989. Isännän ääni. Erkki Rintalan juhlakirja

1. Vaasan hovioikeus perustettiin kuningas Kustaa III:n valtakaudella vuonna 1776. Hovioikeuden perustamisesta tulee siis tänä vuonna kuluneeksi 240 vuotta. Hovioikeutta varten valmistui vuona 1786 oikeudenjumalatar Themikselle pyhitetty talo, joka säästyi Vaasan palossa 3.8.1852; rakennuksessa toimii nykyisin Mustasaaren kirkko. Vuonna 1862 valmistui nykyinen hovioikeudentalo, jonka arkkitehtina oli Carl August Setterberg. Sitä pidetään yhtenä maamme rakennustaiteen merkkiteoksena.

2. Vaasan hovoikeudella on ollut tähän mennessä alun neljättäkymmentä päällikkötuomaria eli presidenttiä. Järjestyksessä 29. presidenttinä toimi 1989-1998 Erkki Kustaa Rintala. Hän on syntynyt 31.5.1935 Kauhavan Hirvijoen kylässä ja valmistunut 1960 lainopin kandidaatiksi. Varatuomariksi tultuaan Rintala meni töihin Vaasan hovioikeuteen, jossa hän toimi esittelijänä eli viskaalina 1962-1973 ja hovioikeudenneuvoksena 1973-1986. Korkeimman oikeuden jäsenä ja oikeusneuvoksena Rintala oli1986 ja vuonna 1989 hänet nimitettiin Ritva Hyökyn jälkeen Vaasan hovioikeuden uudeksi presidentiksi. Hän jäi tästä virasta eläkkeelle 1998, siis jo 63-vuotiaana, mikä oli minulle pienoinen yllätys.

3. Tutustuin Erkki Rintalaan vuoden 1976 lopulla, jolloin aloin hoitaa Vaasassa hovioikeudenneuvoksen virkaa, johon minut oli nimitettty kuukautta aikaisemmin 33-vuotiaana; jotkut pitivät ko. ikää jonkinlaisena SE:nä. Vaasan hovioikeus ei ollut minua virkaan ehdottanut - sain hovioikeuden täysistunnossa vain yhden äänen - mutta valitin ehdollepanosta korkeimpaan oikeuteen, ja niinhän siinä sitten kävi, että "korkki" katsoi minut viranhakijoista kaikkein pätevimmäksi.

4. Matkustin marraskuun viimeisenä päivänä 1976  iltajunalla Vaasaan, jossa en ollut aiemmin edes käynyt. Seuraavana aamuna eli joulukuuun ensimmäisenä päivänä marssin hovioikeuteen presidentti Ritva Hyökyn puheille ja ilmoitin tulleeni hoitamaan virkaa, johon minut oli presidentti Urho Kekkosen allekirjoittaman päätöksen ja valtakirjan mukaan nimitetty.

5. Aloitin tuomarin homman hoitamisen hovioikeuden 3. jaostolla, jonka puheenjohtajana oli Magnus Mangs ja varapuheenjohtajana Erkki Rintala; jaoston neljäntenä tuomarina oli Jussi Laurila. Siitä se alkoi ja aika hyvinhän se myös meni, vaikka viivyin hovioikeudessa vain kaksi vuotta; tuosta ajasta puoli vuotta kävin hoitamassa vt:nä Helsingin yliopistossa prosessioikeuden professorin virkaa. 

6. Suomalaisten tuomioistuinten joukossa Vasan hovioikeuden talo on arkkitehtuurinsa ja sisustuksensä puolesta vertaansa vailla oleva luomus, joka on korjattu ja entisöity alkuperäiseen loistoonsa 1970- ja  -80 -luvuilla. Opin hovioikeudessa paljon uusia asioita ja tutustuin moniin mainioihin tyyppeihin ja kunnon lakimiehiin; muistan vieläkin talossa tuolloin olleiden neuvosten nimet oikein hyvin. Tapasin hovioikeudessa myös viehättävän Tuulan, joka otettiin hovioikeuden esittelijäksi jo 24-vuotiaana heti valmistumisensa jälkeen; hänestä tuli sittemmin vaimoni. 

7. Presidentti Ritva Hyöky oli melko näkymätön päällikkötuomari ja jäi ainakin minulle etäiseksi hahmoksi. Hovioikeuden presidentti ei tuolloin osallistunut valitusasoiden käsittelyyn, vaan keskittyi hoitamaan yksinomaan hovioikeuden hallintoa. Huomasin aika pian, että hovioikeuden todelliseksi johtajaksi oli nousemassa tai jo noussut Erkki Kustaa Rintala, joka huolehti hovioikeuden käytännön asoiden pyörittämisestä ja hovioikeuden kehittämisestä pohjalaisen isäntämiehen otteellaan. Rintala ei huutanut tai määräillyt, vaan perehtyi huolella asioihin, keskusteli mielellään kollegojensa kanssa ja sai yleensä aina toiset vakuuttuneiksi mielipiteidensä oikeellisuudesta Hän oli verraton organisaattori ja toiminnan kehittäjä. Minusta oli jo tuolloin selvää, että Rintalasta tulisi hovioikeuden seuraava presidentti. Näin myös tapahtui.

8. Erkki Kustaa Rintalan ansiot ja saavutukset tuomioistuinlaitoksen uudistajana, tuomarikoulutuksen edistäjänä ja koko suomalaisen oikeuskultuurien kehittäjänä ovat kiistattomat. Rintala sai vuonna 2000 Helsingin yliopiston oikeustieteelliseltä tiedekunnalta kunniantohtorin arvon; kunniatohtoreiksi vihititin tuolloin myös mm. tasavallan presidentti Tarja Halonen, oikeuskansleri Paavo Nikula ja korkeimman oikeuden presidentti Leif Sevón.

9. Syksyllä 2014 mieleeni juolahti, että juhlakirja Erkki Rintalalle olisi paikallaan, kun mies täyttäisi seuraavan vuoden toukokuussa 80-vuotta. Mainitsin asiasta OTT Timo Saranpäälle, joka on entinen assistenttini Lapin yliopistosta ja työskentelee nykyisin asessorina ja ma. neuvoksena Vaasan hovioikeudessa. Hämmästyin aika lailla, kun Saranpää ilmoitti, että ei täällä hovioikeudessa kukaan ole ottanut Rintalan juhlakirjaa edes puheeksi. Sanoin Timolle, että nyt alat vaan puuhata kirjanhakkeen kimpussa. Lisäsin, että minulla olisi juhlakirjalle jo nimikin jo valmiksi mietitty. Sanoin, että "Isännän ääni" olisi hyvä nimi kirjalle, koska se kuvastaa lyhyesti ja ytimekkästi Erkki Kustaan luonnetta ja jämptiä otetta asioiden ajamisessa ja hoitamisessa.

10. Ideani meni äpi, sillä Vaasan hovioikeudessa herättiin ja pantiin töpinäksi. Talentum otti kirjan kustannettavakseen ja juhalkirjan toimittajiksi valittiin hovioikeuden terävään päähän kuuluvat Timo Saranpää ja hovioikeudenneuvos Petteri Korhonen; myös vm. on Lapin yliopiston kasvatteja. Kun kirjasta päätettiin tehdä mahdollisimman hyvä ja sen kirjoittajiksi haluttiin saada "maan parhaita kykyjä", kirjaa ei ehditty saada valmiiksi vielä viime toukokuussa, jolloin Rintala täytti 80-vuotta. Kirja, jonka nimeksi tuli kuin tulikin - kuten olin ehdottanut  -  "Isännän ääni. Juhlakirja Erkki Kustaa Rintala" ilmestyi painosta kuluvan joulukuun alussa. Se julkistettiin ja luovutettiin juhlakalulle Vaasan hovioikeudessa 11.12 pidetyssä tilaisuudessa. 

11. Kirja on upea taidon näyte, mistä erityisesti kirjan toimittajat ansaitsevat kiitokset. En ole itse nähnyt yhtä hienoa suomalaiselle juristille omistettua juhlakirjaa. Kirjassa on 550 sivua, joka koostuu 25 artikkelista ja useista Vaasan hovioikeutta ja Erkki Rintalan uraa esittelevistä valokuvista. Kirjan alkusanoihin ja sisällysluetteloon voi tutustua kustantajan esitteestä

Isännän ääni. Juhlakirja Erkki Kustaa Rintala

12. Erkki Rintalan henkilöä, uraa ja saavutuksista käsittelevistä juhlakirjan kirjoituksista voidaan tässä mainita mm. Erkki Rintalan tyttären Kristiina Rintalan laatima esipuhe "Vastakohtien mies", Matti Kuusimäen ja ministeri Jaakko Nummisen yhdessä laatima artikkeli "Erkki Rintala - tuomari, oikeuskulttuurin kehittäjä ja pohjalainen kotiseutupatriotti", Robert Liljenfeldtin artikkeli "Erkki Rintalas betydelse för utvecklandet av verksamhet vid Vasa hovrätt",  professori Kimmo Nuotion seikkaperäinen esitys "Vaasan juristikoulutuksen perustamisesta ja sen toiminnan vaiheista" sekä filosofian tohtori  Virpi Harjun artikkeli " Vaasan hovioikeuden uljas palatsi - kauneus kunniassaan". Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo artikkelin otsikkona on  "Oikeusvaltion säröjä ja huolenaiheita" ja Aulis Aarnio kirjoittaa kirjassa teemasta  "Oikeusturva, demokratia ja hyvinvointi".

13. Tämä blogikirjoitus on ko. juhlakirjan lyhyt esittely, jossa ei ole ollut tarkoitus kertoa laajemmin Erkki Kustaa Rintalan urasta ja ansioista. Niistä kiinnostuneet voivat tilata kirjan ja tutustua siitä tarkemmin Rintalaan tuomarina, tuomioistuinlaitoksen ja oikeuskulttuurin kehittäjänä ja pohjalaisen kotiseututyön merkkihenkilönä. 

14. Erkki Rintala osallistuu edelleen aktiivisesti oikeuslaitoksen kehittämisestä käytävään keskusteluun. Toukokuussa 2011 hän käsitteli Lapin yliopistossa pitämässään esitelmässä  mm. tuomareiden jatkokoulutusta ja tuomioistuinhallinnon uudistamista. Tämä esitelmä on julkaistu täydennettynä Defensor Legis -lehden numerossa 6/2012 otsikolla "Tuomareiden koulutustasoa on nostettava - tuomioistuinakatemia meilläkin tarpeen". Toukokuussa 2015 Helsingin Sanomien mielipidesivulla julkaistiin  Erkki Rintalan kirjoitus "Lautamiehet ovat kokemukseni mukaan puolueettomia", joka oli vastine Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläisen lautamiesten nimitysmenettelyä koskevaan kriittiseen kannanottoon..

15. Erkki Rintala on korostanut viime aikoina vahvasti, paitsi oikeudenkäytön laadun parantamista ja tuomareiden ammattipätevyyden ja koulutustason kehittämisen merkitystä, myös oikeusministeriöstä erillisen tuomioistuinviraston perustamista, jonka tärkeimmät tehtävät olisivat tuomioistuinten keskushallinnosta vastaaminen ja tuomareiden ammattitaidon kehittäminen. Tämä uudistus, joka olisi tuomioistuinten riippumattomuuden toteutumisen kannalta välttämätön toimenpide, on toteutettu muissa pohjoismaissa samoin kuin lähes kaikissa Keski-Euroopan maissa jo ajat sitten. 

16. Lapin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan prosessioikeuden opiskelijaryhmä teki 1995 johdollani syventäviin opintoihin kuuluvan projektimatkan Vaasan, jossa pääkohteena oli tietenkin Vaasan hovioikeus. Meidät otettiin hovioikeudessa erittäin lämpimästi vastaan ja presidentti Erkki Rintala kertoi meille parin kolmen tunnin ajan hovioikeuden historiasta ja esitteli tutulla isännän otteellaan hovioikeuden arkkitehtuuria, talon alkuperäiseen loistoon entisöityjä huonetiloja, taideaarteita ja esineistöä. Mieleen jäivät muun muassa hovioikeuden perinnehuone ja hyvin hoidettu laaja kirjasto. Kiitos isäntien ja eriktyisesti presidentti Erkki Rintalan, käynti hovioikeudessa oli vieraista onnistunut ja mieliinpainuva tilaisuus.

Presidentistään hovioikeus tunnetaan.