1. Pääministeri Juha Sipilän hallituksessa on kaksi ministeriä, jotka hoitavat yksin aikaisemmin kahdelle eri ministerille kuuluneita tehtäviä. Toinen heistä on keskustan Kimmo Tiilikainen, "Ruokolahden leijona", joka on paitsi maa- ja metsätalousministeri, myös ympäristöministeri.
2. Toinen on perussuomalaisten ministeri Jari Lindström, joka tunnetaan myös "Jarppana" ja josta leivottiin hallituksen oikeus- ja työministeri. Tässä nimenomaisessa järjestyksessä siis, vaikka mediassa puhutaan kyllä yleisesti työ- ja oikeusministeri Jari Lindströmistä; vanhaa sanontaa "ensin työ ja sitten vasta leikki" kenties hieman mukaillen. Työministerillä ei ole omaa ministeriötä, mutta oikeusministerillä on, sillä hän johtaa oikeusministeriötä.
3. Työ- ja oikeusasioiden yhdistäminen yhdelle ja samalle ministerille on minusta varsin outo ratkaisu, suoraan sanoen täysin kummallinen ja myös epäonnistunut uudistus. Siihen ei löydy minkäänlaisia järkeviä perusteita. Jos jotain olisi yhdistetty, niin silloin johdonmukainen ja järkevä kombinaatio olisi ollut elinkeino- ja työministeri, sillä työministerin toimipaikka on elinkeinoministeriössä. Elinkeinoministeriksi valittu Olli Rehn ei ilmeisesti halunnut suupalttina ja rehvastelijana tunnettua Jari Lindströmiä samaan ministeriöön.
4. Kun tuoreelta oikeus- ja työministeri Jari Lindströmiltä kysyttiin, kuinka hallitusneuvotteluissa päädyttiin kyseiseen kombinaatioon, hän vastasi, että Timo Soini esitti mainitun idean, eikä hallitusneuvotteluissa asiasta sitten enempää puhuttu. Lindström oli sanonut Timo Soinille, että minulle kelpaa hallituksessa kyllä mikä tehtävä tahansa. Timo Soini oli tuolloin ilmeisesti ajatellut, että hyvä on, pistetäänpä pojalle sitten kahden ministerin hommat samalla kertaa, onhan se riski kaveri, joten kyllä se siittä - Soini sanoo aina "siittä", eikä siitä - selviää! Ministerin riskeys pitää paikkansa, sillä hän on harrastanut voimanostolajeja ja kuntosalilla käymistä jo kauan. Jarin kehonrakennus näyttäisi valokuvista päätellen keskittyneen viime aikoina lähinnä keskivartalon rakentamiseen.
5. Oikeusministerille kuuluvien tehtävien uskominen (lätkäiseminen) työministerille osoittaa minusta oikeusasioiden, tärkeiden lainopillisten kysymysten ja yleensä juridiikan selvää ylenkatsomista ja aliarvostamista. Tämä ilmenee myös ministereiden koulutuksesta, sillä Sipilän hallituksessa ei ole yhtään juristia; Stubbin pätkähallituksessa oli vielä kolme juristia (Vapaavuori, Henriksson ja Rinne). Sitä vastoin hallituksesta löytyy perushoitajaa ja entistä alusvaateyrittäjää (Mäntylä), entistä duunaria (Lindström), entistä lentoemoa ja Rexona-tyttöä (Lenita Toivakka) jne. Hallituksessa on kolme tohtoria, jotka ovat kaikki humanisteja (Stubb, Rehn ja Jussi Niinistö).
6. Jos oikeusasiat olisi pitänyt uskoa jollekin muulle ministeriölle ja ministerille, niin työministeriä sata kertaa sopivampi ministeri olisi ollut sisäministeri. Minulla oli uudelle ja uljaalle sisä- ja oikeusministerille valmiiksi keksittynä myös sopiva vaihtoehtoinen nimike eli "sisäisen turvallisuuden ministeri", sillä selvää on, että kumpikin ao. ministereistä vastaa osaltaan valtakunnan sisäiseen turvallisuuteen liittyvistä asioista. EU-maiden ministerit kokoontuvat aika ajoin sisä- ja oikeusministereiden kokouksiin, sen sijaan yhteisistä työ- ja oikeusministereiden kokouksista en ole kuullut koskaan puhuttavan.
7. Mutta oikeus- ja työministeri tai työ- ja oikeusministeri! Ei, ei ja vielä kerran EI! Se ei ole järkevä vaihtoehto, mutta näin vain on hallitusneuvottelujen viimeisillä metreillä ja ilmeisesti summanmutikassa päätetty. Oikeusministerin salkkua on luultavasti pidetty hallitusneuvotteluissa niin vähäpätöisenä, ettei se ole kelvannut yhdellekään hallituspuolueelle sellaisenaan. Tässä tilanteessa Timo Soini lienee todennut, että hyvä on, me voidaan kyllä ottaa tuo, jolloin oikeusministerin salkku ja meille kuuluva työministerin salkku voidaan yhdistää samalle ministerille. Tämän ehdotuksen keskustan ja kokoomuksen neuvottelijat ovat hyväksyneet ja huokaisseet helpotuksesta: hyvä kun tuo mitätön salkku ei tullut meille.
8. Tämän jälkeen Timo Soini on luultavasti sanonut Jari Lindstömille, että voithan sä Jarppa varmaan ottaa nää molemmat salkut, kun sä olet noin riski mies. Tähän Jarppa luonnollisesti suostui, vaikka hän sanoo olleensa ensin hieman kauhistunut, kun hänelle tulla tupsahti yllättäen samalla kertaa kaksi salkkua.
9. Persusuomalaisten salkkujako lienee todennäköisesti edennyt niin, että Jussi Niinistö on päätetty ottaa hallitukseen ensimmäisenä, koska häntä pidetään yleisesti Timo Soinin perintöprinssinä eli Timo Soinin jälkeen puolueen seuraavana puheenjohtajana. Tämän jälkeen hallitukseen on pitänyt löytää yksi naisministeri, jolloin Timo Soinin valinta on kohdistunut omaan luottonaiseen Hanna Mäntylään, entiseen perushoitajaan ja alusvaateliikkeen entiseen omistajaan, jonka yritys meni kuitenkin nurin.
10. Neljäntenä ministeriksi piti löytää joku duunaritaustainen kansanedustaja. Siinä valinnassa 49-vuotiasta Jari Lindströmiä ei voitu sivuuttaa, koska hän oli tehnyt aikaisemmin 22 vuotta paperimiehen hommia Voikkaan tehtaalla ja toiminut myös mainitun tehtaan luottamusmiehenä. Potkujensa jälkeen Lindström on ollut sekalaisissa hommissa, myös kahden muun paperitehtaan palveluksessa, pyörittänyt kuntosalibisnestä ja opiskellut laborantiksi. Siitä, onko Lindström saattanut loppuun laborantin opintonsa, esiintyy hieman erilaista tietoa. Eduskunnan sivustolla Jarppa ilmoittaa olevansa opiskelija. Monitoimimies siis myös siviilissä!
11. Jari Lindström on siis entinen rasvanahkaduunari Kuusankoskelta, joka sopisi hyvin myös demareiden tai vasemmistoliiton kansanedustajaksi. Hän on menestynyt kaksissa eduskuntavaaleissa mainiosti ja vienyt Kymenlaaksossa demareilta ja vasureilta rutosti ääniä. Viime vaaleissa Liindström sai noin 10 000 ääntä. Viime eduskuntakaudella Jarpasta tehtiin hommasta potkut saaneen Pirkko Ruohonen-Lernerin jälkeen persujen eduskuntaryhmän puheenjohtaja.
12. Perussuomalaisten puoluetoimistossa työmiehen vakanssilla häärivä Matti Putkonen, entisiä ay-toimitsijoita ja demareita, ylistää Jari Lindströmin työelämän osaamista ja taitoja lähes maasta taivaaseen. Eilen Matti Putkonen lateli mainesanojaan Lindstömistä tähän tapaan:
- Jari Lindström, jos kuka, on hallituksessa työmarkkinoiden osaaja: hän tietää, miten työmarkkinat toimivat ja tuntee niiden sisäiset lainalaisuudet ja kuviot. Hän tietää, mikä on mahdollista ja miten asioita pitää viedä eteenpäin. Hallituksen kannattaisi jatkossakin kuunnella tarkalla korvalla asioita, joita Lindström sanoo työmarkkinoita koskevissa asioissa. Näin saadaan yhteinen maali aikaiseksi.
13. Aika näyttää, mikä on Jari Lindströmin todellinen osaaminen ja panos hallitukselle kuuluvissa työelämän asioissa. Hän ehti jo hätkähdyttää Juha Sipilää, kokoomusta ja työnantajaleiriä viime sunnuntaina uhkaamalla, että jos EK ja työnantajat pullikoivat vastaan yhteiskuntasopimusta koskevissa neuvotteluissa, hallitus voi lätkäistä heille rangaistuksena Kela-maksun, joka merkitsi työnantajille reilun yhden miljardin suuruista lisämenoa; työnantajien Kela-maksu poistettiin vuonna 2009.
14. Matti Putkonen kannatti innokkaasti Lindströmin ehdotusta, vaikka hallitusneuvotteluissa ei tyhty minkäänlaista päätöstä Kela-maksun uudelleen käyttöönotosta eikä asiasta tuolloin edes keskusteltu. Jari Lindström toimi siis Kela-asiassa ainoastaan kaksi päivää ministerinä oltuaan täysin omin päin ja hallitusohjelman vastaisesti. Outoa ja omaperäistä aktiivisuutta ja sooloilua, kerta kaikkiaan.
15. Mutta mitä voidaan sanoa Jari Lindströmin pätevyydestä ja sopivuudesta oikeusministeriksi? Oikeusministerin salkku, jos mikä, edellyttää haltijaltaan hyvää juridiikan osaamista ja kokemusta lainopillisten kysymysten parissa toimimisesta. Oikeusministeri joutuu tuon tuostakin matkustamaan EU-maiden oikeus-ja sisäministereiden samoin kuin pohjoismaiden oikeusministereiden kokouksiin, joten tehtävästä suoriutuminen asianmukaisella tavalla edellyttäisi ministeriltä muun ohella hyvää kielitaitoa.
16. Kun kuulin Jari Lindströmin valinnasta oikeusministeriksi, en voinut aluksi uskoa korviani. Minusta Lindström ei ole oikeusministeriksi yksinkertaisesti pätevä eikä oikein sopivakaan. Hän puhuu vain suomea, näin on kerrottu, eikä hänellä ole lainopillista koulutusta tai mitään muutakaan oikeusministerin tehtävien hoitamiseen tarvittavaa korkeakoulututkintoa. Jari Lindström on maallikko, eikä hän ole toiminut eduskunnan lakivaliokunnan jäsenenä. Äänestysnapin painaminen eduskunnan täysistunnossa ei pätevöitä kansanedustajaa oikeusministerin tehtäviin. Kielitaidoton ministeri tarvitsee kansainvälisissä kokouksissa avukseen pari kotimaista virkamiestä tulkiksi ja kääntäjäksi. Muiden maiden ministereistä saattaa vaikuttaa hieman oudolta, että Suomesta tulee kokouksiin vailla riittävää kielitaitoa oleva ministeri.
17. Tämän vuosituhannen alussa laista poistettiin kohta, jonka mukaan oikeusministerin tuli olla lakimies. Aikaisemmin Suomessa on ollut oikeusministerinä vain yksi ei-juristi, demareiden Leena Luhtanen. Hänelle kävi kuitenkin ministerikautensa jälkeen hieman köpelösti, sillä hän putosi seuraavissa vaaleissa eduskunnasta. Lindströmille tuskin käy yhtä ohraisesti, mutta toinen asia on, oliko maallikon valitseminen tässä tilanteessa isänmaan edun mukaista. Minusta ei ollut.
18. Jari Lindström ehti kyllä jo vuonna 2011 "kunnostautua" erään lainopillisen kysymyksen kohdalla. Hän nimittäin ilmoitti voivansa harkita kuolemanrangaistuksen palauttamista rikoslakiin. Kun häneltä kysyttiin viime viikonvaihteessa, mitä mieltä hän on nyt kuolemanrangaistuksesta, Lindström selitti pokkana, että hän on edelleen samaa mieltä kuin 2011, eli hän voisi harkita edelleen kuolemanrangaistuksen hyväksymistä. Hän kuitenkin ilmoitti, että oikeusministerinä hän ei tule ajamaan kuolemanrangaistuksen säätämistä.
19. Voidaan silti kysyä, onko kansanedustaja sopiva hoitamaan oikeusministerin tehtävää, jos hän on vain muutama vuosi aikaisemmin ilmoittanut pitävänsä kuolemanrangaistuksen palauttamista varteenotettavana uudistuksena. Kuolemanrangaistuksen säätäminen olisi perus- ja ihmisoikeuksien vastainen toimenpide, jota sivistysvaltion kansanedustajan ei luulisi kannattavan tai edes harkitsevan.
20. Jarppa Lindström saattaa tähän todeta, että minähän kerroin 2011 vain oman mielipiteeni ja toimin yksityishenkilönä. Sitä paitsi, enhän minä ole mikään juristi! Lindströmin vempulointi muistuttaa paljolti puhemies Maria Lohelan kiemurointia, kun häneltä kysyttiin puhemiesvaalin jälkeen, seisooko hän edelleen vuonna 2008 julkaisemansa blogikirjoituksen ja siinä esittämiensä aika rasistisilta tuntuvien mielipiteiden takana.
21. Tässä maassa ei ole yhtään ihmistä, ei ainakaan poliitikkoa, joka kykenisi hoitamaan samaan aikaan menestyksellisesti sekä oikeusministerille että työministerille kuuluvat vaikeat asiat. Näinä taloudellisesti vaikeina aikoina ja muutenkin hankalissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa Suomi tarvitsisi kyllä erillisen työministerin, samoin yksinomaan oikeushallinnosta vastaavan oikeusministerin. Tätä tosiasiaa hallitusneuvottelijat eivät ole kuitenkaan ymmärtäneet, säästämisinnoissaan he eivät liene edes pohtineet koko asiaa, vaan hyväksyivät summanmutikassa Timo Soini esille heittämän ehdotuksen, jonka mukaan "meidän miehemme" voi kyllä hoitaa molemmat salkut. Sokerina pohjalla: tuplaministeriksi valittiin ei-juristi kansanedustaja, jolla ei ole edellytyksiä hoitaa oikeusministerin tehtäviä.
22. Tässä ei kyllä olla oltu tippakaan Isänmaan edun asialla; isänmaahan vetoaminen on tällaisissa tapoauksissa aina "poikaa". Tämän vuoksi olisi välttämätöntä, että hallituspuolueet pikaisesti korjaavat tekemänsä virheen ja valitsevat oikeusministeriksi lainoppineen ja pätevän kansanedustajan. Jari Lindströmille jätettäköön työministerin salkku. Siinä on hänelle aivan tarpeeksi, jos hän vain ymmärtää pysyä ruodussa eikä lähde sooloilemaan.
37 kommenttia:
Kyllä ne Persut ja kaikki heidän tekemisensä näyttävät ottaman joillekin koville. Alanpa huvikseni laskea kuinka monta persunmollauskolumnia arvon professori tänne pingertää ennenkuin hallitus ja eduskunta on yhtään päätöstä tehnyt. Aika vähille näyttää viime aikoina jääneen oikeudellisten asioiden kommentointi eikä tämäkään blogi tosiasiassa sitä ole.
Huvinsa kullakin!
Anonyymi ei näytä yhtään ymmärätävn, että se, valitaanko oikeusministeriksi pätevä lakimies vai täysmaallikko, on paitsi muuta, erinomaisen merkittävä oikeuskysymys ja koskee "oikeudellisia asioita"!
Kaikkia tyhmeliinejä poliitikkoja mollataan tässä blogissa kyllä varsin tasapuolisesti. Toinen asia on, missä puolueissa sellaisia tyyppejä on enemmän kuin muissa puolueissa.
"Jos oikeusasiat olisi pitänyt uskoa jollekin muulle ministeriölle ja ministerille, niin työministeriä sata kertaa sopivampi ministeri olisi ollut sisäministeri."
Ei hemmetissä: silloin poliisi olisi saanut kaikki resurssit ja viimeisimmät hilavitkuttimet. Tuomioistuimille olisi annettu lyijykyniä - jos rahaa olisi vielä ollut jäljillä. Entisten kihlakunnanvirastojen, joissa syyttäjät ja poliisi olivat samassa virastossa jäljet pelottavat.
No, nyt kun meitillä on tämä vahvavartaloinen oikeus- ja työministeri, niin silloin kyllä pelko kaikkien hilavitkuttumien pois ottamisesta niin poliisilta, syyttäjiltä kuin tuomioistuimilta on täysin aiheellinen ja varteenotettava vaihtoehto!
" Tuomioistuimille olisi annettu lyijykyniä - jos rahaa olisi vielä ollut jäljillä" -anonyymille: Tilanne on kyllä jo tällä hetkellä suunnilleen tämä. Suomalaiset tuomioistuimet ovat hävettävän heikolla rahoitus- ja arvostuspohjalla. Tuomioistuimet ja oikeuslaitos ylipäätään ovat aina olleet Suomessa mahdollisimman vähäpätöinen asia poliitikkojen mielessä. Eri asia on se, että tämä vähättely näyttää tällä hallituksella saavuttavan jonkinlaisen "huipentuman", ainakin toistaiseksi, mihin ainakin tämä tuplaministeriys tuntuisi antavan viitteitä...
Masentava juttu tämä Lindströmin valinta. Ja erikoisinta on se, että juristikuntaa lukuunottamatta juuri mikään muu taho tässä oikeusvaltiossa ei näytä olevan huolissaan siitä, että oikeusministerin tehtävät uskottiin koulujakäymättömän paperimiehen kätösiin. Mediakin on aika kiltisti niellyt tämän ratkaisun.
Kuolemanrangaistuksen siunauksellisuudesta voi olla toistakin mieltä. Hakematta mieleen palautuu amerikkalainen pilakuva, jossa pyövelit taluttavat tuomittua murhaajaa kohti sähkötuolia. "Ettekö tiedä, että ihmiselämä on pyhä", tämä parkuu pahaan ääneen. "Nimenomaan", vastaavat siihen pyövelit naama näkkärillä. Minä niin itseni tärviölle nauroin.
Eero Backman -vainaan luennoilla äänestin noin 35 paikallaolijasta ainoana kuolemanrangaistuksen puolesta. Eero siitä tykönään kujeilemaan, että noita löylynlyömiä on joka porukassa aina yksi. Kahviossa sitten utelin luennon jälkeen, miksei käsiä noussut ja syy oli kuulemma se, ettei kaikkia ajatuksiaan pidä tuoda julki, vaikka niitä todellisuudessa kannattaakin.
Ihan en tätä ajatusmallia ole vieläkään sisäistänyt. Silläkö asiaa ajetaan, että annetaan maailmaa syleilevän kukkahattuosaston ottaa tila haltuunsa ja jätetään heidät haastamatta? Ilmankos meitä wanhan ajan konservatiiweja saa eduskunnasta hakemalla hakea, vaikka pintaa raaputtamalla alkaa joistakin tolkkuakin löytyä. Mihin tulevina vuosina vielä ehdimmekään? Sosiaalista tilausta kun olisi.
Pyöveli, muuta Kovolaan, niin pääset äänestämään Jarppaa!
Kommentointi, joissa muistellaan amerikkalaisia pilakuvia ja Eero Backmania ja valitetaan tuomioistuimilta puuttuvia lyijykyniä, ei vaikuta oikein loogiselta. kun blogijutussa on kyse maallikon sopivuudesta oikeusministeriksi.
Lainaus:
"Jos jotain olisi yhdistetty, niin silloin johdonmukainen ja järkevä kombinaatio olisi ollut elinkeino- ja työministeri, sillä työministerin toimipaikka on elinkeinoministeriössä. Elinkeinoministeriksi valittu Olli Rehn ei ilmeisesti halunnut suupalttina ja rehvastelijana tunnettua Jari Lindströmiä samaan ministeriöön. “
Oliko tässä kenties pieni ajatusvirhe? Asiahan olisi juuri toisin päin. Mikäli olisi yhdistetty työ- ja elinkeinoministeri, niin tällöinhän Rehnin ei tarvitsisi jakaa samaa ministeriötä Lindströmin kanssa. Nythän on kuitenkin niin, että Lindström johtaa TEM:ssä tieto-osastolle, työllisyys- ja yrittäjyysosastolle, sekä työelämä- ja markkinaosastolle kuuluvat asiat ja tämän lisäksi johtaa myös oikeusministeriön toimintaa. Hän johtaa siis kahta eri ministeriötä – toista yksin, ja toista yhdessä Rehnin kanssa.
Hesarin haastattelussa 30.5. (lauantaivieras-sivu) Jari Lindström, jota toimittaja tituleeraa sanalla "työministeri" - oikeusministeriys on siis unohtunut - kertoo, että hänen puolueekseen olisi voinut 2006 tulla myös vasemmistoliitto. Ratkaiseva tekijä oli JL:n mukaan edesmennyt (kuolinvuosi 2010) kansanedustaja Toni Halme (persut), jonka ajatuksista Jarppa kertoi innostuneensa. JL:n mukaan "Halme osasi sanoa asiat simppelisti". Lindströmiä puhettelivat erityisesti Halmeen ajatukset maahanmuuttopolitiikasta. Tällä perusteella Lindström liittyihin persjuihjin.
Valpuri ei ei ole huomannut, että vaikka oikeus- ja työministeri hoitelee osin TEM:lle kuuluvia tehtäviä, hän ei ole TEM:n päällikkö edes yhdessä elinkeinoministerin kanssa. TEM:ä johtaa päällikkönä yksin elinkeinoministeri eli nyt siis Olli Rehn. Myöskään "pelkkä työministeri" ei ole toiminut TEM:n päällikkönä.
Nyt oikeus- ja työministeri johtaa päällikkönä yksinomaan oikeusministeriötä, erillistä oikeusministeriä hallituksessa ei ole.
Hallituksessa olisi tarvittu kyllä erillinen oikeusministeri, muttei erillistä työministeriä. Työministerille kuuluvat asiat olisi voitu uskoa elinkeinoministerille, koska työministeri kuuluu elinkeinoministeriön (TEM) organisaatioon. Ministerin nimikkeenä olisi siis ollut elinkeino- ja työministeri. Työn tekeminen on elinkeinon harjoittamista.
Eiköhän nyt viimeistään Jarpan oikeusministeriksi valinnan jälkeen ole päivänselvää, että itsenäinen ja riippumaton tuomioistuinvirasto on perustettava viivyttelemättä. Ajatus siitä, että tämän tason poliitikko johtaa tuomioistuimien rahoituksesta ja ohjaamisesta vastaavaa ministeriötä on harvinaisen luotaantyöntävä.
"Siitä, onko Lindström saattanut loppuun laborantin opintonsa, esiintyy hieman erilaista tietoa. Eduskunnan sivustolla Jarppa ilmoittaa olevansa opiskelija".
Myös Valtioneuvoston esittelyssä Lindström saa tittelin "opiskelija". Kabinettia ei ole vielä valittu. Veikkaan Erkki Havansia yhdeksi.
http://valtioneuvosto.fi/sipilan-hallitus/oikeus-ja-tyoministeri
Hallitusohjelmaan ei sisälly mainintaa tuomioistuinviraston perustamisesta, joten se siittä sitten!
Jari Lindströmin sihteerinä OM:ssä toimii Teija Moilanen. Lindströmillä ei ole poliittista valtiosihteeriä eikä sellaista hänelle myöskään tulossa.
Hallituksen ohjelmassa on sääntelyn purkaminen, jos tarvitaan hyvää miestä, tässä on sellainen Lindström.
Ei se eronnut vielä.
Se oli Sepp Blatter kuka erosi.
Jarppa ei ole omien kotisivujensa mukaan toiminut pääluottamusmiehenä kuten blogisti kirjoittaa, vaan työosastonsa varaluottamusmiehenä. Uimamaisterikin Jarppa lienee mutta tämä on unohtunut ansioluettelolta jostain syystä.
Kyselytunnilla ministeri Lindströmin suusta tullaan kuulemaan lukuisia kertoja aloitus ”En ole juristi enkä osaa juridisesti vastata, mutta olettaisin, että tällä hetkellä...”.
Jari Lindström piti eduskunnan eilisessa täysistunnossa seuraavan puheenvuoron:
15.13Oikeus- ja työministeriJariLindström
Arvoisa rouva puhemies! Tämä keskustelu on ollut kovinkin mielenkiintoista. Tämä yhteiskuntasopimus on äärimmäisen tärkeä asia. Täällä on minulta kysytty muutamia kysymyksiä, ja koetan niihin vastata tässä lyhyessä ajassa.
Pääministeri toi esille omassa puheessaan, ja kaikki ministerit tähän saakka ovat tuoneet esille, sen, mitä tässä tavoitellaan tämän työllisyyden ja kasvun puolella. Tässä tavoitellaan sitä, että se työn tekeminen ja työn teettäminen on aina kannattavaa. Se on se johtoajatus. Sen sisällä sitten joutuu tekemään paljon erilaisia toimenpiteitä, on työttömyyden hoitoa, on sitten tätä elinkeinopolitiikkaa, mihinkä arvostamani edustaja Ihalainen kiinnitti huomiota. Eli tehdään monta asiaa yhtä aikaa.
Meillä menee 5,5 miljardia euroa työttömyyden hoitoon, 10 prosenttia siitä aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. On aivan selvä asia, että tähän pitää puuttua. Pitää auttaa ihmisiä työllistymään, ei passivoitumaan. Tässä ei olla ihmisten kimpussa, ei kiusata ihmisiä. Minä uskon, että oppositio jakaa tämän ajatuksen. Ja olen aivan samaa mieltä siitä, että kannustetaan ihmisiä ottamaan työtä, vaikka yksi päivä viikossa. Aina pitää olla työn tekemisen kannattavampaa kuin passiivisen olon. Eli tämä on niin kuin se ajatus.
Sitten on tämä yhteiskuntasopimus, joka on äärimmäisen tärkeä, aivan ratkaiseva juttu. Sen takia vuoropuhelu. Täällä on moneen kertaan hallitusohjelmassa mainittu: vuoropuhelussa työelämän osapuolien kanssa. (Eduskunnasta: Oliko se sanelu?) — Se ei ole sanelua. Se ei todellakaan ole sanelua. — Täällä on kärkihankkeita, työn vastaanottamista ja sitten vielä kannustinloukkuja puretaan vuoropuhelussa työelämän osapuolten kanssa. Paikallista sopimista edistetään, työllistämisen esteitä puretaan, työvoimahallintoa uudistetaan. Eivätkö nämä ole kaikki hyviä asioita? Ovat, ne ovat hyviä asioita.
Minä ymmärrän tämän tuskan. Voitte olla aivan varma, että ymmärrän tämän tuskan ja itsekin olen tuskissani, kun joutuu kipeitä asioita (Puhemies: Aika!) esittelemään ja tuomaan esille, mutta se on pakko tehdä, kun on jäänyt tekemättä.
Ei kovin kaksista! Ei mitään Kela-maksusta. Soini ja Sipilä ovat vissiin panneet ministerin ruotuun.
Ajattelin, että Anna-Maja Henriksson oli totaalinen rimanalitus. Mutta persut panivat vielä paremmaksi! Suomihan ratifio Euroopan ihmisoikeussopimuksen 40 vuotta muita Pohjoismaita jäljessä.
Oikeusvaltiokehitys laahaa siis jäljessä, ja tuomioita meille on tullut EIT:stä todella pikavauhtia ja suhteellisesti katsellen moninkertainen määrä kuin muille Pohjoismaille.
Jos Suomi siis haluaa olla aito oikeusvaltio, niin oikeusministerin roolin pitäisi nähdä keskeinen. Vaan eipä näytä olevan tämän hallituksen kaavailuissa.
Anonyymi ottaa riskin ja toivoo, että blogisti sallisi seuraavan tekstin julkaisun. Siis tämän tekstin jossa on seuraava linkki: http://www.lakimiesliitto.fi/uutiset/tuomioistuinhallinnon-perustaminen-valttamatonta-hallitusohjelman-oikeusturvatavoitteiden-saavuttamiseksi/.
Tämä kannanotto on kuitenkin hyvin ajassaan oleva tuomioistuinlaitoksessa ja sen liepeillä toimivien lakimiesten kannaotto (poislukien KHO:n entinen ja nykyinen presidentti hengenheimolaisineen). Poliisilla ja syyttäjillä on erillisvirastonsa ja vain tuomioistuimet ovat suoraan ministeriön= lue päällikköviraston päällikön, mininisterin, "ohjauksessa". Muuttuukohan KHolaisten kanta erillisviraston tarpeesta, kun ei voida enää varmuudella pelata suorilla yhteyksillä vallan huipulle, niin kuin aikaisempien lakimiesministerien aikana. Uusi ministerimme kun on jo nyt osoittanut´olevansa aito ja rehellinen mielipiteissään ja avauksissaan, eikä ole KHO:n entisen presidentin johdateltavissa niin kuin ministeri Luhtanen aikanaan (markkinaoikeuden ylituomarin nimityksen valmistelu).
Oikeusturvan tae olisi siis kiireesti tuon tuomioistuinhallituksen perustaminen, suodattimeksi ja asioiden edistäjäksi lakimiesliiton lausuman mukaisesti.
Uudella ministerillä ei näytä vielä olevan erityisavustajaa. Odotan / odotan sellaisen ilmaantumista. Kukahan tunnetuista perussuomalaisita lakimiehistä saa tehtävään kutsun? Tunnetuimmat tiedossa olevista saattavat jopa herättää vähän kauhua, kun tuomioistuimissa ja niiden liepeillä on mahdollisesti saatettu tehdä päätelmiä heidän oikeudellisesta ajattelustaan.
- avustajien ilmaantumista odoteltaessa kuunnelkaamme esimerkiksi kansanedustaja Leena Meren lausahduksia. CV:ssä, eduskunnan sivuilta, löytää maininnan Helsingin HO:n esittelijänä toimimisesta sekä sen, että hänen puolisonsa on virassa oleva käräjätuomari ja käräjäoikeutensa yksi osastonjohtaja. Puolisokäräjätuomari on jo ennättänyt laittaa oikeusministeriön uuteen intranettiin kannustuskommenttinsa uutta ministeriä koskevan tiedotteeseen.
EIT:n langettavista tuomioista näkee usein tällaista löysähköä puhetta. Mutta millaisia oikeat tilastot viime vuosina ovat olleet, suhteutettuina muihin maihin ja niiden asukaslukuun? Tietoja ei tunnu löytyvän mistään.
Miksi meidän tulee odotella "erityisavustajan määräämistä" uudelle oikeus- ja työministerille? Onko ministeri niin avuton tehtävässään, että hän tarvitsee "tukihenkilön" tai pari erityisavustajakseen? Eikö olisi ollut paljon järkevämpää a) alun perin valita erillinen oikeusministeri ja b) nimittää oikeusministeriksi pätevä lakimies, joka hallitsee oikeushallintoasiat, ei siis maallikkoa, joka on tukihenkilöiden, erityisavustajien, sihteereiden yms. apuhenkilöiden toimenpiteiden varassa?
OM:n sivuilta ilmenee, että uudella ministerillä jo on a) oma sihteeri, ja b) kaksi "johdon sihteeriä", jotka on merkitty sivustolla nimenomaan ministerin avustajiksi. Ministerillä on siis oikeusministeriössä jo kolme avustajaa, montako hän tarvitsee lisää? Tosiasiassa ministerin erityisavustajana työministerille kuuluvissa asioissa toimii "työmies" Matti Putkonen perussuomalaisten puoluetoimistosta.
MIksi anonyymi haluaa mainostaa tässä yhteydessä nimeltä mainiten yhtä persukansanedustajaa ja hänen "puolisokäräjätuomariaan"? Totta kai "persut" kehuvat aina "omiaan", niin tekee myös anonyymi. Tuollainen "puolueuskollisuuden" ilmaisu ei paranna ministerin pätevyyttä ja uskottavuutta.
Itse en näe ministerin lausahduksissa mitään kehuttavaa. Ne vaikuttavat lähinnä koomisilta maininnoilta, jotka on paukautettu ilmoille sooloilun merkeissä ja tarkoituksella herättää huomiota mediassa. Ministerin kannanotto Kela-maksun palauttamisesta oli hallitusohjelman vastainen, älytön ja uhkauksen luontoinen. Tällainen lausahdus palvelee vain vasemmisto-opposiota ja siihen ovat eduskuntakeskustelussa tarttuneet jo mm. Rinne, Arhinmäki ja Heinäluoma ja monet muutkikn demartit ja vasurit. Ministeri haluaa ilmeisesti löysillä ja kummallisilla puheillaan horjuttaa hallituksen yhtenäisyyttä. Nähtäväksi jää, kuinka kaun tällaista ministeriä voidaan sietää hallituksessa, jos hän jatkaa sooloiluaan ja outojen lausuntojensa antamista.
Ministerin arvoja ilmentää mm. hänen kannanottonsa, jonka mukaan hän voi harkita kuolemanrangaistuksen palauttamista rikoslaikiin noin 150 vuoden jälkeen. OIkeusministeriltä aivan hirmuinen ja kauhean hölmö lausunto. Vaikka ministeri on sanonut, ettei ministerinä tule "ajamaan" kuolemanrangaistusta - mainittu "uudistus" on jo ajatuksena hoopo ja tuhoon tuomittu - hän ilmoittaa, että ei ole luopunut tuosta vuonna 2011 esittämästään "ideasta", siis siitä, että kuolemanrangaistuksen palauttamista voitaisiin "erinäisissä tapauksissa" harkita.
Miksi anonyymi yrittää useita kertoja arvuutella, kuka persulakimies voitaisiin "määrätä" ministerin erityisavustajaksi? Anonyymi on aikasemmin samanlaisissa kommenteissaan, joita on tarjonnut tänne solkenaan, mutta joita kaikkia en ole katsonut aiheelliseksi julkaista, maininnut myös erityisavustajaksi "kelpoisia" tunnetujen persujen nimiä. Katsotaan nyt vain rauhassa, mitä tapahtuu. Ministerin kelpoisuus ei parane yhtään siitä, vaikka hänen avustajakseen määrättäisiin miten oppinut tai iäkäs juristi tahansa. Se on päin vastoin omiaan korostaamaan sitä, että ministeri ei ei usko itsekään kykenevänsä tehtävästään selviytymään.
"Muuttuukohan KHolaisten kanta erillisviraston tarpeesta, kun ei voida enää varmuudella pelata suorilla yhteyksillä vallan huipulle, niin kuin aikaisempien lakimiesministerien aikana."
KHO:n presidentti on netistä löytyvässä puheessaan lausunut tyytyväisyytensä siitä, ettei hallitusohjelmassa mainita tuomioistuinvirastoa (eikä myöskään linjojen yhdistämistä).
Joku anonyymeistä epäili tänään, esittämiäni vertailuja EIT:n Pohjoismaille antamista tuomioista. Tiedot löytyvät osoitteesta ECHR/Statistics 1959-2014. Kaikki muut Pohjoismaat allekirjoittivat Euroopan ihmisoikeussopimuksen 50-luvun alussa, mutta Suomi vasta -90, eli noin 40 vuotta myöhemmin. Eli meillä se on ollut voimassa 25 vuotta.
Suomessa kansalaisia on 5,4 milj., Norjassa 5,0 milj., Tanskassa 5,6 milj. ja Ruotsissa 9,5 milj. Suomalaisia valituksia on otettu käsittelyyn 178 ja langettavia tuomioita on annettu 133. Norjalaisia tapauksia on käsitelty 39 ja tuomioita annettu 27. Tanskalaisia on käsitelty vaatimattomat 43 ja tuomioita annettu vain 14. Ruotsialaisia tapauksia on käsitelty 138, ja tuomioita annettu 56.
Tänä vuonna Suomi on saanut muistaakseni 3 tuomiota veroihin liittyen. Eli melkoinen tilastollinen nopeus- ja korkeusennätys meillä on, ja olemme peitonneet ruotsalaisetkin tosi kirkkaasti.
Kaipaan siis oikeusvaltiota, jossa olisi ihan oikea oikeusministeri. Nyt tehty valinta on meille häpeäksi, kuten ovat nuo tilastotkin.
Eikö oikeusministerin salkun olisi voinut yhdistää puolustusministerin salkkuun? Molemmat kun ovat kuitenkin keveähköjä salkkuja. Jussi Niinistö korkeasti koulutettuna olisi hoitanut kyllä oikeusministerin tehtävät puolustusministeriyden tehtävien ohella.
Puolustusministeri kun on kuitenkin enempi vähempi tekninen henkilö Tasavallan presidentin ja Puolustusvoimain komentajan varjossa, harvoissa asioissa itsenäinen toimija.
Lindströmille olisi jäänyt työministerin salkku.
Ja jos näyttää siltä, niin muutoksenhan voi tehdä vaikka ensi syksynä.
IS (5.6) kansanedustajien opinnot & ammatit.
Kansanedustajista 105:llä on akateeminen loppututkinto. Juristeja on 15 eli:
Kauko Juhantalo (kesk)
Eero kiviranta (kesk)
Antti Kurvinen (kesk)
Markus Lohi (kesk)
Eeva-Maria Maijala (kesk)
Leena Meri (ps)
Ville Tavio (ps)
Antti Häkkinen (kok)
Ben Zyskowicz (kok)
Johanna Ojala-Niemelä (sd)
Antti Rinne (sd)
Ville Skinnari (sd)
Annika Lapintie (vas)
Anna-Maja henriksson (r)
Joakim Strand (r)
Kiviranta on Esko.
Tasapuolisen keskustelun aikaansaamiseksi totean, että KHO:n vastustavat asia-argumentit tuomioistuinvirastohankkeelle ovat kyllä dokumentoidut ja niin heidän omalta sivultaan kuin ministeriön yhteenvedostakin jokaisen luettavissa. Tämä vain selvennyksenä sen vuoksi, ettei kenenkään tarvitsisi täälläkään arvailla tai olettaa mitään. Selvää myös noiden kannanottojen valossa on, että vastustus on rakenteellista eikä mitenkään riipu kulloisenkin ministerin henkilöstä tai taustasta. Ja muuttumattomaltahan se nyt näyttääkin.
Siis Esko Kivikoski. Kyllä!
Minusta on aika turhaa "ylvästellä" sillä, että hallitusohjelmassa ei ole mainintaa tuomioistuinviraston perustamisesta ja että "ansio" tästä lankeaisi KHO:lle ja sen presidentille.
Tuomioistuinvirastoa ei tule - tälläkään kertaa - koska siihen ei katsota olevan varaa. KHO ja muut vastustajat ovat onnistuneet pelottelemaan poliittiset päättäjät väitteillään, että tuomioistuinvirasto tulisi muka "hirvittävän kalliiksi".
Suomi ja sen laiskanpulskeat ja tuomioistuinvirastoa puhtaasti ideologisista syistä vastustaneet oikeusministerit Johannes Koskisesta lähtien ovat "nukkuneet onnensa ohitse", kun eivät ole hoksanneet tarttua toimeen ko. viraston perustamiseksi silloin, kun Suomella vielä olisi ollut uudistukseen rahaa.
Kaikissa muissa pohjoismaissa sellainen on ollut käytössä jo ainakin parinkymmenen vuoden ajan. On selvää, ettei suomalainen tuomioistuinlaitos ole asianmukaisella tavalla riippumatomn, kun en keskuhallinnosta, tuomareiden koulutuksesta yms. asioista päättäminen kuuluu toimeenpanovallalle eli OM:lle ja valtioneuvostolle.
http://oikeusministerio.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2015/06/ministerilindstrominerityisavustajaksileenariekkola.html
No niin - todellisen oikeusministerin nimi on selvinnyt?
Joo, ei ole erityisavustajakaan juristi!
Ratkaisevaa on varmaan ollut avustajan puoluekanta, jota ei ole vaikea arvata.
Näillä pitäisi koko vaalikausi sitten mennä, mallikko- ja persuporukalla!
Nyt menee Virolaiselta tieteenalat solmuun. Rehn (Oxford) on kansantaloustieteilijä ja Stubbin (LSE) väitöskirja on kansainvälisen politiikan alalta. Molemmat ovat filosofian tohtoreita sen takia, että Englannissa on käytössä vanhat tutkintonimikkeet eikä esim. valtiotieteen tohtoreita tunneta sumujen saarilla. Herrojen kutsuminen humanisteiksi on harhaanjohtavaa. Niinistö historioitsijana tätä toki on.
Jarpan pätevyydestä (tai sen puutteesta) olen samaa mieltä.
Ihminen voi olla toki humanisti iliman tutkintoakin.
Meinaan, että jo kerran joku jeppe voi olla oikeusministeri vaikkei ole (edes) juristi.
Allekirjoittanut anonyymi sai vähän aikaa sitten osakseen melkoisen ryöpsähdyksen blogistilta. En ollut arvuutellut Jarpan avustajakunnasta ketään nimeltä mainiten. Meidät anonyymit saattanee erotella eri kirjoittajiksi vain ip-osoitteen perusteella.
Kun haluan olla anonyymi, yritän tuoda vain faktan tasoisia havaintoja maailman menosta muidenkin tietoon. Jos olen sitten tullut ymmärretyksi väärin, olen epäonnistunut. Erityisavustajien henkilöistä olen kiinnostunut sen vuoksi, että ministerin tulevat avaukset ovat varmaan jonkun tahon valmistelemia. Avustajakunnalla, siis erityisesti sille odotettavissa olevalle, kohta nimitettävälle ja KAUHULLA odottamalleni toiselle erityisavustajalla, jonka nimea en tiedä ja mihin tehtävään en ketään arvuuta, tulee olemaan melko merkittävä asema ministerin ohjailussa. Kaikki ministerin puheet eivät varmaan tule kirjoitetuksi virkamiesvoimin ministeriössä.
Vaikka näillä ministerin puheilla on lainkäytön liepeillä varmaan vain pelotusvaikutus, on ne hyvä kuunnella, kun ministerillä on tuomioistuinhallituksen puuttuessa halutessaan varmaan nopein tuhovaikutus oikeudenhoidon budjettirahoituksesta päätettäessä. Hallitusohjelma on niin karmaiseva rangaistusvaatimusmenettelyn laajentamisessa esimerkiksi. Hallitusohjelmaa kirjoitetaessa ei ole ymmärretty edes lakiin kirjoittamattoman Suomen oikeuden sisältöä saatika nyttemmin täälläkin melko sitovaksi tulleen Euroopppa oikeuden merkitystä.
Mistähän saisin luettavaksi oikeusministerimme edustaman puolueen oikeuspoliittisen ohjelman täydellisenä? Olisin kiinnostunut lukemaan sen, ihan samoin perustein kuin olen vieraillut keskitysleireillä ja käynyt Lenin-museossa. Osaisin sitten sovittaa sanani oikein tai vaieta vakavammassa keskustelussa ja ehkä myös tällä keskustelusivustolla.
"Oikeus- ja työministeri Jari Lindström on kutsunut erityisavustajakseen oikeusministeriöön varatuomari Arto Järvisen.
Arto Järvinen siirtyy tehtävään Hyvinkään käräjäoikeudesta, jossa hän on toiminut käräjätuomarina ja osastonjohtajana. Hän on toiminut käräjätuomarina myös muissa käräjäoikeuksissa, hovioikeuden viskaalina ja vakuutusoikeuden sihteerinä vuodesta 1988 alkaen. Lisäksi hän on toiminut Kuluttajariitalautakunnan jaoston puheenjohtajana."
Noniin, niinhän siinä kävikin että persukansanedustaja Leena Meren aviomies, peruskristitty ja perussuomalainen alioikeustuomari siirtyi avustamaan Jarppaa. Tällä viikolla Kai Kortteen muistelmia lukeneena kylmät väreethän tästä tulee, millaiseen kavalkadiin tämä konkkaronkka liittyy jatkoksi...
Lähetä kommentti