1. Korkeimman oikeuden presidentti vaihtuu ensi vuoden alussa. Nykyinen päällikkötuomari Pauliine Koskelo (59) lähtee niin sanotusti lätkimään hommasta eli siirtyy 1.1.2016 lukien Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) tuomariksi kaudelle, joka kestää yhdeksän vuotta.
2. Juristipiireissä pidetään lähes varma, että Pauliine Koskelo ei tyydy EIT:sssä(kään) rivituomarin tehtävään, vaan tähtää EIT:n presidentiksi. Saa nähdä, miten tavoitteessa käy. Koskelo on palkittu parina kolme viime vuonna mm. parilla kunniatohtoriudella ja vuoden lakimiehen tittelillä. Viime perjantain Lakimiesiiton järjestämässä Tuomaripäivässä hänen kouraansa lätkäistiin ikään kuin läksiäislahjaksi K.J Ståhlberg -mitali.
3. Kenestä uusi KKO:n presidentti? Olen käsitelyt ko. asiaa blogissa lyhyesti jo aiemmin ja veikannut, että vrkaa hakevat ainakin Mikko Könkkölä ja Timo Esko. He ovat molemmat hovioikeuden presidenttejä, Könkkölä Helsingissä ja Esko Turussa. Kumpikin on toiminut aiemmin KKO:n jäsenenä, Könkkölä 2001-2005 ja Esko 2006-2012.
4. Hakuaika päättyi 30.9. Ennustukseni toteutui, sillä sekä Könkkölä että Esko ovat ilmoittautuneet virkaan. He ovat myös viran ainoat hakijat, mikä tarkoittaa sitä, että yksikään KKO:n oikeusneuvoksista ei ollut virasta kiinnostunut. Missä vika, "paska homma" vai mikä? Presidentin palkka ei ole häikäisevän korkea, vain 12 640 euroa kuukaudessa.
5. Mikko Könkkölä ja Timo Esko alkavat olla jo ikämiehiä, sillä molemmat ovat syntyneet vuonna 1952 ja ovat nyt 63-vuotiaita. Kun virassa voi olla 68-vuotiaaksi, jää uuden presidentin virkakausi varsin lyhyeksi eli 4-5 vuoden pituiseksi. Kyse on siis tietyllä tavalla ylimenokauden päällikkötuomarista. Pauliine Koskelosta tuli KO:n presidentti 49-vuotiaana ja Olavi Heinosesta 51 vuoden ikäisenä.
6. Toimittaja Ari Mölsä, hänkin muuten lakimiehiä, on pohtinut valintaa Yle Uutisissa tähän tapaan.
7. Kumpikin hakija on ollut tuomarina KKO:ssa ja hovioikeudessa, hovioikeudessakin ainoastaan päällikkötuomarina. Könkkölä hakeutui KKO:n jäseneksi toimittuaan aiemmin lähes 30 vuotta (1974-2001) oikeusministeriön lainvalmistelijana eli lainsäädäntösihteerinä, lainsäädäntöneuvoksena ja lainsäädäntöjohtajana; sangen tyypillinen hallintoura siis. Samanlaista virkamiesuraa KKO:n jäseneksi eteni myös Pauliine Koskelo, sillä myös hän on toiminut pitkään oikeusministeriön lainsäädäntöneuvoksena. Könkkölä pyrki myös oikeuskansleriksi, mutta hävisi Jaakko Jonkalle.
8. Timo Eskolla on Könkkölää monipuolisempi lakimiesura takanaan. Hän toimi ennen oikeusneuvoksen nimitystään reilut 10 vuotta asianajajana, eli hän ei ole esiintynyt oikeussalissa yksinomaan tuomaripöydän takana. Könkkölä on OTK, mutta Timo Esko on väitellyt oikeustieteen tohtoriksi 1986 kansainvälisen yksityisoikeuden alalta ja ollut yliopistossa assitenttina ja vt. professorina. Esko on toiminut myös Helsingin yliopiston hallintojohtajana (1987-92) ja Defensor Legis -lehden päätoimittajana (1994-2006). Timo Esko tunnetaan ahkerana välimiehenä; kuten tiedämme, KKO:ssa arvostetaan välimiesjuristeja. Kummallakin hakijalla on laaja kielitaito.
9. Lakimiesten keskuudessa molempia kilpahakijoita arvostetaan, tosin hieman eri piireissä. Timo Esko on herrasmies ja hillityn porvarin perikuva. Mikko Könkkölä on räiskyvämpi persoona, joka tunnettiin nuorena juristina vasemmistoradikaalina. Hänet lienee nimitetty OM:n lainsäädäntöneuvokseksi Skdl:n kiintiöstä; 70- ja 80-luvuilla lainsäädäntöneuvoksen virat olivat yleensä jäsenkirjaa edellyttäviä tehtäviä. Mikon isä oli asianajaja Erkki Könkkölä, jonka tapasin istuessani 1968 auskultanttina käräjiä Janakkalan tuomiokunnassa Riihimäellä. Mikon poika Justus on siviilioikeudesta väitellyt OTT, joka on toiminut vuoden verran (2003-2004) lakimiehenä Timo Eskon asianajotoimistossa. Mikko Könkkölä on ottanut hovioikeuden presidenttinä vastaan runsaasti hänelle tarjottuja lainvalmistelutehtäviä - kerran OM:n mies, aina OM:n mies - mikä on saattanut hieman haitata maan suurimman hovioikeuden päällikkötuomarin viranhoitoa.
10. Kumpi hakijoista tulisi valita tehtävään? KKO:n presidentin nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston yleisistunnossa. KKO ei tee virkaesitystä - kuten oikeusneuvoksen nimitysmenettelyssä - vaan asian valmistelu ja esittely valtioneuvostossa kuuluu oikeusministerille. Oikeusministeriö hankkii kuitenkin asiasta KKO:n lausunnon ja tämä lausunto todellisuudessa ratkaisee valinnan - näin tapahtui myös Pauliine Koskelon valinnan yhtyedessä - sillä tuskinpa oikeusministeri Jari Lindströmillä tai valtioneuvostolla on kanttia poiketa lausunnosssa.
11. Tavallisesti varsin luotettavalta taholta olen kuullut, että korkein oikeus on käytännössä epävirallisesti jo ratkaissut kantansa. KKO:n oikeudenneuvoksista koostuva lähetystö - ei siis mikä tahansa karvalakkilähetystö - on nimittäin käynyt Turun hovioikeudessa tapaamassa Timo Eskoa ja pyytänyt, että tämä ilmoittautuisi presidentin virkaan. Käynti tepsi, sillä tämän jälkeen Timo Esko jätti ilmoittautumisensa.
12. Minusta KKO:n jäsenistö on tehnyt oikean valinnan, sillä kyllä minäkin näkisin KKO:n presidenttinä mieluummin Timo Eskon kuin Mikko Könkkölän. Olisi aikamoinen yllätys, jos korkeimman oikeuden sana ja lausunto asiassa ei painaisi, vaan virkaan nimitettäisiin Könkkölä. Tämän jutun otsikosta voitaisiin siis poistaa kysymysmerkki.
13. Timo Eskon suhteellisen lyhyeksi jäävällä kaudella korkeimmassa oikeudessa ei tapahtune merkittäviä muutoksia. Uudella presidentillä ei liene tarvetta aukoa koko ajan päätään ja puuttua tuomioistuinlaitoksen epäkohtiin ja kehittämiseen yhtä räyhäkkäästi kuin edeltäjällään. Sellainen asenne ei edes sovi ylimmän tuomioistumen päällikkötuomarille.
15 kommenttia:
Semmoistakin puhutaan, että viran täytössä ei olisi tarkoitus pitää mitään kiirettä, jotta nykyisen presidentin arvoa ja asemaa ei loukattaisi. Mutta eikö sentään hovioikeuksien tarve saada oma tuleva johtonsa selväksi mahdollisimman nopeasti ole tuollaista paljon painavampi näkökohta? Ja kai tulevalle presidentille itselleenkin pitäisi antaa kunnon valmistautumisaika ennen virkaan astumista?
KKO:n oikeusneuvoksen virkaan nimitettiin pari viikkoa sitten Päivi Hirvelä, jonka 9 vuotta kestänyt pesti EIT:n tuomarina päättyy kuluvan vuoden lopussa. Hirvelä on väitellyt prosessioikeudesta ("Lapsi oikeudenkäynnissä") ja toiminut aiemmin valtionsyyttäjänä. Hän on syntynyt 1954 eli aloittaa viranhoidon KKO:ssa 61-vuotiaana. Viime vuosikymmeniltä en muista tapausta, jolloin 60 vuotta täyttänyt henkilö olisi nimitetty oikeusneuvokseksi.Mutta kun kerta KKO:n presidentti lähtee jatkamaan Hirvelän hommaa EIT:ssä, niin olisi ollut hiukka epäjohdonmukaista, jos Hirvelää vuorostaan ei olisi voitu nimittää KKO:n rivituomariksi.
Tervetuloa takaisin kehiin, Jyrki! Kaivattu on.
Heh, onpa hauska paradoksi: Ståhlberg loi Suomeen hallintolainkäytön. Koskelo ei sitä pätkääkään arvosta, mutta otti silti Ståhlberg-mitalin!
Ennen valintaa olisi hyvä tietää mitä mieltä presidenttiehdokkaat ovat yleisten ja hallintotuomioistuinten yhdistämisestä.
Pauliine Koskelon tavoite EIT:n presidentin viran saannista ei toteudu aivan lähaikoina. EIT:n uudeksi presidentiksi on nimittäin syyskuussa valittu italialainen EIT-tuomari Guido Raimondi, jonka toimikausi alkaa 1.11.2015. Hän on ollut EIT:ssa vuodesta 2010. EIT:n nykyinen presidentti on Luxemburgin 53-vuotias Dean Spielmann, jonka toimikausi päättyy tämän kuun lopussa.
Sillä, millainen kanta presidentin viran tavoittelijoilla on yleisten tuomioistuinten ja hallintotuomioistuinten mahdollisesta yhdistämisestä, on nimitysmenettelyssä täysin irrelevantti asia. Ko. asiasta eivät päätä KKO ja KHO, vaan lainsäätäjä.
Ei niitä ylimpiä tuomioistuimia yhdistetä, ellei joku voimakastahtoinen oikeusministeri näin päätä.
On vaikea kuvitella, että uudessa KKO:ssa olisi noin 35 ministerin palkkaluokassa olevaa virkamiestä.
Kun uusi KKO:n presidentti tulee talon ulkopuolelta, niin Sipilän toivomaa tuottavuushyppyä ei voida toteuttaa jättämällä yksi tuoli täyttämättä.
Anonyymi tarkoittanee ..että uudessa KKO:ssa olisi noin 35-40 vain ministerin palkkaluokassa olevaa tuomaria.
Kun KKO:n ja KHO:n mahdollisella yhdistämiellä ei ole mitään tekemistä tämän blogijutun teeman kanssa, muita sitä koskevia kommentteja ei julkaista.
Tervetuloa takaisin, bloginpitäjäprofessori! Tauko ehti venähtää liian pitkäksi...
Esko voisi konservatiivisen tasavallan presidentinkin huomioon ottaen olla todennäköisempi vaihtoehto uudeksi KKO:n presidentiksi - olettaen, ettei Niinistö aina suostuisi pelkäksi kumileimasimeksi.
Tässä olisi hyvä seuraavan päivityksen aihe: Helsingin käräjäoikeuden 4. osasto on näemmä antanut kansliatuomion (15/142384, diaarinumero R 15/6800) kolmen lainoppineen jäsenen kokoonpanossa (pj. Pakarinen, muut jäsenet Kohonen ja Jarnamo) Töölön pyöräilysurman tapauksesta. Syyte taposta on hylätty, ja tuomio on tullut mm. törkeästä kuolemantuottamuksesta. Vankeutta tuli 4 a 6 kk, mutta poikkeuksellisesti vastaajaa ei passitettu heti vankeusrangaistusta suorittamaan, vaan hän jäi vapaalle jalalle tutkintavankeuden jälkeen.
Pitänee kommentoida Hgin KO:n tuomiota seuraavassa blogijutussa.
Minusta oli jo etukäteen selvää, ettei näyttö taposta ollut riittävä. Ajokieltoa määrättiin vain yksi vuosi, mikä on liian vähän.
En pidä syytetyn laskemista vapaalle jalalle odottamaan rangaistuksen täytäntöönpanon alkamista kovinkaan outona ratkaisuna, KO on perustellut asiaa yksityiskohtiin kirjallisissa perusteluissaan kuitenkaan menemättä. Syytetyn terveysongelmat lienevät tässä taustalla.
"Uudella presidentillä ei liene tarvetta aukoa koko ajan päätään ja puuttua tuomioistuinlaitoksen epäkohtiin ja kehittämiseen yhtä räyhäkkäästi kuin edeltäjällään. Sellainen asenne ei edes sovi ylimmän tuomioistumen päällikkötuomarille."
Toki ei ole ideaalista, että KKO:n presidentti joutuu ottamaan tuollaisen roolin, mutta kun meillä ei ole keskusvirastoa ja "pikkulintujen" mukaan tuollainen ei ole OM:n kärkihankkeenakaan. En soisi presidentin vaihdoksen johtavan siihen, että noista epäkohdista tai kehittämistarpeista jatkossa vaiettaisiin.
(Eri asia sitten on, tuottaako kaikkia tahoja loukkaava räyhäkkyys sitten toivottua tulosta. Tuosta syystä on arveltu, että Koskelon lähtö oli ns ajolähtö.)
Ei kai palvelukeskusviraston pääjohtajalle tuollaista tuomarikunnan mielipidejohtajan roolia sentään kukaan ole kaipaamassa?
Tilannetietoa. Täysistunto haastatteli hakijat menneellä viikolla.
Lopputulos oli keskiviikon uutisissa ja torstain valtioneuvoston listalla.
Korkein oikeus teki oikeansuuntaisen tiedottamisteon, kun keskiviikkona 18.11.2015 julkaistiin tiedote
http://korkeinoikeus.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2015/11/utnamningenavhdspresidenttillstatsradetimorgon.html
Olikin jo aika kertoa muuallakin kuin tässä blogissa, miten asiat oikein menevät. Uutta tässä valintamenettelyssä oli, että ministeri ja kansliapäällikkö, sen lisäksi, että he kävivät fyysisesti KKO:ssa, haastattelivat vielä itsekin hakijat ministeriössä.
Lähetä kommentti