408. Parkkimaksukiista menee yhä vain hullummaksi: Kuluttaja-asiamiestä vaaditaan KKO:n ja perustuslakivaliokunnan välisen kiistan ratkaisijaksi!

1. Parkkimaksukiista on edennyt jälleen uuteen vaiheeseen. Asialla on jälleen, kuinkas muuten, YLE-uutisten toimittaja Ari Mölsä avustajanaan Itä-Suomen ihme, professori Matti Tolvanen.

2. Herrojen uudesta kampanjasta tai vanhan jatkamisesta saimme lukea tänään YLE-uutisten nettisivulta seuraavia asioita; palsturin välihuomautukset ilmenevät asianomaisista kohdista.

3. Toimittaja Mölsän laatiman jutun mukaan Kuluttaja-asiamies Marita Wilskaa arvostellaan jahkailusta parkkisakkokiistassa (JV: arvostelijana vain kaksi juristia ja toimittaja Mölsä itse). Kuluttaja-asiamieheltä vaaditaan, sanoo toimittaja Mölsä, nyt selkeää kantaa siihen, onko autoilijoiden pakko maksaa kiistanalaiset yksityiset parkkisakot vai ei. - Tästä on kyllä jo olemassa KKO:n lainvoimainen tuomio (KKO 2010:23), mutta tämän Mölsä ja kumppanit tietenkin "jostakin syystä" sivuuttavat kokonaan.

4. Toimittaja Ari Mölsä maalailee tutun lennokkaaseen tapaansa, että keskustelu yksityisten parkkisakkojen ympärillä polveilee sekavana. Mölsän mukaan kiistan ydinkysymykset ovat yhä vastausta vailla. Mikä on yksityisten parkkisakkojen laillinen pohja, kyselee Mölsä? Pitääkö yksityiset parkkisakot maksaa vai ei, jatkaa Mälsä?

5. Jatkoa piisaa toimija Ari Mölsältä:

- Katseet ovat kääntyneet kuluttaja-asiamiehen konttoriin. Kuluttaja-asiamies Marita Wilska kuitenkin kieltäytyy haastatteluista. Hän viestittää sanomansa vain Kuluttajaviraston nettisivujen tiedotteella:

"Yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevan lakiesityksen kaaduttua valvonnan oikeudellinen asema on poikkeuksellisen epäselvä. Siksi kuluttajille ei voida tällä hetkellä antaa ohjeita siitä, pitääkö yksityisen yhtiön määräämä valvontamaksu maksaa vai ei."

6. Yksityistä pysäköinninvalvontaa koskeva lakiesitys kaatui eduskunnassa viikko sitten, kertoo Mölsä. Toimittaja Mölsän mukaan "lailla oli tarkoitus siunata korkeimman oikeuden vuosi sitten luoma parkkisakkolinjaus". - Ei tietenkään näin, vaan esityksen tarkoituksena oli säätää laki yksityisestä pysäköinninvalvonnasta. Lakiesityksessä ei puhuta mitään KKKO:n ennakkopäätöksen 2010:23 "siunaamisesta." Termi "siunaamainen" on tässä yhteydessä käytettynä verbaalilahjakkuuttaan jo aiemmin osoittamaan pyrkineen toimittaja Mölsän ikioma luomus.

7. Perustuslakivaliokunta tyrmäsi lakiesityksen siksi, että se oli perustuslain vastainen, selittää toimittaja Ari Mölsä. Yksityisoikeudellisen valvontamaksun, eli parkkisakon, määräämisessä kun on pohjimmiltaan kysymys merkittävästä julkisen vallan käytöstä - ei jokamiehenoikeudesta, veistelee toimittaja Mölsä. - Toimittaja Mölsä jättää sanomatta, että häiriköinti ja huliganismi yksityisillä parkkipaikoilla ei liioin ole jokamiehen oikeus, ei edes jokapojan.

8. Mölsä on löytänyt asialleen uuden yhteistyökumppanin, sillä hän on kääntynyt Asianajajaliiton pääsihteeri Markku Ylösen puoleen. Mölsän mukaan Ylönen kummastelee Kuluttajaviraston kuurupiiloa ja vaatii kuluttaja-asiamies Wilskalta virkamiesryhtiä.

- Yksityisen kansalaisen kannalta tilanne on mahdoton. Olisi erittäin toivottavaa, että joku viranomaistaho pystyisi sanomaan meille, miten meidän tulee toimia, sanoo Ylönen toimittaja Ari Mölsän jutun mukaan.

9. Kun toimittaja Mölsä on edennyt näin pitkälle ja saanut, ainakin omasta mielestään, Kuluttaja-asiamiehen hieman omituiseen valoon, hänen onkin aika palata professori Tolvasen pakeille, jonka on määrä antaa lopullinen "isku" Kuluttaja-asiamiehelle.

10. Tandem parivaljakko Mölsä & Tolvanen: Kuluttajavirasto parkkifirmojen asialla:

- Lakihanketta jo sen valmistelusta asti seurannut professori Matti Tolvanen puolestaan (eikös Mölsäkin sitä jo edellä kerinnyt ihmettelemään) ihmettelee sitä, miksi Kuluttajavirasto seisoo tumput suorana.

11. Ihmettelen Kuluttajaviraston roolia tässä hankkeessa ihan ylipäätään, kertoo Mölsä Tolvasen kertoneen, ja Tolvanen jatkaa:

- Sen kannanottojen valossa näyttää siltä, että se on ajanut pikemminkin näiden parkkifirmojen asiaa kuin kuluttajien asiaa - mikä olisi käsittääkseni kuitenkin se Kuluttajaviraston ensisijainen tehtävä.

12. Tolvanen- Mölsä -kaksikko näyttä unohtaneen, että Kuluttaja-asiamieskin on viranomainen, jonka velvollisuutena on ensisijaisesti "ajaa" ja puolustaa oikeusjärjestyksen mukaista linjaa, ei vääristellä asioita eikä ryhtyä ajamaan minkään ryhmän asioita vastoin KKO:n lainvoimaista tuomiota.

13. Tällä kertaa toimittaja Mölsä on parantanut hieman tapojaan antamalla puheenvuoron myös "vihollispuolelle" eli parkkifirmoille.

14. Mölsä: Parkkifirmat laputtavat (heh, heh, kas kun ei sanota, että "sakottavat") entiseen tapaan. Parkkisakko- ja perintäyritykset ovat täydessä iskussa, maalailee toimittaja Mölsä.

- Korkeimman oikeuden päätös on edelleen voimassa. Toimimme sen mukaisesti. Jos asiassa joskus astuu voimaan joku uusi laki, arvioimme tilanteen tietysti uudelleen, kertoo toimitusjohtaja Juha Sirelius Q-Park Services Oy:stä toimittaja Mölsälle.

15. Mölsä: Jos ihmiset joukolla kieltäytyisivät maksamasta näitä valvontamaksuja, olisiko se teille katastrofi? - Katastrofi, kaaos, häslinki, jumi, sekasotku, soppa jne. ovatkin kaikki niin usein toimittaja Ari Mölsältä tässä yhteydessä kuultuja sanoja. Mölsä ilmiselvästi halajaa yhteiskuntaan kaaosta, katastrofia, epäjärjestystä, ristiriitoja. Hän on onnellinen saadessaan olla mukana tässä häslingissä.

16. Sirelius: Ei se katastrofi olisi. Mutta eihän sekään pitkälle kantaisi, jos ihmiset eivät maksaisi. Ja kyllä siinä kohtaa perintätoimisto tietysti omansa saa aina haettua pois.

17. Tämän jälkeen Mölsä alkaa päästä loppuhuipennukseen väliotsikollaan "Edessä uusi oikeudenkäynti?"

- Tilanne on nyt pahasti jumissa, uhkailee ja värjäilee toimittaja Ari Mölsä tuttuun tapaansa. Korkeimmalta oikeudelta ei ole odotettavissa tuomionpurkua, eikä kelvollisesta parkkisakkolaista ole edes luonnosta, valittelee Mölsä.

18. Niin viikko sittenhän Mölsän taistelutoveri sodassa pahamaineisia parkkifirmoja vastaan Tolvanen vaati KKO:lta tuomionpurkua. KKO:n olisi siis tullut riita-asiassa purkaa oman tuomionsa omasta aloitteestaan, kun Ylen toimittaja ja pari professoria sitä vaativat! Toissijaisesti Tolvanen kertoi viikko sitten, että kyllä jutussa KKO 2010:23 maksuvelvolliseksi tuomitun kahdeksankertaisen väärinpysäköijänkin purkuhakemus tepsisi, toki ilman muuta!

19. Mölsä pääsee nyt mieliteemaansa "useista oikeusoppineista" ilmoittaessaan paatoksellisesti:

- Useat oikeusoppineet arvelevat, että ainoaksi tavaksi saada kiistaan ratkaisu on jäämässä uusi oikeudenkäynti. Nyt - perustuslakivaliokunnan kannanoton jälkeen - myös korkein oikeus saattaisi tarkastella asiaa uusin silmin, uumoilee toimittaja Ari Mölsä. - Vain oikein "uusin silmin", mihinkä ne vanhat silmät siten pannaan, joutavatko jo kenties eläkkeelle?

20. Mölsän mukaan Asianajajaliiton pääsihteeri Markku Ylönen on sanonut, että yksi mahdollinen etenemistapa olisi kimppakäräjöinti. Tuolloin yksittäisen parkkisakon saaneen kuluriski ei nousisi kohtuuttomaksi (JV: Näin vain siinä tapauksessa, että asialla ei ole joku "huippuasianajaja.")

- Joku aktiivinen (JV: siis parkkiaktivisti!) valvontamaksun saanut voisi kerätä ympärilleen porukan ihmisiä, jotka ovat kokeneet saman kohtalon. Porukka sopisi sitten keskenään, että se ottaa kulut vastatakseen ja ajaa yhden tapauksen läpi oikeuskoneiston. Näin oikeudenkäynnin kuluriski jakautuisi usealle ihmiselle. Harva varmaankaan viitsii ja uskaltaa lähteä käräjille yksin ja yksittäisen 40 euron parkkisakon takia.

21. Näin tulisesti laukoo pääsihteeri Ylönen toimittaja Mölsän mukaan. Onpa tällä hieman harmaaksi tunnetulla pääsihteerillä takataskussaan värikkäitä sanontoja - melkein kuin toimittaja Mölsän suusta! "Porukka"; "saman kohtalon kokeet" (minkä ihmeen kohtalon; hehän ovat sentään pysäköineet väärin eli sopimusehtojen vastaisesti!); "ajaisi läpi oikeuskoneiston;" "viitsisi lähteä käräjille" jne.

22. Mölsä päättää raporttinsa näihin pääsihteeri Ylösen ikimuistoisiin sanoihin:

- Tässäkin mielessä nyt kaivattaisiin kipeästi kuluttaja-asiamiehen kannanottoa tilanteeseen.

23. Siis missä mielessä? Kyllä kai nämä parkkiaktivistit voivat toki riitauttaa valvontamaksut ilman Kuluttaja-asiamiehen kannanottoakin. Eihän parkkiaktivistien edes tarvitse olla jutussa kantajana, vaan parkkifirman asiana on nostaa kanne, jos valvontamaksua ei makseta; aivan kuten tapauksessa KKO 2010:23. Tämä näyttää jääneen pääsihteeriltä huomaamatta.

24. Jaa-a! Kyllä tässä asiassa alkaa olla jo ihan riittävästi mälsää ja Mölsää, siltä ainakin alkaa tuntua.

25. On se sitkeä itärajan sissi, tämä professori Tolvanen. Ensin hän masinoi mielipiteillään rikostutkinnan ja syyteharkinnan parkkifirmojen toiminnasta väittäen julkisesti "parkkisakotuksessa", oikeastaan siis valvontamaksuissa, olevan kyse virkavallan anastamisesta. Ellen väärin muista, asia oli esitutkinnassa ja syyteharkinnassa kahdesti.

26. Lopulta valtiosyyttäjä Maarit Loimukoski reilu vuosi sitten totesi selväsanaisesti, että valvontamaksuissa ei ole kyse julkisen vallan käyttämisestä tai sakotuksesta eivätkä parkkifirmoja siten ole syytä epäillä virkavallan anastamisesta.

27. Sitten vuosi sitten saatiin ennakkopäätös KKO 2010:23, minkä johdosta itärajalta ei kuulunut vähään aikaan mitään. Uuteen iskuun käytiin kuitenkin, kun oikeusministeriössä valmisteltiin nyt kaatunutta lakiesitystä. Varmaankin professorimme vastusti lakiesitystä, jos häneltä lausuntoa OM:n työryhmän mietinnön johdosta on kysytty.

28. Kuin taivaan lahjana Mölsä ja Tolvanen saivat 2-3 viikkoa sitten tukea perustuslakivaliokunnan lausunnosta. Kuten blogissani 402 kerroin, Mölsä teki näyttävän uutisjutun, jossa haasteltiin Tolvasen lisäksi 10 minuutin ajan myös professori Kaarlo Tuoria, tätä Suomen etevintä oikeusoppinutta ja -teoreetikkoa. Tuori, joka paljasti, ettei ole itse koskaan ajanut autoa pätkääkään, vaati KKO:n tuomion purkamista. Tolvanen säesti teoreetikkoa parhaan kykynsä mukaan. Tolvanen nousi parrasvoihin ja kaikkien parkkiaktivistien suureksi idoliksi viestittäessään, että ihmisten ei pidä maksaa valvontamaksuja, hän itse ei ainakaan niitä maksa! Kukkona tunkiolla/jutussa hääri toimittaja Mölsä tyhjentäen koko häikäisevän sanavarastonsa, jossa KKO:n ennakkopäätös sätittiin maan rakoon ja ihmisiä yllytettiin rivien välissä parkkikapinaan eli jättämään saamansa lailliset valvontamaksut maksamatta.

29. Tuori ja Tolvanen sekä Mölsä palautettiin kuitenkin varsin nopeasti maanpinnalle haaveilemasta KKO:n tuomion purkua. KKO:n presidentti Koskelo "tyrmäsi" herrojen ajatuksen tuomionpurusta. Mutta ei tässä vielä kaikki. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasikin joutui myöntämän, että ehei, eihän valiokunta ollut ottanut lainkaan kantaa KKO:n tuomioon vaan ainoastaan hallituksen lakiesitykseen! - Olipa harmillista, on kolmikon täytynyt Sasin lausunnon johdosta mietiskellä. Tolvanenkin kun oli mennyt vannomaan julkisesti, ettei valvontamaksuja tarvitse maksaa.

30. Kimmo Sasi selitti, ensin hieman venkoiltuaan, että juu, totta kai valvontamaksut pitää maksaa valiokunnan lausunnon jälkeen aivan samalla tavalla kuin ennenkin, koska KKO on niin päättänyt ja pitäähän KKO: tuomiota toki noudattaa.

31. Kun tämäkin "haara" parkkisodassa meni niin sanotusti munille tai persiilleen, oli taas pari päivää hiljaista. Mutta nyt siis parivaljakko Mölsä-Tolvanen on nyt päättänyt ryhtyä rähisemään Kuluttajavirastolle ja Kuluttaja-asiamiehelle syyttäen Kuluttaja-asiamiestä selväsanaisesti parkkifirmojen asialla olemisesta ja suosimisesta kuluttajien kustannuksella! Pojat sanovat, että Kuluttajavirasto sen kun vain "seisoo tumput suorina."

32. Minun muistamani mukaan Kuluttajavirasto on tosin jo aiemmin ottanut kantaa valvontamaksuihin ja niiden perimiseen. Tämä taisi tapahtua, jollen värin muista, jo ennen KKO:n ennakkopäätöstä. Tästä kannasta parkkiaktivistit ovat palstoillaan rähisseet jo aiemmin.

33. Onko sen jälkeen tapahtunut jotakin sellaista, jonka perusteella Kuluttajaviraston tulisi jotenkin tarkistaa kantaansa?

34. Ei kerrassaan mitään, jos minulta kysytään. Pitää nimittäin muistaa, että perustuslakivaliokunta, jonka lausuntoon varmaan vedotaan, ei ole mikään tuomioistuin, vaan lainsäädäntöelin, joka antaa lausuntoja, ei suinkaan tuomioistuimille, vaan eduskunnan muille valiokunnille ja eduskunnan täysistunnolle.

35. Perustuslakivaliokunnan tehtävänä on kontrolloida lainsäätämisvaiheessa lakiesitysten perustuslainmukaisuutta, mutta valiokunnan lausunnot eivät sido sellaisenaan tuomioistuimia, niitä sitoo ehdottomasti vain laki. Perustuslakivaliokunta ei ole mikään ennakkopäätöstuomioistuin tai ennakkotietoinstanssi. Tämä olisi myös Mölsän edustamien oikeusoppineiden syytä pitää mielessä. Suomessa ennakkopäätöksiä tuomioistuimille antavat vain korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.

36. Parkkimaksuasiassa on olemassa alemmille tuomioistuimille ja muille lainkäyttäjille oikeusohjeeksi annettu KKO:n ennakkopäätös 2010:23. Tuota prejudikaattia perustuslakivaliokunnalla ei ole ollut edes aikomus "kumota" tai arvostella. Valiokunnan lausunnon perusteluista ei löydy mainintaa, jossa KKO:n ennakkopäätöstä olisi kritisoitu.

37. Asiassa on siis edettävä laillisessa järjestyksessä eli elettävä ja toimittava sen mukaan, mitä KKO on päättänyt. Jos myöhemmin kenties säädettävässä ja voimaan tulevassa parkkimaksulaissa säädetään toisin, niin sitten noudatetaan sanottua lakia.

38. Kun näin on asian laita, ei Kuluttaja-asiamies tai Kuluttajavirasto voi tietenkään ryhtyä joidenkin professorien ja toimittajien vaatimuksesta tekemään asiassa mitään uusia "linjauksia".

39. Asianajajaliiton pääsihteerin puuttuminen asiaan ja ilmoittautuminen parkkiaktivistien asianajajaksi ihmetyttää hänen vaatiessaan, että "kansalaisten on saatava Kuluttaja-asiamiehen kanta." Eikö pääsihteeri tosiaankaan tiedä, että asiasta on jo olemassa KKO:n lainvoimainen tuomio, jota perustuslakivaliokunta ei ole "muuttanut" ja jota myöskään Kuluttaja-asiamies ei voi muuksi muuttaa?

40. Jos Kuluttaja-asiamies jotakin asiasta myöhemmin lausuu, niin hän ei voi muuta kuin todeta edellä mainitut tosiasiat ja sen, että kun lakiesitys on rauennut, asiassa eletään KKO:n ennakkopäätöksen mukaisesti.

41. Minusta Kuluttaja-asiamiehen tiedote, jonka mukaan hän ei tietäisi, pitääkö valvontamaksut maksaa vai ei, on kyllä sinänsä huolestuttava. Kyllä hänen toki pitäisi tietää ja rohjeta myös sanoa, että muuta vaihtoehtoa kuin maksu ei ole.

42. Parkkimaksukiista näyttää menevän entistä hullummaksi. Kun toimittaja ja YLE ja professorit eivät näköjään enää itse uskalla yllyttää ihmisiä parkkikapinaan ja jättämään maksut suorittamatta, ne vaativat nyt yllyttäjän rooliin hieman pelokkaalta vaikuttavaa Kuluttaja-asiamiestä. Tämän virkamiehen pitäisi kapinan puuhamiesten mukaan nyt ratkaista kahden "isoisen" eli KKO:n ja perustuslakivaliokunnan välinen kiista! Tarkemmin sanottuna tekaistu kiista, sillä mitään todellista kiistaahan KKO:n ja valiokunnan kannanottojen välillä ei itse asiassa ole.

407. Ryhmäkannelaki - desuetudo jo syntyessään

Jaahas, pyöräilykausi näyttää taas alkaneen...

1. Tänään on vietetty YK:n kansainvälistä Naistenpäivää jo sadannen kerran. Onneksi olkoon, kaikki naiset! Te olette elämämme sulostuttajia, kuten esimerkiksi yllä olevasta kuvasta voidaan päätellä.

1a. Suomalaista naisten päivän viettoa juhlisti Yhdysvaltojen varapresidentin Joe Bidenin vierailu Helsingissä. Täällä hän tapasi muun muassa kaksi naisjohtajaamme eli Tarja Halosen ja Mari Kiviniemen. Siis nuo kaksi "hihittäjää", voisi joku hieman kyynisesti ehkä tokaista.

2. No, Joe Bidenin, juristi muuten koulutukseltaan, leppoisan tuntuisessa seurassa ei voi toki muuta kuin hymyillä! Varapresidentti ehti kehua Suomen, sen hallituksen ja suomalaiset maasta taivaaseen. Biden kiitteli Suomea erityisesti osallistumisesta Afganistanin sotaan eikä Halonenkaan voinut nyt muuta kuin nyökytellä päätään. Halonen sai kutsun Bideniltä kutsun valkoiseen taloon, ei kuitenkaan presidentti Obaman henkilökohtaista kutsua.

3 Se siitä. Tämän kirjoituksen aihe käsittelee arkisesti ryhmäkannelakia. Päivä ei liene oikein sopiva esimerkiksi sellaiselle teemalle kuin "ryhmäseksi", joten menköön nyt tuo hieman kuivahkolta tuntuva teema tässä välissä!

4. Edelliseen blogiin tuli väsättyä suhteellisen osuva kommentti ryhmäkannelaista, jota ei ole vielä kertaakaan käytännössä sovellettu. Laki on jäämässä siis heti alkuvaiheissa kuolleeksi kirjaimeksi (desuetodo-ilmiö). Ryhmäkannelaista voisi toki kirjoittaa pitkäänkin. Mutta kun minua (palsturina) on jo muutenkin arvosteltu liian pitkistä (ja pitkäveteisistä) jutuista, niin tyydyn nyt kopioimaan tähän tuon edellä mainitun kommenttini. Lukijat voivat sitten tarvittaessa jatkaa keskustelua ja puuttua kommenteissaan myös lain yksityiskohtiin.

5. Ryhmäkannelaki (444/2007) tuli voimaan 1.10.2007. Se saatiin säädettyä pitkän ja kivuliaan väännön jälkeen. Eduskunta hyväksyi lain helmikuussa 2007, siis vähän ennen maaliskuun 2007 eduskuntavaaleja.

6. Mutta arvatkaapa mitä? Ette varmaan arvaa, mutta minäpä kerron. Mainittua lakia ei sovellettu vielä kertaakaan, vaikka laki on ollut voimassa jo 3,5 vuotta! Yhtään ryhmäkannejuttua ei ole Suomessa vielä nostettu.

7. Mistä tämä johtuu? No, siitä, että laki sai niin suppean sisällön, että siinä itse asiassa ei ole edes kyse mistään ryhmäkanteesta.

8. Suomen ryhmäkannelaki on muiden maiden vastaaviin lakeihin verrattuna susi, sillä sen soveltamisala on aivan liian suppea. Tämä oli teollisuuden ja kaupan pelottelun aikaansaannosta. Ne pelottelivat poliitikkoja ja lobbasivat lakia valmisteltaessa ja eduskunnassa käsiteltäessä niin kiivaasti ja tehokkaasti, ettei lakiin uskallettu kirjata oikein mitään sellaista, mikä olisi voinut edistää ryhmäkanteen käyttöä.

9. Oikein hävettää, kun ajattelee, miten lammasmainen eduskunta meillä oli, kun se sääti kyseisen ryhmäkannelain. Laki hyväksyttiin, kuinkas muuten, tyypillisessä vaalinalusruuhkassa eli helmikuussa 2007; vaaleihin oli aikaa vajaan kuukauden verran. Sellaisessa kiireessä ja hötäkässä on syntynyt monta huonoa lakia jo ennen ryhmäkannelakia ja myös sen jälkeen.

10. Laki koskee yksinomaan kuluttajansuojaa ja ryhmäkanteen voi nostaa vain kuluttaja-asiamies. Tässä syyt siihen, ettei kanteita ole nostettu; oikeat ja aidot kansalaisryhmät eivät voi Suomessa nostaa ryhmäkannetta. Kanteen nostamista kontrolloi viranomainen.

11. Tekisi mieli repiä pelihousut á la Jukka Kemppinen Pauliine Koskelon asiassa. En kuitenkaan tee sitä, sillä nythän on laskiaistiistai ja tästä pitäisi vielä mennä pulkkamäkeen - housujahan siinä hommassa toki tarvitaan ja vieläpä ehjiä. Myös Naistenpäivän vietto asettaa tiettyjä esteitä pelihousujen repimiselle.

12. Ryhmäkannelain perusteellisen kritiikin osalta viittaan FT, OTK Mikko Välimäen ansiokkaaseen kirjoitukseen Lakimies-lehdessä 1/2008 s. 3-19.

13. Kyseisen artikkelin sivulla 8 toisessa kappaleessa kerrotaan, että lakiehdotusta työryhmävaiheessa käsiteltäessä ainoastaan kolme prosessioikeuden professoria argumentoi "lain rajoittamattoman soveltamisalan puolesta." - Olin yksi noista kolmesta.

14. Tämän jälkeen prosessioikeuden tuntijoita ei sitten enää lakiehdotuksen jatkovalmistelussa "tarvittukaan" eikä kuultu, olisivat ilmeisesti vain "sotkeneet" asiaa! Ei siis mikään ihme, että laki on nyt osoittautunut käytännössä sudeksi.

406. Presidentillisiä kannanottoja parkkimaksukiistassa

Maanpuolustuskurssin avajaisissa: Psst...Pekka, minnekäs sinä parkkeerasit autosi...

1. Yhä valtoimenaan vellova parkkimaksukiista sai tänään suorastaan presidentilliset mittasuhteet. Tiedotusvälineiden uutisotsikoita: "Halonen otti kantaa parkkimaksukiistaan" ja "KKO:n presidentti puolusti kantaansa parkkiasiassa."

2. YLE-uutiset, joka aiemmin on syyllistynyt eräänlaiseen laittoman parkkikapinan yllyttämiseen (katso blogi 402), kysyi asian johdosta nyt neuvoa ja mielipidettä itseltään Tasavallan presidentiltä!

3. Tämä tapahtui 197. Maanpuolustuskurssin juhlallisten avajaisten yhteydessä. Blogistia (palsturia) huvitti suuresti, kun Tarja Halosen tv-haastattelussa itse pääasia eli tuo niin "hienon hieno" ja "ylevä" Maapuolustuskurssi ja Halosen siinä pitämä esitelmä jäi uutisissa lähes tyystin huomiotta. Toimittaja oli kiinnostunut yksinomaan siitä, mitä presidentillä oli lausuttavaa yksityisestä pysäköinninvalvonnasta!

4. Presidentti Halonen ei halunnut lyhyessä lausunnossa arvostella KKO:n presidenttiä Pauliine Koskeloa, joka totesi viime lauantaina perustuslakivaliokunnan hätäilleen asiassa. Halosen mielestä se, ettei Suomessa ole perustuslakituomioistuinta, oikeuttaa terävään keskusteluun. Hän arveli, että parkkisakkokiistaan palataan eduskuntavaalien jälkeen:

- Tietysti vältän arvostelemasta tai arvioimasta niin korkeinta oikeutta kuin perustuslakivaliokuntaakin. Toisin kuin monessa muussa maassa, meillä ei kuitenkaan ole perustuslakituomioistuinta. Tässä mielessä yhteistyö lainsäätäjän, täytäntöönpanijan ja myös tuomioistuimen välillä vaatii jatkuvaa tasapainottelua, sanoi Halonen.

- Luulen, että vaalien jälkeinen eduskunta palaa sitten tähän tilanteeseen ja uskon, että pitkäaikainen hyvä yhteistyö mahdollistaa terävänkin keskustelun.

5. Halosen mielestä avoimessa demokratiassa keskustelua käydään puolin ja toisin.

- Mielestäni sekä presidentin, lainsäätäjän ja eduskunnan, täytäntöönpanijan ja tuomiovallan pitää elää nykypäivää.

6. Omituista tuossa Halosen lausunnossa oli se, että hänen mukaansa meillä keskustelu, "teräväkin sellainen", on sallittua siksi, ettei meillä ole perustuslakituomioistuinta. Halonen tarkoitti varmaankin vain noiden kolmen "valtiomahdin" jäsenten keskusteluja ja unohti tai sivuutti niin sanotun kansalaiskeskustelun ja "oikeusoppineiden" osallistumisen keskusteluun.

7. Minusta taas juuri asiantuntijoiden ja kansalaisten osallistuminen keskusteluun on tärkeintä. Minunkin blogissani ihmisillä on ollut siihen mahdollisuus, ja aika hyviä mielipiteitä on, aika ajoin, myös esitetty. Se, että Suomessa olisi perustuslakituomioistuin - Luoja meitä toki sellaiselta varjelkoon - ei tietenkään voisi estää terävää keskustelua, ei kansalaiskeskustelua, ei asiantuntijoiden keskustelua eikä liioin valtiomahtien jäsenten välistä keskustelua.

8. KKO:n presidentti Pauliine Koskelo puolestaan puolusti viime perjantaina antamaansa puhelinhaastattelua kahdessa eri ohjelmassa, ensin TV1:n pääuutislähetyksessä ja sitten vielä A-studiossa. Uutislähetykseen oli otettu vain lyhyt pätkä haastattelusta, joka kesti kaikkiaan vajaat 10 minuuttia.

9. Koskelon viime perjantain puheenvuoro on herättänyt eräiden eduskuntaehdokkaiden ja joidenkin niin sanottujen oikeusoppineiden keskuudessa pahaa verta. Nämä ovat kuitenkin joko ymmärtämättömyyttään tai jostakin muusta syystä tulkinneet Koskelon lausuntoa virheellisesti. Emeritusprofessori Jukka Kemppinen repi blogissaan raivostuneena pelihousunsa täysin ja vaati Koskelon välitöntä eroa. Harvoin olen nähnyt jonkun oikeusoppineen menettävän suhteellisuuden tajunsa yhtä totaalisesti kuin Kemppinen ja arvioivan tilanteen niin täydellisen väärin.

10. Koskelo esiintyi rauhallisesti ja tyylikkäästi. Hän tietenkin kiisti puuttuneensa millään tavalla parkkimaksulain sisältöön ja puolusti tuomareiden sananvapautta ja oikeutta osallistua oikeus- ja yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun.

- On tietysti selvää, että eduskunta säätää lait, mutta kyllä niistä saavat muutkin keskustella. On tärkeää, että muutkin keskustelevat ja jopa tuomarit saavat keskustella yleisistä oikeuspoliittisista kysymyksistä. Itse asiassa semmoista keskustelua saisi olla enemmänkin, sanoi Koskelo.

11. Koskelo on aivan oikeassa. Tuomioistuinten tai tuomareiden riippumattomuutta tuollainen yleisellä tasolla tapahtuva keskustelu ei vaaranna. Meillä Suomessa asia on ehkä uusi ja outo, mutta meillähän oikeuspoliittinen keskustelu on muutenkin yleensä hyvin niukkaa ja siinä keskitytään usein epäolennaisin kysymyksiin. A-studion lähetyksessä Koskelo osui oikeaan todetessaan, että meillä ei useinkaan keskustella itse asiasta, vaan siitä, kenellä on oikeus käydä keskustelua tai ylipäätään sanoa asioista mitään. Näinhän se on ja niin juuri on tapahtunut myös tässä parkkimaksukiistassakin.

11a. Koskelo totesi vielä, että monipuolinen ja laaja oikeus- ja yhteiskuntapoliittinen keskustelu tulisi nähdä voimavarana, ei suinkaan ongelmana, kuten Suomessa usein valitettavasti tapahtuu. - Naulan kantaan.

12. Viime perjantain haastattelussa Koskelo kummeksui sitä, että eduskunnan perustuslakivaliokunta tyrmäsi parkkimaksu-lakihankkeen. Hän piti mahdollisena, että valiokunnassa ei ollut aikaa miettiä päätöstä niin perusteellisesti kun olisi ollut toivottavaa.

Valiokunnan puheenjohtajan Kimmo Sasi puolestaan tyrmäsi - tämä on taas tätä tv-kieltä - Koskelon sanotun väitteen. Hänen mukaansa valiokunnan lausunto ei ole tehty kiireessä, vaan se on erittäin tarkkaan harkittu ja nojaa pitkäaikaiseen käytäntöön.

13. Koskelo pitäytyy kuitenkin omassa kannassaan.

- Olen sen lausunnon lukenut ja minusta se ei ulospäin ole kaikissa kohdin niin selkeä kuin olisi ehkä ollut hyväksi.

Mikä siinä oli erityisesti sellaista, mikä ei ollut niin selkeää?

- Tavallaan ne perusteet, joilla on katsottu, että tässä on kyseessä julkinen hallintotehtävä ja vieläpä merkittävä julkisen vallan käyttö.

14. Olen Koskelon kanssa samaa mieltä perustuslakivaliokunnan perusteluista ja niiden niukkuudesta ja ristiriitaisuudesta; tästä olen maininnut näiden 2-3 päivän aikana jo useasti. Valiokunnan lausuntoon ja sen perusteluihin saatan palata tarkemmin vielä myöhemmin.

15. Koskelo torjui odotetusti Jukka Kemppisen erovaatimuksen

- No en ainakaan tämän takia. En näe siihen perustetta, hän sanoi.

16. Tällaista siis tänään tästä jo lähes koomisia piirteitä saaneesta "Suuresta parkkimaksusodasta"!

PS.

Ihmettelen muuten hieman noiden alati jatkuvien Maanpuolustuskurssien tarkoitusta ja tarvetta. Kyseessä oli nyt siis järjestysnumeroltaan jo 197. kurssi. Ilmeisesti näitä kursseja järjestään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Niihin osallistuu kuulemma kerralla 50 henkeä, joista puolet edustaa elinkeinoelämä ja toinen puoli sitten virkamiehiä yms. toimijoita. Kurssilaiset lienevät jo vanhempaa "ikäluokkaa", joista osa ei enää joko ikänsä puolesta kelpaa kertausharjoituksiin tai joiden ei esimerkiksi virkansa takia tarvitse kertausharjoituksiin osallistua. Johtoporukkaa, tietty. Jos tosipaikka tulisi ja torrakka/rynnäkkökivääri iskettäisiin näiden kurssilaisten kouraan, niin eipä siitä taitaisi juuri mitään tulla, vaikka kurssitusta olisi pidetty niin maan perusteellisesti. Kyllä se isänmaan puolustaminen tosipaikan tullen jäisi käytännössä niiden "tuntemattomien sotilaiden" harteille, jotka meidät viime sodissakin pelastivat joutumasta ryssän ikeen alle. Kyllä jämpti on niin, sano! Onko todellakin tarvetta pitää näitä teoria- ja hengenkohottamiskursseja niin usein ja säännöllisesti, eikö yksi kurssi vaikkapa kerran viidessä vuodessa vallan hyvin riittäisi? Kerättäisiin sitten isompi lössi kokoon vaikka Messukeskukseen päiväksi tai pariksi - ja illalla sitten Lintsille ilmaiset liput. Säästettäisiin varmaan aika pitkä penni, jos nyt kursseihin kuluvat varat käytettäisiin puolustusvoimien menoihin eli aseisiin, ammuksiin ja muiden tarpeellisten sotatarvikkeiden hankkimiseen. Ihmiset eli näille kursseille kutsuttava porukka saisi hoitaa työtehtäviään rauhassa, kun heitä ei jatkuvasti juoksutettaisi erilaisilla kursseilla ja seminaareissa.

Tämä tästä maanpuolustuksesta tällä erää!

405. Mika Kojonkoski vapautui sakkovilppisyytteestä

Puijo

1. Norjan mäkijoukkueen valmentajana toiminut Mika Kojonkoski (kok) on vapautettu sakkovilppisyytteistään tänään annetulla Pohjois-Savon (Kuopion) käräjäoikeuden tuomiolla.

2. Lehtitietojen mukaan syyttäjä vaati Kojonkoskelle rangaistusta kahdesta sakkovilpistä. Syyttäjä vaati lisäksi, että Kojonkoski velvoitetaan korvaamaan valtiolle todistelukustannukset.

3. Syyttäjän mukaan Kojonkoski oli ilmoittanut tulonsa reilusti alakanttiin kahdessa liikennesakotustilanteessa. Kojonkoski oli sakotustilanteissa syksyllä 2008 ja 2009 kertonut senhetkisiksi nettokuukausituloikseen 3 000-3 500 euroa. Nuo tulot vastasivat senhetkisiä tuloja.

4. Oikeudessa oli kuitenkin riitaa siitä, olisiko valmentajan pitänyt ilmoittaa toteutuneet vuosiansiot, joiden mukaan nettokuukausipalkka oli noina vuosina 10 000 euroa, siis kolminkertaiset ilmoitettuihin tuloihin verrattuna. Kojonkoski sanoi, ettei hän sakotushetkellä voinut tietää mahdollisista bonuksista, jotka riippuivat Norjan mäkimiesten menestyksestä ja Norjan hiihtoliiton päätöksestä.

5. Kojonkoski kiisti molemmat syytteet ja vaati niiden hylkäämistä. Ensimmäisen sakkovilppiepäilyn kohdalla Kojonkoski oli ensijaisesti vaatinut, että syyte jätetään tutkimatta

6. Pohjois-Savon käräjäoikeus oli Kojonkosken kannalla. Ensimmäinen syyte sakkovilpistä jätettiin tutkimatta ja jälkimmäistä tekoa koskeva syyte hylättiin. Käräjäoikeuden mukaan Mika Kojonkoski ei antanut tahallaan harhaanjohtavaa sakotusta varten tarvittavia tietoja

7. Päätöksen mukaan "sakkovilppiin syyllistyminen edellyttää lisäksi tahallisuutta eli tässä tapauksessa sitä, että Kojonkoski on tiennyt tai hänen on ainakin täytynyt ymmärtää antavansa tuloistaa tuloistaan poliisimiehelle olennaisesti totuudenvastaisen tai harhaanjohtavan tiedon."

8. Valtio velvoitettiin suorittamaan Kojonkoskelle oikeudenkäyntikulujen korvaukseksi 2 460 euroa.

-----

9. Käräjäoikeuden päätöksessä on yksi kohta, joka tulee varmaankin herättämään keskustelua. Perusteluissa nimittäin todetaan toisen sakkovilpiepäilyn osalta, että "henkilöltä, jonka tulot vaihtelevat suuresti, ei voida edellyttää samaa tarkkuutta kuin säännöllistä kuukausituloa saavalta". Onko mainittu peruste kestävä ja yhdenvertaisuusperiaatteen mukainen? Suosiiko perustelu suurituloisia ja sorsii pienituloisia?

10. Ratkaisevaa lienee se, oliko Kojonkoski sakotustilanteissa ilmoittanut, että hän tulee samaan ammatistaan bonuksia, joiden suuruutta hän ei vielä tiedä. Jos bonuksista ei puhuttu mitään, voidaan käräjäoikeuden ratkaisua arvostella. Jos taas puhuttiin, niin olisiko sakotuspäätöstä tullut kenties lykätä, kunnes tiedettiin, mikä oli bonusten suuruus?

11. Prosessuaalisesti on mielenkiintoinen käräjäoikeuden ratkaisu, jolla syytäjän ensimmäistä tekoa koskeva syyte jätettiin tutkimatta sillä perusteella, että toinen syyttäjä eli Keski-Suomen kihlakunnansyyttäjä oli tehnyt samassa asiassa aiemmin syyttämättäjättämispäätöksen. Käräjäoikeus katsoi, että asia oli tämän vuoksi oikeusvoimaisesti ratkaistu eikä siitä voitu siis ottaa uudelleen tutkittavaksi.

12. Lain mukaan syyttäjän syyttämättäjättämiseen liittyykin eräänlainen oikeusvoimavaikutus. ROL 11:11:n mukaan syyttäjä saa nimittäin peruuttaa päätöksen jättää syyte nostamatta vain, jos asiassa ilmenneen uuden selvityksen mukaan päätös on perustunut olennaisesti puutteellisiin tai virheellisin tietoihin. Voitiinko syytepäätös tässä tapauksessa peruuttaa?

13. Kun en ole nähnyt tuomiota, en tiedä, mikä oli tilanne Kojonkosken tapauksessa. Olisi kuitenkin outoa, jos syyttäjä on toisen syyttäjän tekemän syyttämättäjättämispäätöksen jälkeen nostanut syytteen ilman minkäänlaisia uusia selvityksiä ja todisteita. Pidän tuota vaihtoehtoa epätodennäköisenä. Jotakin uutta selvitystä on siis esitetty, mutta ilmeisesti käräjäoikeus on katsonut, että niiden valossa aiempi päätös ei kuitenkaan ollut perustunut olennaisesti puutteellisiin tai virheellisiin tietoihin.

14. Ensimmäinen syyte siis jätettiin tutkimatta syytepäätöksen (negatiivisen) oikeusvoimavaikutuksen vuoksi. Mutta oikeusvoimalla oli merkitystä myös jälkimmäisen syytteen eli vuoden 2009 tapauksen osalta. Käräjäoikeus nimittäin katsoi, että Keski-Suomen syyttäjän päätöksen vuoksi Kojonkoskella oli perusteltu syy olettaa, että hänen tapansa ilmoittaa tuloista oli oikea. Tässä siis oli kyse eräänlaisesta positiivisesta oikeusvoimavaikutuksesta.

15. Meniköhän tämän jälkimmäisenkään syytekohdan osalta ratkaisu täysin oikein? Vaikea sanoa, kun tarkemmat tiedot puuttuvat. Vaikuttaisi kuitenkin hieman siltä, että oikeus on ollut Kojonkosken kohdalla aika suurpiirteisellä "päällä." Sakkovilppi on toki rangaistava vain tahallisesti tehtynä (RL 16:6) ja rangaistavaa on vain "olennaisesti totuudenvastaisen tai harhaanjohtavan tiedon (joka koskee tuloja, elatusvelvollisuutta tai muuta maksukykyyn vaikuttavaa seikkaa)" antaminen sakon määräämistä varten hyötymistarkoituksessa.

16. Kojonkoski on varmaankin tiennyt, että hänen sopimuksessaan oli bonuspykälä, jonka merkitys on tuntuva. Jos hän ei ole ilmoittanut sitä lainkaan poliisille, ei pitäisi olla epäilystäkään siitä, etteikö kyseessä ole ollut sakkovilppi. Jos taas ilmoitti, niin tilannetta on vaikeampi arvioida. Jokin käsitys bonuksen suuruudesta Kojonkoskella on varmastikin ollut, sillä hänhän on toiminut ammattimaisena mäkivalmentaja pitkään, ennen Norjaa Itävallan maajoukkueen valmentajana.

17. Kojonkoski oli käräjillä niin sanotusti kotikentällään, sillä hän edusti aktiiviaikoinaan Puijon Hiihtoseuraa (PHS). Hän on asunut Kuopiossa ja ollut Kuopion kaupunginvaltuustossa 1997-2004 edustaen kokoomusta. Kojonkoski oli aikonut olla ensi kuun eduskuntavaaleissa kokoomuksen ehdokkaana juuri Pohjois-Savon vaalipiirissä. Hän olisi kamppaillut luultavasti tiukasti Uudenmaan vaalipiiriin siirtyneen Jyrki Kataisen äänestäjien äänistä. Sittemmin Kojonkoski kuitenkin luopui ehdokassuunnitelmistaan. Vaalimenestystä ajatellen vapauttava rikostuomio olisi ollut langettavaa tuomiota suotuisampi ratkaisu.

18. Se, valittaako syyttäjä tuomiosta hovioikeuteen, ei ole vielä tiedossa. Jos valittaa, Kojonkoskea on kuitenkin pidettävä syyttömänä, kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu.

19. Ratkaisusta joka tapauksessa nähdään, että prosessioikeudella on (nyt oikeusvoiman muodossa) usein tärkeä merkitys oikeudenkäynneissä.