maanantai 4. toukokuuta 2015

937. KKO:n suulliset käsittelyt vähentyneet

1. Muutoksenhakumenettely suomalaisissa  tuomioistuimissa on, toisin kuin useissa muissa maissa, ollut jo tsaarinajoista lähtien, kirjallista. Asiat ratkaistaan yksinomaan kirjallisen aineiston perusteella, jolloin oikeudessa ei kuulla asianosaisia, todistajia tai asiantuntijoita.

2. Hovioikeuden osalta kirjallisesta menettelystä säädetään OK 26 luvun 12 §:ssä ja korkeimman oikeuden osalta OK 30 luvun 21a §:ssä. Paikallisissa hallinto-oikeuksissa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa (KHO) asioiden kirjallinen käsittely on vielä yleisempää kuin yleisissä tuomioistuimissa.  

3. Muutoksehakuinstanssi voi kyllä toimittaa suullisen käsittelyn, jota hovioikeuden osalta kutsutaan pääkäsittelyksi. KKO:n suullisesta käsittelystä on säännöksiä OK 30:20:ssä. Käytännössä suulliset käsittelyt ovat kuitenkin olleet erittäin harvinaisia. Niin harvinaisia, että KKO:n suullinen käsittely ylitti aikaisemmin uutiskynnyksen.

4. Vuonna 2014 korkein oikeus toimitti ennätykselliset 15 suullista käsittelyä; samana vuonna KKO:ssa ratkaistiin runsaat 2 000 valitusasiaa. KKO:n kotisivulle on koottu lista viime vuonna toimittuista suullisista käsittelyistä.

http://korkeinoikeus.fi/fi/index/ajankohtaista/suullisetkasittelyt/2014.html

5. Nyt tahti näyttää kuitenkin muuttuneen huonompaan suuntaan. Korkein oikeus ei ole nimittäin toimittanut tänä vuonna vielä yhtään suullista käsittelyä. Valittajat pyytävät toki edelleen usein suullisen käsittelyn pitämistä, mutta pyyntöihin ei ole suostuttu. Osasyynä tilanteeseen lienee tuomioistuinlaitoksen resurssien vähäisyys, josta erityisesti KKO:n presidentti on usein huomattanut. KKO:ssa ajateltaneen, että kun tuomioistuimille on jatkossakin on luvassa lähinnä vain resurssien supistuksia, niin me kevennämme sitten omaa työtämme emmekä toimita suullisia käsittelyjä.

6. Oikeusturvan kannalta sanotunlainen ajattelu on lyhytnäköistä ja jopa vaarallista. Tuomioistuimen suullinen käsittely tarjoaa kirjallista menettelyä paremmat edellytykset valitusasioiden perusteelliselle selvittämiselle ja ratkaisemiselle.

9 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Paljonkohan suullisia toimtetaan muiden Pohjoismaiden korkeimmissa?
Toinen asia hiljattain tv-kakkosella pidetty ns."tuomioilta". Kunpa joku olisi kiinnittänyt huomiota korkeimpien oikeuksien rangaistuskäytäntöä ohjaaviin ennakkoratkaisuihin. Näitä ei käsittääkseni juurikaan ole. Alempien oikeuksien rangaistusten mittaamisessa toki on puutteita, mutta kun mitataan nykyisestä käytännöstä enemmälti korkeimpia rangaistuksia, niin varmuudella hovi tai kko ne alentaa. Eikö rangaistuskäytäntöä voitaisi ohjata nopeammin ylhäältä, eikä tuskallisen hitaista muutoksista tarvitsisi kärsiä ja saatasiin enemmän oikeansuuntaista rangaistuskäytäntöä kansankin oikeustajun mukaisena? En suinkaan ole sitä mieltä, että rangaistuksia kautta linjan kovennettaisiin, vaan vinoutumien korjaamista varsinkin eri rikostyypeissä.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Anonyymin tiedot ovt hieman hatarat.

KKO on antanut pitkälti toista sataa rangaistuskäytännön ohjaamiseksi tarkoitettua ennakkopäätöstä, joissa on kysymys nimenomaan rangaistuksen mittaamisesta.

Vuonna 2014 KKO antoi 14 rangaistuksen mittaamista koskevaa ennakkopäätöstä ja tänä vuonna niitä on annettu jo kolme.

Ongelma on siinä, että hovioikeudet ja käräjäoikeudet eivät juuri vaivaudu edes lukemaan KKO:n ko. ratkaisujen perusteluja.

Anonyymi kirjoitti...

"Tuomioistuimen suullinen käsittely tarjoaa kirjallista menettelyä paremmat edellytykset valitusasioiden perusteelliselle selvittämiselle ja ratkaisemiselle."

Pitääköhän tämä paikkansa KKO:ssa, joka käsittelee pääasiassa oikeuskysymyksiä. Juttu on aikalailla raameissa kahden alemman asteen jälkeen. Suomessa asiamies valtaenemmistö pystyy esittämään vaikean oikeuskysymyksen paremmin kirjallisessa muodossa ja niin pledeeraukset kuin loppulausunnot ovat yleensä tasoltaan lievästi sanottuna vaatimattomia.

Ainoa hyöty oikeuskysymyksissä suullisella käsittelyllä olisi jos asiamiehet pystyisivät sujuvasti väittelemään vastapuolensa kanssa ja KKO:n tuomarit esittämään teräviä, argumentit kyseenalaistavia kysymyksiä, mutta tätä on heiltä turha odottaa, istuvat hiljaa kuin puujumalat. Paree sellaisille tom,areille onkin pysyä visusti norsunluutornissaan niin ei mene viimeinenkin kunnioitus.

Anonyymi kirjoitti...

"Ongelma on siinä, että hovioikeudet ja käräjäoikeudet eivät juuri vaivaudu edes lukemaan KKO:n ko. ratkaisujen perusteluja."

Kaikella kunnioituksella, tämä ei pidä paikkansa: kyllä niitä luetaan "suurennuslasilla" ja pyritään jopa noudattamaankin, sekä lukemalla teossarjaa KKO:n ratkaisut kommentein kytkemään oikeudellliseen viitekehykseen.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Totta kai myös oikeuskysymyksiä ja nimenomaan juuri niitä voidaan käsitellä suullisesti, siis keskustelun muodossa!

Suullinen käsittely ei mitenkään estä asianosaisten asiamiehiä ja avustajia käsittelemästä oikeuskysymyksiä ym. ensin kirjallisesti, siis valituslupahakemuksessa, valituksessa ja valitukseen annetussa vastineessa. Näin tapahtuu joka kerta.

Toisaalta ko. kirjalliset esitykset eivät millään muotoa tee suullista käsittelyä tarpeettomaksi.

Toisin kun anonyymi väittää, keskustelua ja väittelyäkin syntyy juuri oikeuskysymysten kohdalla suullisissa käsittelyissä kyllä lähes aina. KKO:n jäsenet voivat esittää asiamiehille ja avustajille kysymyksiä ja siten täydentää oikeudenkähyntiaineistoa.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Kaikella kunnioituksella pelkkä KKO:n päätösten perustelujen lukeminen, joak muistuttaa usein kyllä lähinnä vain "lukaisemista", ei riitä, jollei KKO:n perusteluja ja oikeusohjeita myös omaksuta, kun käräjä- ja hovioikeudet ratkaisevat rangaistuksen mittaamista koskevia kysymyksiä myöhemmin samanlaisissa tapauksissa.

Käräjä-ja hovoikeudet eivät perustele rangaistuksen mittaamista juuri koskaan tai edes yritä tehdä sitä lähimainkaan yhtä perusteellisesti ja samalla tavalla kuin KKO. Niille perusteluiksi riittää vain fraasinomainen RL 6 luvun säännösten referointi, mutta eihän tuollainen kirjoitustapa ole ratkaisun perustelemista!

Anonyymi kirjoitti...

Lukaisin äsken tuoreesta Lakimiehestä Jari Vaitojan katsauksen, joka liittyy hänen väitökseensä väittämistaakasta ja tuomarin kyselyvelvollisuudesta, tosin varsinaisesti kai vain siviilijutuissa. Kovin tuntuu tuonkin aihealueen sääntely nykyään nippelintarkalta ja aivovoimistelua vaativalta. Väitöskirjakin kuulemma on sellaista hevikamaa, ettei jokajuristille suositella. No, tuosta Lakimiehen jutusta jäi mieleen, että myös tuomarin kyselyoikeus (siis ei velvollisuus) on kovin monitahoinen ja hankala juttu jo sekin, ja vielä eri tavoin käräjiin verrattuna hovissa ja korkissa. Eli voihan olla, ettei se tuomari uskallakaan kysyä, jollei ole varma että saa sen tehdä. Ja kai se keskustelukin pitäisi sitten arkistoida johonkin.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Jari Vaitojan kirjoitus Lakimies-lehden numerossa 2/2015 on hänen lectio praecursoriansa, jonka Vaitoja piti väitöstilaisuudessaan 7.11.-14; olin seuraamassa väitöstä.

Tuomarille kuuluva kyselytoiminta ei ole ainoastaan oikeus, vaan lakipykälienkin mukaan selvä velvollisuus. Ks. esim. OK 5:21.3 (riita-asian valmistelu) ja OK 6:2a.2 (pääkäsittely). Vaitojakin puhuu kyselyvelvollisuudesta jo väitöskirjansa nimessä. Väitöskirja käsittelee kyselyvelvollisuutta ainoastaan käräjäoikeudessa, ei hovioikeudessa ja KKO:ssa.

Kyselytoiminta on osa tuomarille kuuluvaa aineellista prosessinjohtoa, johon tuomarilla on myös velvollisuus. Prosessinjohdon ja kyselytoiminnan tulisi olla aktiivista ja reipasta, ei passiivista ja olemattoman heikkoa.

Käytännössä tuomareita on toki tässäkin suhteessa "moneen junaan." Passiiviset prosessinjohtajat saavat menettelyyn kulumaan yleensä paljon enemmän aikaa kuin aktiiviset tuomarit.

Tuomarin esittämiä kyysmyksiä tai niiden johdosta syntyvää keskustelua ei ole tarpeen "arkistoida" eli merkitä pöytäkirjaan. Käsittelyn pikkutarkasta pöytäkirjan pitämisestä on luovuttu käräjäoikeuksissa jo reilut 20 vuotta sitten.

Anonyymi kirjoitti...

Hurraa!

Nyt KKO:n sivulle on ilmaantunut tieto ensimmäisestä tänä vuonna pidettävästä suullisesta käsittelystä:

-21.5.2015 klo 9.00 - Arvopapereiden totuudenvastaiseen tai harhaanjohtavaan markkinointiin perustuva vahingonkorvausta koskeva juttu S2013/535, jossa muutoksenhakijana on FG Oyj ja vastapuolena MJ.

Jo oli aikakin!