sunnuntai 7. joulukuuta 2014

898. Veteraanit Linnassa


                           Veteraanin iltahuuto, eli Hannes ja Sofi tanssin pyörteissä

1. Huh, huh! Jokavuotiset Linnan juhlat ovat jälleen kerran, onneksi, taakse jäänytttä elämää. Pitihän niitä nytkin katsoa telkkarista. Katsojia oli parhaimmillaan 2,4 miljoonaa.

2. Urho Kekkonen peruutti 1970-luvun alkupuolella Linnan itsenäisyysjuhlat vaimonsa Sylvin kuoleman johdosta. No, jokin häpy sillä Urkillakin sentään oli, sillä olihan se pettänyt Sylviä pressanakin ollessaan monen naisen kanssa. 

3. Presidentti Sauli Niinistön äiti kuoli pari kolme päivää ennen tämänvuotisia Linnan juhlia, mutta tämän takia vastaanottoa ei peruutettu.  Äidin kuolema ei estänyt Saulia ja Jenniä myöskään avaamasta Linnan tanssiasiai valssin tapaisella liikehdinnällään. Kyllä mamma-Niinistö tunsi poikansa ja tiesi, miten hikinen tehtävä Saulia vuonna 2012 pressanvaalit voitettuaan odotti. Äidin kommentti oli pojan vaalivoiton jälkeen paljon puhuva: "Voi poika parka".

4. Presidenttipari oli kutsunut tänä vuonna Linnaan todella paljon sotaveteraaneja, samoin useita kuulemma erilaisessa vapaaehtoistoiminnassa kunnostautuneita suomalaisia. Mukana oli myös paljon ihmisiä, jotka presidenttipari oli tv-selostajien mukaan tavannut vuoden aikana monilla maakuntamatkoillaan ja erilaisissa kissanristiäisissä. 

5. Kättelyurakkansa jälkeen presidenttipari siirtyi tarinoimaan aika pitkäksi aikaa viimeisen elossa olevan Mannerheim-ristin ritarinTuomas Gerdtin (92) ja muiden sotaveteraanien kanssa. Tämä oli uutta, sillä aikaisemmin Linnan juhlissa on ollut tapana, että presidenttipari ja Suomen korkein poliittinen yms. johto ohjataan diplomaattien pöytiin. Muutos on selkeä parannus, sillä ainakin Sauli ja Jenni näyttivät viihtyvän paljon paremmin sotaveteraanien kuin vieraita kieliä lipevästi haastelevien diplomaattien seurassa.

6. Mikäli mediaa on uskominen, niin yksi Linnan suosituimmista ja kuvatuimmista vieraista oli 101-vuotias - kohta eli ensi tammikuussa 102-vuotias - sotaveteraani Hannes Hynönen Mikkelistä. Hän oli tavannut prsidenttiparin kesällä Mikkelissä järjestetyillä sotaveteraanipäivillä. Hynönen hehkutti haastattelussa onnellisena, miten Jenni Haukio oli häntä kätellessään painanut poskensa Hynösen poskea vasten. Hynönen vakuutti, ettei hän pese poskeaan enää koskaan. Toivokamme, että Hannes muistaa, kummalle poskelle Jennin kosketus oli häneen osunut. 

7. Sofi Oksanen, se goottityylinen kirjailijatar, kuvattiin  tanssin pyöretissä Hanneksen kanssa. Sofin mukaan Hannes oli pyytänyt häntä tanssiin, mihin Sofi ilomielin oli suostunut; ks. kuvaa yllä. Eräiden tiedotusvälineiden mukaan Sofi olisi kuitenkin itse  ollut tanssiin lähdettäessä aktiivinen osapuoli.

8. HS:n mukaan Sofi kertoi jutelleensa Hanneksen kanssa mm. ydinvoimasta. Hm. pitääköhän tuo nyt sentään paikkansa? Voimme kaikki kuvitella, miten ko. keskustelu sujui eli mitä Hannes sanoi tanssin aikana Sofille ja Sofi puolestaan Hannekselle. Hannes: "On se helvettiä, että myö tilataan seuraava ydinvoimala Putinilta ja että seuraavien kirjamessujen teermana on Venäjä". Sofi: "Olen samaa mieltä, mutta eiköhän me niille venäläisille vielä näytetä." - Hannes: " Myö näytettiin jo Talvisodassa, että turha niiden ryssien on tänne yrittää". 

9. Mauno ja Tellervo Koivisto eivät jaksaneet lähteä Linnan juhliin, koska Manulla (91) on alkanut askel jo hiukka painaa. Päivällä kirkkoon Koivistot vielä tulivat. Martti ja Eeva Ahtisaari olivat sentään vaivautuneet paikalle - Halosen pariskunnasta nyt puhumattakaan. Marankin kävely näyttää menneen entistä huonommaksi, Eeva joutui hieman jopa taluttelemaan ex-pressaa. 

10. Mitä muuta Linnassa tapahtui? Ehkä lukijoilla on tästä jotain lausuttavaa. Matti Vanhanen jäi yllättäen juhliin saapumatta, vaikka oli toki saanut kutsun ja olisi päässyt astelemaan kättelyvuoroon rahvaan jälkeen pääovesta eli Esplanadin puolelta. I-S:lle Matti selitti, että hän ei voinut tulla paikalle "henkilöhtaisesta syystä". Syynä ei kuitenkaan ole voinut olla suomalaisten miesten yleisin henkilökohtainen syy eli juopottelu, sillä Matti on edelleen raittiusmiehiä. Olisiko syynä ollut kenties välirikko uuden naisystävän kanssa vai mikä sitten?

11. En nähnyt televisiosta myöskään Paavo Väyrystä Linnassa. Keskustan nykyinen puheenjohtaja ja todennäköisesti seuraava pääministeri Juha Sipilä tuli paikalle rouvineen. Juhan ilme oli hyvin totinen eikä hän suonut presidenttiparille kättelyssä edes hymyn häivää eikä jäänyt vatkamaan kättä Saulin kanssa. Ehkä siinä kohtasivat seuraavien presidentinvaalien pääehdokkaat.

12. Paikalla oli myös useita "Kissalan poikia" eli poliisin siniseen univormuun sonnustautuneita poliisijohtajia; Päivi Räsäsen aviomies Niilo kuitenkin saapasteli paikalle, kuten aina ennenkin, papin lipereissä. Poliisiylijohtaja Mikko Paaterolla ja KRP:n päällikkö Robin Lardotilla näytti olevan erityisen hauskaa. He tulivat paikalle ilman vaimojaan ja kävelivät ympäriinsä peräkanaa, Mikko edellä ja Robin perässä. Mikko ei väläytellyt tällä kertaa ainoastaan hieman viekkaan oloista hymyään, vaan naureskeli parissa otoksessa, joissa haasteltiin toki muita vieraita, taustalla suu apposen auki.

13. Ylelle antamassaan hastattelussa Sauli Niinistö korosti suomalaisten keihäsmiesten roolia koko kansankunnan vaikeusten ja hyvinvoinnin kannalta. Tämä oli aika yllättävää, mutta ehkä tässä oli juuri selitys sille, että Niinistö oli kutsunut juhliinsa sotaveteraanien lisäksi myös suuren joukon keihäänheiton veteraaneja. Heistä vain Seppo Räty (maailmanmestari vuodelta 1986) ja Tiina Lillak (vuoden 1983 maailmanmestari) loistivat poissaolollaan.  

14. Naispuolisista keihäsveteraaneista Linnassa näkyivät olleen ainakin Euroopan mestaruuden vuonna 1990 voittanut ja samana vuonna yllättäen - Jari Kurri ei tässä kisassa pärjännyt -  Suomen parhaaksi urheilijaksi valittu Päivi Alafrantti sekä Mikaela Ingberg ja Atlantan 1996 olympiakisojen kultamitalisti Heli Rantanen; he kaikki näyttivät olevan edelleen miehettömiä. Vanhoista miesmestareista olivat mukana Pauli Nevala (kultaa Tokion kisoissa 1964), Jorma Kinnunen viiksineen, Tokion MM-voittaja Kimmo Kinnunen, Soulin olympiavoittaja Tapio Korjus, MM-voittaja 1999 Aki Parviainen ja Euroopan mestari vuosimallia 1974 Hannu Siitonen. Nykyisistä mestareista Linnassa olivat tietenkin Tero Pitkämäki ja Antti Ruuskanen sekä pronssia Helsingin EM-kisoissa 2012 saanut Ari Mannio. Linnaan oli kutsuttu myös paraolympiakisoissa tai MM-kisoissa mitaleja voittaneita keihäänheittäjiä ja muitakin urheilijoita, joista yksi oli Marjaana Väre. Pyörätuolissa paikalle saapui Väinö Kuisma, joka edusti Suomea keihäänheitossa Rooman olympiakisoissa 1960. Väinö on Karjalan poikia, syntynyt Vuoksenrannassa.

15. Presidentti Sauli Niinistö taustoitti TV1:lle Linnassa Suomen upeita perinteitä keihäänheiton arvokisoissa näin: "Keihäänheitto on sitkeän suomalaisen kovaa viskomista. Niinhän Seppo Rätykin heitteli aikoinaan rautakankea talvipimeällä pakkasessa ja tulostahan tuli".  Niinistön mukaan Suomessa eletään vaikeita aikoja, jolloin koko suomalaisen yhteiskunnan pitäisi hakea mallia keihäänheittäjien lujasta taisteluhengestä. Keihäänheittäjät eivät ole lannistuneet, vaikka heilläkin on riittänyt vastoinkäymisiä.
"Sisua putkeen, niin eiköhän tästäkin selvitä", Niinistö pohdiskeli.
16. Kaikki siis joukolla heittelemään rautakankea talvipakkasella ulkona pimeässä niin kyllä tulosta syntyy! Tähän mennessä suomalaiset keihäänheittäjät ovat käyneet vähintään pari kertaa vuodessa leireilemässä kuukauden verran Kanarialla, Etelä-Afrikassa ja ties missä. Olisiko valmennuksen syytä nyt muuttaa kurssia ja viedä keihäsvaliomme etelän leirien sijasta talvisin parin viikon leirille Lappiin, jossa viskottaisiin rautakankea parinkymmenen asteen pakkasessa? Samanlaista kuuntokuuria voisimme suositella myös ministereille ja muille johtaville poliitikoille.

17 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Oikeuslaitoksen edustus Linnan juhliin kutsuttujen joukossa on nykyisin vähäinen, paljon vähäisempi kuin keihäänheittäjien joukko. KKO:sta ja KHOsta näyttivät nytkin olleen mukana vain presidentit ja kolme jäsentä kummastajin oikeudesta, sitten yksi HO-presidentti sekä pari ylituomaria hallinto-oikeuksista. Vielä oli kutsuttu valtakunnansyyttäjä, eduskunnan oikeusasiamies, oikeuskansleri ja apulaisoikeuskanslerin sijainen.

Anonyymi kirjoitti...

Lakimiehistä ja -naisista vilahti ruudussa ainakin Martti Koskenniemi, Päivi Hirvelä, Allan Rosas, Erkki Kourula ja Kaarlo Tuori.

Anonyymi kirjoitti...

Apulaisoikeuskanslerin sijaista ei ollut kutsuttu linnaan eikä hän näin ollen ollut myöskään paikalla. Oli sen sijaan Tasavallan Presidentin nimittämä ja Tasavallan Presidentin juhliin kutsuma apulaisoikeuskansleri. Hän on valtion virkamieslain mukaisessa ma. virkasuhteessa vakinaisen kirjoittaessa väitöskirjaa, mutta perustuslaissahan ei mitään sellaisesta puhuta.

Anonyymi kirjoitti...

Kannattaa pyrkiä kansanedustajaksi, piispaksi, korkeimman oikeuden jäseneksi, poliisijohtajaksi, tai valtakunnansyyttäjäksi. Näillä on kaikilla automaattinen pääsy linnanjuhliin, joka ikinen vuosi. Vaikka kuinka töpeksit, niin kutsu on aina voimassa. Että sillee..

Anonyymi kirjoitti...

Ma.virkasuhteessa olevaa voidaan perustellusti kutsua virkavapaalla olevan vakinaisen viranhaltijan sijaiseksi. Tätä perustuslaki ei toki estä.

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä, Valtioneuvoston Herra ma. Virkasuhteessa oleva Apulaisoikeusgangsteri, joka ette ole sijainen, mutta toimitte kuitenkin käytännössä Herra Vakinaisen Apulaisoikeuskanslerin sijaisena tämän virkavapaan aikana!

Anonyymi kirjoitti...

Somessa eletään itsenäisyyspäivien jälkeistä Hannes-huumaa, melkein 20 000 fanittaa veteraania Facebookissa. Mikäpä ettei! Jos mies kosii tulevaa vaimoaan sanoilla "Tuletko leipomaan leipää, jos minä hommaan viljat", on elämänasenne varmasti kohdallaan, mutta pitääkö itsenäisyytemme sankarien elää yli 100-vuotiaiksi ennen kuin saavat kutsun Linnan juhliin?

Anonyymi kirjoitti...

Korkeimpien oikeuksien jäseniä kylläkin kutsutaan vain osa, jonkun mahdollisen vuorottelusäännön mukaan kenties.

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä, kylläkin!

Anonyymi kirjoitti...

Linnan juhliin osallistuneesta 101-vuotiaasta Hannes Hynösestä tuli valtava ilmiö, koska suomalaisilla on juuri nyt tarvetta löytää kasvot Suomen itsenäisyydelle ja halu kansakunnan omalle ”tietäjälle”, arvioi tänään mediatutkija Veijo Hietala. Taustalla on hänen mukaansa myös Venäjän pelko.

No, jo on Hanneksella kysyntää! Varmaan Itä-Suomen yliopistossa tarkastetaan ensi vuonna ensimmäinen Hannes-ilmiötä koskeva väitöstutkimus. Siellähän ne useimmat muutkin huuhaa-väitökset tehdään.

Anonyymi kirjoitti...

"Kannattaa pyrkiä" jne. viestin johdosta voi nuoremmille todellakin todeta, että "kannattaa pyrkiä" ... elämässään yleensäkin eteenpäin, mutta, että on pyrkyä, ei kai nykyään enää riitä. Pitää olla myös sitä Erkki Liikasen lanseeraamaa nostetta eli suomeksi substanssia.

Etelä-Esplanadilta saapuvasta juristiporukasta nostan tänä vuonna Seppo Tiitisen, jonka ammatillinen pätevyys, niukka mutta vaikuttava huumori ja työura 68 v. eroamisikään täydessä iskussa on meille nuoremmille kunnioituksen arvoinen!

Anonyymi kirjoitti...

Ei huolta, sillä nostetta antaa esim. Supon ja Eduskunnan hommiin kivasti oikean puolueen jäsenkirja!

Anonyymi kirjoitti...

Anonyymin ei pitäisi käyttää sivistyssanoja, jos ei osaa. Substanssi ei tarkoita nostetta, katso vaikka Wikipediasta.

Anonyymi kirjoitti...

Niin, "noste" ei tarkoita myöskään erektiota. Tämän tietää jopa Hannes Häyrynen.

Anonyymi kirjoitti...

No se ainakin on huomattu, että kommunistianarkistien määrä on korvattu Niinistön kaudella Suomen sankareilla eli sotaveteraaneilla joiden ansiosta täällä eletään rauhassa.....vielä.

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä noita vasureita ja muutamia oikeita kommunistejakin näytti olevan Linnassa aivan riittävästi!

Toki varsinainen "sota ja meteli" tapahtuu nykyisin Linnan ulkopuolella niin kutsutuissa mielenosoituksisssa. Mutta sieltähän se Arhinmäen Paavokin aikoinaan ponnisti eduskuntaan ja hallitukseen asti - rähisemään omiaan.

Anonyymi kirjoitti...

Juhlien tämän vuotinen teema "vapaaehtoistyö" kertoo karua kieltään tulevaisuuden Suomesta. Palkkatyötä ei riitä kaikille; syntyy uusi luokkajako sen pohjalta, ketkä saavat osallistua palkkatyöhön ja ketkä eivät.