1. Finnairin tekniset toimihenkilöt aloittivat tiistaina viikon kestävän lakon protestiksi Finnairin suunnitelmille vähentää väkeä. Lakon piti jatkua ensi viikon keskiviikkoon saakka. Lakon taustalla on meneillään oleva yt-prosessi, joka tähtää moottori- ja laitehuollon sopeuttamiseen tai jopa lopettamiseen
2. Lakon alettua Finnair jouti keskiviikkona perumaan viisi lentoja, lisäksi useat lennot myöhästyivät aikataulustaan. Finnair haki Helsingin käräjäoikeudesta väliaikaista päätöstä kieltää lakon jatkuminen 2,8 miljoonan euron suuruisen uhkasakon uhalla.
4. Käräjäoikeuden päätös tepsi, sillä työntekijät päättivät eilen keskeyttää lakon ja palata töihin viimeistään torstaina.
5. Tänään Helsingin Sanomat on ottanut käräjäoikeuden päätöksen verkkojulkaisunsa ykkösuutiseksi ja repäissyt siitä Juha Rossin ja Petri Sajarin kirjoittamassa jutussa isot otsikot:
Oikeustieteilijät: Finnairin tekniikalle määrätyt sakot ovat lainvastaisia.
6. Lehti on haastatellut juttua varten kahta professoria. Näistä toinen eli Turun yliopiston prosessioikeuden professori Antti Jokela väittää, ettei käräjäoikeudella ole oikeutta puuttua perusoikeuksiin kuuluvan yleisen lakko-oikeuden käyttöön. Jokelan mukaan tällaiset asiat kuuluvat työtuomioistuimelle. Jokelan mielestä käräjätuomarin olisi myös pitänyt kuulla ammattiliittoja ennen turvaamistoimen määräämistä. Jokela moittii käräjäoikeutta siitä, että tämä ei ole perustellut lainkaan sitä, miksi ammattiliittoja ei tarvinnut kuulla.
7. Samaa mieltä on Helsingin yliopiston yksityisoikeuden professori Niklas Bruun. Myös hän katsoo, että ennen päätöstä ammattiliittoja olisi pitänyt kuulla. Bruun valittelee myös käräjäoikeuden asettaman uhkasakon suuruutta ja viittaa siihen, että työrauhavelvoitteen rikkomisesta työtuomioistuin voi määrätä enintään 29 500 euron suuruisen hyvityssakon. Bruunin mukaan käräjätuomarin päätös on perustuslaissa turvatun lakko-oikeuden kannalta "erittäin ongelmallinen."
8. Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne kertoi keskiviikkona, että liitto pitää päätöstä oikeusjärjestelmän vastaisena.
Ovatko professorit oikeassa eli onko käräjätuomarin päätös todella lainvastainen?
9. Asiassa on kolme kysymystä: 1) onko käräjäoikeus asiassa toimivaltainen, 2) saiko käräjäoikeus kieltää lakon ja asettaa sen tehosteeksi uhkasakon ja 3) onko asetettu uhkasakko lainvastainen tai ylisuuri?
10. Asiassa on kysymys oikeudenkäymiskaaren 7 luvun säädetystä siviiliprosessuaalisesta turvaamistoimesta. Näiden toimien tarkoituksena on kiireellisen oikeussuojatarpeen tilanteissa järjestää ennakkoturvaava tilapäinen oikeussuoja tuomioistuintietä jo ennen lopullisen päätöksen antamista ja vaikkapa jo ennen kanteen vireillepanoa. Koska tuomion saaminen kestää, kuten hyvin tiedämme, selvissäkin saati riitaisissa asioissa, niin aikanaan syntyvä kanteen hyväksyvä ratkaisu voi olla reaalisesti arvoton, jos tuleva tappio-osapuoli on hukannut omaisuuttaan tai ehtinyt aiheuttaa asian voittavalle osapuolelle kohtuuttoman suurta vahinkoa.
11. Turvaamistoimiprosessin tulee siis olla nopea, joskus jopa tunneissa mitaten, ja asian tutkinta on oltava summaarinen.
12. Turvaamistoimikelpoisista vaadetyypeistä ja turvaamistointen edellytyksistä säädetään OK 7 luvussa. Turvaamistoimi voi tulla kysymyksen ensiksi saamisoikeuden eli käytännössä rahasaamisten turvaamiseksi (OK 7:1), toiseksi asiassa, jossa on kyse tiettyä esinettä tai oikeutta koskevasta paremmasta oikeudesta (OK 7:2) ja kolmanneksi muun yksityisoikeustyyppisen oikeuden tai etuuden turvaamiseksi (OK 7:3).
13. Finnairin hakemuksessa on selvästikin kyse OK 7:3:ssä mainitusta yleisestä turvaamistoimesta, jonka käyttöala on erittäin laaja. Finnairin hakemuksessa mainittu asia eli aloitetun ja laittomaksi väitetyn lakon keskeyttäminen on asia, joka kuuluu OK 7:3:n soveltamisalan piiriin. On selvää, että kyseinen lakko, jonka johdosta yhtiö joutui heti ensimmäisenä päivänä, olisi edelleen jatkuessaan aiheuttanut yhtiölle erittäin suuria taloudellisia tappioita ja vahinkoja.
14. Kuuluisiko mainitunlainen turvaamistoimiasia sitten käräjäoikeuden sijasta työtuomioistuimelle, kuten professori Antti Jokela sanoo?
15. Ei kuulu, sillä käräjäoikeus on kyllä asiassa toimivaltainen. Turvaamistoimikelpoisen vaaten ei nimittäin tarvitse olla yleiseen tuomioistuimen eli käräjäoikeuden asialliseen toimivaltaan kuuluva, vaan se saattaa pääasiaprosessissaan kuulua erityistuomioistuimeen tai hallintotuomioistuimeen. Vaikka siis itse pääasia eli tässä tapauksessa kysymys siitä, onko lakko laiton vai ei, kuuluu työtuomioistuimelle, on käräjäoikeus toimivalta päättää ko. turvaamistoimipäätöksen antamisesta.
15a. Laki työtuomioistumista ei edes tunne omaa turvaamistoimimenettelyä, joten tälläkin perustella näyttää selvältä, että ko. turvaamistoimiasiassa toimivalta kuuluu käräjäoikeudelle, vaikka itse pääasiassa työtuomioistuimella on toimivalta.
16. Olisiko käräjätuomarin sitten pitänyt ehdottomasti kuulla hakemuksen johdosta työntekijäpuolta eli ko. ammattiliittoja, joita edustaa Ammattiliitto Pro?
17. Kuuleminen ei ole ollut tarpeen, sillä on tärkeätä havaita, että käräjäoikeus ei ole antanut vielä asiassa lopullista päätöstään, vaan vasta väliaikaisen turvaamistoimiratkaisun. Lain mukaan hakijan vastapuolta ei ole välttämätöntä tässä vaiheessa kuulla. Kuuleminen tapahtuu vasta väliaikaisen turvaamistoimipäätöksen ja uhkasakon asettamisen jälkeen. Kuuleminen varsinkin tässä asiassa, jossa yhtiöllä on kaikkiaan seitsemän eri vastapuolta, olisi voinut viedä kohtuuttomasti aikaa ja aiheuttaa, jos lakko olisi ehtinyt jatkua vielä muutaman päivän, Finnairille todella jättitappiot.
18. Pyyntö väliaikaisen turvaamistoimen määräämisestä on ratkaistava pikaisesti ja käytännössä samana päivänä, jolloin hakemus on tehty. Pyyntö on hyväksyttävä, jos on todennäköistä, että hakijalla on suhteessa vastapuoleen hakemuksessa tarkoitettu oikeus eli tässä tapauksessa väite lakon laittomuudesta on todennäköisesti oikea. Hukkaamis- tai vaaraedellytyksen eli tässä tapauksessa vahinkoedellytyksen osalta hakijalta ei käytännössä edellytetä muuta kuin pelkkä väite, eli tässä tapauksessa väite siitä, että lakon jatkumisesta aiheutuu yhtiölle huomattavan suurta vahinkoa.
19. Kolmanneksi vielä kysymys asetetun uhkasakon määrästä, jota professorimme ovat paljoksuneet.
20. Ensinnäkin Niklas Bruunin mainitsema 29 500 euroa - naurettavan pieni summa jo sinänsä - joka on enimmäissumma, jonka työtuomioistuin voi määrätä laittomasta lakosta, ei koske lainkaan nyt määrättyä turvaamistointa. Uhkasakko on eri asia kuin mainittu hyvityssakko. OK 7 luvussa ei ole määrätty mitään kiinteää summaa tai haarukkaa, jonka sisällä tuomioistuimen asettaman uhkasakon tulisi pysyä. Yleisesti ottaen voitaneen sanoa, että uhkasakon vastaa sitä vahinkoa, joka hakijalle ilman turvaamistointa voisi vastapuolen toimenpiteistä aiheutua. Tältä kannalta tarkasteltuna käräjäoikeuden kullekin ammattiliitolle asettama 400 000 euron uhkasakkoa ei voida pitää liiallisena.
21. Edellä mainituilla perusteilla päädyn kyllä omasta puolestani siihen johtopäätökseen, että käräjäoikeuden päätös, jota mainitut oikeustieteilijät ovat väittäneet Helsingin Sanomissa eli tavallaan "lehden suulla" vääräksi, on täysin lainmukainen.
22. Lakko-oikeus kuuluu, kuten kollega Antti Jokela sanoo HS:ssa, perustuslaissa turvattuihin perusoikeuksiin. Perustuslaki turvaa kuitenkin ainoastaan lakko-oikeuden laillisen käytön, ei laittomia lakkoja. Laittomuuksia ei sentään perustuslakikaan hyväksy! Perustuslaissa on turvattu myös omaisuuden suoja, jota laittomilla lakoilla voidaan loukata. Tuomioistuimen pitää siis voida kieltää laittoman lakon jatkuminen.
59 kommenttia:
Erinomainen kirjoitus. Itsekin emeritus-tuomarina hämmästelin HS:n haastattelemien kahden professorin lausumia, pieleen ne menivät. Hienoa, että käräjätuomari Timo Jääskeläinen on uskaltanut toimia ripeästi asiassa, jonka kaikki ymmärtävät vaikeaksi.
Minusta tässä on kuitenkin yksi ongelma, mutta se on enemmän lainsäätäjän kuin oikeusistuinten. Jos sattuisi käymään niin, että pääasiakäsittelyssä työtuomioistuin toteaisi lakon lailliseksi, ei Finnairille käsittääkseni aiheudu mitään riskiä tarpeettomasta turvaamistoimenpiteestä. Tämä asettaa osapuolet eriarvoiseen asemaan, ja minusta olisi jopa järkevämpää lainsäätäjän kieltää turvaamistoimenpiteiden käytön työtuomioistuimessa käsiteltävissä riidoissa ja vastaavasti nostaa hyvityssakon maksimi nykyisestä 29500 eurosta jonnekin järkevämpään.
Jos blogistin näkemys siitä, että OK:n turvaamistoimet soveltuu työtaistelutoimenpiteisiin, hyväksytään, ei asia todellakaan ole ongelmaton. Tämä helposti johtaisi siihen, että aina, kun työntekijäpuoli (TT) ryhtyy lakkoon, voi työnantajapuoli tehdä TT:n täysin aseettomaksi, vaatiessa turvaamistoimia. Vaatimus turvaamistoimista, kaiken lisäksi, on hyväksyttävissä todella helposti; niin kuin blogisti itsekin totesi "riittä vain väite". Lisäksi on huomioitava, että aina, kun on kyse asiasta, jolla on yhteys työehtosopimukseen, on nämä tapana ratkaista työtuomioistuimessa, jolla on ko. tapauksissa eksklusiivinen toimivalta. Kyllä, turvaamistoimiasiat kuuluvat yleisiin tuomioistuimiin, mutta soveltuvatko ne po. tapauksiin? Mielestäni ei, sillä kuten todettu, tällä olisi hyvin merkittäviä vaikutuksia työlainsäädäntöön, josta on vielä huomautettava, että se on olemassa ennen kaikkea työntekijän turvaksi.
Mutta onko Finnairilla ammattiliittoja vastaan OK 7:3:ssa tarkoitettu
oikeus, joka voidaan vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä
tarkoitetulla ratkaisulla, ja onko olemassa vaara, että
ammattiliitot estävät tai heikentävät Finnairin oikeuden
toteutumista tai olennaisesti vähentävät sen arvoa tai
merkitystä?
Jos ja kun lakko on laiton, voi työtuomioistuin
antaa vahvistustuomion, jossa lakko todetaan laittomaksi ja
toisaalta suoritus-/maksutuomion, jossa ammattiliitot
velvoitetaan maksamaan hyvityssakkoa (ks.
L työtuomioistuimesta 1 §).
Mikäli työtuomioistuin ei kuitenkaan voi antaa kieltotuomiota,
joka velvoittaisi lopettamaan lakon (vai voiko se?), vaan
ainoastaan vahvistaa laittomuuden ja määrätä seuraamuksista,
ei Finnairilla liene OK:ssa tarkoitettua oikeutta saada lakkoa
lopetetuksi.
Vaihtoehtoisesti jos katsotaan, että laittomuudesta itsessään
seuraa, että Finnairilla on periaatteessa
(täytäntöönpanokelvoton) oikeus saada laittomuus korjattua,
ei lakon jatkaminen kuitenkaan heikennä oikeuden
toteutumista tai vähennä sen arvoa tai merkitystä, koska
oikeus ei ole täytäntöönpantavissa kuin hyvityssakon
avulla/osalta. Ts. Finnair saa pantua täytäntöön ainoastaan
hyvityssakon. Tällöin turvaamistoimi voisi kohdistua
ainoastaan hyvityssakon maksamisen turvaamiseen (OK 7:1).
Miten on, voiko työtuomioistuin antaa kieltotuomioita?
De lege ferenda olen kyllä blogistin kanssa samaa mieltä siitä, että hyvityssakon maksimimäärä on naurettavan pieni.
Perustuslaki ei näyttäisi turvaavan myöskään laillisen lakko-oikeuden käyttöä ainakaan käytännössä.
Esimerkiksi kaupan pienipalkkaisten työntekijöiden mentyä täysin lailliseen lakkoon jokunen vuosi takaperin useimmat kauppaketjut rekrytoivat täysin avoimesti yhtiön ulkopuolelta vuokratyövoimaa ns. "murtamaan" työntekijöidensä lakon.
ILO:n järjestäytymisvapautta koskevan yleissopimuksen valvontakäytännössä on todettu, että rikkurityövoiman käyttö laillisen lakon murtamiseen on "vakava järjestäytymisvapauden loukkaus".
Toki ILO:n sopimus ei sido suoraan elinkeinonharjoittajia, mutta Suomea sitoo.
Hauska piirre Finnairin turvaamistoimihakemuksessa on se, että julkisuuteen Finnair ilmoitti lentävänsä käytännössä kaikki lentonsa normaalisti. Käräjäoikeuteen Finnair näköjään on ilmoittanut, Prof. Virolaisen sanamuotoja seuraillen, että työtaistelusta aiheutuu "jättitappiot".
Oma komenttini tähän mielenkiintoiseen keskusteluun:
Onko selvää, mitä taloudellista etua turvaamistoimella itse asiassa voidaan turvata?
Professori Virolaisen mielestä sillä voidaan turvata Finnairin tappioita, mutta onko oikea taloudellinen etuus oikeastaan se mitä laittomasta lakosta voidaan enimmillään saada eli tuo 29 500 euroa.
Koska liitolla ei varmaan ole vaikeuksia sitä maksaa on turvaamistoimikin tarpeeton.
Erinomainen avaus myös taustojen tarkistamisen suhteen. Näillä on merkitystä!
Laki työtuomioistumista ei edes tunne omaa turvaamistoimimenettelyä, joten tälläkin perustella näyttää selvältä, että ko. turvaamistoimiasiassa toimivalta kuuluu käräjäoikeudelle, vaikka itse pääasiassa työtuomioistuimella on toimivalta.
Jep, lienee selvää, että käräjäoikeudella on sinänsä toimivalta määrätä myös työehtosopimuksia koskevista turvaamistoimista.
Kysymys onkin siitä, millaisia ratkaisuja pääasiassa on mahdollista antaa.
Jos työtuomioistuin ei voi itse pääasiassa kieltää lakkoa, vaan ainoastaan tuomita hyvityssakkoseuraamuksen, ei kai turvaamistoimellakaan voida turvata kuin tuon seuraamuksen täytäntöönpanoa.
Yhdyn edellisiin: erinomainen kirjoitus ja ehdottoman tarpeellinen kommentti asiaan.
Olematta oikeusoppinut mietin vain, mikä on se potentiaalinen kanne jonka menestymistä on tarpeen suojata tällä turvaamistoimenpiteellä?
Onko se työtuomioistuimen päätös lakon laillisuudesta vain kärjäoikeuden päätös vahingonkorvausvelvollisuudesta laittoman lakon vuoksi - vai kenties molemmat?
Ko. kanne työtuomioistuimessa on hyvityssakon tuomitsemista tarkoittava vaatimus.
Mutta kuten sanottu, OK 7 luvun mukaan asetettava uhkassako on eri asian kuin työtuomioistuimessa tuomittava hyvityssakko eikä laissa säädetty hyvityssakon enimmäismäärä estä yleistä tuomioistunta asettamasta hyvityssakkoa korkeampaa uhkasakkoa.
Kuten myös totesin blogijutussa, uhkasakon määrää harkittaessa tulee ottaa huomioon niiden vahinkojen arvioitu suuruus, joita laittomasta lakosta työnantajan liiketoiminnassa aiheutuu.
Intressi ei siis toki rajoitu vain naurettavan pienen hyvityssakon enimmäismäärään eli 29 500 euroon.
Jos oikeus asettaisi turvaamistoimipäätöksessään 29 000 euron suuruisen uhkasakon, niin eihän sillä olisi käytännössä minkäänlaista vaikutusta.
Ammattiliitot vain nauraisivat partaansa ja jatkaisivat laitonta lakkoaan kaikessa rauhassa! Ja aiheuttaisivat työnantajalleen miljoonatappiot.
Ei lakia(kaan) pidä tulkita sentään aivan järjettömällä tavalla!
Väliaikainen turvaamistoimi, jolla liittoa kuulematta kielletään työtaistelu, on Euroopan ihmisoikeussopimusten vastainen, sanoo lakiasiainpäällikkö Else-Mai Kirvesniemi ammattiliitto Prosta Yle uutisille.
Kirvesniemen mukaan turvaamistoimena ei voida kieltää edes laitonta työtaistelua, koska työtuomioistuinkaan ei sitä lain mukaan voisi tehdä. Sen sijaan työtuomioistuin voi tuomita hyvityssakot laittomasta lakosta vaikka kerran päivässä, Kirvesniemi toteaa.
Olisivatpa ammattiliitot todella valtiovallan ja lainsäätäjän erityisessä suojeluksessa lakia rikkoessaan eli laittomine lakkoineen, jos Kirvesnimen kanta pitäisi todella paikkansa!
Vai ei edes laittoman lakon tapauksessa työantajalla olisi mitään oikeutta saada lakkoa keskeytymään edes väliaikaisesti. Kirvesnimi tuntuu suorastaan ilkkuvan, että menkää vain työtuomioistuimeen vaikka joka päivä, siellä te saatte vaatia 29 500 euron hyvityssakkoa!
Kyse on todellakin ilkkumisesta ja "ähättelystä", sillä tiedossahan on, että työtuomioistuinprosessissa, jossa hyvityssakkoasia joudutaan käsittelemään raskaassa pääkäsittelyssä, vie kosolti aikaa.
Kun työtuomioistuin ei voi käsitellä väliaikaista turvaamistoimiasiaa, niin toki valtakunnassa pitää olla jokin lainkäyttöelin ja prosessimuoto, jossa tuollainen asia voidaan käsitellä ja ratkaista. Se elin on käräjäoikeus ja prosessissa noudatetaan ja OK 7 luvussa säädettyä turvaamistoimimenettelyä.
Laissa ei ole säännöstä, jossa olisi kielletty turvaamistoimiasian käsittely po. tapauksessa yleisessä tuomioistuimessa.
OK 7 luvun mukaan käräjäoikeus voi päättää väliaikaisesta turvaamistoimesta vastapuolta kuulematta. Myös tässä suhteessa Kirvesniemi on väärässä.
Olipas huono päätös niin oikeudelta kuin blogistiltakin.
Eikö tuomioistuimen olisi pitänyt myös huomioida neuvottelujen toinen osapuoli vai pitääkö heidän erikseen hakea turvaamispäätöstä työpaikkojen siirtotoimien keskeyttämiseksi?
Tämä päätöshän hukkaa neuvotteluvoiman ja sitä kautta työpaikat kesken riita-asian!
Mitenkäs se tuomarinohje menikään? "Mikä ei ole kohtuus.."?
Helsingin Sanomien otsikko, jonka mukaan käräjäoikeus olisi "määrännyt" Finnairin työntekijöiden lakon johdosta "sakot", on virheellinen ja harhaanjohtava.
Oikeus on väliaikaisella turvaamistoimipäätöksellään ainoastaan "asettanut" mainitun uhkasakon. Ts. oikeus ei ole "määrännyt" eli tuominnut ammattiliittoja maksamaan sanottua sakkoa, kuten HS:n otsikoista voitaisiin päätellä tapahtuneen.
Anonyymi sanoi...
Olipas huono päätös niin oikeudelta kuin blogistiltakin.
Minä en ole antanut asiassa minkäänlaista päätöstä.
Ammattiliito Prolle on kyllä varattu tilaisuus tulla kuulluksi ja lehtitietojen mukaan Pro on tänään jo ehtinyt antaa vastineensa, jossa se vaatii päätöksen kumoamista ja asian ratkaisemista kiireellisesti.
Vastapuolta on siis kuultu laillisessa järjestyksessä.
Pron puheenjohtaja Antti Rinne sanoo, että työntekijät eivät aio jatkaa lakkoaan, vaikka käräjäoikeus lopullisessa päätöksessään kumoaisi eilen antamansa väliaikaisen määräyksen.
Väliaikainen päätös siis täytti tarkoituksensa.
Miksi ihmeessä laittomista lakoista tuomittavan hyvityssakon enimmäismäärää ei voida korottaa asianmukaiselle tasolle, vaan se on pidetty tuossa naurettavan pienessä summassa 29 500 euroa?
Eihän noin mitättömällä sakolla ole minkään valtakunnan merkitystä laittomien lakkojen ehkäisemisessä. Sauli Niinistö lupasi vielä pressanvaalien I- kierroksella puuttua asiaan, mutta kun sitten päästiin vaalien II-kierrokselle, Niinistö "jostakin syystä" luopuikin lupauksestaan!
"Väliaikainen päätös siis täytti tarkoituksensa."
Se tosiaan auttoi romuttamaan lakon. Kyllä nyt ammattiliittoja ollaan oikeasti murtamassa.
Kyse on ilman muuta laittomasta lakosta, tästä ei voine olla epäilystäkään. Edellisen anonyymin mielestä laittomiin lakkoihin ei kuitenkaan saisi puuttua millään ilveellä.
Pron puheenjohtaja Antti Rinne, juristi myös itsekin, on aika kova kaveri käräjöimään.
Kun syksyllä 2009 oltiiin teknologiateollisuuden toimihenkilöitä koskevasta työehtosopimuksesta sopimuksettomassa tilassa, haluttiin muutamissa yrityksissä vauhdittaa sopimuksen syntyä ns. vauhdituslakoilla. Ammattiliitto TU halusi suojata lakkoihin osallistuvien jäsentensä aseman ja lakkojen päätettiin olevan liiton lakkoja. Päätökset teki Rinne Toimihenkilöunionin liittohallituksen antamin valtuuksin. Myöhemmin työnantajat saattoivat asian poliisin tutkittavaksi ja tutkinnan jälkeen asiaa käsiteltiin syyskuussa 2011 Helsingin käräjäoikeudessa. Käräjäoikeus katsoi, että puheenjohtaja Rinne oli henkilökohtaisesti syyllistynyt rangaistavaan tekoon hänelle määrättiin 20 päiväsakon rangaistus sekä velvoitetiin korvaamaan yhtiöiden oikeudenkäyntikuluja 11 000 eurolla. Yhtiöt vaativat lisäksi Rinteeltä ja TU:lta yhteisvastuullisesti yhteensä n. 600 000 euron vahingonkorvauksia. Yksityisoikeudelliset vaatimukset erotettiin kuitenkin käsiteltäväksi omassa oikeudenkäynnissään, jonka käsittelypäivää ei ole tiettävästi vielä(kään) määrätty.
Rinne on valittanut tuomiosta hovioikeuteen.
Uhkasakon määrä ei ole asiassa relevantti kysymys. Jos käräjäoikeus voi määrätä lakon keskeytettäväksi, se voi tietysti asettaa niin suuren uhkasakon, että lakko myös keskeytyy. Oikeus ei ole sidottu hyvityssakon maksimiin.
Olennaista on se, että jos ammattiliitot ovat sellaisessa valtiovallan suojeluksessa, ettei työtuomioistuin voi kieltää lakkoa vaan ainoastaan määrätä hyvityssakon, ei käräjäoikeuskaan voi sitä tehdä. Finnairin oikeus ei ole vaarassa, koska Finnairilla ei ole muuta oikeutta kuin oikeus hyvityssakkoon.
Asia pitää korjata muuttamalla työehtosopimuslainsäädäntöä, ei venyttämällä turvaamistoimia koskevien säännösten tulkintaa yli sanamuodon.
HS:n jutun toinen kirjoittaja toimittaja Petri Sajari on minulle ilmoittanut, että hänellä ei ole mitään käsitystä Bruunin ja Jokelan taustoista, eikä myöskään käräjätuomarin taustasta. Tiedeyhteisön edustajina Sajari kertoo uskoneensa sanottujen professoreiden vastanneen kysymyksiini parhaan kykynsä mukaan tieteen objektiivisuusvaatimuksen mukaisesti erittäin nopeassa aikataulussa.
Blogistin painottama kuulemisperiaateen merkitys ei perustu objektiiviseen arviointiin.
Esimerkkinä tästä löytyy tuore blogistin kirjoitus, jossa blogisti painotti vahvasti kuulemisen merkitystä, vaikka se ei olisi lain mukaan edes tarpeellista.
Tosiasiassa ammattiliittoja olisi voinut kuulla suhteellisen pikaisella aikataululla.
Prof. emeritus on nyt väärässä. Pelkästään työtuomioistuimen toimivaltaan kuuluvan hyvityssakon toimeenpanoon ei voida antaa määräystä, jolla koko laiton lakko on lopetettava.
Työnantajan olisi tullut hakea kieltokannetta laittoman lakon lopettamiseksi ja siihen väliaikaistoimena uhkasakkoa. Olisiko tällainen kieltokanne mahdollinen ja käräjäoikeuden toimivaltaan kuuluva on kiistan alaista?
Hyvityssakkovaateen turvaamiseksi annettu a 400.000 euron ja yhteensä miljoonaluokkaa oleva uhkasakko on tietenkin hyvityssakkovaateen määrä (29500) huomioon ottaen ylisuuri ja siten lain vastainen.
Mielenkiintoista nähdä, mihin työnantajan avaus laittomien lakkojen lopettamiseksi johtaa ylemmissä oikeusasteissa. Työntekijäpuolen on ehdottomasti katsottava tämä KKO:ta myöten.
Kuten sanottu, Prota/työntekijöitä on nyt tänään kuultu ja käräjäoikeuden päätös lienee tulossa viimeistään huomenna. Kuulemisperiaatetta ei siis ole tapauksessa rikottu.
Minulle henkilökohtaisesti olisi kyllä riittänyt vaikka esim. 25 000 euron suuruisen uhkasakon asettaminen, mutta olisiko sillä lakkoa saatu keskeytetyksi, epäilen.
Finnairin hakemus vastaa asiallisesti kieltokannetta, ja sitä paitsi OK 7:3:n mukainen väliaikainen turvaamistoimenpide voidaan antaa käräjäoikeudessa jo ennen kuin sanotunlainen kieltokanne on tullut edes vireille! Tämä on jäänyt anonyymiltä huomaamatta.
Mene ja tiedä, vaikka Finnair nostaisikin käräjäoikeudessa ko. kieltokanteen!
Kappas vaan, innokkaat verikoirat, vanhat tuomarit ovat puolustelemassa kollegansa touhuja.
Virka ja sen suoma valta käy päähän kuin kusi.
Totta kai joku pikkutappi tekee mitä vaan että pääsee kerrankin otsikoihin ja kävelemään ammattiliittojen yli. Käräjätuomarin narsistiseen vallanhimoon tämä kuuluu luonnostaan.
Pikkutappi pääse pätemään ja harmi että työntekijät pelästyivät. Olisivat vaan pistäneet hanat kiinni muutamaksi kuukaudeksi niin olisi blogistikin joutunut vähentämään raskasta hiilijalanjälkeään.
Virolainen turvautuu sanamagiaan puhuessaan laittomasta lakosta. Kyseessä ei ole kriminalisointi tai tietynlaisten työtaistelutoimenpiteiden suoranainen kielto, vaan hyvityssakko on oikeastaan sopimussakko, josta voidaan työehtosopimuksessa sopia myös toisin (TEhtoL 7 ja 9 §).
Ja kuten moni kommentoija on jo korostanutkin, työtuomioistuin ei voi velvoittaa ketään poistamaan työehtosopimuksen vastaista asiaintilaa, vaan hyvityssakkoon tuomitsemista ainoastaan voidaan "toistaa, kunnes työehtosopimuksen vastainen asiaintila on poistettu" (7.2 §). Tarkoitus on siis pikemminkin luoda "hinta" sopimuksesta johtuvien velvollisuuksien laiminlyönnille, ei kieltää lain nojalla tiettyä menettelyä. Finnairin oikeus ei siis todellakaan ulotu hyvityssakkoa kauemmaksi. Jos hyvityssakko tuntuu liian pieneltä, olisi varmaan pitänyt sopia suuremmasta, eikö?
Heh, heh!
Tuollainen käsitys hyvityssakon "todellisesta luonteesta" ja naurettava mielipide siitä, että hyvityssakkoon tuomitsemista voidaan työtuomioistuimessa toistaa vaikka miten pitkään laittomien lakkojen tapauksessa, sopii tietenkin erinomaisen hyvin vasureille ja demareille eli duunariosapuolelle ja niille, jotka haluavat pysäyttää laittomilla lakoillaan lentoliikenteen ja tarvittaessa vaikka koko yhteiskunnan pyörät.
En ole puhunut hyvityssakon "rikosoikeudellisesta luonteesta" mitään, se on anonyymin ikiomaa keksintöä.
Toki yhteiskunnan ja lainsäätäjän tulee huolehtia siitä, ettei tällaista kaikkien elämää haittaavia ilmiöitä kuten juuri laittomia lakkoja pääsisi syntymään, vaan ne voitaisiin jo etukäteen ehkäistä tehokkaasti tuntuvilla hyvitys- tai sopimussakoilla. Siksi laissa määrättyä hyvityssakon enimmäismäärää tulisi korottaa rutkasti eli ainakin kymmenkertaiseksi nykyisestä naurettavasta summasta.
Jollei työtuomioistuin voi nykyisen lain puitteissa puuttua laittomiin lakkoihin tehokkaasti, niin silloin pitää toki voida turvautua käytettävissä oleviin keinoihin eli juuri OK 7 luvussa säädettyihin turvaamistoimiin. Ei tätä ole missään laissa kielletty ko. tapauksessa käyttämästä.
Se että ketään ei voida viime kädessä pakottaa työhön, pohjautuu poikeusjärjestelmällemme ominaiseen orjuuden kieltoon. Tätä äärioikeistolaiset eivät halua muistaa.
Tästä periaatteesta kuitenkin johtuu se että laitontakaan lakkoa ei voida lopettaa pakottamalla ihmiset työhön. Oikeusjärjestyksemme on siksi tyytynyt tuohon 'sopimussakko'-tasoiseen uhkaan. Koska kyseessä on kahden perusoikeuden, omaisuudensuojan ja vapauden orjuudesta, välinen kompromissi.
Orjuuden kiellosta johtuu että yhteiskunnan pyöriä ei voida pitää pyömimässä pakolla, vaan ne joita orjuus uhkaa, mikäli kokevat ehdot liian raskaiksi, voivat lakkoilla ja saavat pysyä lakossaan. Tätä on vanhassakin oikeuskirjallisuudessa käsitelty knopin 'ei voida antaa reserviläisten valikoivaa kutsuntaa kertausharjoituksiin niin että lakkolainen avainryhmä laitetaan omiin siviilin työtehtäviinsä' kautta.
Jos työnantajapuolen kehitys ja asettamat ehdot menee työntekijäpuolen kannalta niin raskaiksi että mieluummin maksavat hyvityssakkoja, silloin työnantajapuolen on syytä omalta puoleltaan muokata ehtoja ja oloja sellaisiksi että työhönpaluu on lakkoa siedettävämpää. Tarkoitus on löytää tasapaino.
Äärioikeistolaisten toiveet että työntekijöiden joukkovoima voitaisiin kaikissa tilanteissa murtaa pakottamalla takaisin töihin uhkasakkoja tai muita väkivaltakoneiston keinoja käyttäen, on kohtuuton, sillä se pohjimmiltaan on orjuuden kiellon vastainen.
Työn orjat sorron yöstä nouskaa,
maan ääriin kuuluu kutsumus
Nyt ryskyin murtuu pakko valta,
tää on viime ponnistus.
Pohja vanhan järjestyksen horjuu.
Orjajoukko taistohon!
Alas lyökää koko vanha maailma
ja valta teidän silloin on
Tää on viimeinen taisto,
rintamaamme yhtykää
niin huomispäivänä kansat
on veljet keskenään.
Ei muuta johtajaa, ei luojaa
kuin kansa kaikkivaltias.
Se yhteisonnen säätää, suojaa,
se on turva tarmokas.
Eestä leivän, hengen, kunniamme
yössä sorron, turmion
kukin painakaamme palkeitamme,
kun käymme työhön, taistohon.
Tää on viimeinen taisto,
rintamaamme yhtykää
niin huomispäivänä kansat
on veljet keskenään.
Jne, plääp, blääp läää!
KKO 2000:94:
Suomen Merimies-Unioni r.y. oli toimeenpannut saarron, jonka kohteena oli virolainen kauppa-alus. Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla saarron kieltämiselle turvaamistoimena ei ollut oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n mukaisia edellytyksiä.
Po. tapauksessa KKO:n ratkaisu perustui siihen, että saartoa on oikeuskäytännössä pidetty hyväksyttävänä ja työtaistelutoimenpiteenä.
Finnairin tapauksessa sitä vastoin työnantaja katsoo ja perustaa turvaamistoimivaatimuksensa siihen, että ko. teknisten lakko on laiton.
Vuoden 2000 tapauksessa KKO on pitänyt selvänä, että käräjäoikeudella on asiallinen toimivalta sanotunlaisissa asioissa.
Niin, KKO 2000:94 ei kuitenkaan sano että käräjäoikeuden toimivalta ulottuisi määräämään työhönpaluun.
Prejudikaatteja kirjoitetaan usein suppeiksi, koska (a) jutun osapuolet ja väitteet eivät joko oikeuta, mahdollista tai ainakaan välttämöitä laajempaa kannanottoa, ja (b) liepeidenkin ratkomisella voi olla unintended consequences joita ei ole kunnolla argumentoitu.
Minäkin kirjoitan mieluummin joskus suppeita prejudikaatteja. Siis rajattuja siihen kysymykseen mitä jutussa ratkotaan, välttäen kaikenmoista 'dictaa'.
KKOn ratkaisua voi ihan hyvin lukea niinkin että siinä jutussa riitti todeta että saarto on hyväksyttävä.
Jos saarto olisi ollut laiton, KKO omien sanamuotojensa sisältä olisi voinut ihan hyvin päätyä sanomaan että siitäkin huolimatta turvaamistoiimella voitiin asettaa turvattavaksi vain hyvityssakon määrä... Tätähän KKOn v2000 sanamuoto ei poissulje.
Vuoden 2000 tapauksessa (KKO 2000:94) KKO piti selvänä, että "varustamon oikeudenvastaiseksi väittämän vastapuolen menettelyn (saarron) kieltäminen turvaamistoimenpiteenä on sinänsä OK 7:3:n nojalla mahdollista." Ratkaisussa KKO asetti kuitenkin hieman yllättäen korkeahkon näyttökynnyksen hakijan väittämän oikeuden todennäköisyydelle.
Olisivatkohan ko. kahden demokraatisen "professorin" lausunnot tilaustyötä... ja täten olleet "varastettavissa" jo ennen koko tapahtumaa? Nim. L.H.Hoppu
Vuoden 2000 tapauksessa turvaamistoimen tehostamiseksi vaadittiin v. 1998 2 000 000 mk:n uhkasakkoa.
J.V: "Siksi laissa määrättyä hyvityssakon enimmäismäärää tulisi korottaa rutkasti eli ainakin kymmenkertaiseksi nykyisestä naurettavasta summasta."
Laissa ei määrätä mitään enimmäissakkoa, vaan sopimusosapuolet voivat aivan hyvin sopia vaikka kuinka korkeasta hyvityssakosta. Virolainen ilmeisesti haluaa, että valtio astuu työehtosopimusosapuolien tontille sanelemaan sopimussakkojen määriä? Ei siinä mitään, voihan se niinkin tehdä.
Kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistö esitti tammikuussa 2012, että laittomien lakkojen kitkeminen on yhteiskuntarauhan vaatimus, ja että laittomista lakoista pitäisi sakottaa nykyistä rajummin.
Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT ja Ammattiliitto Pro arvostelivat lausuntoa. Ne esittivät, että mikäli työnantaja ei pidä kiinni sopimuksista tai lainsäädännöstä, on työntekijöiden ainoa painostuskeino usein (laiton) lakko.
Nytkin näyttää selvältä, että Finnairin teknisten lakko on laiton, mutta siihen vain "mennään."
Sitten huudetaan kurkku suorana vaikka ketä ja mitä apuun, jos työantaja puolestaan esittää tuomioistuimelle vaatimuksen, jossa pyydetään vahvistamaan, että lakko on laiton ja kieltämään se!
Laittoman lakon johdosta työantajalla ei siis saisi SAK:n mukaan minkäänlaisia oikeussuojakeinoja, joilla laittomaan lakkoon voitaisiin puuttua. Tämä olisi SAK:n mielestä puuttumista ammattiliittojen ammattiliittojen "perustuslaillisiin oikeuksiin".
Nauttiiko laiton lakko siis perustuslain suojaa ja pitääkö sitä vain sietää? Tästä Finnairin tapauksessakin on pohjimmltaan kysymys.
Finnairin teknisten lakko, jonka Ammattiliitto Pro ja lakkokenraali Antti Rinne ovat panneet spontaanisi pystyyn, on ilmiselvästi laiton.
Lakosta ei ole jätetty asianmukaista ilmoitusta vastapuolelle ja valtakunnansovittelijalle vähintään kahta viikkoa ennen työtaistelun alkamista.
SAK ja työministeri Ihalainen hyväksyvät laittomat lakot ja uhkaavat oikeuden tuomaria rangaistuksilla ja vaikka millä toimenpiteillä. Tuomariparka on vain toiminut lain mukaisesti.
Tuossa KKO:n prejudikaatissa 2000:94 saarti ei liittynyt yhdistyksen omaan työehtosopimukseen vaan vastapuolen ja kolmannnen osapuolen sopimukseen, joten siitä si kyllä voi vetää tähän tapaukseen johtopäätöksiä. Oli miten oli, mutta missään tapauksessa asia ei ollut niin kiireellinen, että turvaamistoimesta olisi voitu päättää vastapuolta kuulematta. Vastapuolen kuulemiseen ei varmaankaan olisi mennyt minta päivää. Luulenpa että työntekijäliitto olisi ollut valmis antamana vastauksen hyvinkin nopeasti. Lisäksi tuo uhkasakon suuruun kummastuttaa. Koko systeemiltä menee pohja, jos uhkasakko on suurempi kuin pääasiassa määrättävä seuraamus. SItä paitsi on otettava huomioon, että työntekijäliitolla ei ole edes tarvettta nostaa mitään pääasiaa vireille, sehän on saanut jo välikaisella turvaamistoimella mitä halusi.
Niin, lain mukaanhan sen pääasian voi laittaa vireille vasta turvaamistoimipäätöksen jälkeen, eikä minulla ole tietoa, mitä yhtiö aikoo tässä suhteessa tehdä. Siis turvaamistointa voi hakea, vaikka pääasiaa koskevaa kanne tai vaatimus ei olisi vielä vireillä.
Kuuleminen ei olisi kestänyt "montaa päivää." Jos ja kun lentoja olisi jouduttu peruuttamaan lakon jatkuessa yhä enemmän ja enemmän, olisi yhtiölle aiheutunut tuntuvia vahinkoja. Ja koko ajan olisi vain tumput suorina" jouduttu odottelemaan, miten kauan työntekijän vitkuttelu vastineen antamisessa voi kestää!
Viimeksi kun Finnairin työntekijät lakkoilivat yhtiölle aiheutui laittomasta lakosta yhteensä 6 miljoonan euron suuruiset tappiot. Tiettäkö anonyymi, paljonko työtuomioistuin tuomitsi työntekijäpuolen maksamaan laittomasta lakosta hyvityssakkoa yhtiölle?
Vastaus: 11 000 euroa.
Laissa on hyvitykselle maksimi. Kun yleinen tuomiosituin asettaa monikymmnekertaisia seuraamuksia, yksinkertainenkin ihiminen ymmärtää, että jotain on vialla. Hyvitys on tarkoitettu seuraamukseksi ja jos on lainsäätäjän päättämä. Jos se on liian pieni, lakia voidaan muuttaa. Mutta nyt tuomioistuin on asettunut lainsäätäjäksi. Blogistin kannanotto ei ole oikeustieteellinen vaan puhtaasti poliittinen.
Hyvityssakko laittomasta työrauhan rikkomisesta maksetaan vastapuolen liitolle, ei siis lakosta kärsivälle yritykselle. Tämä perustuu siihen, että kyseessä on sopimusrikkomus. Työehtosopimusten ja työrauhan valvonta kuuluvat lain mukaan työehtosopimuksen tehneille liitoille. Työnantajalitto voi kuitenkin kanavoida hyvityssakon ao. vahinkoa kärsineelle yritykselle.
Anonyymi kirjoitti:
"Laissa on hyvitykselle maksimi. Kun yleinen tuomiosituin asettaa monikymmnekertaisia seuraamuksia, yksinkertainenkin ihiminen ymmärtää, että jotain on vialla. Hyvitys on tarkoitettu seuraamukseksi ja jos on lainsäätäjän päättämä. Jos se on liian pieni, lakia voidaan muuttaa. Mutta nyt tuomioistuin on asettunut lainsäätäjäksi. Blogistin kannanotto ei ole oikeustieteellinen vaan puhtaasti poliittinen".
Anonyymi on aatoksineen "metsässä ja luulen, että hänen kannanottonsa on puhtaasti poliittinen eikä lainkan juridinen.
Kuten olen jo ainakin 3-4 kertaa tässä blogissa todennut, uhkasakko on aivan eri asia kuin hyvityssakko, jonka työtuomioistuin määrää laittomasta lakosta.
Monet kirjoittajat (blogisti mukaan lukien) eivät ole havainneet, että ratkaisussa 2000:94 oli kyse saarrosta. Senhän laillisuuden tutkiminen tai seuraamusten määrääminen ei missään tapauksessa kuulu työtuomioistuimelle vaan yleiselle tuomioistuimelle. Blogisti pitää laittomien lakkojen seuraamuksia liian pieninä. Jos tämä on ongelma, ensisijaisesti se kuuluu työehtosopimuksen osapuolten ratkaistavaksi. Kysehän on sopimussakosta.
SAK vetoaa ratkaisuun KKO 1999:53 http://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/sak-karajaoikeuden-turvaamistoimipaatos-on-vaara
Ratkaisussa KKO 1999:53 selostettu tapaus on kyllä niin erilainen Finnairin tapaukseen verrattuna, ettei siitä voida saada johtoa tapauksen ratkaisemiseksi.
Työoikeuden emeritusprofessori, Kari-Pekka Tiitinen joka esiintyy usein Yle Uutisten pysyvänä asiantuntijana, jutteli klo 20.30 uutisissa "pakkokeinoista." OK 7:3:ssä mainittu turvaamistoimenpide ei kuitenkaan ole mikään pakkokeino.
Tiitinen horisi myös jotain "purun hakemisesta KKO:lta." Nyt ollaan kuitenkin vasta käräjäoikeusvaiheessa eikä tuomionpurun hakeminen siis tule kysymykseen.
Tiitinen vaikutti kuitenkin olevan nyt selvin päin, mikä oli positiivista.
Kiusaamista eli tarkemmin sanottuna kiusaamisväitteitä esiintyy nyt tiheään ammattiyhdistysliikkeessä, kuten esim. ATK:ssa.
Voisivatko myös Finnairin tekniset ja Antti Rinteen Pro tehdä rikosilmoituksen siitä, että Finnair ja käräjätuomari kiusaavat sitä uhkasakkopäätöksellään?
Kiusaavat niin, etteivät duunarit voi jatkaa ilmiselvää laitonta lakkoaan.
Mikä on sellainen oikeusvaltio, jossa demokraattisilla vaaleilla valitsemattomat pienet kuppikunnat voivat ilman mitään konkreettista ja tuntuvaa seuraamusta aiheuttaa lakia tieten tahtoen rikkomalla kymmenien tai satojen miljoonien eurojen omaisuusvahingon?
Jo oli aikakin saattaa tämäkin asia lailliselle kannalle ja asettaa lainrikkojille edes jokin pidäke, joka estää heitä tekemästä aivan mitä tahansa taloudellisien etujen kiristämiseksi.
Erittäin hyvä ja ansiokas kirjoitus blogistilta.
Yksi havainto, eräänlainen tirkistysluukku asiaan: laiton lakko (so. luvaton poissaolo työstä) oikeuttaa päättämään työsuhteen - laillisesti.
Kuinkahan kauan työntekijät sietäisivät laitonta palkan maksamattomuutta?
Yt: Duunari S.Z.
Kun professori kirjoittaa kommenteissaan vasureista, demareista ja duunareista herää epäilys että poliittisella mielipiteellä tai yhteiskuntaluokalla olisi merkitystä oikeudessa. Pitäisikö oikeussaleissa ruveta kyselemään poliittista kantaa asianosaisilta vai mitä professori tarkoittaa?
Jos on voimassa oleva työehtosopimus niin silloin tehdään töitä ko. sopimusehdoilla.
Jos ei halua tehdä toitä nykyisen työnantajan palveluksessa, niin silloin voi äänestää jaloillaan.
Eihän tämän niin hirveän vaikeata pitäisi olla.
Näyttää kuitenkin siltä, ettei mitään joukkoirtisanoutumisia ole tiedossa. Ihme!
Voiko turvaamistoimia saada käräjiltä TYÖNANTAJAA vastaan? Jos vaikka ta. palkkaa lakonmurtajia, turvaamistoimella sen voisi keskeyttää heti. Työläisetkin menettävät paljon rahaa, jos lakko murretaan väärin keinoin ja siihen ei puututa.
Kyllä anonyymin kommentti lakon todellisesta luonteesta työehtosopimuksen määräyksen rikkomisena on ihan relevantti.
Suomessahan työrauhavelvoite seuraa ainoastaan työehtosopimuksesta, sen määräyksestä, jossa kielletään työehtosopimukseen kohdistuvat toimenpiteet.
Pitäisikö esimerkiksi metalliliitolla olla mahdollisuus hakea turvaamistoimea Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla työskenteleviä yrityksiä vastaan väitetyistä työehtosopimusrikkomuksista. Sulkisiko käräjäoikeus Olkiluodon ydinvoimalatyömaan, kunnes asiat ovat lopullisesti selvitetty?
No eivät tietenkään sulje, vaikka rikkomukset työsuojelutarkastuksessa jo näytetty. Kuten metalliliiton pj. Riku Aalto osuvasti totesi:
"Näin toimii suomalainen oikeus. Kun työnantaja soittaa tuomarille, niin neljässä tunnissa syntyy päätös miljoonien eurojen uhkasakosta, jos työväki yrittää puolustaa omia etujaan. Olkiluodossa ulkomaiset työnantajat eivät maksa työehtosopimusten mukaista palkkaa, työaikamääräyksiä rikotaan räikeästi, työntekijöiden järjestäytymisoikeutta sen paremmin kuin yksityisyyden suojaa ei kunnioiteta. Mitä tekevät viranomaiset, mitä oikeuslaitos? Nostavat vuosia jatkuneen epäkohtien edessä kädet pystyyn. Mitään ei voida muka tehdä."
Aallon kommentti juontaa juurensa Länsi-Suomen syyttäjänviraston päätökseen, joka lopetti esitutkinnan selvästä näytöstä huolimatta, koska tulisi kuulemma niin kalliiksi ja hankalaksi selvitellä näitä asioita.
Laitonta palkan maksamattomuutta tapahtuu suomessa jatkuvasti. Siitähän Olkiluodossakin on kyse. Sille on nyt annettu nimeksi alipalkkaus. Parempi nimi olisi laiton palkkavarkaus.
Monelta anonyymiltä on jäänyt huomaamatta, ettei lakko tässä tapauksessa kohdistunut työsopimukseen, vaan yksinomaan Finnairia kohtaan mielenosoituksena sen vuoksi, että yhtiö aikoo ulkoistaa huoltoaan ulkomaille. Kysymys on tavallaan sopimusrikkomuksesta, jonka rikkomisesta aiheutuneista vahingoista kyse. Olen samaa mieltä professorin kanssa, että asia kuuluu käräjäoikeuteen, eikä siinä ole laittomuuksiin syyllistytty. Koko yhteiskunnan pohja murenisi, jollei olisi mahdollisuutta puolustaa laillisia oikeuksia esim.tässä tapauksessa pienen avainryhmän laittomaan toimintaan, josta voi syntyä kymmenien miljoonien vahingot sekä suuret vaikeudet matkustaville.
J.V. "Nauttiiko laiton lakko siis perustuslain suojaa ja pitääkö sitä vain sietää? Tästä Finnairin tapauksessakin on pohjimmltaan kysymys. "
Tästä ei pohjimmiltaan ole kysymys. Täällä on jo monella suulla todettu, että laiton lakko pitää pystyä tehokkaasti estämään. Oleellinen kysymys kuitenkin on, onko käräjäoikeuden yhden tuomarin kokoonpano oikea instanssi ratkaisemaan, onko lakko laillinen vai laiton.
Nyt käsillä olevassa Finnairin tapauksessakin voitaisiin kenties menestyksekkäästikin vedota siihen, ettei lakko kohdistu mihinkään työehtosopimuksen määräykseen eikä työehtosopimukseen myöskään kokonaisuudessaan.
Julkisuudessa on esitetty, että lakolla on vastustettu työnantajan menettelyä YT-neuvotteluissa. Tällöinhän lakko olisi laiton. Toki lopulta saatetaan hyvinkin todeta, että lakko on kohdistunut työehtosopimuksen määräykseen, jonka mukaan työnantaja ottaa ja erottaa työntekijät. Lakon kieltäminen kuitenkin vie työtaisteluoikeudelta pohjan ja mielestäni ollaan vaarallisilla vesillä, jos käräjäoikeus yhden tuomarin kokoonpanossa summaarisessa menettelyssä voi ratkaista, onko lakko laillinen vai laiton.
Miten laittoman lakon estäminen vie työtaisteluoikeudelta pohjan? Eikö aivan samalla tavalla vaikkapa pahoinpitelyn kriminalisoiminen vie henkilökohtaiselta vapaudelta pohjan, kun se kieltää lyömästä ketään? Selittäisikö joku?
"Miten laittoman lakon estäminen vie työtaisteluoikeudelta pohjan? Eikö aivan samalla tavalla vaikkapa pahoinpitelyn kriminalisoiminen vie henkilökohtaiselta vapaudelta pohjan, kun se kieltää lyömästä ketään? Selittäisikö joku? "
Ongelmana onkin se, että samalla saatetaan estää täysin laillisia lakkoja. Sinäkö osaat sanoa, onko tämä Finnairia koskeva lakko laiton? Tai onko käräjätuomarin asia päättää se summaarisessa menettelyssä?
Tuota pahoinpitelyesimerkkiäsi voisi jatkaa niin, että laitetaan kaksi ihmistä vankilaan, koska jompi kumpi todennäköisesti on pahoinpitelijä ja eristämisellä saadaan estettyä uudet vahingot. Sillä ei niinkään ole väliä että samalla myös syyttömän vapaus viedään. Onhan pahoinpitely laiton.
"Julkisuudessa on esitetty, että lakolla on vastustettu työnantajan menettelyä YT-neuvotteluissa. Tällöinhän lakko olisi laiton."
Tarkoitus toki oli sanoa, että tällöinhän lakko olisi laillinen. Toisin kuin jatkuvasti esitetään, työtaistelu voi olla laillinen myös työrauhan aikana. Ainoastaan työehtosopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimet ovat laittomia työrauhan aikana, työsuhteisilla siis.
Mielenkiintoisempi kuin KKO 2000:94 on ns tulospalkkiojutun 2010:93 kpl:en 14-21 perustelut, joista voi päätellä, että "laitonkin" lakko voi nauttia tiettyä järjestymisvapauden suojaa.
Eikö työtuomioistuin, joka kuitenkin on ainoa laillinen tuomioistuin ratkomaan työehtosopimusriitoja, olisi kuitenkin ollut ainoa toimivaltainen tuomioistuin työtuomioistuimesta annetun lain 38 § perusteella?
Lähetä kommentti