1. Yksityistä pysäköinninvalvontaa on harjoitettu pääkaupunkiseudulla 6-7 vuoden ajan. Se on otettu käyttöön myös joissakin muissa kaupungeissa. Valvonta perustuu yksityisoikeudelliseen sopimukseen, jonka ehdot ja sopimusrikkomuksen seurauksen autoilija etukäteen hyväksyy.
2. Valvontamaksu ei ole sakko tai pysäköintivirhemaksuun rinnastettava julkisoikeudellinen maksu eikä maksun vaatimisessa ole kyse julkisen vallan käyttämisestä. Kysymys on joustavasta reaalisopimuksesta, jollaisia ihmiset tekevät päivittäin ja joiden varassa matkustaminen, kaupankäynti ja palvelut paljolti toimivat. Yksityinen pysäköinninvalvonta ja valvontamaksun määrääminen, oikeastaan vaatiminen, on todettu korkeimman oikeuden ennakkopäätöksellä (KKO 2010:23) lailliseksi; korkein oikeus oli mainitusta kysymyksestä yksimielinen. Ennakkopäätöksessä kiteytettyjä oikeusohjeita noudatetaan alempien tuomioistuinten lainkäytössä, kuten esimerkiksi Helsingin käräjäoikeuden syyskuussa 2012 antamasta tuomiosta ilmenee; ks. siitä blogikirjoitusta numero 630/28.8.2012.
3. Villien parkkifirmojen kitkemiseksi pois ja valvonnan selkiinnyttämiseksi alalle on toivottu lainsäädäntöä. Edellinen hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen yksityisestä pysäköinninvalvonnasta (HE 223/2010 vp). Lakiesitys kaatui kuitenkin juuri ennen kevään 2011 eduskuntavaaleja perustuslakivaliokunnan loppuruuhkassa antamaan kielteiseen lausuntoon (PeVL 57/2010). Siinä katsottiin, ettei laki ollut säädettävissä sellaisenaan eli lakiesityksen mukaisesti tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Perustuslakivaliokunta edellytti, että lakiesitykseen tehtäisiin tiettyjä muutoksia, jotta se voitaisiin hyväksyä. Tämä ei kuitenkaan ollut maalisvaalien 2011 alla mahdollista, joten lakiesitys raukesi.
4. Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa (22.6.2011) luvattiin, että yksityisestä pysäköinninvalvonnasta säädetään laki. Lakiesitystä yksityisestä pysäköinninvalvonnasta ei ole kuitenkaan annettu. Sen sijaan hallitus antoi eduskunnalle viime vuoden syyskuussa lakiesityksen (HE 79/2012 vp), jossa ehdotetaan muutettavaksi pysäköinninvalvonnasta annettua lakia ja säädettäväksi laki pysäköinninvalvontaluvasta ja valvonta-avustajista. Lakiesitys ei sisällä säännöksiä yksityisten parkkifirmojen nykyisin harjoittamasta valvonnasta, vaan esitys koskee ainoastaan julkista eli poliisin ja kunnan pysäköinninvalvontaa avustavaa toimintaa. Tavoitteena on, että kunta ja poliisi voisivat valvoa myös yksityisillä alueilla tapahtuvaa pysäköintiä. Olen kommentoinut lakiesitystä jo sen valmisteluvaiheessa (ks. blogikirjoitus numero 516/2.12.2011) ja todennut, että esitys on monilta osin "susi" - anteeksi vaan, kaikki oikeat sudet! Lakiesityksessä on vähät välitetty siitä, tulisiko julkinen valvonta myös käytännössä toimimaan ja miten yksityisillä alueilla tapahtuvalle pysäköinnille käytännössä tapahtuisi. Kiinteistönomistajat pelkäävät, että pysäköinti jäisi vaille asianmukaista valvontaa ja riistäytyisi käsistä.
5. Mikä on lakiesityksen suhde nykyisin harjoitettavaan yksityiseen pysäköinninvalvontaan? Tätä kysymystä on lakiesityksessä kierrelty ja kaarreltu kuin kissa kuumaa puuroa. Lakiesitykseen ei sisälly ainoatkaan pykälää, jossa yksityinen pysäköinninvalvonta nimenomaisesti kiellettäisiin, ei rangaistuksen uhalla tai muillakaan keinoilla. Lakiesityksen perusteluissa tosin annetaan ikään kuin kautta rantain ja muutaman rivin mittaisella toteamuksella ymmärtää, että esityksen tavoitteena on sulkea pois yksityisten muunlainen toiminta pysäköinninvalvonnassa.
6. Esityksen punaisena lankana ja ideologisena tavoitteena on selvästikin yksityisten parkkifirmojen toiminnan alasajaminen ja lakkauttaminen. Luvan saaneet parkkifirmat ja yksityishenkilöt voisivat jatkossa toimia vain kunnan ja poliisin pikkuapulaisina (valvonta-apulaisina). Pysäköintimaksut menisivät kokonaan valtiolle tai kunnalle. Avustajille "mahdollisesti" maksettavasta korvauksesta avustajan tulisi sopia kunnan tai poliisin kanssa, todetaan lakiesityksessä lyhyesti. Parkkifirmat ovat jo ilmoittaneet, etteivät ne hyväksy esitystä eivätkä aio lähteä kunnan tai poliisin avustajiksi.
7. Viime syyskuussa annetussa lakiesityksessä sanotaan, että lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.3. 2013. Esityksessä on toisaalta arvioitu, että lait voisivat tulla voimaan aikaisintaan neljän kuukauden kuluttua niiden hyväksymisestä ja vahvistamisesta. Nyt ollaan kohta jo huhtikuussa, mutta lakiesityksen käsittely eduskunnassa on edelleen kesken ja koko asia levällään kuin kuuluisat Jokisen eväät konsanaan.
8. Mistä tämä johtuu? Katsotaanpa hieman, mitä eduskunnassa on tämän lakipaketin tiimoilta tähän mennessä oikein tapahtunut. Se selviää pääpiirteittäin tästä.
9. Lakiesityksen käsittely tuntuu etevän eduskunnassa kovin verkkaisesti ja lakiesityksessä kaavailtua paljon hitaammassa tahdissa. Asia tupsahti eduskuntaan jo 7.9. viime vuonna ja lähetekeskustelu pidettiin heti seuraavana päivänä. Lakiesitys lähetettiin mietinnön laatimista varten lakivaliokuntaan sekä lausunnon antamisen tarkoituksessa perustuslakivaliokuntaan ja hallintovaliokuntaan.
10. Mainitut kolme valiokuntaa ovat toki kuulleet lakiesityksen johdosta lukuisia asiantuntijoita. Merkille pantavaa on, että valiokunnissa on kuultu samoja valtiosääntöoppineita ja perusoikeusfundamentalisteja, joiden lausuntojen pohjalta ja mukaisesti perustuslakivaliokunta maaliskuussa 2011 torppasi asiallisen ja hyvän lakiesityksen yksityisestä pysäköinninvalvonnasta.
11. Perustuslakivaliokunnan torppaus perustui sanottujen asiantuntijoiden (Olli Mäenpää, Veli-Pekka Viljanen, Kaarlo Tuori, Tuomas Ojanen, Mikael Koillinen) ajatukseen, jonka mukaan yksityisessä pysäköinninvalvonnassa ja valvontamaksussa olisi muka kysymys julkisen vallan käytöstä ja vieläpä merkittävän julkisen vallan käytöstä. Nyt tähän yksityistä pysäköinninvalvontaa kiihkeästi vastustavien oikeusoppineiden joukkoon on saatu mukaan vielä Itä-Suomen professori Matti Tolvanen sekä siviilioikeuden professori Juha Karhu. Tolvanen tunnetaan valtakunnan ehkä kaikkein kiivaimpana yksityisen pysäköinninvalvonnan vastustajana (" en minä toki halua ketään yllyttää, mutta minä en kyllä ainakaan maksaisi valvontamaksua"). Karhu puolestaan on tullut tunnetuksi radikaaleista varallisuusoikeudellisista opeistaan, joille on tunnusomaista perusoikeuskeskeisyys. Juha Karhun opit eivät kuitenkaan vakuuttaneet muita siviilioikeuden oppineita.
12. Hallintovaliokunta antoi lakiesityksestä lausuntonsa 23.11.2012 eli normaaliajassa (HaVL 18/2012 vp). Lausunto on luonteeltaan lähinnä teknisluontoinen. Lakivaliokunta odottaa mietintöään varten perustuslakivaliokunnan lausuntoa, mutta juuri viimeksi mainittuun valiokuntaan lakiesitys näyttää jumiutuneen. Syytä tähän ei ole kovin vaikea arvata. Keskeinen kysymys on se, onko lakiesityksen, oikeusministerin ja koko hallituksen tarkoituksena ollut todella "sosialisoida" nykyinen yksityinen pysäköinninvalvonta, vai saavatko yksityiset pysäköintifirmat jatkaa myös vastaisuudessa toimintaansa. Kuten edellisessä blogijutussa (numero 712) totesin, lakiesityksen laatijoiden ja esitystä kannattavien asiantuntijoiden tavoitteena näyttäisi olevan näppärä (lue: ruma) kaappaus, jolla yksityisten yritysten harjoittama laillinen elinkeino lakkautettaisiin. Valtio ja kunnat haluavat rynnätä markkinoille ja kaapata (sosialisoida) yksityisen pysäköinninvalvonnan haltuunsa ja koota siitä kertyvät maksut itselleen.
13. Muodollisesti hallituksen lakiesitys ei itse asiassa edes koske yksityistä pysäköinninvalvontaa, vaan kuten jo ehdotettujen lakien nimistäkin ilmenee, julkista pysäköinninvalvontaa avustavaa valvontaa, johon yksityisten toivotaan osallistuvan avustajina. Mutta toisin kuin lainvalmistelijat, oikeusministeri ja ehkä koko hallitus, joka tosin ei liene asiaan mitenkään syvällisesti perehtynyt, kenties kuvittelevat, yksityistä pysäköinninvalvontaa ei voida kieltää ja lopettaa yksinomaan lakiesitykseen perusteluihin sisältyvällä parilla lyhyellä toteamuksella. Perusteluilla säätäminen ei ole mahdollista, sillä ainoastaan kirjoitetun lain pykälillä on lainkäytössä sitova vaikutus. Nykyisin laillisena elinkeinona harjoitetun yksityisen pysäköinninvalvonnan lakkauttaminen vaatisi lakiin nimenomaisia säännöksiä ja lain hyväksymistä perustuslain säätämisjärjestyksessä.
14. Lakiesityksen kohtalo on siis perustuslakivaliokunnan käsissä. Asia näyttää polttelevan valiokuntaa, sillä lakiesityksen käsittelyä on siirretty monta kertaa. Lakiesitys tuli valiokuntaan 13.9.2012, minkä jälkeen asiantuntijoita on kuultu useissa kokouksissa. Professori Olli Mäenpäätä, jota myös hallintovaliokunta ja lakivaliokunta ovat kuulleet, on kuultu perustuslakivaliokunnassa kaksi kertaa; Mäenpäätä on siis kuultu eduskunnassa tämän asian tiimoilta jo neljä eri kertaa ja hän on antanut valiokunnille neljä kirjallista lausuntoa. Aikamoista lobbausta pysäköintifirmojen alasajamisen ja päänmenon puolesta, mutta tästä huolimatta Olli ei näytä saaneen porukkaa täysin vakuuttuneeksi kannastaan.
15. Eduskunnan eri valiokunnissa kuultavina olleiden ihmis- ja perusoikeusoppineiden tai -fundamentalistien vastavoimaksi ja yksityisen pysäköinninvalvonnan eräänlaiseksi pelastavaksi enkeliksi näyttäisi nousevan korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo. Perustuslakivaliokunta sai asiantuntijakuulemisensa valmiiksi jo 19.10.2012, mutta sitten valiokuntaan saapui Pauliine Koskelon kirjallinen lausunto, minkä jälkeen asian käsittelyä ja asiantuntijoiden kuulemista päätettiin jatkaa. Tätä jatkokäsittelyä on kestänyt nyt jo viitisen kuukautta.
16. Perustuslakivaliokunta palasi asian pariin uudelleen vasta 12.3.2013, jolloin valiokunnassa luultavasti käytiin kaksinkamppailu (otatus) Pauliine Koskelon ja Olli Mäenpään välillä. Tämän jälkeen valiokunta totesi - jälleen kerran - asiantuntijakuulemisen päättyneeksi, minka jälkeen asiassa siirryttiin "jatkettuun valmistavaan keskusteluun". Mutta heti tämän jälkeen eli jo mainitussa 12.3. pidetyssä kokouksessa valiokunta totesi, että asian käsittely keskeytetään! Tämän jälkeen asiassa ei ole tapahtunut eikä myöskään näytä tapahtuvankaan aivan heti mitään, sillä asiaa ei ole otettu valiokunnassa uudelleen esille eikä sitä tulla tekemään vielä huhtikuun ensimmäisellä viikollakaan.
17. Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo otti viime syksynä, sen jälkeen kun hallituksen lakiesitys 79/2012 vp oli jo annettu eduskunnalle, VTV:n forumissa puhuessaan muun ohella kantaa myös pysäköinninvalvontaa koskevan lainsäädännön valmisteluun; katso tästä blogia numero 644/8.10.2012 (kohdat 12-14). Koskelo ihmetteli aiheellisesti, onko hallituksen, oikeusministeriön ja oikeusministerin tarkoituksena todella ollut, että ehdotetulla lainsäädännöllä kiellettäisiin parkkiyhtiöiden harjoittama sopimukseen perustuva valvonta ja valvontamaksujen vaatiminen sopimusrikkomusten perusteella. Tästä asiasta ei sisälly lakiesitykseen säännöstä. Koskelon mukaan "sellaisen normin kirjoittaminen esitykseen olisi pakottanut miettimään, voiko sen kirjoittaa ja millä perusteella". Kysymys kulminoituu tuttuun kiistaan siitä, onko valvontamaksussa kysymys perustuslain 124 §:ssä tarkoitetusta merkittävän julkisen vallan käyttämisestä.
18. Presidentti Koskelo epäili, että mainittu yksityistä pysäköinninvalvontaa koskeva ydinkysymys on pyritty tarkoituksellisesti väistämään ja jättämään avoimeksi. Koskelon mukaan merkit viittaavat siihen, että kyseinen ratkaisu on tehty virkamiestasolla, eli sitä ei olisi tehnyt oikeusministeri. Virkamiesmoraali olisi Koskelon mukaan edellyttänyt, että lakiesityksen valmistellut virkakunta olisi kertonut kakistelematta päättäjille, mitä lakiesitys po. suhteessa merkitsee ja mihin se käytännössä johtaa. Näin ei tehty, vaan nämä ydinkysymykset on jätetty lakiesityksessä täysin avoimiksi ja kertomatta ilmeisesti siinä hurskaassa toivossa, että eduskunnan perustuslakivaliokunta hoksaisi asian ja puuttuisi siihen tavalla tai toisella.
19. Koskelon kuulemisen johdosta perustuslakivaliokunta joutuu nyt vakavasti pohtimaan, mitä asiassa pitäisi tehdä. Nähtäväksi jää, mitä asiassa tapahtuu. Kaatuuko myös uusi lakiesitys siksi, että asia vaatisi perustuslainsäätämisjärjestyksen? Toivokaamme, että Ben Zyskowiczinkin korostama "arkijärki" vihdoin voittaisi, sillä eihän yksityisessä pysäköinninvalvonnassa toki ole kysymys minkäänlaisesta julkisen vallan käytöstä, "väärät profeetat" joutuisivat häpeään ja korkeimman oikeuden presidentti saisi valiokunnan jäsenten päät kääntymään. Tämä ei ole helppo tehtävä, kun tietää, millaisia vanhoja jukuripää-juristeja, jotka ovat kyllä aiemminkin olleet asiantuntijoiden vietävissä, ja toisaalta aivan untuvikkoja kansanedustajia valiokunnassa nykyisin istuu.
.
52 kommenttia:
En oikein ymmärrä sitä miksi tuo julkiseen kuljetusvälineeseen nouseminen rinnastetaan reaalisopimukseen. Ajatus siitä, että astuessaan julkiseen kulkuneuvoon sitoutuisi matkustaja maksamaan matkalipun on varsin ontuva. Voihan olla niinkin, ettei matkustajalla ole vähäisintäkään aikomusta maksaa maksua. Hän on jo siis nimenomaisesti päättänyt olla sitoutumatta tähän kuvitteelliseen reaalisopimukseen. Tämähän on juuri se syy miksi joukkoliikenteen tarkastusmaksusta on säädetty lailla. Matkustajan ja joukkoliikenteen harjoittajan välillä ei lähtökohtaisesti ole mitään sopimusta.
Samahan pätee myös parkkeeraamiseen. Vaikka kuljettaja näkisikin kiinteistön haltijan sopimusluonnoksen (liikennemerkkiä muistuttavassa ulkoasussaan) saattaa hän nimenomaisesti päättää kieltäytyä sopimuksesta. Tätä tahtoaan korostaakseen saattaisi hän jopa kirjoittaa lapun ikkunaansa, jossa hän expressis verbis tuo ilmi tahtonsa olla sitoutumatta mihinkään sopimukseen. Tällöin lienee pahimmillekin valvontamaksuaktivisteille selvää, ettei mitään sopimusta ole käsillä.
Sopimus mikä sopimus! Toki on lähdettävä siitä, että käyttäessään palveluja ihminen on vilpittömässä mielessä. Jollei ole ja narahtaa sopimuksen rikkomisesta, joutuu kantamaan ao. seuraukset. Tämä on hyvin yksinkertaista, mutta joskus on toki näitä anonyymin kaltaisia sekoilijoita, joilla on omia omituisia "teorioita" asiasta.
Kaikissa muissa pohjoismaissa on käytössä yksityisten pysäköintifirmojen harjoittama sopimusperusteinen valvonta. Siellä kukaan ei ole keksinyt eli vetänyt hatusta väitettä, että parkkifirmat käyttäisivät "merkittävää julkista valtaa". Mutta muissa pohjoismaissa ei olekaan näitä vänkäreitä eli "vääriä profeettoja", kummia teorioita esittäviä oikeustieteilijöitä.
Ihmetteln tätä maailman menoa. Pysäköinninvalvonnan yksityistämiseen suhtaudutaan täysin toisin näissä linjauksissa kuin poliisvalvonnan yksityistämiseen. Valtio ei halua säästö- ja tuottavuusohjelmia toteuttaessaan rahoittaa poliisia. Siitä seuraa poliisien määrän vähentäminen ja yhteiskunnan välttämättömän turvallisuuden tuottamisen yksityistäminen. Yksityinen turvapalveluala kasvaa ja varmaankin siirtyy veroparatiisivetoiseksi jos se ei sitä ole. Kun mielipiteenilmaiseminenkin ja siis tavallaan kansalaiskeskustelu ei ole rahan puutteessa valtiovallan turvaamaa, niin Jyväskylän ja kotkan tapauksissa poliisin ajatuksen mukaisesti mielipiteen ilmaisija joutuisi turvaamaan mielipiteenvapautensa ostamalla yksityisiä turvapalveluja. Toivottavasti tämä käytäntö kohtelee tasapuolisesti kaikkia poliittisia suuntauksia tulevaisuudessa.
Pysäköinninvalvonnassa näytetään edettävän toiseen suuntaan. Pysäköinti on tainnut tulla tärkeämmäksi kuin yleinen henkilöturvallisuus. Vai onko niin, että valtio sysää tämän asian kunnille ja saattaa kysymyksen pois valtiolta kokonaan.
Ps. Jos poliisin määrä haluttaisiin lisätä, niin kunnallistaminen voisi toimia siinäkin :)
Mikä itseisarvo yksityinen pysäköinninvalvonta on?
Eikö kysymys olekaan ajoneuvojen pysäköinnistä, ja sen järjestämisestä sekä autoilijaa, että kiinteistönomistajaa tyydyttävällä tavalla?
Jos pysäköinninvalvonta on niin hyvä bisness, korjattakoon sillä sitten mieluummin rempallaan olevaa kuntataloutta, sen sijaan että sen suhteen tehdään samat virheet, kuin autojen katsastustoiminnan yksityistämisessä.
Asian juridisesta puolesta olen täsmälleen samaa mieltä kuin ensimmäiseksi kommentoinut anonyymi.
Yksityinen pysäköinninvalvonta on syntynyt siksi, ettei julkinen valvonta eli poliisin ja kuntien harjoittama valvonta ole kertakaikkiaan toiminut yksityisillä alueilla. Nyt yksityinen valvonta toimii, mutta se aiotaan lopettaa. Takana on väärien profeettojen eli näiden entisten stallareiden markkinoima ideologia ja kiihotus, joka perustuu yksityisen omistusoikeuden ja yrittäjänvapauden vastustamiseen ja kateuteen.
tiedoksi:
http://www.oikeus.fi/61623.htm
Ystävä valitti, että heidän taloyhtiönsä pyykkituvassa kuivataan viereisen taloyhtiön asukkaiden pyykkejä, koska viimeksimainitun yhtiön pyykkitupa/ kuivaushuone on remontissa.
Pyykkituvan oveen on nyt laitettu lappu,jossa mainitaan selkeästi että myös viereisen taloyhtiön asukkaat, jotka kuivaavat pyykkejä mainitussa pyykkituvassa, joutuvat pudottamaan pyykkituvan rahalippaaseen viisikymmentä senttiä / kuivauskerta, ja mikäli todetaan ettei määrää ole pudotettu, on toimivan taloyhtiön asukkailla oikeus siirtää pyykit syrjään ja asettaa omat, kuivaamista vaativat pyykkinsä tilalle.
Heräsikin nyt kysymys, että käyttääkö pyykkien syrjään siirtäjä julkista valtaa ja jos käyttää niin onko se merkittävää julkisen vallan käyttöä.
Varmaankin joku valtiosääntöoikeutta tunteva voisi hiukan valaista asiaa.
En ymmärrä näiden muutamien anonyymien ajatuksia sopimuksen syntymättömyydestä. Yksityisen alueen ajotiellä on kyltillä ilmoitettu, että hyväksyt sopimuksen ajamalla alueelle. Samoin ostamalla matkalipun hyväksyt kuljetusehdot. Kyllä auton kuljettajan täytyy käsittää, ettei yksityisen alueen käyttäminen ole luvallista ilman maksun suorittamista kun se varsinkin on nimenomaan ilmoitettu hänelle. Onko tosiaan julkisella pysäköinninvalvonnalla ollut oikeus valvoa myös yksityisiä alueita kuten kirjoittajat antavat ymmärtää? No ei tietenkään. Kyllä valvonnan ulottaminen niille alueille ja yksityisen valvonnan kieltäminen merkitsisi suurta puuttumista yksityiseen omistusoikeuteen (joka tosin on jo nykyään monella tavalla rajoitettu). Tämän vuoksi tällaisen lain säätämisen olisi tapahduttava perustuslain säätämisjärjestyksessä. Mikäli näin tehtäisiin, voidaan kysyä mikä olisi tavoite ja hyöty yhteiskunnalle. Kärjistetysti voitaisiin kysyä, että perustetaanko siis pysäköinninvalvojien armeija ja kohta saataisiin niin paljon tuloja, että kunnallisveroa voitaisiin alentaa?
http://www.oikeus.fi/61623.htm
Nyt siis ei edes KHO:n Pekka Vihervuoren entisen kotikaupungin eli Hämeenlinnan hallinto-oikeus noudata KHO:n päätöstä!
Mitä blogisti on siitä mieltä, että korkea tuomari (Koskelo) pyrkii vaikuttamaan lainsäädännön sisältöön?
Minusta yksityinen pysäköinninvalvonta on tarpeellinen asia, mutta sen pitäsi olla lailla säädeltyä toimintaa eikä nykyistä villiä länttä.
Keskeisin kysymys on tietysti tuo perustuslain 124§, eli onko parkkisakkojen jakelu merkittävää julkisen vallan käyttöä vai eikö ole. Minusta ei ole, mutta lain käsittelyhän tyssäsi juuri vastakkaiseen näkemykseen.
Pyrkiikö "korkea tuomari" vaikuttamaan lainsäädännön sisältöön?
Perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntoja lakiehdotusten perustuslainmukaisuudesta ja siitä, voidaanko lakiesitys käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä vai edellyttäisikö se perustuslain säätämisjärjestystä. Lakiehdotusten yksityiskohtaiseen sisältöön perustuslakivaliokunta ei suoranaisesti puutu.
Kun lainsäätäjä itse on pyytänyt korkealta tuomarilta asiantuntijalausuntoa, ei estettä lausunnon antamiseen ole. Tuomareiden kuuleminen asiantuntijoina eduskunnan valiokunnissa perustuu vakiintuneeseen käytäntöön.
Anonyymi kirjoitti:
"En oikein ymmärrä sitä miksi tuo julkiseen kuljetusvälineeseen nouseminen rinnastetaan reaalisopimukseen. Ajatus siitä, että astuessaan julkiseen kulkuneuvoon sitoutuisi matkustaja maksamaan matkalipun on varsin ontuva. Voihan olla niinkin, ettei matkustajalla ole vähäisintäkään aikomusta maksaa maksua. Hän on jo siis nimenomaisesti päättänyt olla sitoutumatta tähän kuvitteelliseen reaalisopimukseen."
Näin asiaa voidaan kyllä teoreettisesti tarkastella, mutta kuljetusyhtiön ei onneksi tarvitse välittää moisesta piittaamattomuudesta reaalisopimuksen syntymistä kohtaan. Näin siksi, että tällaiseltakin matkustajalta voidaan ryhtyä perimään sopimuksen mukaista maksua. Jos matkustaja vetoaisi siihen, että hänpä julisti (kenelle?) olevansa maksuhaluton, hän olisi joka tapauksessa velvollinen suorittamaan kuljetusyhtiölle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut maksun perimisestä. Matkustaja on syyllistynyt deliktiin, jonka on vieläpä itse tunnustanut. Tällaiselle oiekudenvastaiselle käyttäytymiselle ei tietenkään annettaisi oikeussuojaa. Lisäksi hänet voitaisiin tuomita luvattomasta käytöstä rangaistukseen myöhemmin.
Sama pätee myös pysäköintiin yksityiselle alueelle. Jos reaalisopimusta ei syntyisi syystä, että pysäköijä julistautuu lainrikkojaksi, vaikka pysäköijä käytöksellään kuitenkin osoittaa noudattavansa pysäköinnin ehtoja, hän on vastuussa siten aiheuttamistaan kustannuksista kiinteistön haltijalle. Rikosoikeudellinen vastuu hallinnan loukkaamisesta tulisi vielä erikseen.
Anonyymi jatkaa:
"Tämähän on juuri se syy miksi joukkoliikenteen tarkastusmaksusta on säädetty lailla. Matkustajan ja joukkoliikenteen harjoittajan välillä ei lähtökohtaisesti ole mitään sopimusta."
Joukkoliikenteen tarkastusmaksusta ei ole säädetty siksi, että sopimusta ei ole matkustajan liikenteenharjottajan välille syntynyt, vaan siksi, että on haluttu yhdenmukainen menettelytapa, jolla tällaiset vapaamatkustajat saadaa vastuuseen sopimuksen rikkomisesta. Jos reaalisopimusta ei syntyisi, liikenteenharjoittaja ei olisi myöskään vastuussa matkustajista millään tavalla. Tätä anonyymi ei varmaankaan ole huomannut.
Blogikirjoituksessa tai eduskunnassassa parhaillaan käsiteltävänä olevassa lakiesityksessä ei ole lainkaan kyse joidenkin anonyymien jatkuvasti kommenteissaan jankuttamasta "ongelmasta", syntyykö pysäköinnissä sopimus, millainen sopimus syntyy, millä perusteella jne. Tuosta "problematiikasta" on turha kirjoitella, koska tässä suhteessa ei ole olemassa mitään todellista ongelmaa. Kysymys on ratkaistu KKO:n ennakkopäätöksellä 2010:23.
Eipä olisi ensimmäinen kerta, kun KKO:n päätöstä on vaikea järkisyin perustella. Tästäkin kysymyksestä voi perustellusti olla toista mieltä. Sitä on blogistin vaikea tunnustaa.
Tässä jutussa ei kuitenkaan käsitellä KKO:n ratkaisua, vaan eduskunnassa vireillä olevaa lakiesitystä. Piste.
Blogista on jäänyt pois päivän uutinen eli se, että Matti Nykänen alkaa Harri Ollin henkilökohtaiseksi valmentajaksi. Kuulemma Ollin vaatima ehto yhteistyölle on ollut, ettei viinaa juoda kilpailukauden aikana ainakaan yksin.
Tuo on toki aina blogissa maininnanarvoinen uutinen! Nyt mestarismiehet ovat siis yhdessä matkalla kohtia Shotsia, Nykänen koehyppääjänä ja Olli mitalisuosikkina. Henkilökohtainen ongelmakaan ei siis pääse yllättämään yksin ollessa...
Kuka sitä haluaisi pysäköinnistä maksaa ja miten vastenmielistä on maksaa virhemaksuja. Yksinkertainen ratkaisu alueelle, jossa on tarkoitus pysäköidä autoja, voidaa estää pääsy helposti ja yksinkertaisesti aitaamalla alue ja laittaa portti, joka avautuu, jos pysäköintialueelle haluaa kulkuneuvonsä viedä, kun poistuu ajoneuvoineen alueelta tulee maksaa pysäköinnistä ja portti on auki vapauteen. ilman poliisi tai parkkiyrityksen valvojan erityistä lupaa.
Suomi on taas maailman vähiten korruptoitunut maan . Syyttävä sormi kohti syyttäjiä. Tarvitaan vähän oma-aloitteisuutta,
Sanooko Karhukin lausunnossaan että menettelyssä käytetään julkista valtaa?? Yleensä Karhu näkee muita paremmin metsän puilta.
Juha Karhua on kuultu lakivaliokunnassa. Kun asian käsittely on kesken, eivät lausunnot ole vielä julkisia. Yleensä karhut ovat kai metsässä...
Onhan niitä citykarhujakin.
Joo, mutta citykarhut ei näe metsää eivätkä puita, ne ei löntystellessään huomaa edes yksityisille parkkipaikoille asetettuja suurikokoisia tauluja, joissa pysäköinnin ehdot on kerrottu. Sitten kun ne jää kiinni, ne murisee vaan, että en mä mitään voinu nähdä.
Näin Saulin nimipäivänä sitä tulee pohtineeksi kaikenlaisia triviaaleja asioita kuten esimerkiksi sitä, että onkohan istuva presidenttimme lunastanut jo vuosi sitten antamansa lupauksen toimittaa kopio opinnäytetyöstään Turun yliopiston oikeustieteelliseen tiedekunnan arkistoon? Nimipäiväterkut vaan sinne Mäntyniemeen!
Minusta olisi parasta ulkoistaa parkkivalvonta ja muut valvonnat Helkkareille (Helvetin Enkeleille) eli noudattaa H. Hautalan valitsemaa yrityskulttuuria.
Joo, joissakin maissa pohditaan jopa vankialaitoksen yksityistämistä, mutta Suomessa ex-stallarit kiivailevat ja vaativat hyvin toimivan yksityisen parkkivalvonnan sosialisointia - perustuslain nimissä! Ja perustuslakivaliokunnan lammasmaiset jäsenet ovat määkimiskuorossa aktiivisesti mukana!
Kun minkään muun asian sosialisointi ei ole Suomessa onnistunut, niin täytyyhän sitä nyt, saatuna soikoon, sentään jotakin eli edes yksityiset parkkialueet ja niiden valvonta saada julkisen vallan hanskaan!
El Greco väitti Hesarin mukaan tänään, että neuvokset pois välimiestehtävistä ja tuomarit eduskunnan valiokunnista.
Niin ja kuten blogisti jo kauan sitten opetti Ruotsin ylin oikeusaste on blogistin kanssa samaa mieltä reaalisopimuksista ja sielä on samansisältöinen sopimusoikeus kuin Suomessa.
Greco on oikeassa, muta samaahan se on aina ennenkin sanonut, mutta Suomesssa ei olle vain korvia Grecon puheille juuri lotkautettu. Päin vastoin KKO ja Koskelo ovat puolustautuneet kovasti sitä, että oikeusneuvokset saisivat jatkaa edelleen välimiehinä!
Ideaalitilanne olisi myös se, etteivät tuomarit osallistuisi lainvalmisteluun eikä heitä kuultaisi eduskunnassa asiantuntijoina käsiteltäessä hallituksen lakiesityksiä.
Mutta kuka silloin puhuisi järkeä perustuslakivaliokunnalle pysäköinninvalvonta-asiassa, jos Koskeloa ei olisi kuultu siellä asiantuntijana?
Pekka Hallberg oli virassa ollesssaan oikea "komiteahai", joka itse asiassa kirjoitti pitkälti nykyisen perustuslain, erityisesti sen 21 §:n, jossa hallinto ja lainkäyttö onkin sotkettu omituisesti keskenään tavalla, jota ei muiden maiden perustuslaissa tapaa.
Tuomas Ojanen, joka on yksi näitä paljon puhuttuja valtiosääntöoppineita, vaati tänään Hesarissa, että tuomareita ei saisi kuulla eduskunnan valiokunnissa asiantuntijoina.
Ojasen ehdotuksen takana lienee ajatus, että valtiosääntöoppineiden ja perusoikeusfundamentalistien, joiden joukossa on myös Ben Z:n vääriksi profeetoiksi kutsumia tyyppejä, pitäisi saada huseerata täysin vapaasti perustuslakivaliokunnan asiantuntijoina. He ovat "riippumattomia" eli he eivät hyväksy minkään sortin privatisointia ja asettavat aina lausunnoissaan rikoksesta epäillyn aseman etusijalle rikos- ja pakkokeinolakeja uudistettaessa.
Eiköhän myöskin pysäköintialueelta tai hallista maksamatta poistumisen estäminen puomilla ole merkittävää julkisen vallan käyttöä ja näinollen vaatii puomia operoimaan joko poliisin tai kunnallisen virkamiehen.
Niin, puomithan estävät selkeästi perustuslaissa suojattua liikkumisvapautta!
Toiseksi viimeinen anonyymi ei ole näköjään havainnut, että olen kertonut sanotusta Hgin käräjäoikeuden syyskuussa 2012 antamasta autolijan vahvistuskanteen johdosta antamasta tuomiosta blogikirjoituksen kohdassa 2, missä on myös viittaus aiempaan blogijuttuuni.
Tuskinpa ennakkopäätösvalituksella haettu lupa, jos sellaista on edes haettu, irtoaa KKO:sta,sillä onhan KKO ratkaissut po. kysymyksen aiemmin jo kahdesti ennakkopäätöksellään.
Elinkeinot ovat näköjään hieman erilaisessa asemassa.
Turkistarhaus on eläinrääkkäykseen perustuvaa epäeettista liikentoimintaa, mutta siitä huolimatta se nauttii poliittisten päättäjien ja perustuslakivaliokunnan vankkumatonta suosiota ja kannatusta.
Yksityinen pysäköinninvalvonta sen sijaan on poliitikkojen ja perustuslakivaliokunnan hampaissa, vaikka valvonnan avulla kerrostalojen ja liikekeskusten parkkiparkoilla aiemmin riehunut villi ja häiriötä tuottanut pysäköinti on saatu kuriin ja hyvään järjestykseen.
Ei Grecon paperista löydy miitään mainintaa tuomareiden kuulemisesta valiokunnissa. Tarkoittiko vaatimuksen nyt esittänyt Ojanen, että talonsa piikkiin tuomaria saa kuulla, mutta ei yksityisenä asiantuntijana? Näin tuo oli lehteen präntätty. Tämäkin kyllä estää mahdollisimman laajan asiantuntemuksen käytön ja ylläpitää ummehtunutta suppeaa asiantuntijajoukkoa. Entä jos tuomari olisi sellaisen alan huippuasiantuntija, joka ei ollenkaan kuulu hänen tuomioistuimelleen?
Tämä Ojanen on puhdaslinjainen perusoikeusoppinut, siis -fundamentalisti, joka haluaa kieltää tuomareilta ja tuomioistuimilta kaikenlaisen lainkäytön ulkopuolelle ulottuvan vaikuttamismahdollisuuden.
Jos vaatimus oli pelkästään Ojasen esittämä eikä löydy Grecon raportista, on kyllä vahva syy epäillä lehden toimituksen ammattitaitoa. Niin keskeisnä ponttina se raporttia uutisoitaessa esitettiin.
Johan tälle lakiehdotusten määrälle nauraa naurismaan aidatkin. Miten yksityisalueen valvonta ylipäätään kuulua ilman maanomistajan sopimusta virkavallalle? Käsittääkseni asian pitäisi olla itsestään selvyys jotta omiostaja voi tehdä sopimuksen haluamansa osapuolen kanssa, joka on todettavissa aidoksi yrittäjäksi tai yritykseksi.
Taitaa vain olla niin että valtiolle yritetään saadan kaikin keinoin lisätuloja jopa sosialisoimalla yksityiomaisuuden valvonta ja siitä saadut maksusuoritukset. Eipä taida olla valvonta-apulaisilla poliisille tarjolla.
Voiko meidän oikeusoppineissakin olla sosialisointia hamuavia yksilöitä? Pahalta näyttää. Blogisti ja KKO:n Koskelo ovat oikeassa yksityisomaisuuden valvontaan liittyen. Voitanee jossain määrin verrata tilannetta yksityisiin vartiointiliikkeisiin. Nekinhän valvovat yksityistä omaisuutta ja varmasti myös laskuttavat vartiointityöstään. Kysymys on siis sopimusasiasta (kirjallinen sopimus).
Yksityisen pysäköinninvalvonnan vertaaminen turkistahaukseen on paikallaan vasta sitten, kun on olemassa kunnallisia turkistarhoja.
Nuo perusoikeusfundamentalistit kyllä lukevat perustuslakiakin valikoivasti. Lukee siellä 99 §:ssä ninkin, että ylimmät tuomioistuimet voivat tehdä valtioneuvostolle esityksiä lainsäädäntötoimeen ryhtymisestä. Tosin sellainen ryhtyminen on syytä pitää kohtuullisen suppeissa rajoissa, mutta kuitenkin.
Arvon blogisti pitää näemmä KKO:n ratkaisuja pyhinä - ainaki jos ne noudattavat samaa tulkintaa kuin blogisti.
No tämä vain sivuhuomautus. Kyseessä on todella tärkeä tulkintakysymys siitä, millainen toiminta voi olla julkisen vallan ja merkittävän julkisen vallan käyttöä. Omassa työssäni törmään jatkuvasti käytännön ongelmiin, joita fundamentaaliset pewrusoikeustulkinnat aiheuttavat. Mm. ne bis in idem ja fair trial yhdistettynä perustuslain 124 §:n tulkintaan ovat sellainen soppa, jossa järkevät käytännöt joudutaan syrjäyttämään kalliin ja monesti lähinnä absurdin toimintatavan tieltä. Se tuntuu vaan olevan se hinta, joka maksetaan perustuslaillisista oikeuksista ja velvollisuuksista.
Tässä asiassa yksityisoikeus ja hallinto-oikeus ovat konfliktissa, ja omasta mielestäni on lopulta poliittinen päätös, millä tulkinnalla mennään.
KKO:n ratkaisu ei ole pyhä, mutta perusteltu. Mitään todellista konfliktia sopimusoikeuden ja hallinto-oikeuden tai valtiosääntöoikeuden välillä ei tapauksessa ole, siitä on vain haluttu tehdä konflikti.
Jyrki Virolainen sanoi ...
"Kysymys on joustavasta reaalisopimuksesta, jollaisia ihmiset tekevät päivittäin ja joiden varassa matkustaminen, kaupankäynti ja palvelut paljolti toimivat. Yksityinen pysäköinninvalvonta ja valvontamaksun määrääminen, oikeastaan vaatiminen, on todettu korkeimman oikeuden ennakkopäätöksellä (KKO 2010:23) lailliseksi; korkein oikeus oli mainitusta kysymyksestä yksimielinen."
Virolainen toistaa jatkuvasti väärää infoaan siitä, että KKO olisi mainitusta kysymyksestä ollut yksimielinen. KKO EI ollut yksimielinen, vaan vähemmistön kaksi jäsentä olivat hyvin perustellusti eri mieltä. Vähemmistön kannan kyseiseltä kohdin olen kahdesti aikaisemmin tänne yrittänyt referoida, mutta sensuuriinhan se on juuttunut. Minkähän toden kolmas kerta sanonee? Katsotaanpa.
Oikeusneuvos Rautio:
"... Kysymys on ollut tavanomaisesta piha-alueesta, jonne kuka tahansa saa ehtoja noudattaen pysäköidä maksutta. Taulujen mukaan sopimus ehtojen noudattamisesta syntyi alueelle pysäköimällä. Sopimus on käsittänyt lähinnä sen, että pysäköintikiellon rikkoja on sitoutunut kiellon vastaisen käyttäytymisen seuraamuksiin. Pysäköijän kannalta se, että hän =>kieltoa rikkomalla sitoutuisi sopimukseen menettelynsä seuraamuksista<=, on ollut odottamatonta ja yllätyksellistä. Ei ole muutoinkaan perusteltua, että tällaisessa tapauksessa sitoutuminen kiellon rikkomisen seuraamuksiin voitaisiin perustaa yksinomaan hiljaiseen hyväksymiseen, vaan sopimuksen syntymiselle on asetettava edellä mainitut sopimuksentekotietoisuutta koskevat erityiset vaatimukset.
Edellä esitetyin perustein katson, ettei ParkComin ja Mika S:n välille ole syntynyt sopimusta pelkästään Mika S:n tosiasiallisen käyttäytymisen kautta eli auton pysäköimisellä ehtojen vastaisesti kiinteistöyhtiön piha-alueelle. Näillä perusteilla pysytän hovioikeuden tuomion lopputuloksen."
Oikeusneuvos Aarnio oli samaa mieltä.
Anonyymi puhuu "mainitusta kysymyksestä". Minä taas olen puhunut viitaussa kohdassa kahdesta eri kysymyksestä.
Siltä osin kuin KKO:n päätöksessä on katsottu, että "yksityinen pysäköinninvalvonta ja valvontamaksun vaatiminen" on laillista toimintaa, eikä valvonnassa ole kyse julkisen vallan käytöstä, KKO on ollut yksimielinen; näin olen anonyymin vittaamassa kohdassa todennut.
Siltä osin taas, oliko ko. yksittäisessä tapauksessa sopimuksen katsottava syntyneen, KKO oli erimielinen äänin 3-2; en ole muuta väittänyt. Olen vain todennut, että yleensä vastaavanlaiset reaalisopimukset ovat hyväksyttyjä ja laillisia ja ihmiset tekevät niitä joka päivä esim. matkustamisessa.
Tästä yleisestä havainnosta ja reaalisopimuksista myös KKO:n jäsenet ovat toki olleet yksimielisiä. Sen sijaan Rautio ja Aarnio ovat katsoneet, että po. konkreettisessa yksityistapauksessa sopimukseen sitoutuminen ja valvontamaksu olisi (muka) tullut autoilijalle yllätyksenä.
KKO:n vähemmistön kanta on lievästi sanoen yllättävä - anonyymin kärjekkäistä väitteistä puhumattakaan. Nuo kaksi jäsentä toteavat toisaalta, että pysäköintialueelle oli asetettu taulut, joista sopimuksen ehdot ja siis myös valvonamaksu ja sen suuruus ilmenivät. Toisaalta ko. jäsenet väittävät, että asia eli se, että sopimus syntyi pysäköimällä ja sopimuksen rikkomisesta seurasi valvontamaksu, olisi ollut "odottamatonta" ja tullut autoilijalle yllätyksenä.
Tätä ristiriitaa on syytä todella ihmetellä, koska ylivoimaisesti useimmat ihmiset ja autoilijat ovat helposti käsittäneet ja hyväksyneet, että sopimus syntyy ja sen rikkomisesta seuraa sanktio eli valvontamaksu. Onko siis ko. autoilijan järjenjuoksussa ja ymmärryksessä kenties ollut vakavia puutteita, vain mistä hänen "yllätyksensä" on oikein johtunut?
KKO:n vähemmistö myötäilee parkkiaktivistien väitteitä sanomalla, että "ei ole muutenkaan perusteltua, että tällaisessa tapauksessa sitoutuminen kiellon rikkomisen seuraamuuksiin voitaisiin perustaa yksinomaan hiljaiseen hyväksymiseen". Tätä lausumaa vähemmmistö ei ole perustellut mitenkään. Miksi se muka ei olisi perusteltua? Pidetäänhän myös muissa pohjoismaissakin hiljaista hyväksymistä ko. pysäköintilanteissa riittävänä.
Mutta kuten sanottu, blogissa samoin kuin eduskunnassa nyt esillä olevassa asiassa ei ole lainkaan kysymys anonyymin jankuttamasta sopimuksen pätevyydestä tai syntymisestä, vaan yksinomaan siitä, onko valvontamaksussa kyse julkisen vallan käytöstä vai ei. Kommenteissa ei siis kannata jankuttaa sopimuksen pätevyydestä.
Ratkaisussa KKO 2010:23 todetaan mm. seuraavaa;
- ParkCom lausui Mika S:ää vastaan ajamassaan kanteessa, että ParkCom oli tekemänsä sopimuksen perusteella oikeutettu valvomaan pysäköintiehtojen noudattamista Jakomäentie 6:n alueella sekä perimään pysäköintiehtoja rikkoneelta ajoneuvon kuljettajalta 40 euron määräisen yksityisoikeudellisen valvontamaksun. Kysymyksessä oleva henkilöauto oli ollut pysäköitynä osoitteessa Jakomäentie 6 f sijaitsevan rakennuksen D portaan eteen 9.8., 14.8., 24.8., 7.9., 4.10., 29.10., 13.11., 26.11. ja 6.12.2006. Mainittuina päivinä auton tuulilasiin oli kiinnitetty "yksityisoikeudellinen valvontamaksu" -lomake, johon oli liittynyt tilisiirtolomake 40 euron määräisen valvontamaksun maksamisesta 14 päivän kuluessa. Syyksi valvontamaksun veloittamiseen lomakkeisiin oli merkitty "Pysäköinti muualle kuin sallitulle alueelle".
Jep! Mika S. oli saanut siis kaikkiaan yhdeksän (9) valvontamaksuvaatimusta, mutta aina vaan hän pysäköi autonsa väärin. Silti KKO:n vähemmistö katsoi, että pysäköinnin maksullisuus oli ollut odottamatonta ja tullut Mikalle yllätyksenä!
Melkoista kovapäisyyttä Mikalta ja melkoista Mikaa ymmärtävää "vastaantuloa" KKO:n kahdelta tyypiltä!
Minä odotan innolla sitä aikaa kun yksityiset pysäköinninvalvonta firmat saavat kiistattoman lainvoiman. Suomessa kun on riittävästi työttömiä työvoimana valmiina pysäkköinninvalvontaankin. Ylinopeusvalvontakin voitaisiin antaa työttömien valvottavaksi.
Suomessa vallitsee hirmuinen kateus menestyviä yrityksiä ja yrittäjiä kohtaan. Tämä nähdään juuri nyt hallituksen osinkoverouudistuksen kohdalla. Uudistuksen tavoitteena on saada lisää investointeja ja lisää työtä ja työpaikkoja. Tästä persut, kepu, vasurit ja demarit eivät ole lainkaan kiinnostuneita vaan kaikki huutavat kurkku suoran ja silmät ulos päästä pullistuneina kiihtyneenä: tämä suosii rikkaita, tämä pitää muuttaa!
Sopii hyvin pääsiäisen "sanomaa". Poliitikkojen ja rahvaan mylvintä muistuttaa suuresti väkijoukkoa, joka vaati "ristiinnaulitse, ristiinnaulitse"!!
Pilatuksen kysyessä, kumman te haluatte vapautettavan, kansa mölisi ja vaati Barabbaan irtipäästämistä ja vääräuskoisen Jeesuksen ristiinnaulitsemista.
Nyt osinkoveropäätöksen suivaannuttamat ihmispolot ja heidän agitaattorinsa vaativat "rikkaiden" tuomitsemista vaikka juuri nämä voisivat pelastaa rahvaan ja tarjota heille töitä investointien toteuduttua.
Pontius Pilatus pesi aikoinaan kätensä: Syytön ole minä tämän miehen vereen.
Paavi Franciscus pesee sen sijaan jalkoja. Ei omiaan, vaan nuorisovankien käpäliä, joukossa myös kaksi naista, toinen nistä muslimi.
Vähän turhan hätäisesti riennät puolustelemaan Kokoomuksen verolinjauksia. Olihan selvää, että ehdotetulla verouudistuksella on kohtalaisen hämäriä "kannustin"vaikutuksia: http://www.hs.fi/kotimaa/VATT+Osinkouudistuksella+kyseenalaiset+kannustinvaikutukset/a1364780100759
Verouudistus kannustaa sijoittamaan holding-yhtiöiden kautta, kartuttamaan niihin paljon nettovarallisuutta (=investoimaan vähäriskisiin ja paljon pääomaa sitoviin kohteisiin) ja lisäksi uudistus suosii yksityisten osakeyhtiöiden omistajia pörssiyhtiöiden omistajien kustannuksella. Tämä on omiaan vähentämään pörssilistautumishalukkuutta.
Minä en puolustellut "kokoomuksen verolinjauksia" - ne olivat itse asiassa koko hallituksen linjauksia.
Totesin vain, että kaikki puolueet ja puoluejohtajat ovat kyllä "kurkku suorana" ja "pää punaisena" huutamassa ja vaatimassa "lisää työpaikkoja" ja "lisää investointeja" ja syyttämässä hallitustä, kun näissä kohdin ei tapahdu mitään.
Mutta sitten kun jotakin sellaista ehdotetaan ja esitetään, joilla noihin tavoutteisiin voitaisiin päästä, ollaankin samalla tavalla "pää punaisena" ja "kurkku suotana" kiljumassa, että "ei helevetti, tämähän on täysin perseestä ja epäoikeudenmukaista ja suosii rikkaita ja yrittäjiä, eihän tällaista voida hyväksyä"
Niin sitten työttömyys sen kun kasvaa ja investoinnit sen kun vähenevät Suomen maassa.
Tähän linkattuun tapaukseen
http://www.oikeus.fi/61623.htm
nähden, mielestäni on aivan hyvä asia että hallintotuomioistuimet nousevat kapinaan kun KHO on tehnyt pölvästin ennakkopäätöksen. Kyllähän kaikki tiedämme, että KHO ei ole erehtymätön, eikä erehtymätön edes sen vuoksi että on lopullinen.
Tässä kysymyksessä KHO on ollut suorastaan ketku. Ratkoi ennakkopäätökseksi sellaisen jutun jossa partit eivät sen kummemmin prosessanneet tästä kysymyksestä.
Joskus on yhteiskunnalle hyödyksi, että alituomarit ovat riippumattomia. Voivat sitten pysyä riippumattomina jopa korkeimman oikeusasteensa vallasta, kun se tekee pöljyyden.
Monimutkainen aihe... Ja aina tästä riittää spekulointia. Katsotaan mitä asiasta päätetään tulevaisuudesta..
Lähetä kommentti