Tyttöni, daamini mun, olethan sinä mun...tule tule jo, tanssihin, tule sahurin valssihin...
Mutta nyt, hyvä herrasväki! Arkihuolesi kaikki heitä, sillä katseet kohdistuvat tästä lähtien jo Linnan juhliin 6.12!
Polttava huolenaihe mediassa on juuri nyt se, mistä kansanedustaja Teuvo Hakkarainen (pers) löytäisi sopivan daamin Linnaan. Teuvo on luvannut osallistua Salen ja Jennyn kemuihin, mutta vain sillä ehdolla, että hän löytää sopivan daamin, jonka kanssa kannattaa juhlia.
Tällä hetkellä Hakkarainen on sinkku. Hän kertoo ottavansa mielellään vastaan ehdotuksia sopivasta daamiehdokkaasta. "Siitä vaan", Teuvo vastaa kysymykseen, saavatko kaikki halukkaat osallistua ja ilmoittaa hänelle halukkuudestaan.
Nyt sitten vaan, hyvät lukijat, luvan kanssa kaikki keksimään Teuvolle sopivaa naisseuraa Linnan juhliin! Ehdotuksia otetaan vastaan.
Minulle tuli ensimmäisenä mieleen Johanna Tukiainen - jos hän nyt vain olisi 6.12. Suomessa eikä esimerkiksi viihdyttämässä kepulaisia toiminnanjohtajia Kanaarilla.
Mutta miten olisi vaikkapa Merikukka? Hänellähän on itselläänkin kokemusta parlamentaarikon työstä, joten sopivaa small talk -aihetta syntyisi Teuvon kanssa kuin itsestään - jos nyt vain tanssahtelulta ehtisivät rupattelemaan.
Aivan vakavasti puhuen, ylivoimaisesti paras ja näkyvin vaihtoehto Teuvon daamiksi Linnaan 6.12. olisi kuitenkin - Anu Saagim, Suomenlahden toiselta puolen. Ei kai missään ole normeerattu, että kansanedustajan seuralaisen tulisi olla suomalainen, edes perussuomalaisuutta ei vaadita!
Risto-Matilla tuskin on mitään Anu Saagimin osallistumista vastaan. Päin vastoin, sillä ovathan Anu ja Risto-Matti tunnetusti hyvin itsenäisiä ja nykyaikaisia ihmisiä. Sitä paitsi me suomalaiset ja Anu S. Virossa olemme saaneet katsella Risto-Matin tanssahtelua telkkarissa tänä syksynä jo lähes kyllästymiseen asti. Olisi siis vain oikeus ja kohtuus, että Risto-Matti saisi nyt 6.12. katsella kaikessa rauhassa himassa telkusta Anun ja Teuvon tanssahtelua Linnan parketilla.
Mutta jos vanhat merkit vähänkin paikkansa pitävät, niin kyllä se on Teukan sidosryhmiin kuuluva Bandidos, joka hoitaa Teuvolle daamiin Linnaan. Jatkot tutuissa kerhotiloissa.
Siiri Angerkoski vesiliikenteessä
1. Vuonna 2007 eduskuntaan valittujen ensikertalaisten kansanedistajien joukossa oli muuan laboratoriohoitaja Merja Kyllönen Suomussalmelta. Hän kuuluu vasemmistoliiton ("vasureiden") ryhmään. Jo ensimmäisellä kaudella Merja Kyllönen herätti huomiota rempseillä puheenvuoroillaan. Eduskunnan kyselytunneilla, jotka lähetetään telkkarissa suorana lähetyksissä, pomppasi taaimmaisesta penkkirivistä ylös aika usein muhkeanoloinen Kyllöskä, joka selevällä Kainuun murteella esittämät ja huumorilla höystetyt puheenvuorot näyttivät huvittavan kansanedustajia salin laidasta laitaan.
2. Vuoden 2011 vaaleissa Kyllönen uusi kansanedustajan pestinsä helposti. Kun kaikkien yllätykseksi demarit vaativat myös vasureita Jyrki Kataisen sixpack-hallitukseen, Merja Kyllösestä (34 v.) leivottiin liikenneministeri. Odotettiin, että puolueen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki olisi ottanut tuon tärkeän ministeripostin itse, mutta Arhinmäki halusikin kulttuuri- ja urheiluministeriksi, jossa ministeri pääsee paljon helpommalla, mutta saa toisaalta enemän Paavon niin kovasti kaipaamaan julkisuutta. Ministeriön ja Liikenneviraston virkamiehet varmaan ihmettelivät monien suomalaisten tavoin ministerinvalintaa, mutta huokasivat varmaan samalla helpotuksesta, sillä ajateltiin, että kun uudella ministerillä ei ole juuri minkäänlaista hallinnollista kokemusta tai osaamista ministeriön toimialaan kuuluvista tehtävistä, virkamiehet saavat hoitaa asiat mielensä mukaan.
3. Toisin on kuitenkin käynyt. Merja Kyllönen on osoittanut yllättävää tomeruuttaa ja asioihin perehtymistä. Ministeriaitoista ei kuulla enää Kainuun murretta, vaan Kyllönen pudottelee vastauksia kysymyksiin ja esittelee omia näkemyksiään sellaisella varmuudella, että voisi luulla, ettei hän olisi ikinä mitään muuta tehnytkään kuin johtanut valtakunnan liikennepolitiikkaa! Merja Kyllönen haluaa pitää hänen vastuullaan olevat hommat tiukasti omissa näpeissään ja panna virkamiehet kuriin. Pääjohtajien on tehtävä, niin kuin aiemmin on sovittu. Pää- tai muut johtajat ei voi määräillä talossa, vaan heidän on toteltava ministeriä ja noudatettava eduskunnan hyväksymiä linjauksia. Jos tämä ei sovi virkamiehille, vaan syntyy luottamuspula, saavat pääjohtajat lähteä. Tämä on sitä reipasta johtamista, jota ministereiltä odotetaan, mutta joka tuntuu monissa muissa ministeriöissä unohtuneen. Virkamiehet vievät ja ministerit vikisevät.
4. Pari kuukautta sitten Kyllönen näytti eduskunnan suuressa salissa kaapin paikan ex-liikenneministeri Ilkka Kanervalle, joka pyrki kukkoilemaan valtatie 8:n rakentamisaikataulua koskevassa asiassa. Vuosi sitten liikenneministeriön organisaatioon kuuluvan Finavian pääjohtaja Samuli Haapasalo sai kenkää, ja kuukausi sitten oli vielä mahtavaman pääjohtajan eli Juhani Tervalan vuoro lähteä. Kepulainen ex-valtiosihteeri Risto Volanenkin oikein parahti, että hei kamoon, eihän ministeri nyt tällaista voi tehdä eli erottaa korkeaa virkamiestä! Sasit, vehviläiset, rajamäet ja kumppanit ovat ihmeissän ja vaativat Kyllöseltä selitystä.
5. Muodollisesti pääjohtaja Juhani Tervalaa ei erotettu, vaan hän erosi itse, kun ymmärsi, ettei hän voi syntyneen luottamuspulan takia enää toimia virastonsa pääjohtajana. Tämän pitäisi olla normaali tapa tomia, mutta eihän täällä umpiperällä ole totuttu sihen, että korkea virkamies tai tuomari, ministeristä tietysti puhumattakaan, eroaisi, kun on töpännyt virassaan tai kun hänen uskottavuutensa on muusta syystä mennyt. Tässä tapauksessa muodollisiakin rikkeitä tuntuu löytyvän, sillä VTV ja oikeuskanslerinvirasto tutkivat edelleen Liikennevirastossa paljastuneita virheitä. VTV on jo aiemmin antanut Liikennevirastolle moitteita tilinpäätöksen epäselvyyksistä.
6. Merja Kyllösestä ja hänen toiminnastaan ministerinä ollaan varmasti monta eri mieltä, mutta itse pidän hänen tyylistään. Asiantuntemusta, tomeruutta ja suorapuheisuutta tarvitaan, siitä kansakin pitää. Kyllösessä on hieman samanlaista tomeruutta ja temperamenttia kuin nuoressa Siiri Angerkoskessa SF-filmeissä aikoinaan! Kyllönen pitää ministerinä toki esillä mahdollisimman paljon oman puolueensa linjauksia ja ajaa erilaisissa tie- yms. hankkeissa erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomen etua. Tämä on luonnollista, kun vasurit kerran on otettu hallitukseen vastuuta kantamaan. Kaikki liikenneministerit ennen Kyllöstä ovat toimineet samalla tavalla oman puolueensa ja alueensa etuja ajaakseen, ja näin tulevat tekemään liikenneministerit myös Kyllösen kauden jälkeen.
7. Potkut saanut pääjohtaja Juhani Tervala on ollut ministeriön ja Liikenneviraston tehtävissä yli 30 vuotta, viimeksi viraston pääjohtajana. Hän on ollut monien merkittävien poliittikkojen ja valtiosihteereiden ja ministeriöiden kansliapäälliköiden kaveri. Tämä ilmeni, kun Tarvalan useat entiset liikenneministerit (Kimmo Sasi, Anu Vehviläinen ja Ilkka Kanerva) ja muutkin poliitikot (mm. Kari "Touho" Rajamäki) ja entiset ja nykyiset valtiosihteerit (kepun Risto Volasen lisäksi) kiirehtivät Tervalan hätiin ja kehuivat, suorastaan ylistivät hänen kokemustaan ja pätevyyttään. Hyvä veli -verkosto näytti kyntensä, hyvät veljet riensivät kiireesti puolustamaan kunnon pääjohtajaa.
8. Hyvät veljet, sopivien tiedotusvälineiden (etunenässä HS ja I-S) avustuksella, päättivät ilmeisesti kostaa Juhani Tarvalan erottamisen Kyllöselle. Viime viikolla nimittäin julkisuuteen vuodettiin Liikenneviraston "giljotiinin" nimellä kulkeva leikkauslista eli muistio, joka koskee vuosien 2013-2022 liikennehankkeita. Tässä muistiossa ennakoidaan isoja leikkauksia hankkeiden rahoitukseen. Merja Kyllönen kiisti viime viikolla eduskunnassa jyrkästi ohjeistaneensa muistion leikkauslistat. Kyllösen mukaan muistiota on käytännössä valmisteltu Juhani Tervalan ohjauksessa, Tervala myös vuosi muistion julkisuuteen.
9. Ministerin vastaisku seurasi tänään, kun Merja Kyllönen kertoi järjestämässään tiedotustilaisuudessa, että syksyn kuluessa oli paljastunut, että kaikkia hallituksen eduskunnalle viime keväänä liikennepoliittisessa selonteossa aloitettavaksi ilmoitettuja hankkeita ei voidakaan aloittaa. Rahat eivät yksinkertaisesti riitä siihen. Aukko on todella merkittävä, sillä lisärahaa hankelistan toteuttamiseen tarvittaisiin vähintään 50 miljoonaa euroa, järkevän suunnitelmien mukaan jopa 150 miljoonaan euroa.
10. Merja Kyllösen mukaan ministeriön ja koko hallituksen puutteellisten tietojen perusteella tekemä päätös perustuu potkut saaneen ex-pääjohtaja Juhani Tarvalan antamiin tietoihin ja laskelmiin. Kyllösen mukaan Tervala sivuutti liikenneviraston talousosaston, liikennejärjestelmäosaston, suunnitteluosaston ja myös johtoryhmän listatessaan hankkeita, joita hallituksella olisi varaa käynnistää vuosina 2013–2016. Tervalan suunnitelmat ovat harhaanjohtavia, sillä 14-18 tiehanketta ei voida määrärajojen puitteissa aloittaa tällä hallituskaudella lainkaan.
11. Kyllönen sanoi, että "yksi ihminen on vastannut kokonaisuudesta. Koko koneisto ei ole ollut mukana. Näin ei pitäisi tapahtua, mutta näin on tapahtunut." Kyllönen pyysi anteeksi virheellisiä tietoja, mutta ei suostunut ottamaan niistä vastuuta ainakaan niin, että eroaisi. "Ministerinä lähden siitä, että virkamieskoneistoon pitää pystyä luottamaan. Ministeri ei voi toimia pääjohtajan ja virkamiesten selkäreppuna ja varmistaa yksityiskohtaisesti, että asiat on hoidettu. Hyvään hallintotapaan kuuluu, että asiat hoidetaan kuten on sovittu", Kyllönen sanoi.
12. Oppositio ja varsinkin keskusta on ottanut Kyllösen hampaisiinsa jo aiemmin, sillä tiehankkeet ja -määrärahat ovat kepulaisille poliitikoille elintärkeä asia: maakuntiin on saatava uusia teitä ja vanhoja on kunnostettava niin penteleesti, jotta kepu saisi vaaleissa tarpeeksi ääniä! Oppositio sanoo, että ministerin pitää tietää, mitä ministeriössä ja sen alaisessa Liikennevirastossa tapahtuu ja mitä ollaan suunnittelemassa ja miten. Ministeri voi kuitenkin lähteä perustellusti siitä, että hän voi luottaa alaisiinsa virkamiehiin. Ministeri ei voi olla koko aika vahtimassa, mitä virkamiehet mahdollisesti juonittelevat hänen päänsä menoksi.
13. Aika näyttää, miten tilanne selkiytyy ja kenen on vastuu. Pääministeri Jyrki Katainen ilmoitti tänään, että liikenneministerillä on hallituksen täysi tuki takanaan. Kataisen mukaan Kyllönen on toiminut "suoraselkäisesti ja avoimesti." On syytä muistaa, että sekä oikeuskanslerinvirasto että VTV tutkivat edelleen Liikenneviraston ja ex-pääjohtaja Juhani Tervalan virkatoimissa väitettyjä epäselvyyksiä. Tuntuu mahdottomalta ajatella, että Juhani Tervala voisi enää tämän jälkeen jatkaa missään Liikenneviraston virassa. Tiehankkeissa tapahtunut sumuttaminen on Kyllösen mukaan yksi painava syy, miksi hänen luottamuksensa Tervalaan loppui. Harhauttamisen yksityiskohdat paljastuivat vasta nyt.
14. Juhani Tervala heittäytyi tänään totuttuun suomalaiskansalaiseen poliittiseen tapaan marttyyrien ja uhrilampaiden sankkaan joukkoon. Hän vaikeroi Pekka Perän tapaan ja oikein surkutteli, että hänhän on tässä se, joka on joutunut kärsimään, kun joutui eroamaan pääjohtajan virasta! "Miksi puukkoa pitää kääntää edelleen haavassa", vaikeroi Tervala. Voihan hemmetti, oikein hävettää, miten surkeasti nämä "kovina jätkinä" HV-seurakunnissaan pidetyt pääjohtajat ja yritysjohtajat, nämä viroissaan hyvinsyöneet ja -juoneet tyypit, alentuvat julkisuudessa töppäilyjensä jälkeen vaikeroimaan "kärsimyksiään"! Tervala ei pystynyt antamaan tänään MTV3:n kello 19 uutisissa minkäänlaista järkevää selitystä sille, miksi hänen johdollaan tehdyissä laskelmissa on 150 miljoonan euron suuruinen aukko.
15. Merja Kyllönen sanoi pitävänsä mielenkiintoisena sitä, että hänelle esitetäisiin epäluottamuslausetta värikkään kielen käyttämisestä. Viime torstain kyselytunnilla eduskunnassa Kyllönen käytti todella harvinaisen värikästä kieltä. Ministeri kiisti jyrkästi, että Liikenneviratossa laadittu giljotiinimuistio olisi lähtöisin ministeriöstä tai että se olisi valmisteltu ministeriön antamien ohjeiden mukaisesti. "Sinä päivänä, kun minä saan sen listan käsiini, minä tulen repimään sen tuhannen kappaleiksi ja vielä poltan ne kappaleet", uhosi tuohtuneen oloinen Kyllönen hallituksen aitiosta.
16. Kyllönen suuttui kepulaisedustajien leikkauslistaa koskevaan jankkaamiseen ja siihen, että ex-liikenneministeri Anu Vehviläinen antoi rivien välistä ymmärtää, että ministeri valehtelee. Tätä ennen Kyllönen oli heittänyt, että kun hän on joutunut koko ikänsä elämään keskustalaisten johtamassa Kainuussa, hän kyllä hyvin ymmärtää, etteivät keskustan kansanedustajat millään ymmärrä puhuttua sanaa. - Ministerin kannattaisi kuitenkin olla provosoitumatta vaikka miten provosoitaisiin.
1.
Turun Sanomissa tänään oikeuskansleri Jaako Jonkka ja oikeusministeriön edustaja moittivat käräjäoikeuksien mielivaltaista tapaa ja käytäntöä antaa yksityiskohtaista tietoa salaisista oikeusjutuista.
2. Lehden tekemän selvityksen mukaan käräjäoikeuksista ei löydy minkäänlaista yhteistä linjaa esimerkiksi seksuaalirikoksista tiedottamisessa. Osa käräjäoikeuksista laatii julkisen selosteen lähes jokaisesta tapauksesta, toisilta tietoa ei heru juuri mistään. Esimerkiksi kun Ahvenanmaalla julkinen seloste oli annettu viimeisen viiden vuoden aikana jokaisesta salaisena käsitellystä jutusta, Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa niitä annettiin vain kolmesta prosentista.
3. Näin suuri vaihteluväli on yhteiskunnallisesti merkittävä. Kansalaisten on vaikea arvioida oikeuskäytäntöä ja vertailla rangaistusten yhdenmukaisuutta, jos tietoa on saatavilla näin vaihtelevasti, oikeuskansleri Jaakko Jonkka kommentoi kyselyn tuloksia. Kyselyn tulos on niin yllättävä, että siinä on varmasti ajattelemisen aihetta oikeusministeriön lainvalmistelijoille, Jonkka sanoi.
4. Hajonta on valtava ja kertoo siitä, että tuomioistuimet tulkitsevat julkisuuslakia laidasta laitaan, toteaa hallitusneuvos, apulaisosastopäällikkö Heikki Liljeroos oikeusministeriöstä.
5. Oikeudenkäyntejä salataan pääasiassa uhrien suojelemiseksi. Lähes kaikki salatut oikeudenkäynnit koskevat seksuaalirikoksia. Käräjäoikeuksien käytännöt näkyvätkin suoraan siinä, millaisella laajuudella kansalaiset saavat median kautta tietoa yhteisöä järkyttävistä rikoksista.
6. OIkeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annettu laki velvoittaa tuomioistuimet laatimaan salatuista oikeusjutuista julkisen selosteen, kun käsiteltävä asia on yhteiskunnallisesti merkittävä tai se herättää huomattavaa kiinnostusta. Heikki Liljeroosin mukaan lakiin jätettiin tarkoituksella harkinnanvaraa.
7. Oikeusministeriön edustajan puuttuminen tuomioisutuinten käytäntöön kummastuttaa, sillä tuomioistuimet ovat riippumattomia eikä toimeenpanovallaa edustavan ministeriön tulisi näin ollen puuttua tuomioistuinten ratkaisuihin ja menettelytapoihin. Suomessa tuomioistuinten keskushallinto tosin kuuluu oikeusministeriölle, mutta em. asiassa ei ole tietenkään kyse tuomioistuinten hallinnosta, vaan lainkäytöstä. Liljeroos tekee, niin kuin OM:n hallntoneuvokset ja muutkin isommat "päälliköt" usein tekevät, siis todellisen kardinaalimunauksen ko. arvostelussaan. Ehkä Heikki Liljeroosille ja muille päälliköille pitäisi järjestää kiireesti valtiosääntö- ja prosessioikeuden pikakurssi siitä, mistä on kyysmys, jottei vastaavia mokia enää tapahtuisi!
8. Mutta se on selvää, että tuomioistuinten käytäntö on täysin epäyhtenäinen ja osoittaa huonoa ja lainsäätäjän tahdosta piittaamattomasta lainkäytöstä. Käräjäoikeuksien lainkäytön valvonta kuuluu, ei siis ministeriölle, vaan asianomaisille hovioikeuksille. Hovioikeuksien presidentit eivät kuitenkaan ole panneet tiukkua ristiin myöskään tämän epäkohdan korjaamiseksi.
9. Toinen asia, mihin TS:n kyselyssä ja jutussa ei ole kiinnitetty huomiota, koskee mainittujen julkisten selosteiden sisältöä. Kuten Anneli Auerin ja Jens Kukan Varsinais-Suomen käräjäoikeuden kesällä antaman seksuaalirikosjutun julkinen seloste osoitti, selosteet ovat usein hyvin minimaalisia ja mitäänsanomattomia. Niistä ei selviä itse asiassa mitään muuta kuin tuomittu rangaistus ja rikosnimike. Vaikka syytteet on kiistetty kokonaisuudessaan, selostessa ei mainita mitään konkreettista niistä seikoista ja todisteista, joilla syyte on katsottu toteennäytetyksi. Tällaisilla selosteilla ei ole käytännössä juuri mitään virkaa.
10. Katso blogia 614/30.6.2012, jossa olen käsitellyt mainitussa Auerin ym. jutun tuomiossa annettua julkista selostetta (kohdat 10-16).
11. Toimittaja Jarkko Sipilä halusi valittaa Varsinais-Suomen laatimasta po. selosteesta hovioikeuteen ja ilmoitti siinä tarkoituksessa tyytymättömyyttä käräjäoikeuden ratkaisuun selosteen osalta. Sipilä vaati valituksessaan, että hovoikeus velvoittaisi käräjäoikeutta täydentämään antamaansa selostetta, koska seloste ei täyttänyt oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 25 §:ssä säädettyjä vaatimuksia.
12. Varsinais-Suomen käräjäoikeus jätti kuitenkin Sipilän tyytymättömyyden ilmoituksen tutkimatta katsoen, ettei sen osalta voida erikseen valittaa. Jarkko Sipilä kuitenkin valitti ja pari viikkoa sitten eli 6.11.2012 Turun hovoikeus antoi asiassa oman päätöksensä; hovoikeuden ratkaisukokoonpanoon kuuluivat tuomarit Simo Simola, Nina Porkka ja Kari lahdenperä, esittelijänä esko Junnila. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun.
13. Hovioikeuden päätöksen perustelut ovat tyypillistä kapulakielta ja asiasisällöltään lähinnä saivartelua. Hovoikeus katsoi muun muassa, että käräjäoikeus ei ole ratkaissut eikä voinutkaan ratkaista tiedotteessaan mitään oikeudenkäynin kohteena ollutta kysymystä. Tiedote on laadittu käräjäoikeuden aloitteesta eikä Sipilän pyynnöstä... plääp plääp jne. Hovioikeus siis katsoi, ettei Sipilällä ole valitusoikeutta asiassa ja että käräjäoikeudella oli oikeus evätä Sipilän käräjäoikeudelle tekemä tyytymättömyyden ilmoitus.
14. Hovioikeuden olisi toki pitänyt käsitellä ja tutkia Sipilän sille osoittama kirjoitus, ei valituksena, vaan kanteluna. Tätä ei ole tehty, aivan ilmiesesti siksi, että rajoittumalla käsittelemään ainoastaan menettelypuolen kysymystä Sipilän puhevallasta, hovioikeus on (omasta mielestään) näppärästi välttynyt ottamasta kantaa itse asiaan eli siihen, täyttikö käräjäoikeuden laatima seloste sisällöltään lainsäännöksen kriteerit.
Kissa vieköön: Medvedev nostaa vihdoin kissan (kissankuvan) pöydälle. Kekkosen aikana neuvostojohtajat lahjoittivat Urkille lämminverihevosia, nyt Tarja saa tyytyä Kremlin "Kissalan poikien" eli Dmitrin ja Vladimirin lahjanlupaukseen kissasta, mutta tämäkin lämmittää Tarjaa kovasti
1. Ministerien karenssiaika nousi - jälleen kerran - julkiseen keskusteluun viikko sitten perjantaina, kun Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) valitsi uudeksi toimitusjohtajakseen elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen. Ks. tästä blogia 665/9.11.2012. Häkämies sai tänään perjantaina eron ministerin toimestaan presidentin esittelyssä ja aloittaa uudessa työssään jo tulevana maanantaina.
2. Toisin kuin Suomessa, eturistiriitojen torjunnan velvoite on monissa Euroopan maissa toteutettu selvin säännöksin. Erilaisia karensseja on käytössä esimerkiksi Norjassa, Ranskassa, Englannissa, Portugalissa, Venäjällä ja Espanjassa.
3. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lernerin on tekemässä lakialoittetta valtioneuvoston jäsenten ja tiettyjen poliittisten virkamiesten karenssiajasta. Ruohonen-Lerner jätti lakialoitteensa eilen kansanedustajien allekirjoitettavaksi.
4. Oikeusministeri Anna-Maja Henrksson on tosin todennut, että saattaa olla syytä selvittää karenssissännösten tarpeellisuutta. Mutta kuten jo ministerin käyttämästä sanamuodosta hyvin ilmene, hän ei tulisi pitämään tällä "selvityksellä" minkäänlaista kiirettä. Siksi on paikallaan, että kansanedustajat tekevät lakialoitteen hanketta vauhdittamaan.
5. Ruohonen-Lerner esittää aloitteessaan karenssia valtioneuvoston jäsenten lisäksi myös muiden korkeiden virkojen haltijoille, kuten ministereiden valtiosihteereille ja erityisavustajille. Sopivan mittaisena karenssiajana aloitteessa pidetään ministereiden osalta yhtä vuotta ja ministerin valtiosihteerin, ministerin erityisavustajan sekä muiden karenssisäätelyn piiriin tarkoitettujen virkamiesten osalta kuutta kuukautta.
6. Persujen lakialoitteeseen tulee allekirjoittajia myös ainakin vihreistä. "Eturistiriitojen torjumiseksi on järkevää asettaa ajallisia rajoituksia ministerien siirtymiselle hallituksesta etujärjestöjen tai yritysten palvelukseen oman ministeriönsä toimialan tehtäviin", kansanedustaja Tuija Brax perustelee vihreiden kantaa blogissaan.
7. Karenssikeskustelu on tarpeen, koska julkinen ja yksityinen sektori ovat nykyisin entistä enemmän tekemisissä toistensa kanssa. Julkinen sektori muun muassa kilpailuttaa yrityksiä entistä enemmän. Jos poliitikko haluaisi "vihreälle oksalle" (eläkevirkaan) tietyssä yrityksessä tai järjestössä, hän voisi langeta antamaan sille etuja. Kukaan ei ole vahtimassa eikä käytännössä edes voi vahtia, luovuttaako ministeri/valtiosihteeri salaisia ja luottamuksellisia tietoja uudelle työantajalleen.
8. Tämän vuoksi pelisääntöjä on pakko tiukentaa, koskapa ministerit eivät näytä omasta tahdostaan pidättäytyvän vihreälle oksalle siirtymisestä. Päin vastoin ministerit ovat hyvin persoja haalimaan itselleen tai ottamaan vastaan heille (tietojen saannin toivossa) tyrkytettyjä hyvin palkattuja hommia elinkeinoelämän piiristä, kuten esimerkiksi tapaukset Suvi-Anne Siimes, Paavo Lipponen ja Matti Vanhanen ennen Jyri Häkämiestä osoittavat. Kun moraalivaje on siten ollut mitä ilmeisin, on lainsäätäjän pakko puuttua asiaan.
9. Ministereiden ja hallituksen poliittisten virkamiesten siirtyminen elinkeinoelämän palvelukseen kesken kauden tai heti virkakautensa päättymisen jälkeen on sekä moraalinen että juridinen ongelma. Juridisia ongelmia voi syntyä silloin, jos elinkeinoelämän palvelukseen siirtyy poliitikon mukana salassa pidettävää tietoa.
10. Emeritusprofessori Heikki Paloheimo sanoi eilen, että "hän ei osaa sanoa", onko Jyri Häkämiehellä tällaista tietoa. So what! Täyttä varmuutta ei toki voida edellyttää mainitusta "salaisesta tiedosta", mutta tämä ei ole suinkaan ratkaisevaa, vaan riittää, että voidaan epäillä, että ministerillä saattaa olla sanotunlaista tietoa hallussaan. Tällainen epäily on aina olemassa. Olisi perin naiivia tyssätä nyt tehty lakialoite perusteluilla: "Ei ole näytetty, että Jyri Häkämiehellä olisi salaista tietoa"!
11. Olettaisin, että Ruohonen-Lerner on saanut juridista asiantuntemusta lakialoitteen tekemisessä persujen eduskuntaryhmän lainopilliselta neuvonantajalta, emeritusprofessori Erkki Havansilta. Tämän vuoksi lakialoitteeseen on syytä suhtautua kaikella vakavuudella. Nyt nähdään, ketkä ovat todella kyseisen epäkohdan korjaamisen kannalla ja ketkä taas puhuvat tästäkin asiasta vain lämpimikseen niitä näitä.
12. Kataisen hallitus vahvisti 5. 10. 2011 hallitusohjelman strategisen toimeenpanosuunnitelman, jolla tehostetaan hallitusohjelman toteuttamista. Periaatepäätös täsmentää hallitusohjelman painopistealueiden keskeiset tavoitteet, kärkihankkeet ja valmisteluvastuut strategisiksi politiikkakokonaisuuksiksi. Hallituksen kolme painopistealuetta ovat köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen, julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) koordinoi näistä jälkimmäistä painopistealuetta.TEM:n vastuulla on lukuisia hankkeita mm. seuraavien teemojen osalta:
-luonnonvarat ja materiaalitehokkuus
-energia- ja ilmastopolitiikka
-koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan --rakenteiden ja rahoituksen uudistaminen
-työmarkkinoiden toimivuus,
-työelämän kehittäminen ja laatu
-nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ml.
maahanmuuttajien työllisyys
-elinkeinorakenteen vahvistaminen ja
monipuolistaminen
-uusien yritysten synty ja yritysten kasvu
-viennin edistäminen ja ulkosuhteet, alueiden --
kilpailukyky ja elinvoima
-kuluttaja- ja kilpailupolitiikka
-palvelumarkkinoiden ja hyvinvointisektorin
kehittäminen.
13. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö on osavastuussa myös monissa muissa hankkeissa. TEM:llä on yksittäisiä vastuuhankkeita myös ensimmäisessä (talous- ja velkaneuvonta) ja toisessa painopistealueessa (harmaa talous/tilaajavastuulaki). Kaikkia näitä hankkeita koskevaa sisäpiiritietoa Häkämies sai vapaasti viedä uuden työnantajansa EK:n käyttöön. EK maksaa saamistaan tiedoista hyvin, sillä Häkämiehen ministerin- ja kansanedustajan palkka nousee kertalaakilla ensi maanantaista lukien 15 000 euroa/kk.
14. Haluaako joku vielä Heikki Paloheimon tavoin vedota siihen, että "minä en osaa haluaa sanoa, onko Häkämiehellä salaista tietoa"?
15. Jos ministeri vuotaisi virassa ollessaan hallussaan olevaa luottamukselista ja salaista tietoa ulkopuolisille, hän syyllistyisi epäilemättä salassapitorikokseen ja virkavelvollisuuden rikkomiseen. Mutta kun hän loikkaa kesken ministerikautensa suoraan kovapalkkaiseen elikeinoelämän virkaan ja vie ko. salaiset tiedot mukanaan uutta työnantajansa hyödyntäen, kukaan ei kyseenalaista hänen menettelyään, vaan päin vastoin hänen loikkaansa ylistetään "kansallisen rohkeuden osoitukserna" tms. yhtä typerillä mainnoilla aina pääministeriä myöten.
16. On tämä kyllä merklllisen typerä yhteiskunta! Toinen ajankohtainen typeryyden osoitus on poliitikkojen, presidentin ja poliittisten puolueiden paapova suhtautuminen Talvivaaran ja sen hirvittäviin ympäristörikoksiin.
