasopimuksen käsittely eduskunnassa

9. Eduskuntakeskustelussa tuplaministeri Jari Lindström suorastaan tuohtui vasemmisto-opposition arvostelusta. Lindström sanoi, että hän ilakoi järjestöjen saavuttamasta sopimuksesta sekä siitä, että "tässä voittavat työttömät". Jos 45 000 tai 35 000 uutta työpaikkaa on tulossa, niin se on ministerin mukaan ilahtumisen paikka. Ministerin mukaan on suorastaan käsittämätöntä, ettei tällaisesta "saavutuksesta" olisi lupa iloita. - Voi, voi! Kukaan ei todellisuudessa tiedä, saavutetaanko sopimuksen hyväksymisellä lähimainkaan ko. määriä uusia työpaikkoja. Se on ainoastaan VM:n johonkin "laskentakaavioon" perustuva arvio, joka saattaa osoittautua käytännössä katteettomaksi lupaukseksi. 

10 .SAK:n liitoista sopimuksen ovat hyväksyneet  JHL, Metallityöväen liitto, Teollisuusalojen ammattiliitto (Team), Paperiliitto, Sähköliitto, Puuliitto, PAU (Posti- ja logistiikka-alan unioni), Merimies-unioni ja Ilmailualan unioni.  Tämä merkitsee, että noin 60 prosenttia SAK:n jäsenistöstä olisi valmis hyväksymään sopimukseen, monet liitot ovat tosin edellyttäneet tiettyjen ehtojen täyttymistä. Metalliliitto vaatii hallitukselta pakkolakien poistamista, puolentoista miljardin menoleikkauksista ja veronkorotuksista luopumista sekä hallitusohjelmassa mainittujen veronkevennysten toteuttamista.

11. Liitoista, jotka ovat ilmoittaneet, etteivät ne voi hyväksyä sopimusta, kuuluu SAK:n jäsenistöstä 40 prosenttia. SAK:n suurimman liiton eli Pamin kielteinen kanta tuli SAK:n johdolle täydellisenä yllätyksenä; Pamiin kuuluu hieman yli 230 000, joista noin 80 prosenttia on naisia.  Pamin kielteisen kannan kuultuaan Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi, että keskustelu sopimuksesta on tämän jälkeen turhaa. Pamin puheenjohtaja Ann Selin vieritti vastuun sopimuksen hylkäämisestä maan hallitukselle. Hän sanoi, ettei liitolla ole luottamusta hallitukseen. Selin olisi edellyttänyt hallitukselta selkää kannanottoa siitä, että  suunnitelluista 1,5 miljardin leikkauksista luovutaan ja hallitusohjelmassa mainitut miljardin suuruiset veronkevennykset toteutetaan. Pääministerin Sipilän epämääräiset puheet ja lupaukset ko. suhteessa eivät kelvanneet Pamille, vaikka liiton puheenjohtaja Selin itse kannatti sopimuksen hyväksymistä.

10. Pääministeri Sipilä vetosi tänään TV1:n Ykkösaamussa voimakkaasti, jotta SAK taipuisi hyväksymään työmarkkinajärjestöjen saavuttaman neuvottelutuloksen. Sipilän mukaan hallitus ei päätä sopimuksen kattavuudesta, vaan siitä päättävät työmarkkinajärjestöt. Hallituksella ei ole vaihtoehtoa B siltä varalta, että yhteiskuntasopimus kaatusi. Hyllylle pantua pakkolakiesitystä ei ole tarkoitus ottaa uudelleen käsittelyyn, koska eduskunta ei ehtisi käsitellä siihen liittyviä lakiesityksiä ennen voimassa olevien työehtosopimusten voimassaolon pättymistä. Sipilä sanoi ympäripyörästi vain, että jos sopimus kaatuu, hallitus ryhtyy "muihin toimenpiteisiin" yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi.

11. Uutisotsikoita tänään lauantaina 5.3:

-  Juha Sipilä: Sisulla lopuun saakka
-  Juha Sipilä Ykkösaamussa: Aiotut leikkaukset perutaan, jos sopimus syntyy
-  Juha Sipilä: Suunnitelmaa B ei ole - pakkolakeja ei ehditä valmistella
-  Ann Selin: Ei vielä riitä, pääministerin lupaus ei ole riittävän eksakti
-  Ann Selin: Sipilä ei selkiyttänyt hallituksen aikeita
-  Lauri Lyly: Veronkevennykset vielä auki
-  Lauri Lyly: Vaihtoehdot ovat paljon pahempia kuin tämä sopimus
-  Lyly ottaa Sipilän mukaan SAK:n hallitukseen maanantaina 
-  Alex Stubb: Kevennyspäätöksiä vasta kuukausien päästä - kokonaisarvio lukujen, ei   
   nyrkkien, pohjalta
-  Alex Stubb: En ole lähdössä minnekään
-  Alex Stubb: Nyrkkitervehdys oli vilpitöntä iloa työpaikkojen puolesta
-  Timo Soini. Täällä Sydney, Australia
-  Iltalehti: Rukoilemaan Soinin kanssa - 120 eurolla