1. TNS Gallup on selvittänyt Helsingin Sanomien toimeksiannosta, miten suomalaiset suhtautuvat uuden hallituksen ja pääministerin toimintaan ja onnistumiseen tehtävässään. Tutkimukseen haastateltiin puhelimitse noin tuhat henkilöä 15-25. kesäkuuta. Ilmoituksen mukaan joukko edustaa 15 vuotta täyttäneitä suomalaisia Manner-Suomessa.
2. Gallup-kyselyn tuloksista kerrottiin eilen HS:ssa suurten otsikkojen kera. Pääotsikon mukaan Juha Sipilä on edeltäjiään suositumpi pääministeri. Jutun alaotsikon mukaan Sipilä on onnistunut pääministerin tehtävässään paremmin kuin johtamansa hallitus, joka sekin on ko. tutkimuksen onnistunut kohtalaisen hyvin.
3. Hetkinen, mistä tutkimuksesta oikeastaan olikaan kysymys? Pääministerin ja hallituksen suosiosta vai Sipilän ja hallituksen onnistumisesta toiminnassaan? Teoriassa on näet mahdollista, että pääministeri nauttii suurta suosiota, vaikkei hän olisi onnistunut kovinkaan kummoisella tavalla tehtävässään.
4. Niin tai näin, HS hehkuttaa jutussaan estottomasti ja ilman kriitikin poikastakaan sekä Sipilän suosiota että hänen onnistumistaan pääministerinä. Lehden mukaan Sipilän suosio on noussut jopa valtiomiestasolle. No jopas nyt jotakin! Olisi kuitenkin syytä muistaa, että ns. valtiomiesten taso ei ole välttämättä aina kovin vankka. Tästä on paljon tietoa esimerkiksi Ranskasta ja Yhdysvalloista, joiden presidenttien, siis valtionpäämiesten, suosio on vaeltanut usein aivan laakson pohjilla.
5. Lehti kertoo, että lähes 60 prosenttia kansalaisista - oikeastaan kyselyyn vastanneista ihmisistä - on sitä mieltä, että Sipilä on onnistunut tehtävässään erittäin hyvin tai melko hyvin; tarkka luku on tutkimuksen mukaan 58 %. Vastaajista kuitenkin "vain" 14 prosenttia katsoo Sipilän onnistuneen tehtävässään erittäin hyvin ja 44 prosenttia melko hyvin. Paras palaute Sipilälle tulee omilta eli keskustapuolueen joukoilta, joista liki 90 prosenttia pitää pääministerin toimia vähintään melko hyvinä.
6. Tässä ei suinkaan vielä kaikki, sillä HS hehkuttaa Sipilän suosiota myös siksi, että hän (suorastaan) peittoaa kansansuosion määrässä kirkkaasti edeltäjänsä Alexander Stubbin. Myös Jyrki Kataisen kannatus pääministerinä jäi lehden mukaan ylimmilläänkin vaisummaksi kuin Sipilän. Todellisuudessa ei kovinkaan paljon, sillä kansalaisista 56 prosenttia katsoi Kataisen onnistuneen pääministerinä. Sipilän ja Kataisen välinen suosioero on siis vain vaivaiset kaksi (2) prosenttiyksikköä. Tutkimuksen virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköän suuntaansa. Näin ollen HS:n hehkutus, jonka mukaan Sipilä peittoaa suosiossa/onnistumisessa Kataisen "kirkkaasti", vaikuttaa hieman oudolta.
8. Itse asiassa Hesarin gallupkysely on täysin ennenaikainen, sillä sitä 15-25.6. tehtäessä Juha Sipilän ja ja hänen hallituksensa olivat olleet virassa vasta 2-3 viikkoa. Hallitus ei ole tehnyt vielä juuri minkäänlaisia merkittäviä päätöksiä, joten luotettavaa arviota siitä, miten hallitus ja pääministeri ovat onnistuneet toiminnassaan, on tässä vaiheessa mahdotonta tehdä. Kyselyn tulokset kuvastavat lähinnä vain mielikuvaa Juha Sipilän suosiota, jota hän nautti jo ennen huhtikuun eduskuntavaaleja, ja ihmisten toiveita, että Sipilä hallitus onnistuisi tehtävässään edellistä hallitusta paremmin.
9. Kyselyyn vastanneet eivät ole siten todellisuudessa arvioineet eivätkä edes voineet arvioida hallituksen tai pääministerin onnistumista tehtävässään, koska hallituksen ja pääministerin työ on vasta aivan alkuvaiheessa. Hallitus ei ole tehnyt hallitusohjelman toteuttamiseksi vielä konkreettisia päätöksiä tai toimenpiteitä Osa hallitusohjelmassa kaavailluista uudistuksista on sitä paitsi jouduttu ankaran vastustuksen vuoksi joko peruuttaamaan tai lykkäämään tuonnemmaksi.
10. HS:n kyselyssä vastaajilta kysyttiin mielipidettä myös Juha Sipilän hallituksen onnistumisesta. Kyselyn tulos, jonka mukaan hallitus ei nauti "likimainkaan" yhtä korkeaa suosiota kuin pääministeri, ei ole mikään yllätys. Vastanneista vain 37 prosenttia katsoi, että hallitus on suoriutunut tehtävästään erittäin hyvin (6 %) tai melko hyvin (31 %). Hallitusta ei ole syytä tai edes mahdollisuutta arvioida krititisesti, sillä eihän hallitus ole vielä edes tehnyt oikeastaan mitään. Kipeät leikkaus- yms. päätökset tehdään vasta syksyllä, silloin hallituksen suosiota voidaan kysyä uudelleen. Kyselyyn vastanneista keskustalaisista 71 prosenttia antoi hallitukselle hyvän arvosanan, kokoomuslaisista 68 prosenttia, mutta perussuomalaisista vain 43 prosenttia.
11. HS:n yllättävä into mitata ja arvioida pääministerin ja hallituksen toiminnan onnistumista jo 2-3 viikon jälkeen hallituksen aloittamisesta on melkoinen mysteeri. Sipilän onnistumista on harhaajohtavaa verrata etenkin Alex Stubbin ja hänen hallituksensa onnistumiseen siinä vaiheessa, kun ko. hallitus oli toiminut jo puoli vuotta tai lähes vuoden. Tulisi muistaa, että kaikilla hallituksilla on aina alkuvaiheessa muutaman kuukauden pituinen kuherruskuukausi- tai kausi, jolloin ihmiset eivät ryhdy arvioimaan hallitusta vielä kovin kriittisesti, vaan odottavat ensin, saako hallitus kenties jotain "hyvää" aikaan.
12. HS unohtaa jutussaan ja Sipilän "onnistumista" hehkuttaessaan ja vastaavasti Alexander Stubbia ja hänen johtamaansa hallitusta kritisoidessaan, että Stubbin hallitus nautti toimintansa alussa aika laajaa suosiota. HS ei kuitenkaan - jostakin syystä - teettänyt kyselyä Stubbin ja hänen hallituksensa onnistumisesta vielä 2-3 viikon jälkeen - jos teetti niin ei julkaissut - kuten nyt Sipilän kohdalla tapahtui, vaan vasta joulukuussa 2014, jolloin Stubbin vetämä "kivireki" eli sixpack-hallitus oli ehtinyt toimia jo puolisen vuotta. Toisen kerran HS mittautti Stubbin ja hänen hallituksensa suosiota vasta huhtikuussa 2015.
13. Toinen pointti, jonka HS unohtaa tyystin Stubbin ja Sipilän hallitusten vertailussa, on se, että Stubb joutui vetämään koko ajan varsinaista kivirekeä eli hallitusta, jonka kuusi eri puoluetta olivat sangen eripuraisia keskenään. Vasemmistoliitto ja vihreät löivät kokoomusta ja pääministeri Stubbia julkisuudessa kuin konsanaan vierasta sikaa, ja myös SDP esiintyi Antti Rinteen johdolla usein Stubbin selkäänpuukottajana. Lopulta vasurit ja vihreät lähtivät lätkimään hallituksesta ovet paukkuen, mutta demarit jatkoivat hallituksessa, jolla ei ollut Antti Rinteen tympeän vaalitaktikoinnin vuoksi kuitenkaan kunnollisia toimintaedellytyksiä. Juha Sipilän asema Stubbiin verrattuna on paljon helpompi, sillä hän johtaa kolmen ison puolueen hallitusta, jossa ei ole "kitisijöitä" (vasurit ja vihreät) eikä ikuisia nokittelijoita (SDP) mukana.
14. Voidaan vain ihmetellä sitä lähes groteskia tapaa, jolla maan suurin sanomalehti katsoo asiakseen näykkiä edelleen ex-pääministeri Alexander Stubbia. Stubb näyttää olevan nykyisin Hesarin "hampaisssa" myös hampaittensa takia. HS:ssa eilen julkaistu toimittaja Teemu Luukan Merkintöjä-kolumni on tästä oivallinen esimerkki. Luukka - onkohan mies muuten sukua maalaisliiton Eemil Luukalle - oli näet varustanut juttunsa otsikolla "Minne hävisivät Stubbin hampaat?". Luukka kertoi, että vielä viime kesänä, kun Stubbista oli tullut pääministeri, Stubb hymyli harva se päivä niin, että "ikenet paistoivat ja hampaat kiilsivät". Toimittajan mukaan Stubb hymyili kenties enemmän kuin hallituksen muut ministerit yhteensä. Nyt Stubb sen sijaan ei enää juuri edes hymyile, ei ainkaan paljasta ikeniään. Tämä muutos näyttää jääneen kovasti askarruttamaan toimittajaa.
15. Toimittaja Luukka toteaa, että vaikka Stubb on ollut ministerinä yhtäjaksoisesti jo seitsemän vuotta, hän ei ole vieläkään onnistunut nousemaan "valtiomiesluokkaan". Sitä vastoin HS suuresti hehkuttama Juha Sipilä on Hesarin mukaan ponnahtanut valtiomiesluokkaan jo nyt, vaikka hänen hallituksensa on ollut toiminnassa vasta kuukauden verran. Tämä arvionsa lehti perustaa Sipilän "ylivertaiseen" kansansuosioon, joka ilmenee lehden tettämästä kyselystä. Sallikaa minun nauraa, sillä niin kevyillä ja suorastaan naurettavilla perusteilla Hesari tekee ko. arvioitaan. Toivotaan nyt, että Juha Sipilä muistaa pitää omat "hampaansa ja ikenensä kurissa". Ettei joutuisi tämän takia Hesarin hampaisiin.
16. Juha Sipilän ja hänen hallituksensa onnistumista voidaan arvioida ja mitata objektiivisesti ainoastaan pääministerin ja hallituksen tekojen, ei suinkaan ennakko-odotusten ja toivomusten perusteella. Tämä on mahdollista vasta muutaman kuukauden kuluttua eli vuoden lopulla, jolloin hallituksen kaavailemat leikkaus- ja säästöpäätökset on tehty ja ne ovat alkaneet pikku hiljaa myös purra. Suomella ja EU:lla on edessään todella vaikeita aikoja mm. Kreikan tukalasta tilanteesta johtuen. Suomen työttömyys kasvaa kasvamistaan - nyt työttömiä on jo lähes 400 000 - vienti ei vedä lähimainkaan kunnolla, investointeja ei tehdä, maan velkaantumistahti ei hellitä ja Sipilän kaavailemasta viiden prosentin kannattavuusloikasta ja yhteiskuntasopimuksesta ei ole minkäänlaista varmuutta. Tämä kaiken keskellä maan suurin lehti näkee asiakseen tyytyä näykkimään edellisen pääministerin heikkoja kannatuslukuja ja tämän hymyilyä.
17. Timo Soini on myös ollut kova poika nauramaan, hänen hörönauruaan on kuultu etenkin opposition penkeiltä vuosikaudet. Nykyisin Soini tyytyy lähinnä virnuilemaan hallituksen aitiossa. Kohta saattaa käydä niin, että Alex Stubb ei ole hallituksen ainoa jäsen, jota maailman meno ei juuri naurata. Myös pääministeri Juha Sipilän kasvoilla vielä aika usein näkyvä virne voi hallituksen työn päästessä kunnolla vauhtiin pikku hiljaa kadota. Jos nyt Sipilän hallitus on vuoden lopussa ylipäätään edes pystyssä, sillä perussuomalaisille lisävelan myöntäminen Kreikalle saattaa olla liian kova paikka. Hallitusohjelmassa on sovittu, etteivät Suomen velvoitteet Kreikan auttamiseksi saa enää kasvaa.
18. Mielenkiintoista nähdä, saavatko persut Juha Sipilältä luvan olla hallituksessa jatkuvasti eri mieltä merkittävistä asioista. Persujen kannatus laski yhdessä kuukaudessa eli toukokuusta kesäkuuhun kaksi prosenttiyksikköä. Tätä menoa vihreät ajaa gallupeissa kohta Sdp:n ja persujen ohi. Miten silloin suu pannaan persuissa ja hallituksessa? Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa.
19. Myös Yle Uutiset on on teettänyt gallupkyselyn ihmisten luottamuksesta Juha Sipilän hallitukseen. Tässä Taloustutkimuksen suorittamassa kyselyssä ei kysytty erikseen pääministeri Juha Sipilän suosiota. Haastattelut tehtiin 24.6. -1.7. välisenä aikana ja mielipidettä kysyttiin 1004 ihmiseltä. Kyselyssä 59 vastaajista sanoi olevansa joko melko tai erittäin tyytyväisiä uuteen hallitukseen. Hallitukseen tyytymättömiä oli 34 prosenttia vastaajista, mielipidettään ei osannut sanoa 7 prosenttia. Miehistä peräti 68 prosenttia ilmoitti olevansa tyytyväisiä hallitukseen, mutta naisista tyytyväisiä oli vain 51 prosenttia.
20. Hesarin ja Yle Uutisten kyselyjen tulokset eroavat yllättävän paljoin toisistaan. Kun Juha Sipilän hallitus on aika "miehinen" - istuuhan siinä myös Timo Soini - ei ole kovin suuri yllätys, että juuri miehet ilmoittivat luottavansa hallitukseen enemmän kuin naiset. Timo Soini näyttää olevan enemmän miesten kuin naisten "mieleen". Myös Ylen kysylyä rasittaa se, että vaikka hallitus on ehtinyt istua vasta kuukauden, ihmisiltä kysellään ikään kuin "lopullisena totuutena" luottamuksesta hallitukseen tai jopa sen onnistumisesta tehtävässään ja vastaukset julkaistaan ikään kuin todellisina selvityksinä. Molemmat kyselyt ovat kuitenkin täysin ennenaikaisia eikä niistä voida saada luotettavaa käsitystä siitä, miten hallituksen tekoihin suhtaudutaan. Hallitus ei ole nimittäin kerta kaikkiaan ehtinyt tehdä vielä juuri mitään!
21. Huh huh! Näitä gallupkyselyjä - jotka ovat toki koko lailla turhia - näyttää riittävän joka lähtöön. Helsingin Sanomissa julkaistiin nimittäin tänään tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja eduskunnan puhemies Maria Lohelan suosiota koskevat "selvitykset", jotka lehti on teettänyt TNS Gallupilla. Sauli Niinistön suosio on kyselyn mukaan edelleen vain kasvussa, sillä nyt eli kesäkuussa 86 prosenttia suomalaisista - siis kyselyyn vastanneista ihmisistä - katsoo, että Niinistö on hoitanut tehtävänsä erittäin tai melko hyvin. Kohta voi käydä niin, että Niinistö ohittaa kannatusluvuissa jopa Vladimir Putinin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin, joiden kannatus on liki 100 prosenttia, vm. päämiehen osalta jopa enemmän.
22. Sauli Niinistön on tietenkin perin ellei suorastaan naurettavan helppo homma kerätä suosiota. Hän pitää kesäkuussa Kultarannassa perinteisen seminaarin, jossa puhellaan niitä näitä joutavia, ja hän yrittää (muka) ratkoa tai välittää Ukrainan kriisissä, siinä kuitenkaan onnistumatta. Niinistö vierailee säännöllisesti kylässä Putinilla, mutta ei saavuta näissä tapaamisissa tuloksia, vaan Putin nolaa Niinistön julkisesti toteamalla, että Suomen olisi parasta pysyä liittoutumattomana, siis irti siitä perkeleen Natosta. Sauli käy innolla maatalousnäyttelyissä rapsuttelemassa mansikkeja ja Kuninkuusraveissa taputtelemassa ruuna-reippaita. Tällaisissa tilaisuuksissa Niinistö on mies paikallaan!
23. Valtio-opin professori Kimmo Grönlund, hän on näitä päivystäviä proffiamme, yrittää pohtia HS:ssa Niinistön suosion salaisuutta. Hänen mukaansa "Suomi on tasavalta, mutta tarvitsee omat kuninkaallisensa". Sillä lailla, kyllä nämä professorit sitten ovat viisaita ja nokkelia kavereita arvioinneissaan! Mutta, mutta, yksi asia silti hieman huolestuttaa. Muissa maissa, joissa on todellisia kuninkaallisia - esimerkkinä vaikkapa Iso-Britannia ja Ruotsi - kuninkaalliset tuntuvat olevan jatkuvasti "pieniin päin" ja putkauttelevat maailmaan yhä uusia jäseniä jo muutenkin laajoihin kuningashuonesiiin. Meidän "kuninkaallisilla" tällaista ei tapahdu.
24. HS:n Lohela-kyselystä ilmeni, etteivät suomalaiset vielä oikein tunne eduskunnan uutta puhemiestä, joka on sitä paitsi oikeesti nainen. Vain 17 prosenttia vastanneista arvioi puhemies Maria Lohelan suoriutuneen tehtävästään erittäin tai melko hyvin. Tulisiko Lohelan ryhtyä puhumaan täysistuntoa johtaessaan hieman englantia, jotta hänen tunnettavuutensa kasvaisi? Englannin taito oli nimittäin se syy, miksi eduskunta - lue perussuomalaiset - halusi hänet puhemieheksi.
15 kommenttia:
Tuon kyselyn ainoa mielenkiinto on siinä, että se muodostaa "pohjan", josta sitten alkaa lasku kun tositoimiin mennään. Silloin media käy kimppuun yhtä altisti kun se nyt hehkuttaa.
Stubbin hampaista: luulen, että joku konsultti on sanonut, ettei hänen aikaisempi ilmeensä ollut hymy vaan vihamielinen irvistys. Urospaviaaneilla on samanlainen ilme kun ne selvittelevät sosiaalisia suhteita keskenään.
"Jos nyt Sipilän hallitus on vuoden lopussa ylipäätään edes pystyssä, sillä perussuomalaisille lisävelan myöntäminen Kreikalle saattaa olla liian kova paikka."
Älä unta näe, Soini on yhtä tarkentunut ministerin pestiin kuin Kreikka Eu:un. Tämä on ymmärrettävää: ensin vaalien yhteydessä persut romahtavat kuin SMP hallituksessa. Täytyy vain toivoa, että Soinia nimitetä jonkin hyödyllisen laitoksen johtoon, ettei vielä romauta sitäkin kuten Pekka Vennamo Posti- ja Telelaitoksen.
Konsulit ja konsultit nyt lausuvat rahasta mistä asiasta tahansa ja millä perustella vain. Toisaalta tietyt höynäytettävissä olevat ihmiset kuvittelevat herkästi kuulleensa tällaisia lausuntoja, vaikkei niitä olisi annettukaan.
Soini ei taida olla "tarkentunut" vaan takertunut ministerin pestiin. Anonyymin soisi tarkentavan, oikeastaan siis tarkistavan, oikeiskirjoitustaan. Persut eivät romauta ansin vaalien yhteydessä, vaan romahtavat ensi vaalien yhteydessä. Pitää kirjoittaa EU:hun, ei "Eu:uun", kuten anonyymi teki, jne.
Ei tämä Sipilän hallitus nyt ihan toimeton ole ollut. Nimittäin, hallitus on ollut kasassa vasta kuukauden, ja suhteet Venäjään on saatu jo lähes poikki. Siihen ei ole yksikään hallitus pystynyt miesmuistiin! Että sillee!
Median olisi hyvä seurata huomenna sekä Sipilän että Stubbin toimintaa Brysselissä. Pääministeri hiipii seinänviertä pitkin ja on ymmärtävinään englantia. Valtiovarainministeri on taas kuin kala vedessä eikä kursaile kenenkään kollegan juttusille menoa.
Stubb on salonkikelpoinen ministeri, kun on päässyt irti viime vuoden lapsellisista kotkotuksistaan (selfiet, kestohymy, keltaiset shortshit, tikkataulunaolo).
Juuri näin!
Ulkonäön moittiminen ei ole kivaa. Ahtisaari sai pressana kuulla monta vuotta pilkkaa polvistaan ja mahastaan. Siihen verrattuna siistin ministerin ehjät hampaat ovat jonkin verran lievempi pilkan kohde. Turhaa pilkaa sekin.
Totta kaikki kritiikki, jota blogissa esitetään väärin ajoitettua tilausgalluppia vastaan. Hyvä sekin, että Virolainen puolustaa koulukiusajaksi väitettyä Stubbia. Kyl Stubb sen kestää.
Milloin pres. Niinistön suosiogalluppi tehtiin. Tuskin ennen kuin Niinistö esti tiettyjen neukkujen Suomen tulon. Nyt Niinistö kertoo hän olis halunnut ne tänne, mutta Eurooppa pakotti hänet tekemään vääriin! Tästä liikusta Niinistö tuskin saa pisteitä. Soini saattoi esitellä asian väärin, mutta pressa hoitaa Suomessa idänsuhteet ja vastaa lopputuloksesta, joka Niinistön mukaan on väärä.
Valtio-opin professori Grönlund totesi paikkansa pitävästi eikä ensimmäisenä, että presidenttiparimme on meille vähän kuin kuninkaallisten korvike. Enpä siitä ilkuisi Grönlundille, joka kai ei ole edes erityisen "päivystävä dosentti". Proffat ovat omassa luokassaan. Kovin iso puute ei ollut, kun Grönlund ei ottanut esille parin lapsettomuutta.
Joo. Sauli Ninistö syytti muita, kun väärin meni. Ilkka Kanervakin yritti tehdä neujjujen kutsumisen kanssa toisin. Taitaa olla aika lailla kokoomuksen soppa. Onneksi nokittelija Tuomioja ei pahasti arvostellut. Sanoi vain, että olisi pyrkinyt tekemään toisin. N
Näyttää siltä, että Suomi teki emämunauksen evätessään Venäläisten pääsyn Etyj kokoukseen. Jopa Saksa arvostelee Suomen päätöstä. Jep jep..
Hesari hehkuttaa Sipilää, koska on tulossa Hesarin kannattamia leikkauksia, Herlinin sanomien vakiintuneen doktriinin mukaisesti. Leikkaukset ovat ainoa tie onneen, eikä edes IMF:n tätä vastakkaisilla argumenteilla ole enää merkitystä. Silloin kyllä on, jos ne sattuvat tukemaan suomalaisen oikeiston ajamaa politiikkaa, jonka äänenkannattaja myös Hesari nykyisin on.
Niinistö teki todella raukkamaisen tempun EU-kumppaneitamme kohtaan rientämällä lausumaan, että kyllä me Suomessa olisimme toivottaneet venäläisen delegaation tervetulleeksi ETYJ-kokoukseen, mutta kun nuo muut EU-maat lähettivät toisenlaista viestiä. Suomi selvästi pelkää Venäjää ja kunnolla yhä edelleen. Ehkä ihan syystäkin, en minä sitä kiistä, mutta temppu oli silti Niinistöltä tökerö. Olisi voinut sanoa yleisesti, että EU-pöydässä on päätetty, ettei pakotelistalle asetetut kaverit osallistu kokoukseen, piste.
Virheitä sattuu. Arvostella pitää. Ja oppia. Kokonaan ei voi unohtaa, että pääministeri johtaa EU-politiikkaa ja on tietysti muutenkin hallituksen pää. Ei Sipilä tästä asiasta pääse kuin koira veräjästä. Vastuu on hänelläkin. Toki hänellä ei ole kokemusta politiikasta eikä ulkopolitiikasta. Jälkimmäisestä ei ole kyllä Soinillakaan oikeasti. Tietoa on saanut ulkoasianvaliokunnan töistä, mutta alan työnjohtokokemus on lähellä nollaa. Onko se S.Niinistökään ollut ulkoministeri? Monenlaista kansainvälistä kokemusta voi olla, mutta diplomatia on vähän eri juttu.
"Suomi teki emämunauksen evätessään Venäläisten pääsyn Etyj kokoukseen. Jopa Saksa arvostelee Suomen päätöstä."
Annettiinko me pikkuveljien balttiasta (Viro, Liettua) vedättää itseämme. Hyvähän niiden ne NATO:n suojasta riukkua.
No, ei se Sauli Niinistö ole ulkoministerinäkään ollut. Onneksi tunnusti miehekkäästi ensin, että tuli tehdyksi väärä ratkaisu. Sitten vähän vähemmän miehekkäästi pani asian muiden syyksi. No, toivottavasti rintakarvat kasvavat.
Tuollaista Niinistö, Soini tai hallitus yleensäkään ei olle tunnustanut!
Suomen ratkaisu on aivan oikea. Venäläisten nimet ovat EU:n pakotelistalla ja sillä siisti! Halusivat vaun heittää Suomelle koepallon valitsemalla delegaatoonsa kuusi "listalla" ja siis matkustuskiellossa olevaa jeppeä. Jos Suomi olisi suostunut noiden listamiehien" maahan tuloon se olisi ollut riemuvoitto Kremlille, jka halusi rikkoa EU:n yhtenäisen pakotepolitiikan ja -päätökset.
Tuollainen menettely ei tietenkään käy Suomelle, joka toimi suoraselkäisesti ja oikein. Näiden "ryssien", jotka valtaavat naapurimaitaan Krimillä ja Uktainassa, pillien mukaan ei pidä missään nmessä alkaa tanssimaan, kyllä jämpti on näin!
Nuo venäläiset ja heidän pomonsa Putin ovat kaikki kriminaaleja, jotka rikkovat jatkuvasti kv. oikeutta, valtaavat naapurimaidensa alueita eivätkä välitä ihmisoikeussopimuksista mitään.
Lähetä kommentti