Soihdut (pois lukien Tarja Halosen saama Millennium-soihtu) sammuu, ilmastokokouksen väki nukkuu, vääkii nukkuu...1. Kunnon blogistin on, erityisalastaan riippumatta, syytä ottaa kantaa merkittäviin ajankohtaisiin ilmiöihin. Niihin kuuluu epäilemättä ilmastonmuutos. Ilmaston lämpeneminen johtuu kasvihuonepäästöjen lisääntymisestä ja tämän seurauksena jäätiköt sulavat, hirmumyrskyt lisääntyvät, aavikot kuivuvat jne. Himalajan jäätiköt, jotka antavat juomavettä 40 %:lle maailman väestöstä, ovat sulaneet eniten lämpenemisen johdosta. Antarktisen on kerrottu pienenevän 30 miljardilla tonnilla vettä joka vuosi. Jos hiilidioksidipäästöjä ei ryhdytä pikaisesti rajoittamaan, pitoisuuden nousun sanotaan voiva jopa nelinkertaistuvan. Tällöin merkittävä osa maan kosteudesta menetettäisiin.
2. Esimerkiksi USA:n Nobelin rauhanpalkinnolla palkitun ex-varapresidentti Al Goren kauhuskenaarioiden mukaan ilmaston lämpeneminen voi nostaa merien pintaa jopa 1,5 metriä vuosisadan loppuun mennessä. Vielä pari vuotta sitten uskottiin, että pinnannousu jäisi puoleen metriin. Meriveden pinnan nousuun vaikuttaa etenkin jään kiihtyvä sulaminen Etelämantereella, jossa on on 92 prosenttia maapallon jääpeitteestä. Puolentoista metrin nousulla olisi katastrofaalisia seurauksia miljoonille rannikkoalueiden asukkaille ympäri maailmaa. Esimerkkinä voidaan mainita 380 000 asukkaan Malediivien saarivaltio, jonka korkein kohta on vain 2,4 metriä merenpinnan yläpuolella.
3. YK:n viime lauantaina päättyneeseen kaksiviikkoiseen ilmastokokoukseen Kööpenhaminassa oli ladattu suuria odotuksia. Kokousta oli valmisteltu pitkään ja hartaasti. Sanottiin, että kokouksen epäonnistumiseen ei ollut varaa. Kokoukseen matkusti valtuuskuntia lähes 200 valtiosta. Kokousedustajien määrän kerrottiin nousseen 40 000 osanottajaan. Luku on yli kaksinkertainen kokouspaikaksi valitun Bella Center -messukeskuksen sallitun 15 000 kävijän enimmäismäärään nähden. Kokousta onkin luonnehdittu maailman saastuttavimmaksi kansainväliseksi kokoukseksi. Järjestäjät pyysivät ruuhkien pelossa osaa kansalaisjärjestöjen edustajista odottamaan keskuksen ulkopuolella. Mielenosoittajia oli liikkeellä runsaasti ja turvajärjestelyt olivat mittavat. Kööpenhaminan laitamilla olevaan vanhaan varastorakennukseen oli perustettu tilaisuutta varten väliaikainen vankila, jossa oli tilaa 350 pidätetylle. Ensimmäisen kokousviikonlopun aikana poliisi otti kiinni tuhatkunta mielenosoittajaa, mutta mitään vakavampia välikohtauksia ei Kööpenhaminassa ei sattunut.
4. Kokouksen tavoitteeksi oli asetettu kunnianhimoisesti kaikkia osanottajamaita juridisesti sitovan ilmastosopimuksen solmiminen. Sopimusluonnoksen lähtökohtana olivat Hallitustenvälisten ilmastopaneeli IPCC:n laskelmat. Maailman keskilämpötilan nousu oli määrä vahvistaa kahteen asteeseen, päästöleikkauksista olisi sovittu, samoin kattavasta valvontajärjestelmästä jne.
5. Mutta kuten tiedämme, tästä kaikesta ei tullut mitään. Mitä lähemmäksi kokouksen päätöspäivää tultiin, sitä ilmeisemmäksi kävi, ettei sitovaan sopimukseen olisi mahdollista päästä. Pari sataa pääministeriä ja presidenttiä ei pystynyt sopimaan parissa päivässä mistään. Onkin yllättävää, miksi esimerkiksi presidentti Tarja Halonen suhtautui etukäteen sangen toiveikkaasti sopimuksen syntymiseen, vaikka alustavat neuvottelut olivat polkeneet lähes kaksi vuotta paikoillaan. Rahoituksesta olisi kyllä päästy sopimukseen, sillä kehitysmaille olisi luvattu vuoteen 2020 asti ilmaston parannustoimiinsa noin 70 miljardia euroa vuodessa. Mutta päästörajoituksista ja kehitysmaiden velvoitteista ei päästy lähellekään yhteisymmärrystä. EU-maiden johtajat eivät edes halunneet avata keskustelua siitä, tulisiko EU:n nostaa päästövähennyksensä 30 prosenttiin. Myöskään USA ei luvannut tässä suhteessa mitään, Kiinasta puhumattakaan.
6. Kokouksen pelastajaksi odotettiin USA:n presidentti Barck Obamaa, mutta hän tuotti kokoukselle pettymyksen. Obaman johdolla käydyissä neuvotteluissa viisi valtiota eli USA, Intia, Kiina, Brasilia ja Etelä-Afrikka - kaikki nämä valtiot vastustavat sitovia päästövähennyksiä - saivat kokoon ympäripyöreän julistuksen tai suosituksen, jota kutsutaan Kööpenhaminan sitoumukseksi. Se ei ole juridisesti juridisesti velvoittava, mutta valtiot voivat halutessaan liittyä siihen. Tässä poliittisessa paperissa, jolla YK yrittää pelastaa kasvojaan, ei ilmastosopimuksen synnylle ole asetettu mitään aikarajaa. Päästörajoitusten suuruudesta sitoumuksessa ei mainita mitään konkreettista.
7. Sen pituinen se. Mutta yhdestä asiasta Kööpenhaminassa toki päätettiin yksimielisyyden vallitessa: Seuraava YK:n ilmastokokous pidetään vuoden kuluttua Meksikossa ja sitä valmisteleva kokous keväällä Saksassa. Virkamiehet, tietenkin myös Suomessa, ovatkin viran puolesta jo aivan innoissaan tulevasta Meksikon matkasta ja haluavat "tähdentää", että itse asiassa Kööpenhaminan kokous olikin edistysaskel.
8. Mutta kaikki toki ymmärtävät, että Kööpenhaminan kokous oli täydellinen epäonnistuminen, fiasko, farssi, floppi, lässähdys, pannukakku jne. Tällaisia luonnehdintoja olemme saanet lehdistä lukea. "Tätä kokousta ei olisi tarvittu," totesi vihreiden europarlamentaarikko Satu Hassi. Vain ani harva luultavasti enää uskoo, että maailmanlaajuinen ja juridisesti velvoittava ilmastosopimus olisi joskus myöhemminkään aikaansaatavissa.
9. Suomesta Kööpenhaminan kokoukseen osallistui 7o hengen suuruinen delegaatio, joista 16 oli valtuuskunnan jäseniä ja loput asiantuntijoita. Valtuuskuntaa johti presidentti Tarja Halonen ja ministereistä mukana olivat pääministeri Matti Vanhanen ja ympäristöministeri Paula Lehtomäki, myös asuntoministeri Jan Vapaavuori käväisi kokouksessa. Valtuuskunnan jäsenistöstä osa oli kansanedustajia. Mukana oli myös Antti Kanki-Kaikkonen (kesk), joka raportoi kokouksesta sangen optimistiseen tapaan Aamuposti-lehdessä.
10. Presidentti Tarja Halonen osallistui kokoukseen ilmeisesti siksi, että kokouksessa oli määrä solmia Suomea sitova kansainvälinen sopimus. Vaikka kokous epäonnistui mainitussa tavoitteessa pahasti, oli Halonen ilmeisesti ainoa valtionpäämies, joka sai jotain konkreettista kotiin vietäväksi. Haloselle nimittäin ojennettiin Tanskan hallituksen myöntämä Millennium-soihtu ilmastokokouksen yhteydessä järjestetyssä naistapahtumassa. Tanskan hallitus on myöntänyt kyseisen pystin 2000-luvun aikana henkilöille, jotka ovat ansiokkaasti edistäneet YK:n vuosituhannen tavoitteiden toteutumista; Halosen saaman palkinnon järjestysnumero on 101. Luovutustilaisuudessa korostettiin erityisesti Halosen ansioita tasa-arvon ja naisten aseman edistäjänä. Kiitospuheessaan Halonen lupasi toimia edelleen "mahdollisimman ponnekkaasti" naisten aseman parantamiseksi ja kertoi, että että Suomi tulee edelleen antamaan taloudellista tukea muun muassa kehitysmaiden naisten tukemisessa; Suomen kehitysavun määrässä ei kyllä ole mitään hurraamista, päin vastoin. Halosen mukaan juuri naiset ovat monella tavoin avainasemassa, kun ilmaston lämpenemisen aiheuttamia uhkia torjutaan.
11. Halonen ei konkretisoinut kyseistä lausumaansa. Ulkopuolisesta tarkkailijasta vaikuttaa hieman siltä, että presidentti puhui lähinnä vain lämpimikseen. On toki hienoa, että Suomen naispresidentti palkitaan ansioistaan naisten aseman parantamiseksi maailmassa. Paha kyllä, ainakaan minun mieleeni ei kuitenkaan tule konkreettisia toimenpiteitä, joiden avulla Halonen olisi vaikuttanut naisten aseman paranemiseen. Samaa on sanottava ihmisoikeuksista, joiden kehittämisestä Halosta on usein myös kiitelty. Mutta ehkä pokaaleihin, pystien ja kunniamainintoihin riittää, kun vain puhuu isoilla kansainvälisillä foorumeilla naisten aseman parantamisen tarpeesta tai ihmisoikeuksista; konkreettisia aloitteita tai tekoja ei vaadita. Kun tulee puhe presidentti Halosesta ja ihmisoikeuksista, muistan aina ensimmäiseksi, miten Tarja Halonen kiitteli ensimmäisen Kiinaan 2000-luvun alussa tekemänsä valtiovierailun aikana isäntiään Kiinan ihmisoikeustilanteen kohenemisesta. Todellisuudessa Kiinan ihmisoikeustilanne oli tuolloin pahempi kuin koskaan aikaisemmin. Toisella Kiinaan tekemällään valtiovierailulla Halonen ei enää puhunut julkisuuessa Kiinan ihmisoikeustilanteesta yhtään mitään.
12. Millennium-soihdun luovutustilaisuuden yhteydessä presidentti Halonen tapasi ilmastokokoukseen saapuneiden kehitysmaiden naisia, yhteensä 21, joiden matkat kokoukseen Suomi oli maksanut. Nämä naiset saapuivat Kööpenhaminaan Keniasta, Gabonista, Tansaniasta, Lesothosta, Nepalista, Liberiasta, Ruandasta, Burundista, Cookinsaarilta, Ghanasta, Bahamalta, Indonesiasta ja Bangladeshista. Naiset kiittivät Halosta ja Suomea saamastaan tuesta. He toivat Tarja Haloselle tuliaisia omasta maastaan ja lauloivat Haloselle vielä onnittelulaulun tämän lähestyvän 66 -vuotispäivän johdosta. Halonen sanoi, että naisten osallistuminen neuvotteluihin ja kokouksiin oli erittäin tärkeää. "Naisten on oltava mukana kaikilla tasoilla niin kansainvälisesti, kansallisesti kun paikallisestikin." Tähän on toki helppo yhtyä, mutta toisaalta voidaan kysyä, eikö Kööpenhaminassa ollut muutoinkin mukana virallisten valtuuskuntien jäseninä riittävästi naisia? Pitikö Köpikseen lennättää kehitysmaista vielä nämä 21 naista? Palkittiinko Halonen Millennium-pystillä juuri siksi, että kyseiset naiset saivat tilaisuuden matkustaa kokoukseen Suomen valtion kustannuksella ilmeisesti juuri presidentti Halosen aloitteesta. No, ainakin tällä tavoin Halonen on "edistänyt naisten asemaa maailmassa"
13. Malediivit on ilmeisesti maailman uhanalaisin valtio, jos kasvihuoneilmiötä ja ilmaston lämpenemistä nykyiseen tahtiin ei saada kuriin. Malediivit on noin 200 pikku saaresta koostuva valtio Intian valtameressä. Malediivien väkiluku on 380 000, mutta siellä käy vuosittain lähes puoli miljoonaa turistia. Saarivaltion pinta-alasta yli 80 prosenttia on alle metrin merenpinnan yläpuolella, korkein kohta sijaitsee 2,4 metrissä. Lähivuosikymmeninä Malediivien pelätään hukkuvan kokonaan valtameren aaltoihin. Kuukausi ennen Kööpenhaminan kokousta Malediivien hallitus piti presidentti Mohamed Nasheedin (42 v.) johdolla vedenalaisen istunnon kuuden metrin syvyydessä ministerien pukeutuessa märkäpukuihin ja sukellusvarusteisiin. Presidentti Nasheedin on tiettävästi valmistellut kansalaisilleen uuden kotimaan ostoa Australialta, Intialta tai Sri Lankalta siltä varalta, että Malediivit uppoaa lopullisesti.
14. Tanskan hallitus kustansi presidentti Mohamed Nasheedin matkat Kööpenhaminan kokoukseen. Fiksuna ihmisenä myös Tarja Halonen ymmärsi Malediivien valtionpäämiehen mainosarvon ja niinpä hän kutsui oitis Nasheedin työvierailulle Suomeen. En tiedä, syntyikö idea Nasheedin vierailusta Suomeen vasta Kööpenhaminassa vai oliko siitä sovittu jo ennen ilmastokokousta. Joka tapauksessa presidentti Nasheedin oli määrä tulla Suomeen heti Kööpenhaminan kokouksen päätyttyä eli lauantaina 19.12. Tarja Halonen palasi Suomeen jo perjantaina 18.12. , jotta hän olisi ollut valmiina ottamaan vieraansa vastaan. Kävi kuitenkin niin, että ilmastokokous jatkui vielä lauantaina eikä Malediivien presidentti halunnut lähteä Köpiksestä kesken kokouksen. Tarja Halonen oli nyreissään, koska valtiovierailu ei onnistunut. Halosen mukaan Kööpenhaminan kokouksessa oli kyllä paikalla johtajia, mutta sieltä puuttui "johtajuus." Olisiko tilanne ollut toinen, jos Halonen olisi malttanut pysytellä Köpiksessä kokouksen loppuun asti? Tätä emme valitettavasti saa koskaan tietää.
15. Ulkoministeri Alexander Stubb ei osallistunut Kööpenhaminan kokoukseen. Hän oli kutsunut lauantaiksi 19.12. vieraikseen pohjoismaiden sekä Puolan ulkoministerit perheineen ja tarjosi näille lauantai-iltana kodissaan suomalaisen jouluaterian. Päivällä ulkoministeri vierailivat Esplanadin puistossa pidetyillä Tuomaan joulumarkkinoilla ja nauttivat glögiä.
16. Jos Malediivien pressan Suomen vierailu olisi toteutunut, Tarja Halonen olisi epäilemättä vienyt vieraansa possukahveille Kauppatorille ja sen jälkeen Espalle Tuomaan joulumarkkinoille. Siellä Halonen ja Nasheed olisivat ehkä törmänneet Alex Stubbiin, Ruotsin ulkoministeri Carl Bildtiin ja muihin Stubbin seurassa olleisiin ulkomistereihin.
17. Tapaaminen espalla olisi voinut sujua tähän tapaan:
Alex Stubb:
- Hei, kamoon Calle ja muut sällit, mitä mun silmät näkee! Tsiikatkaa karjut vaikka ite, tuollahan steppaa meidän Tarja seurassaan joku tumma tyyppi. Moikka, Tarja, mistä sä oot tollasen kivan näköisen frendin ittelles löytäny?
Tarja Halonen:
- Hih, hih, etteks te muka tunne, täähän on Malediivien pressa. Just joo, sama kaveri, ketä piti hallituksensa kokouksen kuudessa metrissä Intian valtameressä. Mä tapasin tään Köpiksessä ja kutsuin sen käymään kylässä, kun oli kerran liikkeellä tällä pohjolassa. Sanopas nyt, Mohamed, päivää näille ministereille!
18. Ehkäpä Mohamed Nasheed olisi ollut kiinnostunut, jos hänelle olisi tarjottu Suomen vierailulla ostettavaksi täältä maata kansalaisilleen. Suomessa olisi kyllä lääniä, mitä myydä hädässä oleville. Suomessa on runsaasti meren rantaa ja joutomaata aivan riittävästi. Ostavathan venäläisetkin täältä isolla rahalla parhaat rantatontit, miksei siis maata voisi myydä myös Malediivien kansalle? YK varmaan järjestäisi rahoituksen, joten rahasta homma ei olisi kiinni. Suomessa on toki (vielä) hieman kylmempi ilmasto kuin Malediiveilla, mutta viihtyväthän suunnilleen samoilta leveysasteilta lähteneet somalitkin täällä oikein hyvin.
17. Lopuksi pari sanaa tasavallan presidentin valtaoikeuksista ja presidentin asemasta yleensä. Demareiden isot pojat eli Heinäluoman Eero ja Lipposen Paavo ovat valittaneet, että Tarja Halosta kiusataan ja että kokoomuksen pojat (Häkämies, Sasi ja Katainen etunenässä) juonivat ja haluavat poistaa presidentiltä viimeisetkin valtaoikeudet. Itse olen sitä mieltä, että koko presidentin virka voitaisiin Suomessa lopettaa, sillä eihän presidentillä ole Mara Ahtisaaresta lähtien ollut muuta kuin lähinnä vain viihdearvoa. Ilmastotekijät olisi myös tässä kohdin syytä ottaa huomioon, sillä presidentti-instituution hiilijalanjälki ei ole varmaankaan aivan pikku juttu. Tiedostan toki, että presidentin viran lakkauttaminen ei ole lähitulevaisuuden asia.
18. Sauli Niinistö on kertonut, että tasavallan presidentin virka ei taida häntä kiinnostaa, jos pressalta viedään vielä loputkin valtaoikeudet. Niinistö on löytänyt tässä asiassa demarit ja Tarja Halosen, jotka vastustavat presidentin valtaoikeuksien kaventamista. Pari päivää sitten Niinistö kehotti - ilmeisesti puolueita ja poliitikkoja - kuuntelemaan presidentti Tarja Halosta presidentin valtaoikeuksia koskevassa kiistassa "herkällä korvalla", koska Halonen ei puhu omassa asiassaan; valtaoikeuksien tarkistus koskisi vasta Halosen jälkeen virkaan valittavaa uutta presidenttiä.
19. Mitä mieltä ollaan Niinistö sanotusta lausunnosta? Osoittiko Sauli Niinistö lausunnollaan vilpittömyyttä ja esittikö hän sen omaa etuaan ja asemaansa liankaan ajattelematta? Minusta Niinistö oli yhtä vilpitön kuin maa- ja sikatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila, jos tämä lausuisi sikojen kohtelua koskevan tv-väittelyn päätteeksi kirkkaalla äänellä: Syökää kanaa, syökää kanaa.
20. Ilmasto lämpenee, todellako? Kovia pakkasia ja lumipyryä on piisannut jo toista viikkoa ja sää jatkunee samanlaisena joulunakin. Ympäri Eurooppaa on raportoitu kovista pakkasista miesmuistiin, Puolassa kymmeniä ihmisiä on paleltunut kuoliaaksi, Yhdysvaltain itärannikko peittyi hirviömyrskyn lumeen (otsikko HS:ssa 21.12.) ja Suomikin sekosi lumisateesta ja pakkasesta (otsikko HS:ssa 22.12.).
21. Olisivatko ilmastoskeptikot, peijooni vieköön, sittenkin oikeassa? Niin tai näin, mutta tätä joka tapauksessa odotellaan: käy lämmin henkäys talvisäässä, kun joulu on, kun joulu on.
14 kommenttia:
IPCC on kyllä täydellisesti sotkenut oman uskottavuutensa maan rakoon. Tutkijat ovat salanneet ja manipuloineet ilmastodataa mieleisekseen, jotta kehittelemänsä hypoteesit pysyisivät pystyssä eikö niitä pääsisi kukaan falsifioimaan.
Ilmastohan on muuttunut aina. Jos ilmasto ei olisi muuttunut, niin dinsaurukset olisivat vaivoinamme edelleen. Tämäkin on edelleen täysin epäselvää, että onko ihmisillä paljonkaan merkitystä globaalissa ilmastonmuutoksessa.
Missä viipyy kommentit uusimmasta Silminnäkijästä?
Pääsikö Tartsa edes kättelemään Obamaa, saati suoristamaan solmiota, kun oli niin ätsyllä päällä palatessaan?
Kööpenhaminassa oli todelliset juottovasikoiden kokoontumisajot. Yhtä puhuttiin ja toista sovittiin. Virallisen totuuden mukaan saatiin hyvä pohja jatkoneuvotteluille = ei saatu mitään aikaiseksi.
Joulurauhaa kuitenkin blogistille. Ihanimman joululaulun sanoin: "Hetken kestää elämä, sekin synkkä ja ikävä."
Viimeisin Silminnäkijä-ohjelma meni ohi silmien. Pitää katsoa Areenasta.
Ohjelma näytti käsittelevän okieudenkäyntien pitkittymistä ja yleensä oikeusturvaa ja sen puutteita.
Tuttuja teemoja!
Mitä siellä Köpiksessä oikein sovittiin? Olisiko blogistilla mahdollisuuksia onkia se selville?
Onko puolivarma huhu totta, että Köpiksen kokous oli noin viidestoista vuotuinen tapahtuma sarjassa, joka on tarkoin suunniteltu tähtäämään johonkin aivan tiettyyn päämäärään? Se ei välttämättä ole CO2-päästörajoituksista sopiminen.
Seuraavat tapaamiset ovat jo kalentereissa, mitään hätää ei ole. Juna kulkee eteenpäin vääjäämättä kohti määränpäätä.
Toinen tiettävästi tosi tieto on, että vuotuisten ilmastokokousten asialistaa on koko ajan vartioitu kuin valtiosalaisuutta ja heti sitä käteen haluttaessa koko agendan olemassaolo kielletään. Jos kysyjällä uhmamieltä ja vaikutusvaltaa riittää, kokouksen asialistan voi ehkä saada käsiinsä, ja se onkin osoittautunut muovikassilliseksi aanelosia, mistä tietenkin on tehtävä monenlaisia johtopäätöksiä. Niiden laadusta professori tietää paremmin.
Mutta maallikko voi aina arvella, miksi selvää asiaa ei saada puoleentoista liuskaan, josta jokainen, jota asia koskee, ymmärtäisi olennaisen.
Tässä nimenomaisessa mielessä ilmastoagenda on samanlainen vilunkipaketti kuin Lissabonin sopimus, jota ei kuulemma lue erkkikään. Avustajilla muka luettavat, jos sitäkään. Eivät vanhaset ja tarjat kuin eivät valtamedian toimittajat ketkään tiedä höykäsen pöläystä mitä todellisuudessa päätetään. Tai, jos tietävät, eivät kerro.
Se on sitä doublespeakia. EU:ssa kuten ilmastokokouksissa eivät osanottajat koskaan lue näitä paperikasoja. Kokouspaikalla haahuilu on etupäässä teatteria mediaa varten. Päätökset on tehty jo muualla virkamiestyönä. Paikanpäälle nimenomaan ei haluta ihmisiä, jotka asioista jotain tietävät, vaan näitä muita jotka pannaan putkaan ja mikrofonien ja kameroiden eteen.
Tämän pohjatiedon nojalla ilmastokokousta käsitteleviä uutisia ja haastatteluja kuuntelee, tulee ufo olo. Tänäkin aamuna Ylellä Köpiksestä palannut Suomen WWF:n edustaja pyöritti haastattelijan mihin tahansa kysymykseen kahta asiaa: 1)päästöarvoja ja sitä, 2) ettei sopimukseen päästy. Ikäänkuin nämä olisivat relevantit raamit ongelmasumpulle, joka on todentotta huomattavasti avarampi.
Muistetaanpa vaikka Hadley-instituutin sisäpiirivuoto, joka paljasti koko CO2-päästöteorian lepäävän tukevasti tyhjän päällä.
Mitä siis Kiina ja Obama runnoivat Köpiksessä kahdestaan läpi? Oliko niin, että se ei liittynyt varsinaisesti päästövähennyksiin vaan uuden valtavan suuren ja monikerroksisen byrokratiakoneiston luomiseen ja vakiinnuttamiseen kaikkiin ilmastosopimusmaihin?
Olisipa mukava ajatus, jos blogistimme saisi käsiinsä nyt ne päätöslauselma- sekä asian ytimeen ulottuvat dokumentit.
Kysymys herää: Mitä tällaisilla byrokratiakoneistoilla on entisaikoina tehty?
Kyllä monituhatpäiselle, kansainväliselle, kuuliaiselle ja tietämättömälle virkamiesarmeijalle luulisi aina jotain hyötykäyttöä löytyvän. Kriisejä kukkuroillaan olevassa maailmassa.
Niin olisi toki lukenut seuraajakuntasi kaivannut kommenttia myös siitä, että Kustu siirtyy vanhoilla päivillä Krogerukseen.
Onko KKO:n jäsenien välimiestehtäviä kohtaan esittämäsi kritiikki poikimassa kenties konkreettisia muitakin hedelmiä?
Kustu on Kustu, enkä ymmärrä, miten minun kritiikkini, joka on toki perusteltu, olisi voinut olla mitenkään syynä syynä Kustun siirtymiseen Asianajotoimisto Krogeruksen palvelukseen.
Kustu täytti marraskuussa 68 vuotta, jolloin hänen oli pakko siirtyä KKO:sta eläkkeelle. Mutta kun miehessä on vielä virtaa, hän päätti jatkaa juristin tehtäviä asianajotoimiston konsultoitava lakimiehenä.
Luulen, että osasyy Gustaf Möllerin siirtymiseen Krogerukselle oli yksinkertaisesti se, että Kustu tarvitsi ison työhuoneen, jonne saisi mahtumaan arkistonsa ja kaikki paperinsa. Hänen asuntonsa alkaa kuulemani mukaa täyttyä papereista kohta kokonaan ja kun hän nyt menettää työhuoneensa KKO:ssa, hänen piti löytää tilaa muualta!
Kustun virka on nyt haettavana KKO:ssa. Kustun jättämiin saappaisiin on mahdotonta löytää yhtä pätevää seuraajaa, kun ajatellaan, että Kustu on ansioitunut yliopistotutkijana, pitkäaikaisena lainsäädäntöneuvoksena, KKO:n esittelijänä, kihlakunnantuomarina ja sitten tietenkin ulkomailla ylivoimaisesti tunnetuimpana suomalaisena välimiehenä.
Möllerille jos kelle olisi suonut oikeustieteen kunniatohtorin arvon, jonka Hgin yliopiston tiedekunta on kuitenkin kuulemma päättänyt antaa ensi keväänä pidettävässä promootiossa hänen sijastaan Pauliine Koskelolle.
Kiitokset tuomari Virolaiselle todella ansiokkaasta kansalaisvaikuttamisesta. Tätä minä arvostan; oma tietämys ja terävät näkemykset yleisesti saataville, omia vaivoja laskematta ja ikävääkään palautetta pelkäämättä. Kansalaiskuntoisuutta ja siviilirohkeutta ym. vaikuttavia ominaisuuksia hienossa paketissa. Ei muuta kuin kiitokset - ja kodikasta, antoisaa Joulua!
toivoo Veikko-setä
Halosen saavutukset "naisrintamalla". Tasa-arvosta meidän Tarja on paasannut. Joka asiaan on löytynyt mielipide. Tuloksina loistaa Afganistanissa naisvankila, joka toimii bordellina. Hyvä että edes sen alan naisilla olot parani! Ainoa naisasia jossa halonen olisi voinut vaikuttaa, ja häntä olisi edes vähän kuunneltu oli SAK:n puheenjohtajavaali. Siellä oli yksi naisehdokas. Miesliitot ajoivat hänet ulos kilvasta... ja Halonen vaikeni. Se saavutuksista naisasioissa. SAK:n päätäjistä 88% on miehiä, halonen talon vanha juristi! nim. L.H. HOPPU
Hilda K:lle toteaisin, että olen ollut Kööpenhaminan ilmastokokouksen suhteen ainoastaan lehtitietojen varassa enkä tiedä tarkalleen, mitä tuossa Obaman ja neljän muun valtion johtajien runnaamassa julistuksessa sanotaan.
Muistan lukeneeni, että siinä olisi lähinnä kaksi konkreettista asiaa: a) kehitysmaiden asiaa parantavan rahaston perustaminen ja b) suositus, jonka mukaan maailman keskilämpötilan nousun ylärajaksi olisi määriteltävän kaksi astetta.
Juhannuksena oli lämmintä hesassa +12 C ja Joulun alla on ollut -18 C. Ilmastonmuutosta tässä on pitempään odoteltu.
Kuka on huomannut, että ilmastonmuutoksen torjuntaan varatut rahat ovat niin mitättömiä, että on ihan sama tulee sopimusta tai ei, noilla kehitysyhteistyörahoihin verrattavilla pennosilla ei tulla mitään muuttamaan.
Petosta siis alusta loppuu.
Mielenkiintoista luettavaa joulunpyhiksi ilmastonmuutoshysterian taloudellisista vaikuttimista:
http://www.telegraph.co.uk/news/6847227/Questions-over-business-deals-of-UN-climate-change-guru-Dr-Rajendra-Pachauri.html
"Itse olen sitä mieltä, että koko presidentin virka voitaisiin Suomessa lopettaa"
Miksi kannatat kolmen suuren puolueen puheenjohtajien oligarkiaa?
Mites ne kaikki salaliittohörhöt, jotka puhuvat yhdestä maailmanhallituksesta ja sen tulemisesta.. Voiko tässä nähdä yhtäläisyyksiä? Median yksimielisyys ilmastonlämpenemisestä on merkillistä. Aurinko on sivuutettu keskusteluissa täysin. Keväällä muistaakseni Aamulehti kirjoitti, että Bilderberg-kokouksessa huolenaiheena oli ilmaston viileneminen. Miksi se olisi huolenaihe jos ilmasto lämpenee?
Nyt päättäjät yrittävät saada lyötyä samaa veroa maailman jokaiselle tuotantolaitokselle ja ihmiselle ilmaston nimissä? Eikö tuossa ole yhtymäkohtia salaliittoilijoiden yhden maailmanhallituksen rakentamiseen? Kenen nimissä tuo ilmastotili olisi? Ja miten rahalla saadaan koko paletti taas toimintakuntoon?
Toisaalla puhutaan taas golfvirran pysähtymisestä, mikä näkyisi minijääkautena. Koko golfvirran vaikutusalue on ennätyksellisten lumien peitossa. Mediassa edelleen puhutaan yhdellä suulla ilmaston lämpenemisestä.
Lähetä kommentti